Kirjoittaja Aihe: Ande (Maria/Ande, K-12) - päivitys 17.4.2009  (Luettu 13141 kertaa)

Poissa Beelsebutt

  • vähemmän
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 3081
  • malmi
    • Ficciarkisto
Ande (Maria/Ande, K-12) - päivitys 17.4.2009
« : 08-04-2009, 14:04:38 »
Sitten hän näki Anden ja hänen hymynsä hyytyi hämmästyksestä.


Nimi: Ande
Kirjoittaja: Beelsebutt
Päähenkilöt: Maria/Ande
Lajityyppi: arkidraamaa romantiikalla ja pienellä synkistelylläkin
Sanamäärä: tonnin verran, tarina on vielä kesken

Ikärajasuositus: K-12


Tämä kaikki lähti liikkeelle toyhton haasteesta, vaikkakaan teksti ei suoranaisesti vastaa siihen. Luin haasteen liian nopeasti ja sanat "kaukainen ihastuminen" saivat mielessäni kytkennän etäsuhteeseen, josta tuli taas mieleen nettituttujen tapaaminen ja mahd. seurustelu heidän kanssaan, jota olen itsekin tehnyt suhteellisen paljon. Nuorena =P

Tarina luultavasti jatkuu, mutta siihen saakka voit pitää tätä kertalaakina. Teksti osallistuu Viikoittaisen tarinahaasteen sanalla Vaaleanpunainen (vko 15). Mahdollisesti jatkoluvut saattavat osallistua tuleviin viikkohaasteisiin.

Tämä novelli on aloitettu huhtikuussa 2009 ja on edelleen KESKEN.


Hox! (Olematon) juoni on minun, hahmot ovat minun, joten tarina on minun! Elä käytä kertomatta, mistä se on peräisin =)






Ande




Ande on tulossa. Ande on tulossa!

Marian valtasi paniikki. Vihdoinkin hän tajusi, että Ande oli oikeasti tulossa käymään hänen luonaan! Ajatus ihastutti mutta myös jännitti hillittömästi. Ande, jonka kanssa oli tullut mesetettyä päivittäin jo monta kuukautta. Ande, jolle hän oli vuodattanut sydäntään ja, viimein viikkojen kärvistelyn jälkeen, tunnustanut ihastumisensa. Ande, joka oli hauska ja tunteva ja iki-ihanan oikukas. Ande, joka toivoi, että heistä tulisi pari!

Maria sulki silmänsä ja hengitti syvään. Juna saapuisi tunnin päästä ja asemalle piti lähteä varttia vaille. Neljäkymmentäviisi minuuttia aikaa rauhoittaa hermojaan ja laittaa itsensä kuntoon näyttämään sellaiselta, johon Ande ihastuisi livenäkin. Mariaa puistatti. Hän katsoi peiliin ja näki harmaanruskeat, latteat hiukset reunustamassa valkoista naamaa. Kulmakarvoja oli tuskin ollenkaan eivätkä huulet piirtyneet ihosta niin selvästi kuin hän olisi halunnut. Työmaata kyllä riitti, Maria ajatteli kun tarttui ilmakihartimeen.


Tunnin kuluttua Maria seisoi hermostuneena laiturilla ja katseli lähestyvää junaa. Anden juna. Tunnin päästä lähtisi seuraava juna takaisin, jos Ande ei tahtoisikaan jäädä hänen luokseen viikonlopuksi. Maria toivoi, ettei niin kävisi. Ande ei ollut ensimmäinen nettituttu jonka hän oli tavannut, mutta oli ensimmäinen johon hän oli ihastunut. Hänen edellinen suhteensa oli alkanut, kuinkas muutenkaan, baarista ja päättynyt myös samaan baariin. Välissä oli kolme vuotta myrskyisää suhdetta ja liian monta märkää viikonloppua, kunnes hän oli löytänyt Hillan vessasta toisen naisen kanssa. Hän oli lähtenyt yksin kotiin ja nakannut Hillan vaatteet ulos. Hän oli unohtanut.

Ihmismassa purkautui pysähtyneestä junasta ja herätti Marian ajatuksistaan. Hän koetti hengittää rauhallisesti ja toistella itselleen, että ei kaatanut maailmaa, vaikka he eivät tulisikaan toimeen livenä. Mutta kaataisi se sittenkin, se oli varmaa. Kunpa ensimmäinen tunti menisi hyvin, sitten ehdittäisiin tutustua paremmin. Ongelma oli vain se, että hänen luonteensa vastusti nopeaa käynnistymistä ja olo tuntui jäykältä uusien ihmisten lähellä. Tosin Ande kyllä tiesi tämän ja oli nauranut kertoessaan Marialle, että oli itse puhelias kahden, jopa kolmen edestä ihan ensi hetkistä lähtien. Mariasta oli tuntunut, että Ande oli tämän kerrottuaan sinetöinyt heidän kohtalonsa yhteen. Jin ja Jang. Vakka kantensa valitsee. Maria naurahti ääneen ja sai pari oudoksuvaa katsetta ohittavilta laukkuihmisiltä.

Sitten hän näki Anden ja hänen hymynsä hyytyi hämmästyksestä. Ande oli, lupauksensa mukaisesti, laittanut päähänsä vaaleanpunaisen stetsonin, mikä oli hyvä juttu, sillä Maria ei olisi tunnistanut tätä valokuvan perusteella. Ande olikin kertonut, ettei hänestä saanut näköistä kuvaa. Nyt Maria ymmärsi miksi.

Anden kasvot olivat eloisat mutta ilme vakava, kunnes hän näki Marian (joka ainoana ihmisenä seisoi keskellä vastavirtaa kaulassaan vaaleanpunainen huivi). Nyt ilme muuttui kuin taikaiskusta, ja Ande näytti kokonaan toiselta ihmiseltä. Nyt Maria tunnisti Anden hymystä, johon hän oli rakastunut heti sen nähtyään. Hän hymyili takaisin ja nieleskeli kummallista, sentimentaalista tunnetta alas. Sen täytyi johtua kuumasta kihelmöinnistä, joka oli levinnyt hänen vatsaansa Anden näkemisen myötä. Ande heitti reppunsa paremmin selkään ja juoksi viimeiset metrit Marian luo. Hän tarttui Marian käsiin ja katsoi tätä silmiin, edelleen hymyillen.

"Hei, Maria."

Maria naurahti jännittyneenä ja hymyili entistä leveämmin.

"Hei, Ande."

Ja juuri kun hän mietti, pitäisikö kysyä, miten Anden matka oli mennyt, tämä suuteli häntä.
« Viimeksi muokattu: 01-08-2012, 01:22:41 kirjoittanut Beelsebutt »
Fifi-ficitLJAO3

Lizlego

  • Vieras
Vs: Ande, romanttista hömppää, S
« Vastaus #1 : 08-04-2009, 14:16:41 »
Lol. Vaaleanpunainen stetson. Perhana, varmasti olet käyttänyt inspiraatioon sitä samaa stetsonia, joka oli Gwynethillä aka Rodolphuksella päässään siellä muinaisessa larpissa - tosin sitten se stetson oli mulla.  ;D

Lainaus
Mariaa puistatti. Hän katsoi peiliin ja näki harmaanruskeat, latteat hiukset reunustamassa valkoista naamaa. Kulmakarvoja oli tuskin ollenkaan eivätkä huulet piirtyneet ihosta niin selvästi kuin hän olisi halunnut.

Ja et kai hemmetissä käyttänyt tässä mallina minua?  ;D Assosiaatio johtui ehkä siitä mainitusta stetsonista, tosin ehkä se olikin Gwyneth, jota sä käytit mallina.  ;D No joo, vitsit vitseinä. Tämä oli tähän mennessä aika koominen. Nettituttujen tapaaminen voi olla juuri tuollaista. Uusien ihmisten tapaaminen on jännää, mutta varmaan pahempaa on tavata joku sellainen nettituttu, johon on ihastunut. Olisi liian pelottava. 

Poissa Beelsebutt

  • vähemmän
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 3081
  • malmi
    • Ficciarkisto
Vs: Ande, romanttista hömppää, S
« Vastaus #2 : 08-04-2009, 18:07:08 »
Stetsonissa olit oikeessa, kuvauksessa et :P Voi olla, että käytin ihan itteeni siinä kuvauksessa hyväksi ;)

Eikös se stetson ollut eka sulla ja sitten Gwynillä, koska sä laitoit sen "PIRU" pipon päähän?  ;D


Ja kyllä, nettituttujen tapaaminen on joskus vaikeaa nimenomaan ihastumisesta johtuen. Mutta myös ihan ilman ihastumistakin. Ainakin mulle :P
Fifi-ficitLJAO3

Poissa toyhto

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 105
    • LJ
Vs: Ande, romanttista hömppää, S
« Vastaus #3 : 08-04-2009, 23:55:51 »
Kyllä sitä jatkoa on nyt saatava tähän! :D Liian jännä kohta! :D

Mä tykkään, tilanne on periaatteessa vieras mutta voin kuvitella, että tuollaista se olisi. Kerronta on simppeliä ja soljuu eteenpäin enkä oikein keksi siitä sen ihmeempiä sanottavaa, kuvailet Marian tunteita sen verran, että niistä pysyy kunnolla kärryillä ja ne tulevat aika selvästi ja "valmiina" esille, mutta ei niihin myöskään mitenkään juututa. Mietin sitä, että voisiko niitä vähän enemmän piilottaa lukijalat ja laittaa pääteltäväksi, mutta toisaalta tässä on sellainen hurmaava, sympaattinen, vaaleanpunainen fiilis, ja se fiiliskin tuntuu jotenkin tukevan sitä, ettei lukijan tarvitse tehdä mitään rasittavaa ylimääräistä aivotyötä kuten lukea kovasti rivien välistä :D

Mutta niin, en mä nyt oikein keksi mitään järkevää. Idea ja juoni ovat koukuttavia ja haluaisin kuulla, mitä tapahtuu seuraavaksi! Plus sitten tietää ehkä enemmän tytöistä (kai Ande nyt oli tyttö...). On muuten viehättävää, että toisella on niin perinteinen nimi ja toisella niin erikoinen!
Imagine what you would do if you knew you couldn't fail.

ficci-arkisto | avatar

Poissa Fiorella

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 1045
  • Hyvän tuulen kotisatama
Vs: Ande, romanttista hömppää, S
« Vastaus #4 : 09-04-2009, 00:00:22 »
Tämä oli ihan älyttömän suloinen. Voi että. Huomasin koko ficin vain koska selasin "uusimmat viestit" -listaa ja katsoin että hyvänen aika, tämähän kävisi justiinsa siihen toyhton vasta kuuluttamaan toivomukseen. ^^ Ja sitten luin vähän tarkemmin, että sehän sen inspiraationa olikin juuri ollut.

Lainaus
Hän koetti hengittää rauhallisesti ja toistella itselleen, että ei kaatanut maailmaa, vaikka he eivät tulisikaan toimeen livenä. Mutta kaataisi se sittenkin, se oli varmaa.
Olisi muuten oikeasti tosi pelottava - tai vähintäänkin jännittävä - tilanne kohdata nettituttu mutta muuten vieras ihminen, jos olisi jo etukäteen tiedossa että ollaan ihastuttu ja tarkoitus olisi katsoa tuleeko siitä mitään. Vähänkö se loisi paineita ensikohtaamiselle... Tässä tosin asiat rullasivatkin sitten ihan omalla painollaan. :D Ande taisi olla varmempi ajatuksistaan kuin Maria. ;)

Tämä toimisi ihan hyvin tällaisenaan, mutta päähenkilöt ovat kyllä niin sympaattiset että luen ihan ilokseni jos jatkoa seuraa. :D

Lizlego

  • Vieras
Vs: Ande, romanttista hömppää, S
« Vastaus #5 : 09-04-2009, 00:04:48 »
Mä luulin, että tuo Ande oli sen nettinicki.  ;D Stetson oli mulla jossain vaiheessa, mutta Gwynin se on ja sillä se ensin oli tai sitten muistan taas ihan väärin.

Poissa Beelsebutt

  • vähemmän
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 3081
  • malmi
    • Ficciarkisto
Vs: Ande, romanttista hömppää, S
« Vastaus #6 : 09-04-2009, 06:43:28 »
Mä luulin, että tuo Ande oli sen nettinicki.  ;D
Sehän se on. Ja kun näkökulma on Marian, niin hänestä käytetään tietysti oikeaa nimeä. Anden nimi paljastunee myöhemmin, mutta tokihan Maria ajattelee Andea Andena, koska on tottunut siihen :P

Kyllä mä tähän varmaan jatkoa väännän. Joskus :P Mutta tää tulee olemaan suoraa tekstiä luultavasti tästä etiäpäinkin, joten jos verhotumpaa haluaa, niin sitä kandee hakea toisesta topsusta ;)
Fifi-ficitLJAO3

Poissa Beelsebutt

  • vähemmän
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 3081
  • malmi
    • Ficciarkisto
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-12 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #7 : 17-04-2009, 19:59:12 »
OBS: Heehaahoo ;D tästä tulikin ton Viikottaisen tarinahaasteen toteutustarina, nimittäin toinen luku vastaa viikon 16 sanaan Hiljaisuus.




2. luku


"Kahvia vai teetä?" Maria kysyi Andelta siirtyessään vaivihkaa keittiötä kohti. Matka tämän asunnolle oli kulunut kummallisen ja väkisin ylläpidetyn keskustelun merkeissä, ja Maria halusi selvästi katkaista rappukäytävässä laskeutuneen pitkittyneen hiljaisuuden.

"Teetä, kiitos", Ande vastasi lyhyesti ja päästi Marian sukeltamaan tämän pieneen keittiöön. Häntä nauratti. Hiljaisuus ei ollut hänelle ongelma, kuten se näytti olevan Marialle. Edellyttäen, että hiljaisuus laskeutui sellaisten ihmisten välille, jotka tulivat toimeen ilman sanojakin. Hänen kätensä Marian kädessä kertoi hänen mielestään sanoja paremmin, miten viehättävä Maria oli ja miten mukavaa hänestä oli kulkea tämän rinnalla. Se tuntui paremmalta ilman puhumista, vaikka hän olikin toisinaan suupaltti.

"Saanko avata radion?" hän kysyi hymyä äänessään ja napsautti laitteen päälle vastausta odottamatta. Paikallinen radioasema täytti asunnon äänettömyyden. Ande sääti äänenvoimakkuuden taustahälyksi ja siirtyi ihastelemaan Marian kirjahyllyä. Hän tiesi, että heillä oli samankaltainen maku kirjallisuuden suhteen ja näkikin hyllyssä usean teoksen, joka oli myös hänen omassa hyllyssään.

Maria oli täydellinen.

Hän oli itsekin hermoillut matkan aikana tapaamista, mutta oli päätynyt siihen tulokseen, että mitään ei saanut jos ei yrittänyt, joten asiaa oli turha murehtia etukäteen. Sitä paitsi hän oli ollut varma, että Maria oli juuri niin ihastuttava kuin tämä oli netissäkin. Ja niin tämä olikin. Kaikki järjestyisi kyllä, kunhan hän vain saisi Marian rentoutumaan ja olemaan oma, ihana itsensä.

Ande naurahti ääneen ajatuksiaan. Rinnassa kupli pirteä iloisuuden tunne ja suupielet vääntyivät väkisin ylöspäin.


Keittiössä Maria täytti vedenkeitintä ja pohti kuumeisesti, mistä voisi puhua Anden kanssa. Tätä ei tuntunut vaivaavan hiljaisetkaan hetket, mutta hänellä itsellään oli kuumeinen tarve täyttää väliajat merkityksettömällä pulinalla. Ongelmaksi muodostui se, että hän ei ollut kovin impulsiivinen keksimään keskustelunaiheita. Kun hän muisteli kulunutta puolituntista, hänestä tuntui kuitenkin, että Ande oli hoitanut suurimman osan puhumisesta. Huolimatta siitä, että hän tuntui omasta mielestään olleen äänessä koko ajan.

Miksi häntä jännitti näin paljon? Olihan hän tavannut ennenkin uusia ihmisiä ja viihtynyt näiden seurassa alusta alkaen. Kyse ei ollut lainkaan siitä, että hän ei olisi viihtynyt Anden kanssa, vaan paremminkin siitä, että hän halusi tehdä tähän hyvän vaikutuksen. Ande tosin tuntui viihtyvän, mitä nyt näin lyhyen ajan perusteella pystyi sanomaan, mutta silti häntä hermostutti. Entä jos hän tekisi jonkin virheen ja Ande huomaisi, ettei haluaisikaan viettää aikaa hänen kanssaan?

Mariaa kylmäsi, kun hän kaivoi kaapista teevalikoimansa. Hän oli juuri nostamassa koria pöytään, kun Anden kädet kiertyivät hänen ympärilleen.

"Mm, tuoksuu hyvältä", Ande sanoi, eikä Maria tiennyt, tarkoittiko tämä teevalikoimaa vai häntä itseään – Anden nenä nimittäin hipoi hänen niskaansa.

Maria punastui ja jähmettyi aloilleen. Anden kädet nousivat silittämään hänen käsiään ja siirtyivät siitä harteille. Ande oli niin lähellä, Maria tunsi tämän vartalon lähes kiinni omassaan. Häntä jännitti, mitä tulisi tapahtumaan, mutta kuitenkin hän odotti sitä innokkaana. Heidän suudelmansa asemalla oli jäänyt toistaiseksi viimeiseksi, eikä Maria ollut unohtanut Anden pehmeitä huulia omiaan vasten.

Sitten, kun oli tuntunut kuluvan monta, hiljaista minuuttia, Ande päästi irti ja tarttui teevasuun.

"Minä voin kantaa tämän", hän sanoi ja hymyili ohimennen Marialle.

"Joo, jos viitsit viedä sen olkkariin", Maria kakisteli äkkiä kuivaneesta kurkustaan.

Maria katsoi Anden oven taakse katoavan selän perään pitkään, ennen kuin havahtui vedenkeittimen hiljaisuuteen. Hän huokaisi pitkään ja kosketti niskaansa, sitä kohtaa, johon Anden nenä oli hiponut.

Taidan olla ihastunut, hän ajatteli hymyillen vienosti.
« Viimeksi muokattu: 01-08-2012, 01:23:06 kirjoittanut Beelsebutt »
Fifi-ficitLJAO3

Poissa Palladium

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 29
  • chauve-souris
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-11 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #8 : 18-04-2009, 15:58:45 »
Liian lyhyitä!

Mutta kerrankin sellainen aihe, johon voi kunnolla samaistua. On tullut tavattua noita nettituttuja niin monesti (myös ihastuksia). Itse en ole Anden tavoin ollenkaan hermoilevaa tyyppiä, joten jännää lukea tuollaisen hermoilijan näkökulmasta.

// Melkein kyllä odotin tuossa ekassa osassa, että junasta astelisi joku 52-vuotias karvainen mies. Vähän petyin. ;D
"Too toxic, too stabby, too fruity..."

Poissa Beelsebutt

  • vähemmän
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 3081
  • malmi
    • Ficciarkisto
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-11 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #9 : 18-04-2009, 16:07:03 »
Ei sentään karvaista miestä :D

Se on kyllä Maria se, joka enempi hermoilee ;) Ja joo, itsekin olen muutamat nettitutut tavannut, tosin tällaista tilannetta ei oo (toistaiseksi) koskaan vielä ollut :P
(mun lukihärö, sori)

Kiitos kommasta <3


Niin ja lyhyitä siksi, koska haasteeseen ei saa yli 1000 sanaista kirjoittaa. No okei, noi on ehkä 500-sanaisia, mutta silti... ::)
« Viimeksi muokattu: 18-04-2009, 16:23:58 kirjoittanut Beelsebutt »
Fifi-ficitLJAO3

Poissa Storithiana

  • Brittiteenlitkijä
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 60
    • Give me a sign, I wanna believe
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-11 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #10 : 18-04-2009, 19:14:22 »
Oho. Mä en ole kommentoinut tuota ekaakaan osaa. Vaikka senkin luin aika pian sen jälkeen kun se tuli tänne.

Tämä on söpö. Tuo oli kivaa (ärsyttävää kun tänään tuo sana kiva tunkee koka paikkaan) tuo Marian hermoileminen, itsekin tulee hermostuneena hirveä tarve keksiä jotain puheenaihetta ja rikkoa se hiljaisuus. Ja kun Andea ei taas huvittanut puhua :D

Hyvää vaihtelua mulle kanssa tämmöinen fluffhöttö, kun on lähiaikoina aivan liikaa angstista romancea tullut luettua.
My heart is yours to fill or burst,
to break or bury,
or wear as jewellery,
which ever you prefer


ex-humph

Lizlego

  • Vieras
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-11 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #11 : 19-04-2009, 22:43:32 »
WTF? Nytkö se vasta sen ihastumisensa tajusi?  :D Mä tykkäsin tästä osasta enemmän kuin ensimmäisestä ja se johtui siitä, että olen heikkona kohtauksiin, joissa tuijotellaan ja on vaivautunutta hiljaisuutta. Äärimmäsen kauhea kokemus elävässä elämässä, mutta aina yhtä ihana fiktiivisissä teksteissä.  :D

Poissa Fiorella

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 1045
  • Hyvän tuulen kotisatama
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-11 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #12 : 19-04-2009, 23:22:46 »
Lainaus
Nytkö se vasta sen ihastumisensa tajusi?
Minä ajattelin ihan samaa. Tai ehkä Maria oli ihastunut netti-Andeen ja se oli vähän eri asia oikean ihmisen kanssa, että piti ensin katsoa miten se asia oikeasti menee ihan todellisuudessa?

Lainaus
Matka tämän asunnolle oli kulunut kummallisen ja väkisin ylläpidetyn keskustelun merkeissä, ja Maria halusi selvästi katkaista rappukäytävässä laskeutuneen pitkittyneen hiljaisuuden.

Häntä nauratti. Hiljaisuus ei ollut hänelle ongelma, kuten se näytti olevan Marialle.
Edelleenkin huvittaa ja hellyttää tuo tilanne, kun toinen jännittää hirveästi ja toinen on kuin ei mitään. ^^

Lainaus
silti häntä hermostutti. Entä jos hän tekisi jonkin virheen ja Ande huomaisi, ettei haluaisikaan viettää aikaa hänen kanssaan?
Tuo Maria on ihan hirmuisen sympaattinen. Jos se jännitys hieman laantuisi, niin Mariakin varmaan huomaisi että Ande tuntuu viettävän aikaa hänen kanssaan suhteellisen mielellään... ;)


Poissa Galenwen

  • arvaamaton
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 60
  • Pyörremyrskyn keskus
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-11 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #13 : 20-04-2009, 09:10:07 »
Aikas suloinen, mutta omalla kohdallani varmaan iskisin jätkää palleaan, jos se uskaltautuisi halaamaan mua ja painamaan nenän mun niskaan, vaikka olisin tuntenut sen netissä jo puolisen vuotta, mutta onneksi Maria ei ole niin tarkka reviiristään.  (anteeksi tuo lause hirviö)

Ja tietenkin nämä saisivat olla pitempiä, mutta yritäppä kirjoittaa pian jatkoa, sillä mielenkiinto heräsi. Mukavaa vaihtelua tälläinen söpöily K-18 ficcien jälkeen...

Galen
Lentelen kukkasesta kukkaan tai pikemminkin kirjasta kirjaan!

Poissa Gwyneth

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 168
Vs: Ande, romanttista hömppää, K-11 - 2. luku 17.4.
« Vastaus #14 : 30-12-2009, 00:58:44 »
Tämä on ihan älyttömän suloinen! Ihana lukea tällaista herttaista arkisen romanttista matalan ikärajan tekstiä välillä  :)

Maria on sympaattinen ja häntä on helppo ymmärtää. Ihan vaan nettikavereidenkin tapaaminen IRL on minusta aina jännää, joten voin kuvitella miten jännittävää olisi tavata netti-ihastus. Ekassa luvussa tekstistä välittyi todella hienosti sellainen jännittynyt odotus ja innostus, Maria oli niin tohkeissaan ja hermostunut tuosta Anden vierailusta että tuppasi hymyilyttämään kun luki tekstiä. Se kriittinen ensimmäinen tunti, jonka jälkeen mahdollinen juna takaisin lähtisi, oli ihana yksityiskohta noissa Marian ajatuksissa.

Vaaleanpunainen stetson  ::)

Andesta minun on vaikeampi saada kiinni, hän vaikuttaa niin itsevarmalta ja luontevalta, kaikki tuntuu sujuvan häneltä luonnollisesti ja rauhallisesti. Onneksi sinänsä, Maria tuntuu kyllä hermoilevan ja jännittävän molempien puolesta. Minusta oli jotenkin kiva, että Ande osasi mennä niin luontevasti ja jotenkin arkisesti koskettamaan toista. Maria ja Ande vaikuttavat ihanalta parilta, he tuntuvat täydentävän hyvin toisiaan ja sopivan muutenkin hyvin yhteen. Tietenkin he nyt vasta ovat tavanneet toisensa IRL, mutta alku ainakin näyttää lupaavalta heidän kannaltaan :)

Kai sinä jatkat tätä? Jatkathan? Tahtoo lukea lisää!
"We were addicts of ideology. A fatal drug, worse than heroin. A few cubic centimetres of it and you're done for life." ~ Franceschini.