Keskustelut > Vakavampaa keskustelua kirjoittamisesta

Miten te kirjoitatte tekstejänne?

(1/4) > >>

Pahatar:
Ajattelin perustaa tänne tällaisen topicin, jos joku innostuisi tänne juttelemaan. Minua kiinnostaisi kovasti tietää, miten te muut kirjoitatte tarinanne? Nopeasti vai hitaasti? Teettekö ensin jonkinlaisen raakaversion, jota lähdette sitten muokkaamaan? Entä kirjoitatteko tekstiä siinä järjestyksessä kuin tarina etenee, vai vähän sieltä täältä ja yhdistätte sitten nämä lopuksi?

Minulla kirjoittaminen on ollut melkein aina hyvin hidasta, ja muokkaan tekstiä koko ajan. Se menee tyyliin kaksi sanaa, eiku pois, korjaus, kaksi sanaa lisää, eiku koko lause pois, uusi lause jne. Vaikka käyttäisin kirjoittamiseen tuntikausia päivässä, saan olla tyytyväinen, jos saan edes A4:n verran valmista tekstiä aikaan. Enimmillään tulee puolitoista. 

Pyrin saamaan tämä tuskallisen työn aikana koko ajan valmista aikaan. Siinä kuitenkin käy usein niin, että seuraavana päivänä tulee korjailtua vielä lisää, muutettua niitä kohtia, jotka arveluttavat, poistettua ja lisäiltyä.

Entä onko teillä kirjoittaessanne ficci valmiiksi mietittynä päässä, vai alkaako se muotoutua matkan varrella? Minä pyrin miettimään tarinoita aika paljon etukäteen. Usein käy kuitenkin niin, että vasta kirjoittaessa tulee oivalluksia, mihin päin tarinaa pitää viedä, ja mitä siinä haluaa sanoa. Yleensä silti alku ja loppu on mietitty etukäteen, ja teksti menee sen mukaan loppuun asti. On kuitenkin käynyt niinkin, että pitkä ficci saakin ihan toisenlaisen lopun kuin mitä alunperin oli tarkoitus. 

Nappeli:
Kiinnostava topic!
 
Minun kirjoitustyylini vaihtelee tosi paljon, mutta useimmiten tekstiä tulee ryöpsähdyksinä. Joskus kirjoitusryöpsähdykset ovat nopeita, ehkä vartin kestäviä tapahtumia, kun taas joskus ryöpsähdys jatkuu tuntikausien flowna (tätä tapahtuu aika harvoin).
Kun ryöpsähdys on ohi, käyn syntyneen tekstin läpi, korjaan virheitä ja muokkaan tekstiä joskus paljon, joskus hyvin vähän.

Ideat tarinoihin syntyvät minulla usein jonkun keskustelun seurauksena, tai sitten jokin oma spekulaatio herättää idean.
Vertaan kirjoittamista usein oksentamiseen: jos jotain on tulossa, sitä ei voi estää.  :D

Melko harvoin edes pidemmissä tarinoissa mietin kovin tarkasti loppuun saakka tapahtumia. Yleensä minulla on mielessäni kuitenkin jokin lopputilanne, mihin yritän tarinaa viedä. Toisinaan hahmot ottavat vallan ja kuljettavat tarinaa aivan eri suuntaan, enkä ole enää alkuaikojen jälkeen yrittänyt vääntää tarinaa silloin takaisin haluamilleni raiteille, vaan menen sinne mihin hahmot sitä kuljettaa. Toisinaan kirjoitan itseni umpikujaan ja se on sitten siinä.

Jotkut tarinat syntyvät todella nopeasti, jopa päivässä, kun taas joitakin haudon koneella vuosikausia ja palaan kirjoittamaan ja muokkaamaan niitä pitkänkin ajan jälkeen. Samoin jotkut kirjoitukset vaativat pitkää ja aikaavievää hiomista, kun taas toiset syntyvät lähes valmiina. Tähän vaikuttaa varmaankin kulloisenkin tarinan luonne.

zilah:
Pakko oli tätä kommentoida. Tunnistan nimittäin täysin itseni tuosta Nappelin kuvauksesta. Tosin minä ja Liz puhumme usein siitä, että nyt se runosuoli suoltaa esille ihan sitä itseään!  ;D Mutta onko sillä nyt niin väliä, kummasta päästä noin niin kuin kuvaannollisesti ryöppyää. Kunhan ryöppyää.

Harvemmin tosin enää noin käy, ja se on ihan pahuksenmoinen sääli. Elämä on ottanut niskalenkin, niin sanoakseni.


zilah

Pahatar:
Minun täytyy sanoa, että me kirjoitamme kyllä ihan eri tavalla. Minulla ei tekstiä tosiaankaan ole ryöpsähtänyt enää koskaan alkuaikojen jälkeen - ja siitä niiden aikojen laadusta onkin parempi olla vaiti ;D. zilah, toivottavasti näin vielä tapahtuu useammin tulevaisuudessa. Taisit tuolla toisessa topicissa mainita, että nyt olet pitkästä aikaa kirjoittanut?

Ideoita kyllä voi tulla ryöpsähtämällä minullekin. Viime yönä, kun en saanut unta, tuli jostain mieleen ficci-idea, joka tuntui sen verran hauskalta, että toivottavasti saan sen vielä toteutettua. Mutta itse kirjoitustyö on enimmäkseen toivottoman hidasta. Dialogit ovat ainoat, joita saan kirjoitettua vähän nopeammin, mutta en aina niitäkään. Kyllä tämä silti on kivaa hommaa! Tuntuu siltä, että omalla kohdalla on jonkinlainen uutuudenviehätys tähän taas, kun on ollut niin pitkään kirjoittamatta.

Tuo, minkä Nappeli mainitsi, että hahmot ottavat vallan, niin sen tunnistan kyllä itsekin. Olen kokenut, että se on ollut yleensä hyvä asia jo senkin takia, että silloin on päästy tarinassa eteenpäin. Millaiseen nurkkaan sä olet muuten kirjoittanut itsesi, voitko kertoa tuosta lisää?

Tuohon liittyen tuli mieleeni, kun kauan aikaa sitten keltaisessa Finissä oli jatkotarina, jossa Harryn ja Remuksen välille kehittyi romanttinen suhde. Ficci kehittyi muistaakseni hyvin ja oli kivasti kirjoitettu, mutta siinä oli se ongelma, että se sijoittui Azkabanin vangin aikaan, ja Harry oli siinä vasta 13-vuotias. Sitä kommentoitiin jotenkin niin, että vähän hirvittää Harryn nuoren iän vuoksi, mihin tämä tarina tästä vielä menee, koska olihan se asetelma kuitenkin lähempänä pedofiliaa kuin romantiikkaa. Tämä ei kuitenkaan ollut kirjoittajan tarkoitus, ja se tarina jäi sitten kesken juuri kun olisi voinut alkaa tapahtua. Mainitsin tämän siksi, että se oli ehkä yksi esimerkki siitä, miten todella voi kirjoittaa itsensä nurkkaan. :D

Lizlego:
Mun tapa kirjoittaa on jonkinlainen sekoitus. Pääsääntönä on se, että jos mä haluan jonkun tekstin julkaista niin kirjoitan sen alusta loppuun kronologisesti. Kun katselin vanhempia tekstejä niin niissä oli selvästi ajatuksena julkaista ja kirjoittaa heti julkaisukelpoista tekstiä, minkä tuottaminen oli hidasta ja juuri sellaista, mitä Pahatar kuvaili. Osittain sitä on hidas vieläkin, kun haluaa ilmaista jotain juuri tiettyä asiaa, jota ei saa ulos oikealla tavalla. Sitä jää sitten hinkkaamaan ja seuraavalla kerralla tiedoston avatessa hinkkaa vähän lisää. Joissain vanhoissa ficeissäni on jopa jaoteltu tarina numeroiduiksi luvuiksi, mitä en ole tehnyt todella pitkään aikaan kirjoittaessani. Voisi kokeilla pysyisikö teksti jotenkin paremmin kuosissa, jos sille tekisi jonkun suunnitelman. Mä epäilen, että sille kävisi niin, että saisin kirjoitettua suunnitelman ja siihen se sitten jäisikin. ;D

