Muu fanfiktio > Muut

Love Stage: Viimeinen "mutta" | ficlet, K-16

(1/1)

Celeporn:
Viimeinen “mutta”
fandom: Love Stage!! (ja spin-off Back Stage)
paritus: Sagara Rei / Sena Shougo
ikäraja: K-16
genre: pehmopornoa romancen häivähdyksellä
Sanamäärä: 500

yhteenveto: Sen ei koskaan pitänyt merkitä mitään mainitsemisen arvoista, mutta... mutta...

A/N: Osallistuu ficlet-haasteeseen. Ja voi hyvä luoja tätä otsikoinnin vaikeutta taas kerran.





Takapenkin nahkaverhoilu narskuu ja natisee Shougon käsien löytäessä tiensä Rein paidan alle. Auton kaiuttimista raikaava karsea renkutus puuroutuu korvissa ainoastaan hivenen häiritseväksi taustameteliksi sormien alkaessa kiertää nännejä varmoin ottein, ne kulkevat kiivaassa tahdissa pitkin tuttuja reittejä ja puristavat pian juuri sillä kaikkein parhaimmalla tavalla saaden viimeisetkin vastalauseet kuolemaan Rein mielestä. Ehkä he todellakin onnistuvat olemaan nopeita. Jo valmiiksi vähäinen tila tuntuu kutistuvan entisestään Rein yrittäessä kiertää säärtään Shougon ympärille, käsivarren tempominen pois istuimen ja selkänojan välisestä raosta on suorastaan luvattoman hankalaa. Rei on varma, että potkaisee vielä vahingossa Shougoa nivusiin... vaikka ehkä se olisi hänelle vain oikein, hänen ideansahan tämä oli.

Ainoastaan joka toinen huulilta karkaavista huokauksista johtuu herkullisesta hekumasta. Shougoa Rein turhautunut kiemurtelu tuntuu lähinnä huvittavan.

“Rakastan sitä, kun saan —”
“Tämä ahtaus minut hulluksi tekee, et niinkään sinä!” Rei kivahtaa, muttei pääse vastalauseissaan sen pidemmälle, kun Shougon reisi painautuu hänen jalkojensa väliin. Aikaa heillä ei ole käytössään turhan paljoa, kinastelu siis kannattaa jättää suosiolla väliin, ja Rei tarttuu Shougon lanteisiin molemmin käsin pidelläkseen tätä vieläkin tiiviimmin itseään vasten.

Kaikki siinä asetelmassa on juuri sillä tavalla kornia ja vähän vinossa, että se tuntuu kehnolta tv-draamalta oikean elämän sijaan — Rein koko olemassaolo on muutenkin jo kietoutunut sen yhden perheen ympärille, he ovat alku ja loppu ja kaikki siltä väliltä, ei siihen kuvaan olisi voinut enää uskoa uusia sävyjä mahtuvan. Pitkäänhän tässä on jo pelehditty eikä sen koskaan pitänyt merkitä mitään mainitsemisen arvoista, ei sille jaksanut juurikaan ajatuksiakaan uhrata, mutta nyt jossain Rein vatsanpohjalla velloo inhasti hänen tietäessään Shougon olevan poissa pitkään. Hänen sormensa kiristävät vaistomaisesti otettaan lonkilta ja huulet avautuvat kutsuen taas yhteen syvään suudelmaan.

“Rei —”
“Ole hiljaa”, Rei henkäisee ja kohottautuu saadakseen pehmoisen puheen sijaan todella niitä suudelmia; niihin on helpompi suhtautua, niitä ei tarvitse ajatella, ne tuntuvat ainoastaan hyvältä. Hän sulkee silmänsä, jotta välttyisi Shougon turhankin tyytyväisen virneen katselemiselta, sitten lämpimät huulet ja ahnas kieli viimein painautuvat hänen suulleen.

Reille on edelleen usein hieman epäselvää, missä ihmeen välissä Shougo onnistuu työntämään hänen vaatteensa syrjään, ja sama tapahtuu taas; yhtenä hetkenä hän vielä huohottaa täysissä pukeissa, seuraavassa Shougo jo pureekin lempeästi paljastettua hartiaa käsi boksereiden sisällä hapuillen. Vähintäänkin yhtä epäselvää Reille on myös se, miten Shougo saa hänet aina niin helvetin avuttomaksi; siinä, missä Rei normaalisti haluaa pidellä kaikkia lankoja tiukasti omissa otteissaan, Shougon kanssa hän ei sellaiseen edes kykene, taipuu vain tämän kosketuksista luovuttaen kaikki ohjat ja levittää jalkansa saadakseen vielä vähän lisää.

Hän tietää tasan tarkkaan, miltä Shougon kieli tuntuu kulkemassa pitkin rintaa tai reisiä, painumassa sisään ja hyväilemässä häntä kaikkialta. Nyt se samainen kieli liukuu pitkin korvanlehteä, sitten seuraan liittyvät hampaat, ja sormien kiertyessä kunnolla erektion ympärille Rei tajuaa toivovansa, ettei Shougo lähtisi. Ainakaan ihan vielä. Tuleehan hän tietysti takaisinkin, ainahan hän tulee, ei Rei mitään lopullista kuvioista katoamista edes epäile, mutta... mutta...   



“Minun tulee sinua ikävä”, Shougo sanoo jälkeenpäin noustessaan autosta. Rei ei vastaa.

Radiosta pärähtää soimaan taas yksi karsea renkutus, mutta Rei ei tohdi sulkea sitä, ei edes vaihtaa kanavaa, koska silloin hän saattaisi todella huomata, miten hiljaista hänen ympärillään nyt Shougon lähdettyä onkaan.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

Siirry pois tekstitilasta