Kirjoittaja Aihe: Joka isälleen kuoppaa kaivaa, se kerjää isältään selkäänsä, Simo/Kalle, (K-16)  (Luettu 443 kertaa)

Poissa Voldemort

  • värkkääjä
  • Viestejä: 4414
  • Mulleko sä puhut? Mitä sä puhut?
Nimi: Joka isälleen kuoppaa kaivaa, se kerjää isältään selkäänsä
Ikäraja: K-16
Fandom: originaali
Tyylilaji: Huumori, draama
Paritus: Simo/Kalle
Yhteenveto: Simo on lupaava kiekkojuniori, jota odottaa tulevaisuudessa NHL-ura. Esteenä vain saattaa olla isän esiin pyrkivä ruumis.
Kirjoittajan sanat: Tästä piti tulla mun pieni romaanini, mutta Finin raapalejuoksun myötä tajusin, että tästä tuleekin mun uusi kiva lelu, jolla ei tehdä mitään puoliksikaan niin järkevää kuin kirjoiteta joku yhtenäinen tarina. Otetaan silti talteen tämä tännekin, koska tämä nyt on kuitenkin jonkinlainen lähtökohta. Kun raapalejuoksu Finissä päätty, voin kirjpittaa kukkapenkkiruumisraapalesarjan tänne. ;D Kyllä, ruumiista riittää mulle paljon iloa.  ;D







Kalle auttoi ainoastaan kaivamaan tarpeeksi syvän kuopan. Jos joku kysyisi, hän oli luullut, että he istuttaisivat kukkia, koska tottakai kukat aina istutettiin pihamaan pimeimpään soppeen ja kaivettiin kuuden jalan syvyyteen. Kauanko kestäisi, että poliisi laskisi yhteen yksi plus yksi ja tajuaisi, että syyllinen oli se toinen henkilö, joka asui samassa talossa? Siitäkin huolimatta, että oli sattumalta olemassa lentoliput juuri katoamispäivälle? Vai oliko se sattumaa?

"Ei ne mitään tajua. Rikas, ex-wannabe-kiekkotähti lentää Bahamasaarille jonkun typsykkänsä luo ja katoaa kartalta!"

Simo tuskin oli asiasta niin varma, kuin mitä esitti, mutta Kalle oli siitä kerrankin kiitollinen. Avunanto murhaan ei ollut sitä, mitä hän oli kuvitellut alkaessaan ensimmäistä kertaa elämässään vakavasti seurustella. Kukkia ja suklaata oli enemmän sitä linjaa. Kylläkin niin, että hän oli se, joka niitä antoi, mutta hän oli kuvitellut sen osaston molemminpäin, joten sitä ei laskettu. Sitä hän ei tosin ollut ottanut huomioon, että sai kukkien ja suklaan vuoksi lähinnä murhaavia katseita, koska miehiähän ei hemmoteltu. Se oli naisten rooli.

Mikä  laki niin sanoi? Ai niin kiekkomiesten kirjoittamaton laki. Miehisten miesten laki. Kalle pyyhki sellaisilla laeilla perseensä. Hän oli kiekkomies, joka kantoi kiekkomiehelle kukkia ja suklaata, eikä kiekkomaailma siitä romahtanut. No ei se hänen kukkien ja suklaan kantamisesta mitään tiennytkään, mutta miehisyys oli kuulemma periaate. Kai silti pari pehmoakin peliin mahtui? Sitä paitsi Kalle tai Simo eivät kumpikaan olleet pehmoja. He panivat miestä laitaan siinä, missä muutkin. Kalle vain ei perustanut perinteisestä machoilusta ja otti rennommin, ja Simonkin olisi pitänyt ottaa. Se olisi ehkä pelastanut murhanhimolta. Olisi ollut yksi ruumis vähemmän hävitettävänä.

"Missä välissä se pitäisi ilmoittaa kadonneeksi?" Simo mietti kuopan kaivamista seuranneena iltana. Kalle ei osannut vastata. Hän ei ollut koskaan kadottanut ketään. Oliko olemassa oikeaa aikaa? Hän ei kysynyt, oliko Simo saanut kipattua ruumiin jo kuoppaan vai yhäkö se makasi komerossa. Hän ei aikonut käydä katsomassa, eikä Simokaan onneksi pyytänyt. Se alkaisi kyllä pian haista, jos se yhä olisi siellä... Hän kieltäytyi ajattelemasta koko ruumista, koska muutama päivä sitten se oli vielä ollut kovinkin elävä huutaessaan kaukalon laidalta Simolle.

Jalat liikkeelle nyt, perkele!

Uskoisiko kukaan todella sitä, että Simon isä hatkaisi juuri sillä hetkellä, kun Simo oli suuren murroksen kynnyksellä - pelaisi pian ensimmäisen Liigapelinsä miesten sarjassa? Kaikki, jotka olivat seuranneet Simon kiekkouraa siihen asti tiesivät sen, miten kiinteästi Simon isä oli mukana kaikessa siihen liittyvässä ja nyt tämä muka vain katosi Bahamalle naisiin. Juorulehtiä lukenut tiesi kyllä tietenkin myös Simon isän lukuisista naisseikkailuista ja kosteista villeistä öistä, mutta ne olivat menneisyyttä. Simon isä oli onnistunut raitistumaan ja Kalle kunnioitti sitä. Hänen omat vanhempansa eivät olleet raitistuneet eivätkä olleet kiinnostuneet mitä hän teki, kunhan pysyi enimmäkseen pois heidän silmistään eikä pyörinyt kaduilla pilaamassa suvun mainetta ja välittämisen kulisseja. Ne, jotka väittivät, ettei Suomessa ollut mitään piirejä, kulki väärissä piireissä.

Kalle oli pitänyt Simon isästä siitäkin huolimatta, että tämä oli ollut ilmeisesti homokammoinen niin kuin useimmat sen sukupolven kiekkoilijat. Ei sillä, että Simon isä olisi koskaan käynyt kurkkaamassa, mitä pojat huoneessaan hommasivat. Simo oli saanut isältään ehdotonta luottoa, ja Kalle siinä sivussa hyviä ohjeita kuinka käyttää enemmän vahvuuksiaan. Kaiken kaikkiaan Kallelle tulisi tätä ikävä, mutta hän oli riittävän älykäs ollakseen mainitsematta sitä Simolle. Niin kauan kuin hän oli ollut läheisissä väleissä Simon kanssa, tämän lempipuuhaa oli fantasioida isänsä murhasta. Ja nyt se oli tehty, mutta Simo oii kieltäytynyt kertomasta miten. Jospa Simoa kuitenkin kadutti? Jospa Simo ei ollutkaan täysi psykopaatti niin kuin Kalle oli vähän epäillyt.

Kallea arvelutti jättää Simo yksin kotiinsa, mutta vielä enemmän häntä olisi kammottanut jäädä, jos ruumis oli yhä siellä. Ja Simo käytännössä ajoi hänet pois. Aikoi kuulemma vielä treenata ja Kalle olisi siinä vain tiellä. Kalle ei ollut väittänyt vastaan. Hän olisi saattanut päätyä katsomaan ruumista varmistuakseen, että se oli olemassa, mutta luultavasti se ei ollut enää sisällä komerossa. Hän huomasi portin pielessä kottikärryt kumollaan. Ne eivät taatusti olleet olleet siinä eilen tai toissapäivänä. Hänen pitäisi käskeä Simon työntää ne jonnekin muualle. Jos ne olisivat siinä vielä kun poliisi kiinnostuisi katoamisesta, ne voisivat herättää ajatuksia, että tänne pihalle oli muutakin kuin koira haudattuna.

Kalle vilkaisi kohti pihan perää, vaikka sinne ei voinutkaan nähdä siitä, missä hän seisoi. Hän ei aikonut mennä lähemmäs. Hän kiertäisi sen paikan kaukaa, mutta käskisi sitä ennen Simon käsitellä maata niin, että se ei näyttäisi vastakaivetulta. Katoaminen ja vastakaivettu maa eivät olleet hyvä yhdistelmä. Ruumis pitäisi siirtää muualle kotipihalta, muuten se löytyisi, mutta taloon olisi jo jäänyt verijäljet.

"Mitä jos vaan soittaisit poliisille ja tunnustaisit? Suomessa ensikertalainen pääsee vähällä", Kalle ehdotti, mutta Simo oli ehdoton.
'
"Mä en sen äijän takia istu päivääkään."

Jossain asioissa (seksissä) Kalle jo pystyi kääntämään Simon pään, mutta ei näköjään vielä murhissa. Hän käänsi katseensa pois pihamaan nurkasta, jota ei voinut nähdä. Syksyiseltä tuntuva viima puhalsi pohjoisesta.

Kuinkakohan nopeasti ruumis alkaisi pukkaamaan horsmaa?
"Useasti oon Ahon laidassa, mutta aika useasti on ollut paita päällä."

- Teuvo Teräväinen

Poissa Pahatar

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 454
  • Rakkautta vain
En muista aikaisemmin sulta originaalia lukeneeni, joten tämä oli mielenkiintoinen tuttavuus.

Aihe oli kyllä varsinainen, ja täytyy sanoa, että jollain lailla odotin jopa isompaa revittelyä tällä ruumiilla. Mulla on edelleen se sun Hautausmaahuveja sen verran hyvin mielessä, että ehkä sen takia. ;D Tämä kuitenkin jollain lailla helpotti henkisesti lukiessa, että ruumista ei sitten käsitelty tässä pahemmin, vaan lähinnä mietittiin sitä sen hautaamista.

Mietin koko ajan, mikä tähän tilanteeseen oli johtanut? Oliko isä ollut aivan kamala, vai viirasiko Simolla vain niin pahasti? Vai sekä että? Se ei tässä tullut nyt kunnolla esiin, vaikka katkeruus isää kohtaan olikin selvä asia. Ja jotenkin hirvitti Kallen puolesta, koska olisihan se kamalaa olla rakastunut murhaajaan, ja joutua vielä auttamaan tätä siinä. :'(  Tuli itselle sellainen tunne, että mahtaisiko Simo toistaa saman teon Kallelle, jos välit joskus menisivät huonommaksi?

Se, mistä tietenkin tykkäsin oli se, että nämä kaksi olivat pari. Ja ainakin Kalle oli romanttinen, Simo ei ilmeisesti niinkään. Tämä kohta nauratti kovasti:

Lainaus
Sitä paitsi Kalle tai Simo eivät kumpikaan olleet pehmoja. He panivat miestä laitaan siinä, missä muutkin.

Sitä en epäile ollenkaan. ;D Nämä ovat niitä ihania kaksimielisyyksiä, joita sinun teksteissäsi on, ja joista tykkään aina yhtä paljon.

Oliko tähän tarkoitus tulla vielä jatkoa?
 
Why is it that we feel more comfortable seeing two men holding guns than two men holding hands?

Poissa sulo2

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 86
Tuo otsikko on kyllä jännä. Se jäi tässä herkullisessa tekstissä mietityttämään eniten. Että mitenkä häh. Tuleeko jatko-osa zombeilla vai kui? yst. terv. Epätietoinen  8)

Poissa Voldemort

  • värkkääjä
  • Viestejä: 4414
  • Mulleko sä puhut? Mitä sä puhut?
Pahatar, tää oli pitemmän tarinan alku, jossa pitäisi selvitä totuus siitä, viirasiko ja kenen päässä ja miten pahasti, mutta en tule luultavasti ikinä sitä tarinaa kirjoittamaan vaan ainoastaan leikkimään tämän idean ympärillä, vaikkei siinä olisi mitään järkeäkään.  ;D Simon motiivi on ihan kiinnostava. Mulla on ollut muutama originaaliviritys, jotka on suunnilleen tätä luokkaa, koska mua ei vaan nappaa originaalien kirjoittaminen eikä monesti niiden lukeminenkaan. Mulla ei riitä oma kiinnostus kehittämään mitään kokonaista ja toimivaa.

sulo2, jotain sinne päin. Alunperin tää aihe oli kaivettu jostain Nova-kisan neuvoja aloitteleville kirjoittajille "Älä kirjoita tällaisia tarinoita, koska ne ovat poikkeuksetta huonoja" -laarista. Totta kai jos asiantuntijat kehottaa välttämään jotain, se alkaa vetää puoleensa. ;D
"Useasti oon Ahon laidassa, mutta aika useasti on ollut paita päällä."

- Teuvo Teräväinen

Poissa Fiorella

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 796
  • Hyvän tuulen kotisatama
Tämä on jotenkin niin hulvaton idea, että sinun tosiaan pitää koota tämä saaga yhteen paikkaan. ;D En yhtään tiedä, onko minulta jäänyt miten monta osaa välistä, kun ne ovat siellä pitkin raapalehaasteketjua, mutta olen kumminkin lukenut niitä ja todella utelias kuulemaan, miten tässä oikein käy. Nouseeko ruumis kukkapenkistä, meneekö poikien välit kireiksi vai läheisemmiksi ja saako joku jossain vaiheessa tietää, mitä siinä oikein tapahtui? (Tai tietääkö lopulta kukaan, mitä siinä todella tapahtuikaan?  ::) ;D ) Kalle ainakin on ihan pihalla, mutta ei halua/uskalla tietää enempää.

Lainaus
Miehisten miesten laki. Kalle pyyhki sellaisilla laeilla perseensä. Hän oli kiekkomies, joka kantoi kiekkomiehelle kukkia ja suklaata, eikä kiekkomaailma siitä romahtanut.
Kalle on ihanan pehmo, mutta kuitenkin jämpti.  ;D

Lainaus
Jossain asioissa (seksissä) Kalle jo pystyi kääntämään Simon pään, mutta ei näköjään vielä murhissa.
Ja ihanasti tukena, siitä huolimatta mitä epäilee tapahtuneen. ;) Vaikka ei tämä asetelma ihan niin yksinkertainen ole, vaikka siihen jästipää Simo liittyykin. ;)

Poissa Paquette

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 134
Enpä olisi ilman sulon viestiä edes tajunnut otsikon mahdollista zombivihjausta, mutta se olisi erityisen mielenkiintoinen käänne kyllä. Toki tämän murhan taustat ja motiivi jäivät myös kiinnostamaan, oliko isällä kontollaan jotain sellaista, että teko oli oikeutettu tai ainakin ymmärrettävä, vai onko Simo tosiaan psykopaatti? Kallen hahmo jäi vähän vaivaamaan minua. Hän korostaa romanttista ja pehmoakin puoltaan, mutta seurustelee kuitenkin tyytyväisenä henkilön kanssa, joka jatkuvasti fantasioi isänsä murhasta. Tästä ei myöskään tullut sellainen tunne, että Kalle pelkäisi Simoa, vaikka epäilee tätä psykopaatiksi, eikä hänelläkään vaikuta olevan kovasti tunnontuskia avunannosta murhaan. Tai ehkä hän on vielä shokissa tapahtumasta. Vaikka näihin kysymyksiin ei saisikaan vastausta, kiinnostavat ruumiin tulevat käänteet joka tapauksessa, jos sellaisia on vielä tulossa.  ;D  Myös nuo "älä kirjoita tällaisia tarinoita" -neuvot kiinnostaisivat, josko niistä vaikka saisi inspiraatiota.  ;D

Poissa Voldemort

  • värkkääjä
  • Viestejä: 4414
  • Mulleko sä puhut? Mitä sä puhut?
Kummitusjutut oli kielto numero yksi Nova-kisoissa. Se oli todella täysin parjattu. Luulisin, etteivät zombijututkaan ole kovin korkealla, mutta tuosta on aikaa jo melkein kaksikymmentä vuotta niin ei ollut siihen aikaan vielä niin kiellettyä kuin nykyään.  ;D
"Useasti oon Ahon laidassa, mutta aika useasti on ollut paita päällä."

- Teuvo Teräväinen

Poissa Fiorella

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 796
  • Hyvän tuulen kotisatama
Nyt kyllä mietityttää, mitä vikaa on kummitusjutuissa?  ::) Heti alkoi tehdä mieli kirjoittaa joku kummitusjuttu.  ;D

Ja ei kun lisää Simo/Kalle -tarinoita kehiin!