Lyhyemmät tekstit on yleensä Nappelin kuvaamia oksennuksia, jotka purkaantuu ulos - yleensä just pahimpina kiirehetkinä, kun ei todellakaan olisi aikaa kirjoittaa. Pitemmät tekstit lähtee jostain ajatuksesta tai ideasta tai jostain päämäärästä, jonka haluaa saavuttaa kuten vaikkapa parittaa henkilöt, jotka eivät tunne toisiaan tai jotka vihaavat toisiaan tai niin kuin ikuisesti kesken oleva Twilight-RPF-versio, jonka kaikki pelaajat ehtii jo lopettaa ennen kuin pääsen loppun asti ja joka lähti vain siitä, että Twilight aiheutti pääparituksellaan niin suuret traumat, että mä halusin kokeilla, miten se menisi, jos kirjoittaisi saman juonen uusiksi, mutta ilman Bellaa ja Edwardia, koska en vaan pysty. ;D Etukäteissuunnitelmaa ei ole kuin jotkut kiintopisteet. Tuossa Twilightissa ei kyllä ollut edes niitä. Hahmot oikeastaan päättää, että onnistuuko jokin vai ei. Jos hahmo ei suostu tekemään jotain juttua niin en näe järkeä kirjoittaa sitä väkisin, mutta se on tunnustettava, että oon kirjoittanut viime kuukausina joskus väkisin seksikohtauksia ihan vaan siksi, että se on niin pöljää. ;D

Nykyään pitemmissä teksteissä saatan kirjoittaessani vaan loikata johonkin uuteen kohtaan, mutten usko, että tulen niissä teksteissä ikinä kirjoittamaankaan sitä väliä, mikä keskelle jää, koska se ei vaan toimi eli suurella todennäköisyydellä tekstit, joita oon kirjoittanut hitaasti nyt vuosikausia jää arkistojeni syövereihin aukkoisina ikuisiksi ajoiksi. Joissain teksteissä oon kirjoittanut useitakin versioita, kun mahdollisuuksia on monia. Jos meinasi julkaisukelpoista kirjoittaa, varmaan toimisi paremmin ja rönsyilemättä, että julkaisisi heti osan kerrallaan, mutta inhoan keskeneräisiä julkaisuja ja tiedän että todennäköisyys saattaa jotain loppuun on hyvin pieni. Jotenkin tuntuu, että kävin kirjoittajana julkaisutoiminnan kautta läpi kaaren ja palasin takaisin lähtöpisteeseen, koska juuri tällä tavalla mä kirjoitin muinoin mun tarinoita vihkoon - aukkoisina ja eri versioina pääsemättä missään koskaan loppuun asti.  ;D Voisi se olla kivaa päästä jossain loppuun asti ja tuottaa jotain valmista, mutta toisaalta tuntuu, että se vaatii liikaa aikaa ja vaivaa. Kirjoittaminen itsessään ei ole musta edes niin hauskaa (ellei kirjoita parodiaa), mutta se on pakollista ja mä saan kiksit tietyistä asioista ja henkilöistä (Fiorella hiljaa  ;D ). Mulla on aina ollut ristiriitainen suhtautuminen julkaisemiseen niin se johtuu varmaan just siitä, että oon kirjoittanut asioista, joista on jollain tasolla saanut kiksit niin kommentointikin niihin on tuntunut ehkä siltä, että mun kiksejä kommentoidaan. ;D Yksityisyys tekstien kanssa ehkä sopiikin mulle paremmin.

Tuosta nurkkaan ajautumisesta mulla on hiljattainen kokemus, että mulla oli ajatus kirjoittaa kolmen kimppa, mutta henkilöt ei ole suostunut siihen. ;D

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu