Keskustelut > Vakavampaa keskustelua kirjoittamisesta

Miten te kirjoitatte tekstejänne?

<< < (2/4) > >>

Fiorella:
Tosi kiinnostava keskustelunaloitus ja myös hyödyllinen, kun voi pohtia kirjoittamistaan pitkästä aikaa. Sitä on vain jäänyt toteuttamaan vähän automaattisesti, eikä ole tullut mietittyä ikiaikoihin mitenkään kovin tavoitteellisesti.

Minulle tyypillinen tapa kirjoittaa on vähän tajunnanvirtamainen. Yleensä kaava menee näin:
1. Inspiraatio iskee ja keksin loistavan aiheen, josta tekee hirveästi mieli kirjoittaa.
2. a) Istun alas ja kirjoitan niin pitkään kuin ikinä kerkiän, kun inspiraatio on vielä päällä. Vaikka yöhön asti (tai yöstä aamuun) ja annan tarinan virrata.
3. Annan valmiin tekstin hautua muutaman päivän (jos maltan) ja sitten luen ja korjaan, joskus lyhennän ja poistan liikaa toistuvia ilmaisuja, mutta useammin vain lavennan, kun tulee mieleen kaikkea, mitä voisi vielä lisätä.  ::) ;D
4. Julkaisen tekstin. Tai jos teksti kaikeksi epäonneksi jää kesken, se saattaa jäädä kesken hyvin pitkäksi aikaa, koska väliin todennäköisesti iskee se seuraava idea.

Vaihtoehtoisesti:
2. b) Laadin jonkinlaisen karkean runkokaavion juonen pohjaksi ja lähden kirjoittamaan sen mukaan. Siitäkin huolimatta päädyn kirjoittamaan epä-kronologisessa järjestyksessä aina sitä kohtaa, joka tekstissä inspiroi sillä hetkellä eniten, mutta runko helpottaa osien yhdistämistä oikeaan paikkaan ja etenkin pitkässä tarinassa toimii muistin tukena. Tästä syystä juuri minulla on monta keskeneräistä ficciä, koska useimmista niistä puuttuu joku palanen keskeltä ja niin ei voi vielä julkaista jatkoakaan.

Jos joudun tilanteeseen, missä pitäisi kirjoittaa ilman inspiraatiota tai vaikkapa jatkaa kesken jäänyttä ficciä, istun turtuneena ja mietin, mistä pääsisin alkuun. Yleensä, jos on jotain edeltävää, luen sen alle ja fiilistelen siinä kunnes pääsen kirjoitustunnelmaan ja siitä se sitten lähtee kuin lumivyöry alamäkeen, kun vähän töytäisee.  ;D Jos on joku muu teksti, joka vain "pitäisi kirjoittaa", olen alkuun ongelmissa, koska minulla vaikuttaa olevan luontainen vastenmielisyys minkään sellaisen tekemiseen, mikä "pitäisi tehdä".  ::) Tavallisesti tuollaisessa tilanteessa (liittyipä mihin tahansa asiaan, ei vain kirjoittamiseen) vitkuttelen viimeiseen asti ja toivon, että tulisi äkillinen hillitön halu tehdä juuri sitä asiaa juuri sillä hetkellä. Mutta yleensä vain alan kirjoittaa jotain, kunnes ajatus lähtee muotoutumaan. Sitä voi sitten säätää ties kuinka pitkään, mutta tavallisesti jossain vaiheessa iskee se läpimurto ja sitten ollaan taas tukevasti flow-tilassa. :)

Luulen, että iso osa tyytyväisyydestäni kirjoittamaani tekstiin johtuu siitä, että olen kirjoittaessani niin hyvissä fiiliksissä, että se tunne jää siihen tekstiin. Kirjoitinpa mitä vain, usein luen sitä itse moneen kertaan ja viihdyn siinä tunnelmassa viipyilyssä. En tiedä, näkyykö se sivulliselle lukijalle, mutta olen päätellyt, että itselleni tuo varmasti vaikuttaa paljon asiaan.

Tekisi mieli sanoa tuota samaa kuin Voldemort yllä, että henkilöhahmot elävät paljolti omaa elämäänsä. Voi hyvin ajatella tietävänsä, miten tarinan juoni kulkee, mutta hahmot pistävät kuviot uusiksi. :D Aika usein sitä vain kirjoittaa ja seuraa, mitähän ne seuraavaksi tekevät ja sanovat.

Pahatar:
Liz ja Fiorella: Minun täytyy sanoa, että en ole koskaan uskaltanut jättää aukkoja tarinoihin kirjoitusvaiheessa. Eli kyllä joka teksti on kirjoitettu juuri siinä järjestyksessä kuin mitä tarina etenee. Mieli on kyllä tehnyt, mutta en ole antanut sille periksi, varmaan sen vuoksi koska olen pelännyt, että tarina jäisi sitten ikuisesti kesken.

Kun taas haluaa kovasti päästä varsinkin pidemmässä tarinassa siihen kohtaan, jota on kiva kirjoittaa (kuten vaikka riita- tai rakkauskohtaus :D), sen voimalla jaksaa ne puuduttavammat pätkät, ja yrittää hoitaa ne pian alta pois, että pääsisi etenemään siihen mukavampaan vaiheeseen. Eli tämä toimii minulla motivaattorina.

Mietittekö te paljon tarinaa päässänne? Minulla kun iskee inspiraatio tarinaan, "kirjoitan" sitä ensin päiviä tai viikkoja mielessäni, ennen kuin alan kirjoittaa oikeasti.

Voitko Liz valottaa, mistähän kolmen kimpasta mahtaa olla kyse? ;D Jäin myös miettimään tuota, miten olisit kirjoittanut Twilightin ilman Bellaa ja Edwardia? Slashina? Onko tuosta fandomista muuten kirjoitettu yhtä lailla ahkerasti ficcejä kuin vaikka Pottereista?

Tuntuu kivalta tuo, mitä Fiorella sanoit, että sulla on niin hyvä fiilis kirjoittamiselle, että se näkyy teksteissä. Sehän on ihan parasta, kun kyseessä on rakas harrastus, että se tuottaa juurikin iloa eikä pelkästään hiusten repimistä. Minulla tämä tuottaa kyllä molempia...

Yksi asia, mikä itseäni kyllä on aina haitannut kirjoittamisessa, on se, että elän kulloistakin tarinaa niin vahvasti, ettei mistään muusta elämästä oikein tule mitään. Jos olen aloittanut jonkin tarinan, se ja vain se pyörii mielessä. Töihin on hirveän vaikea keskittyä, öisin ei saa unta, tai herää keskellä yötä, eikä ole ruokahaluakaan. En haluaisi oikeastaan edes jutella kenenkään kanssa, vaan miettiä vain kesken olevan tarinan käänteitä. Kun saa tarinan valmiiksi, se helpottaa, ja aika nopeasti tilanne palautuu taas normaaliksi. Kunnes sitten alkaa jälleen kirjoittaa uutta, ja on taas samassa ihanassa ahdingossa.

Tämä on ehkä se yksi syy, etten ole koskaan tosissani haaveillut kirjailijan ammatista siinäkin tapauksessa, että pystyisin siihen. Se kävisi liian raskaaksi olla aina siinä maailmassa, eikä tehdä tai miettiä mitään muuta. Nytkin tekisi mieli aloittaa uuden tarinan kirjoittaminen, mutta olen jarrutellut itseäni ihan tarkoituksella, että saisi edistettyä töitä nyt tällä ja ensi viikolla ja oltua muutenkin läsnä. :D

Fiorella:

--- Lainaus käyttäjältä: Pahatar -  13-10-2021, 12:21:29 ---Liz ja Fiorella: Minun täytyy sanoa, että en ole koskaan uskaltanut jättää aukkoja tarinoihin kirjoitusvaiheessa. Eli kyllä joka teksti on kirjoitettu juuri siinä järjestyksessä kuin mitä tarina etenee. Mieli on kyllä tehnyt, mutta en ole antanut sille periksi, varmaan sen vuoksi koska olen pelännyt, että tarina jäisi sitten ikuisesti kesken.
--- Lainaus päättyy ---
Ihan todellinen pelko, koska muutama omistakin pitkistä jatkoficeistäni on aloitettu joskus 2005 ja silti olen edelleen sitä mieltä, että "ihan kohta" jatkan sitä, vaikka aina välissä muutama vuosi vierähtäisikin viime kerrasta... ;)


--- Lainaus käyttäjältä: Pahatar -  13-10-2021, 12:21:29 ---Mietittekö te paljon tarinaa päässänne? Minulla kun iskee inspiraatio tarinaan, "kirjoitan" sitä ensin päiviä tai viikkoja mielessäni, ennen kuin alan kirjoittaa oikeasti.
--- Lainaus päättyy ---
Kyllähän sitä pyörittää päässä kaiken aikaa, ainakin alkuun. Minulla on vähän sama tapa, että kerron tarinaa itselleni mielessäni, ja kertaan sitä joskus moneenkin kertaan, jos en heti pääse kirjoittamaan. Paras tilanne on kuitenkin se, kun pääsee heti kirjoittamisen alkuun! Liz joskus sanoi, että jos unohtaa mitä aikoi kirjoittaa, se on ollut silloin turhaa, mutta olen kyllä tästä ihan eri mieltä! :D Haluan saada talteen ne jutut, jotka sillä hetkellä tuntuvat tosi hyvältä ja tärkeältä ja toimivalta! (Olivat sitä sitten tai eivät... ::) )

Minullakin se keskeneräinen tarina elää vahvasti arjessa mukana, kun on oikein siinä fiiliksessä. Tosin ei ole kyllä uniin tai ruokahaluun vaikuttanut mitenkään.

Kun nyt tässä keskustellaan, niin minäpä kysyn, onko teille tärkeää kirjoittaessa se, että hahmot tai jokin muu olennainen tekijä tarinassa on juuri joku tietty ja mieleinen? Koska olen kyllä huomannut että on tavallaan hauskaa sekin, kun ottaa jotkut ihan random tyypit ja alkaa miettiä, miten näistä saisi uskottavan parin. Tai että miten nämä ihan eri tyypit voisivat kohdata? Tykkään sellaisesta leikittelystä ja sellaisessa ei ole niin vakavaa sekään, onko kaikki ihan justiinsa pilkulleen. Esimerkiksi minusta on todella hupaisaa, että olen kirjoittanut itselleni tosi vieraasta aiheesta kuten vaikka nyt viimeksi jääkiekkoilijoista, ja silti niistä on muodostunut se oma visio ja hahmomielikuva, vaikka oikeasti en tiedä niistä mitään tai hyvin vähän. Välillä on vaikea muistaa, että kyse on jostakin todellisista henkilöistä, koska minulle ne ovat fiktiivisiä hahmoja. Repesin joskus nauruun itsekseni, kun näin telkkarissa Kimmo Timosen, jonka olin kirjoittanut ficciin, enkä ollut ikinä edes nähnyt sitä aiemmin missään.

Lizlego:

--- Lainaus käyttäjältä: Pahatar ---Voitko Liz valottaa, mistähän kolmen kimpasta mahtaa olla kyse? ;D Jäin myös miettimään tuota, miten olisit kirjoittanut Twilightin ilman Bellaa ja Edwardia? Slashina? Onko tuosta fandomista muuten kirjoitettu yhtä lailla ahkerasti ficcejä kuin vaikka Pottereista?
--- Lainaus päättyy ---

Mun Twilight on siis se RPF-jääkiekkoversio, jossa Geno on Bella ja Sid on Edward. Just viikonloppuna kävin sitä taas läpi ja totesin, että oon seurannut aika hyvin Twilightin tapahtumien kaavaa ja että mulla on ilmeisesti ollut vakavat traumat koko Twilightista, kun oon kerran siihen hommaan ryhtynyt. Olen varmaan aikoinaan julkaissutkin siitä pitkän osan täällä, mutta poistin melkein kaikki keskeneräiset foorumeilta oman mielenrauhan takia. Tuo oli sen verran hauska ficci, että pitäisi saattaa loppuun. ;D



--- Lainaus käyttäjältä: Fiorella --- Liz joskus sanoi, että jos unohtaa mitä aikoi kirjoittaa, se on ollut silloin turhaa, mutta olen kyllä tästä ihan eri mieltä! :D Haluan saada talteen ne jutut, jotka sillä hetkellä tuntuvat tosi hyvältä ja tärkeältä ja toimivalta!
--- Lainaus päättyy ---


Mä en tule ikinä katsoneeksi mitään muistiinpanoja muutenkaan niin mulle toi olisi niin turhaa senkin takia ja hyvät ideat pysyy mielessä tai palaa sinne joskus ja unohdetut unohtuu eikä enää vaivaa.  ;D


--- Lainaus käyttäjältä: Fiorella ---Kun nyt tässä keskustellaan, niin minäpä kysyn, onko teille tärkeää kirjoittaessa se, että hahmot tai jokin muu olennainen tekijä tarinassa on juuri joku tietty ja mieleinen?
--- Lainaus päättyy ---

Mieleinen ei tartte olla mutta mielellään minusta IC, koska mä en näe mitään pointtia kirjoittaa enkä sen puoleen hirveästi lukeakaan edes RPF:ää jos henkilöt on ihan OOC tai täysin randomisti käyttäytyviä, joista on vaan otettu tarinaan nimet tai jotkut yksittäiset yksityiskohdat. Silloin voi yhtä hyviä nimetä ne joksikin ihan muiksi, koska mä ainakin saan kiksini nimenomaan hahmoista ja henkilöistä ja toisaalta itse kirjoittaessa se haaste on nimenomaan saattaa se oma mielikuvansa jostain hahmosta tai henkilöstä johonkin tilanteeseen eikä siinä ole ollenkaan samaa hohtoa, jos se henkilö tai hahmo jo lähtökohtaisesti käyttäytyy ihan eri tavalla. tai on ihan erilainen kuin se, jonka nimeä käytetään.

Fiorella:

--- Lainaus ---
--- Lainaus käyttäjältä: Voldemort -  15-10-2021, 15:00:26 ---Mieleinen ei tartte olla mutta mielellään minusta IC, koska mä en näe mitään pointtia kirjoittaa enkä sen puoleen hirveästi lukeakaan edes RPF:ää jos henkilöt on ihan OOC tai täysin randomisti käyttäytyviä, joista on vaan otettu tarinaan nimet tai jotkut yksittäiset yksityiskohdat. Silloin voi yhtä hyviä nimetä ne joksikin ihan muiksi, koska mä ainakin saan kiksini nimenomaan hahmoista ja henkilöistä ja toisaalta itse kirjoittaessa se haaste on nimenomaan saattaa se oma mielikuvansa jostain hahmosta tai henkilöstä johonkin tilanteeseen eikä siinä ole ollenkaan samaa hohtoa, jos se henkilö tai hahmo jo lähtökohtaisesti käyttäytyy ihan eri tavalla. tai on ihan erilainen kuin se, jonka nimeä käytetään.
--- Lainaus päättyy ---
No joo, tämä käy kyllä tosi hyvin järkeen.  :)
--- Lainaus päättyy ---

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu