FiFi - Fiksu ja Filmatiivinen fiktiofoorumi
Keskustelut => Pälinää => Aiheen aloitti: Lizlego - 18-09-2009, 00:57:05
-
Mulla on aihetta ketutukseen, joten olin rohkea ja perustin ketutusarkiston. Olen totaalisen kypsynyt siihen, että Windows Live keksii vaatia päivitystä niin, ettei vanhalla mesellä enää pääsekään kirjautumaan! Kiitos niin suuresti! Nimittäin kun yritän asentaa uusinta versiota, se herjaa että mun pitäisi päivittää koko käyttöjärjestelmäni. Jotain uutta, kyllä mä tiedän että se pitäisi päivittää. ;D Olisi pitänyt jo vuonna X niin kuin koko kone, mutta mitä väliä. Joka tapauksessa ottaa päähän ja ahdistaakin, että nyt sitten olen yhtäkkiä kokonaan ilman toimivaa meseä jonnekin hamaan tulevaisuuteen asti, koska en kyllä ala koko saatanan roskaa nyt päivittämään yhden perkeleen mesen takia. :P Haistakoon vaan kukkasen! Valitettavasti vaan muutamaan ihmiseen yhdenpito on ollut kokonaan mesen varassa ja nyt sekin katkeaa ties miksikä aikaa. :'( Toisaalta kai se jotain kertoo niiden ihmissuhteiden ensisijaisuudesta ja tärkeydestä, jos ei muualla ole yhteydessä kuin mesessä. ::) Ärsyttää! Voisi etsiä ehkä jonkun kivan avoimen lähdekoodin pikaviestimen ja pakottaa sitten kaikki tutut käyttämään sitä typerän Microsoftin pikaviestinten sijaan. ;D
-
Skype?
Webbimese?
Voisin liittyä tohon mese-ketutukseen niiltä osin, että viimeksi kun yritin ihmisten kanssa mesetellä, niin jos oli kaksi ikkunaa auki, niin vastapuolen viestit eivät tulleetkaan mulle enää perille. Ihme ilmiö ja harvinaisen ärsyttävä...
-
Myöskin Trillianin kautta pitäisi olla mahdollista käyttää tuota aivan samaista messengerjuttua, kaikkine samoine yhteystietoineen jne.
Ketuttaa tämä saakelin huono olo. Läksin koulusta taasen kesken päivän kun en kyennyt istua siellä. Jo aamupalalla sain tapella etteikö kaikki tullut samantien ylös.
Ja huomena pitäis muka kyetä ihmisten ilmoille miittaaman erään toisen foorumin ihmisiä! >:(
Kyllä taas ketuttaa jos jää välistä, viime miittikin kesälät peruuntui vähäisen osanottajamäärän takia.
-
Kyllähän noita vaihtoehtoja tosiaan löytyy, mut ketutuksessa ei jaksa ajatella niitä. :D
-
Kyllä ketuttaa se, miten lapsellisia voivat aikuiset ihmiset olla. Huomasin ikävällä tavalla, miten jotkut eivät pysty laittamaan syrjään henkilökohtaisia kaunojaan edes silloin, kun yhteinen ystävä olisi kipeästi sen tarpeessa. Tekisi mieli mennä ja ravistella ko. pahvia, mutta minkäs teet. >:(
zilah
-
Aaargh! Tuollaiset tilanteet ottaa kyllä aina kupoliin kauniisti sanottuna! Ymmärrän, että riitatilanteissa vältetään jotakuta ihmistä, mutta jos jonkun toisen ihmisen kannalta olisi tärkeää pystyä edes tilapäisesti kohtaamaan ja tunkemaan riitansa syrjään, voisi olettaa että aikuiset ihmiset voisivat tehdä sen, mutta se on näköjään usein liikaa oletettu. :P
-
No sano muuta. Totta puhuen olen itse saanut ko. ihmisten taholta niin törkeää kohtelua, että olisi tosiaan tehnyt mieli puhua suu puhtaaksi nytkin. Mutta ei vain moraali anna periksi. Tämä riita nyt sentään on mitätön asia sen rinnalla, että tämän yhteisen ystävämme aviomies on kuolemansairas. Luulisi jokaisen tuollaisessa tilanteessa edes yrittävän tulla toimeen niidenkin kanssa, joista ei pidä, mutta niin ei näköjään ole. Tässä olisi totta puhuen aineksia uudelle suurelle riidalle, mutta nyt kyllä aion pitäytyä sivussa. Ja on siinä se onni, että tämä konflikti on tuolla kansainvälisellä puolella. Saan purkaa täällä mieltäni ihan rauhassa, kun eivät ymmärrä kieltä.
zilah
-
Jaahas, tästä päivästä pitää sitten totutella oloon ilman nettiä ja irkkiä. Lähdetään tänään remppaa evakkoon appilaan ja sitten ollaan siellä kuukausi ilman nettiyhteyttä. Tulee varmaan aika tuhottoman pahat vieroitusoireet, mutta voi olla ihan hyväkin asia, tiedä sitten. Suurin osa ihmissuhteistani tuppaa olemaan irkin toisessa päässä, kun kaikki kaverit ja ystävät asuvat toisissa kaupungeissa. Siitä tulee surku, mutta ehkä sitten kehitän itselleni törkeän puhelinlaskun... (ajattelin jo tässä tehdä kauhean kasan cosplay-pukuja, kun ei iltaisin varmaan muutakaan tekemistä ole koneettomana.) Inhottavaa kuitenkin mennä toisten nurkkiin loisimaan.
Ja miksi hitossa koko ajan on niin kiire? Ihan kuin elämä olisi sekuntikellon mukaan menevä kilpailu, jossa katsotaan kuinka paljon ehtii saada vuorokaudessa aikaiseksi. Eikä se edes riitä. Välillä alkaa kyrsiä tämä yrittäjän elämä oikein kunnolla. On hyvä, että töitä riittää, mutta olisi se kovin kiva, että voisi olla joskus jotain muutakin elämää. Toista työntekijää ei pysty palkkaamaan, joten jumitan tässä keleen oravanpyörässä tästä ikuisuuteen. Jippii.
-
Kylläpä osaakin suhteellisen pieni asia vituttaa ylimaallisen rankasti.
Olin varannut Suomalaisesta Ajan pyörän uusimman osan, Gathering Stormin, jonka olisi pitänyt tulla sinne marraskuun alkupuolella. Ja paskat. Sain tänään ilman isoja kirjaimia kirjoitetun tekstiviestin, että kirja on loppu kustantajalta ja tilaukseni on poistettu. Ei puhettakaan, että olisi ollut mitään pahoitteluja. Ehdin jo niin fiilistellä, että saan sen kirjan edes jotenkin kohtuullisessa ajassa, ja sitten tämä. Vittu. Enkä mä tajua, minkä takia se tilaus piti poistaa. Ihan varmasti sitä kirjaa kyllä painetaan lisää, kyllä kustantamoille raha kelpaa, ja sitä olisi saatu jossakin vaiheessa. Mä menen valittamaan tästä ihan valittamisen takia kunhan ehdin, mutta taidan kuitenkin koettaa tilata sen kirjan Amazonilta. Eipä se hirveästi sen saamista hidasta, ja saanen sen jopa postituskulujen kanssa halvemmalla. Jos siis saan tilattua. Ensin pitää puhua äiti tai isä ympäri, kun mulla ei ole luottokorttia.
Mutta siis oikeasti, lyhyesti sanottuna, perkele. Eikö raha kelpaa vai mikä on?
-
Nyt kyllä ketuttaa niin, etten tahdo nahkoihini sopia!
Kullanarvoinen kuva-arkisto josta olen tähän saakka löytänyt mm. korkean ratingin töihini tarvittavat materiaalit, lopettaa toimintansa! Ymmärrän kyllä arkistonpitäjää, hän on tehnyt valtavan työn sen kanssa. Mutta ilman arkistoa materiaalin hankinta vaikeutuu huomattavasti.
No, onneksi sentään olen ehtinyt kerätä arkistosta turvaan paljon materiaalia. Pitänee tehdä vielä muutama täsmäisku, ennen kuin arkisto suljetaan.
zilah
-
Nimittäin kun yritän asentaa uusinta versiota, se herjaa että mun pitäisi päivittää koko käyttöjärjestelmäni. Jotain uutta, kyllä mä tiedän että se pitäisi päivittää. ;D Olisi pitänyt jo vuonna X niin kuin koko kone, mutta mitä väliä.
Höh, pitää päivittää sun käyttis. Oisit sanonu ennemmin :-\
-
Nyt ei varsinaisesti ketuta, mutta tunnen silti pakottavaa tarvetta avautua. Liikaa paskaa kun sataa niskaan, niin sitä ei vaan jaksa.
Ystäväni aviomies kuoli eilen syöpään, aivan liian nuorena. Miksi tuntuu, että ne parhaat lähtevät aina ensin?
Sain eilen selville, että eräs ihminen johon luotan, on tehnyt selkäni takana jotakin anteeksiantamatonta. Tarkemmin en viitsi kertoa, koska asia on yksinkertaisesti liian kipeä.
Olin keikalla eilen, ja sain kimpuuni tavallistakin ällöttävämmän limanuljaskan. Yritti iskeä kahtakin naista yhtä aikaa. Minua ja bänditoverini tyttöystävää... hyi v*ttu! Mistä näitä oikein sikiää?
*ryömii koloonsa takaisin*
zilah
-
Ikävillä asioilla on ikävä taipumus tapahtui kerralla. :P Jaksamista sinnepäin! Tuosta, että hyvät lähtevät ensin. Se tuntuu tosiaan siltä tai siltä, että hyvät ihmiset kärsivät eniten.
-
Pahoittelut ja osanottoni zilahille kaikesta tuosta mitä on tapahtunut! :(
Mulla on sikainfluenssa. Joka paikka on kipeä. :-\
-
Voi ei! :o Pikaista paranemista. Jos asuisit lähempänä, tulisin pitämään seuraa ja lohduttamaan ja valvomaan sun vuoteen äärellä niin kuin Gene valvoi Acen vuoteen äärellä. :'( :D
-
Npappelille (tietoinen typo ;D ) paranemisia! Soittelen huomenna, kai nää oot vielä hengissä!! :o
-
Lizille ja Nappelille kiitos. Ja Nappelille pikaista paranemista. Sikalentsu on kamala tauti, täällä meilläkin päin sitä on ollut. Toivon vaan, että itse onnistun välttämään tartunnan.
Ja Lizille tuosta ficciasiasta. Kävin uteliaisuuttani lukemassa tekstin, ja en voi kuin ihmetella tuonkin kommentoijan tyhmyttä ja täydellistä käytöstapojen puutetta. Minusta teksti oli loppuun asti mietitty ja uskottava, mutta tuo kommentti oli alusta loppuun sellaista schaissea etten ole vähään aikaan nähnyt. Miten tuleekin se Astrid/Nola-jupakka tuosta mieleen. >:(
zilah
-
Mä mietin just, että missähän vaiheessa joku aurori puuttuu asiaan ja toteaa, että ollaan oltu epäasiallisia puolin ja toisin ja uhataan molempia osapuolia varotuksilla. Siitä mä kyllä voisin kanssa riemastua ja sitten se olisi taas molemminpuolista, koska eihän nyt kommentoijalle saa törkeästi vastaan sanoa! :D Mut jos sen takia saa jonkun varoituksen, ettei käy kuuntelemaan kenenkään asiatonta paskaa vaan puolustautuu, niin otan sen kyllä vastaan ja teen vastaavassa tilanteessa saman uudestaan, vaikka saisin bannit, koska mun mielestä ficcarin ei tartte kuunnella ihan kaikkea nyökytellen ja päätä silitellen. Ei tietenkään myöskään kommentoijan tartte ottaa ficcarilta paskaa niskaan, jos niikseen tulee.
Kyllä mä ymmärrän, jos omasta mielestä huono teksti tuottaa pettymyksen ja se alkaa vituttaa, mutta rehellinen voi olla olematta suoraan loukkaava. Ja mua edelleen jaksa riemastuttaa sen ajatukset panostuksesta nyt, kun se kommentoi millainen sen oma mielikuva on. Mä olisin saanut panostaa tekstiini sata vuotta enkä olisi ikinä tuottanut muuta kuin pettymyksen, koska mun mielikuva ei vastaa sen mielikuvaa. ::)
-
No justiinsa näin. Jos eivät toisten tulkinnat hahmoista miellytä, niin menköön sitten ja kirjoittakoon oman tarinansa p*rkele! Tuntuu, että nykyaikana monetkaan eivät ymmärrä mikä on rehellisyyden ja loukkaavuuden ero. Kyllä minusta tuossa olisi jo ko. ääliölle varoituksen paikka. Sitä kyllä ihmettelen että vastaukset hänen paskatulvaansa ovat pysyneet noinkin asiallisina.
zilah
-
Toi on tosissaan aika hukassa tuo loukkaavuuden ja rehellisyyden ero. Rehelliseksi tuntuvat kutsuvan itseään sellaiset ihmiset, jotka ylpeilevät "suorapuheisuudellaan" ja sillä, etteivät nuoleskele ketään. Suorapuheisuus taas ymmärretään sellaisena, että lauotaan asiat tökerösti ajattelematta ja annetaan aina vihan - tai pettymyksenpuuskassa kaiken tulla ja sitten pyöritellään silmiä sille, että toiset ovat niin herkkänahkaisia. Suorapuheisuus ei minun mielestäni tarkoita sitä, ettei kunnioiteta ollenkaan kanssaihmisiä ja kanssaihmisten tekeleitä. (Lol. Tiedän, että olen mennyt tuossa itse aika monta kertaa vikaan, joten en voi lähteä liikaa syyttelemään ketään...)
En mä tiedä, mitä mä tuolle asialle voin tehdä. Tuskin tuohon kukaan tulee reagoimaan, kun se menee sanan - ja mielipiteenvapauden rajoissa, enkä mä haluaisikaan, että siihen virkavalta puuttuu. Sen pitäisi lähteä ihmisistä itsestään, että haluttaisiin että on yleisesti kivaa ja mukavaa ja kommentointi ja ficcien kirjoittaminen tapahtuisi hyvässä, positiivisessa ja rakentavassa hengessä, jossa jokainen kokisi turvalliseksi ja kannustavaksi kirjoittaa, olipa sitten minkä tasoinen kirjoittaja hyvänsä ja olipa tähtäimessä mitkä tulevaisuudentavoitteet hyvänsä. Sellaisessa ilmapiirissä myös annettaisiin sitä rehellistä palautetta, joka kunnioittaisi kuitenkin ihmisiä ja rohkaisisi kirjoittamaan lisää, vaikka jonkun mielestä teos korjaamista ja parantelemista kaipaisikin. Se ei ole henkilökohtaisten totuuksien tylyä töksäyttelemistä toisille vaan tekstien kommentoimista. No ne on lopulta kuitenkin vain mielipiteitä, joissa (toivoakseni) ei ole tarkoitus ihmisten loukkaaminen. Joskus kun ei oikein nykyään voi olla varma, mitä noiden palautteiden on tarkoitus antaa ja aiheuttaa. Kun ensin sanotaan jotain tylysti ja sitten loppuun lisätään lause "Älä ota tätä loukkauksena. Kyllä se siitä", niin mua lähinnä alkaa itkettää. Jos itsekin arvelee, että toinen voi ottaa loukkauksena, saattaisi olla hyvä vaivautua vähän muuttamaan sitä sisältöä ja sen tyyliä.
-
Toihan on ihan selvää syrjintää, joka on laitonta! :o Ärsyttävää, kun työnantajilla on periaatteessa tiukat sääntönsä, mutta käytännössä ne voivat ihan vapaasti tehdä valintansa juuri pärstäkertoimen mukaan ja vaatia muuttamaan ulkokuortaan jopa hommissa, jotka eivät sitä vaatisi. :P
-
Oon samaa mieltä syrjinnästä, mutta silti näen myös toisen puolen. Tästä aiheesta keskusteltiin paljon lähihoitajakaverini kanssa, joka oli kovasti sitä mieltä, että hänen alallaan vanhusten parissa työskennellessä tulee ottaa potilaiden mielipide huomioon. Ja tottahan se on, että 80-vuotiaalle lävistetty hoitaja voi näyttää erilaiselta kuin 30-vuotiaalle.
Mutta on se silti syrjintää. Tosin, jos ym. alalla on poikkeavan näköinen (siis valtavirrasta poikkeavan), joutunee "todistamaan" enemmän osaamistaan. Vähän kuin naisten ja miesten välinen ero työmaailmassa, hmh.
-
Tosin, jos ym. alalla on poikkeavan näköinen (siis valtavirrasta poikkeavan), joutunee "todistamaan" enemmän osaamistaan. Vähän kuin naisten ja miesten välinen ero työmaailmassa, hmh.
Mutta niinhän se on kaikkialla, ei vain sillä alalla ja siihen pitäisi tulla ihmisten asennoitumisessa muutos.
-
Mua ketuttaa. Inhoan saada angstia toisten tekstien lukemisesta, mutta betasin just henkilön X tekstin ja iski sen perään aivan hillitön masennus, mikä johtui lähinnä vain siitä, että olin juuri sattunut kirjoittamaan vähän samantyyppisesti, mutten ollut tajunnut sitä kun vasta sitten kun luin tuota henkilön X tekstiä uudestaan. ;D Vaikutteiden ottaminen on ok, mutta se mikä siinä masentaa on se, jos ottaa vaikutteita eikä tee alkuperäiseen minkäänlaista muutosta vaan se on kuin halpa kopio tai muuten vain kalpea aavistus siitä. Siis niin kuin alkuperäiseen verrattuna aivan paska. Niin kävi mulle tuossa. Lol. *Angstinen ketutus* ;D Meni just omat työt vähän hukkaan. Yleensä sentään muistaa, mistä ottaa vaikutteita niin noin ei käy.
-
Mua vituttaa jo ajatuskin siitä mahdollisuudesta, että saan näiden mahdollisesti murtuneiden jalkapöydänluiden takia liikuntakieltoa (muuten ei kyllä haittaisi, ei kiinnosta sauvakävelylenkit) ja minulle tulee sen takia niin paljon poissaoloja liikunnan kakkoskurssilta, että en saa sitä suoritettua. Vittu kiva jos lukion suorittamisen esteeksi on tulossa joku helvetin LIIKUNNAN pakollinen kurssi.
-
Voi paskat! Meidän perheessä kaatuu väkeä Sikalentsun kouriin. Saas nähdä miten minun käy. Ei taatusti ainakaan hyvin, kun yleensä saan kaikki mahdolliset tartuntataudit. Onkin todellinen ihme että olen näinkin kauan säästynyt.
zilah
-
Erakkoluonteessa, yksin asumisessa ja ihmisten välttelyssä on puolensa, kun ei ole niin suuressa riskissä saada tartuntaa. :o Tosin tänä vuonna on jo tullut sairastettua kummallista kuumetta kahdesti ja toinen kämppiksistäni lähentelee minua ja pomppii aina huoneeseeni, vaikka minä kiljun, että ei saa lähennellä. :P ;D
-
Pikaista paranemista zilahin porukalle! Kurja tauti kyseessä, toivottavasti säästyt siltä. :(
-
Erakkoluonteessa, yksin asumisessa ja ihmisten välttelyssä on puolensa, kun ei ole niin suuressa riskissä saada tartuntaa. :o Tosin tänä vuonna on jo tullut sairastettua kummallista kuumetta kahdesti ja toinen kämppiksistäni lähentelee minua ja pomppii aina huoneeseeni, vaikka minä kiljun, että ei saa lähennellä. :P ;D
Näitten "kulkutautien" suhteen olen ihan onnellinen siitä, että olen sosiaalisesti vammainen erakko. :D Jotain hyvää siinäkin... Meikäläisellä ei ole edes niin läheisiä suhteita kämppikseen, että vastaavista ongelmista tarvitsisi kärsiä. :D
-
Käynnistin tänään raivaussahaa tuloksetta tunnin verran ja muistoksi itsestään saha kuori osasta oikeaa kättäni nahat irti :( Kirveltää ja kiukuttaa ja en jaksaisi päivän Nanoannosta.
-
Voi paska! Mä tiputin vesisateessa kännykkäni ja se sai ilmeisesti jotain kosteusvaurioita. Jumitti totaalisesti. Siinä vaiheessa olin vain iloinen, koska mun äiti pommitti mua puheluilla eikä sillä ollut mitään asiaa. En tiedä vaivaako sitä joku kaamosmasennuksen tapainen. Alan olla vähän huolissani, mut tajusin nyt että mun piti lunastaa mun keikkalippu eilen! :P Tai niin muistelen. En tosin tiedä miten muille kävi lippujensa kanssa enkä ole varma olenko tarpeeksi terve lähtemään. Silmä paranee viimein, mutta muuten on vähän outo olo ja väsyttää muttei pysty nukkumaan. Ehkä jotain stressiä kun olisi miljoona asiaa tehtävänä eikä tarpeeksi aikaa. :P
Mulla on varapuhelin, johon voisin vaihtaa kortin, mutta niin kuin aina ei sitä silloin löydy kun sitä tarvitsisi. Muuten kyllä aina tuntuu pyörivän jaloissa. :o Mä haluan tehdä todellisuuspaon, vaikka tuntuu että olen tehnyt sitä koko syksyn. ::)
-
Alan olla vähän huolissani, mut tajusin nyt että mun piti lunastaa mun keikkalippu eilen! :P Tai niin muistelen. En tosin tiedä miten muille kävi lippujensa kanssa enkä ole varma olenko tarpeeksi terve lähtemään. Silmä paranee viimein, mutta muuten on vähän outo olo ja väsyttää muttei pysty nukkumaan. Ehkä jotain stressiä kun olisi miljoona asiaa tehtävänä eikä tarpeeksi aikaa. :P
Argh, mulla on sun lippu! Älä hyvä ihminen sairastu! ;D
Mua ketuttaa myös tuo unenpuute. En tiijä tosiaan stressikö se valvottaa vai onko tässä tullut kuuhulluksi, mutta en ole moneen yöhön saanut nukuttua kuin n. 4 tuntia per yö. Se on mulle aivan liian vähän ja nyt pelottaa, että miten ihmeessä jaksan huomenna. Muutenkin sikalentsun jälkeen tuntuu että koko elimistö jotenkin sassaroitsee edelleen... ::) Niin ja silmät, ne on olleet tulehduksissa siitä taudista asti.
-
IhQ! iHq! En sairastu! En sairastu! En sairastu! Pelastit just päiväni ja tää on nyt väärässä topicissa! Lol. ;D ;D
-
Floodaan, mutta koska foorumi ei huku viesteihin vielä, annan sen itselleni anteeksi. Mua ketuttaa kun mun korvat tinnittää edelleen. Kannatti mennä Acen keikalle ilman korvatulppia, sain varmaan pysyviä vaurioita. ;D Tyhmästä ja huonomuistisesta päästä kärsii koko ruumis! :D
-
Nyt on kyllä aivan järettömän ketutuksen paikka. Sairastuin johonkin tuskalliseen äänen vievään kurkkutautiin ja köhään. Olen kuumeessa, minulla ei ole autoa, eikä kyytiä apteekkiin, joka sijaitsee 13km päässä, eikä minulla ole mitään lievittävää rohtoa kotona. Kaiken lisäksi minun oli tarkoitus siivota nyt viikonloppuna ensiviikon synttärijuhlia silmällä pitäen. Arvatkaa kykenenkö siihen nyt? *ruma sana* >:(
-
Kävin eilen hakemassa possuflunssarokotteen ja käsivarsi on ollut tämän päivän tolkuttoman kipeä! Aamulla myös heräsin puoli kuuden kieppeillä järkyttävään mahakipuun ja pyörryttävään oloon. Onneksi oli sellaista lääkettä kaapissa, joka auttoi. Mietin tässä, että oliko tämän rokotuksen ottaminen noiden kaikkien sivuvaikutuksien arvoista...
-
Kävin eilen hakemassa possuflunssarokotteen ja käsivarsi on ollut tämän päivän tolkuttoman kipeä!
Kuin myös. Nyt käsi alkaa olla hiljalleen parempi, mitä nyt pistokohta ja sen ympäristö ovat edelleen arkoja. Eilen siihen sattui julmetusti, nousi mukava kuume ja pääsin halailemaan ystävääni Herra Pönttöä.
Piikityspäiväni oli muutenkin mielenkiintoinen - söin ennen lääketieteellistä audienssia, ja poltin sormeni sille roiskuneella koulun kanaliemellä. Siihen sattui pirusti ja kipu helpotti vain, kun ne tuikkasivat itse piikin hauikseen ja sattui niin paljon, ettei kipua sormessa enää huomannut. Kesken piikityksen hoitaja (jonka muuten tunnistin kaupungin terveysaseman gynekologiksi...) huudahti vielä siihen päälle, että "hupsista!" Ja sitten sattui lisää...
-
En H*lvetti voi sietää musiikkipiireissä pyöriviä pikkudiivoja. Erehdyin lupautumaan keikalle yhden bändin kanssa, mutta heille tuntuu olevan äärimmäisen vaikea tajuta, että minulla on muutakin elämää sekä töitä tämän projektin ulkopuolellakin. Ja päivä ennen tiettyä deadlinea sähköpostiini on tulvinut kiukkuisia viestejä syyttelyineen etten ole hoitanut hommiani, ja "mäenleikisunkaaenää"-uhkailuja.
Mistä v*tusta näitä oikein sikiää?
zilah
-
Ketuttaa:
1) Kuntosalien kalleus!
2) Vanhempieni koneen hitaus. Jos painan useampaa kuin yhtä näppäintä sekunnissa, ilmestyy teksti näytölle useamman sekunnin viiveellä! Rasittavaa.
-
Ketuttaa se, että tuntuu etten ole nähnyt tai tuntenut kunnon tervettä päivää moneen viikkoon. Koko ajan vähän flunssainen olo, ihottumaa käsissä, joka oikeasti rassaa ja tämä pakkanen niin ihanasti pahentaa ihottumaa. Tänään aivastellut ja palellut, mutta kun ei se tunnu sitten iskevän kunnolla eikä menevän myöskään ohi. :P Myös mielenterveys reistailee, mutta siitä en nyt huolestu koska niin aina.
-
Ketuttaa se, että tuntuu etten ole nähnyt tai tuntenut kunnon tervettä päivää moneen viikkoon. Koko ajan vähän flunssainen olo, ihottumaa käsissä, joka oikeasti rassaa ja tämä pakkanen niin ihanasti pahentaa ihottumaa. Tänään aivastellut ja palellut, mutta kun ei se tunnu sitten iskevän kunnolla eikä menevän myöskään ohi. :P Myös mielenterveys reistailee, mutta siitä en nyt huolestu koska niin aina.
Kuulostaapa tutulta, eli samat ketutuksen aiheet. Tervettä päivää ei ole tullut oikeastaan lokakuun lopun jälkeen (no taisi olla viikko siinä välissä), ääni on taas pois ja kurkku kipeä, kuumetta juuri ja juuri. Lääkäri määräsi läjän kortisonilääkkeitä, kun ei halunnut enää kolmatta antibioottikuuria antaa, enkä minäkään kyllä sitä halunnut, kun entisistäkin on vielä maha sekaisin. Jospa tässä kesään mennessä paranisi, paitsi tuo mielenterveys, joka tuskin mihinkään muuttuu... no voihan siihenkin toivoa pitempää hyvää jaksoa. ;)
-
Pitää muista syödä D-vitamiinia. :D
-
Minulla neljäs viikko menossa sietämätöntä yskää. Tai no, nyt se alkaa jo vähitellen olla siedettävää, mutta eikö se jo voisi loppua välillä..?
-
Mulla perjantaina lääkäri ja sitä ennen (eli siis torstaina) pitäis mennä keuhkoröntgeniin. Pelottaa. Ei kyllä ketuta sinänsä, että taitaa olla väärä arkisto :-\
-
Minulla neljäs viikko menossa sietämätöntä yskää. Tai no, nyt se alkaa jo vähitellen olla siedettävää, mutta eikö se jo voisi loppua välillä..?
Tiedän tunteen. Mulla on ollut syyskuusta koko ajan yskä, välillä se menee vähän paremmaksi, nyt taas vähän semmonen pahempi kausi.
-
Minulla neljäs viikko menossa sietämätöntä yskää. Tai no, nyt se alkaa jo vähitellen olla siedettävää, mutta eikö se jo voisi loppua välillä..?
Tiedän tunteen. Mulla on ollut syyskuusta koko ajan yskä, välillä se menee vähän paremmaksi, nyt taas vähän semmonen pahempi kausi.
Kannattaa käydä kuvauttaan poskiontelot. Minulla ainakin pitkittyneen yskän syyksi selvisi poskiontelontulehdus, joskaan eipä se paljon auttanut, kun ei sitäkään ole saatu paranemaan. Lääkäri uhkasi jo punkteerauksella... :-\
-
Niin uskomattomalta kuin kuulostaakin, minä kyllä suosittelen punkteerausta poskiontelon tulehduksiin, varsinkin jos tauti on kovin sitkeä. Jokunen kevät takaperin kärsin pitkittyneestä poskiontelon tulehduksesta kuukausitolkulla, ja punkteeraus oli se, mikä tehosi paljon paremmin kuin mitkään lääkekuurit. Eihän se mukava hoito ole, mutta ei ole kuukausia jatkunut yskiminen ja pärskiminenkään.
Tosin, minun kohdallani paranemista auttoi sekin, että sille poskiontelon tulehdukselle löytyi syy. Nimittäin allergia. Tutkimuksissa selvisi todella voimakas kissa-allergia ja sen jälkeen kun aloin vältellä niitä, räkätaudit loppuivat siihen.
zilah
-
Minä en tajua mikä ihme minua riivaa... En saa vuoroja kirjoitettua, omat tarinat seisoo, on niin levoton olo, ettei pysty keskittymään mihinkään jne...
-
Minä en tajua mikä ihme minua riivaa... En saa vuoroja kirjoitettua, omat tarinat seisoo, on niin levoton olo, ettei pysty keskittymään mihinkään jne...
Olet rakastunut, ihan selvästi. ;) ;D
-
Sen kun vielä tietäisi, että kehen... Miehiä kun ei elämässä pyöri edes lemmikin muodossa.
-
Salarakkaus, niin salainen, ettet tiedä sitä vielä itsekään! :P
Minulla oli tuossa syksyllä jonkun aikaa hirveän levoton jakso. Tuntui ettei oikein mistään pientäkään keskittymistä vaativasta tullut mitään. Se kyllä enteili silloin kamalan voimakasta inspiraatio- ja luovuusputkea, joka kuitenkin jäi aika lyhyeksi.
-
Kylläpä ketuttaa:
Naama on tulehtunut (atooppinen ihottuma valloillaan). Lääkäriin ei mitään toivoa ennen ensi viikkoa. Luomirakkulan tulehduksesta jäänyt patti kasvaa ja "voi hyvin" painaen silmää niin, että iloisia valopalloja saa seurailla yötä päivää.
Viime yönä jäätyi vesiputket talosta. Niitä sitten miesväki tuli vehkeillään sulattamaan, mutta vehkeissä ei riittänyt teho, sen verran syväjäädytettyjä oli putken pätkät. Siihen sitten töhö avuksi (tässä vaiheessa voi varmaan sanoa, että kylläpä lykästi, kun ei putket haljennut). Sitten ne miehet selvittää exälleni, että mitä pitää tehdä, ettei moista jäätymistä pääse enää tapahtumaan. Olivat siinä tavaroitaan pakkailemassa, kun minä juoksin putkenpätkän kanssa perään kysymään, että mitä sille pitäisi tehdä. Tuumasivat, että sen saa laittaa takaisin paikoilleen. Hieman ärtyneenä sitten tokaisin, etten minä osaa, eikä minulla ole työkaluja ja muutenkin olisi hyvä, että minulle kertoisivat mitä pitää tehdä, kun tässä taloa itsekseni asustelen lasten kanssa. Laittoivat sitten kiltisti putken takaisin ja valaisivat vielä, että kyseessä on hukkaputki, joka ei saa mennä jäähän. En tiedä säikähtivätkö minua, mutta hyppäsivät autoonsa ja lähtivät kiireesti pois. Minä jäin miettimään, että mikä mahtaa heidän laskutuskäytäntönsä olla, kun eivät minulle moista antaneet. Kai sieltä perästä kuuluu...
Siitäpä sitten reippaana tyttönä kaasuttelin rautakauppaan ostamaan eristettä ja öljytäytteisen lisälämmittimen. Asentelin ne ja jätin vielä ohjeen mukaan kuuman veden tippasemaan hanasta. Kävin äsken pannuhuoneessa ja totesin, että lämmittimestä huolimatta se hukkaputki, joka siis ei saa jäätyä, oli jäässä. Siitäpä sitten fööniä käteen ja sulattamaan (ei, en omista töhöä...) Nyt sitten ensi yö menee siinä, että ravaan pannuhuoneessa muutaman tunnin välein tarkistamassa, ettei mikään ole jäässä.
Pällien pälli, mikä päivä...
-
Miehet. Voiko tuossa enää muuta sanoa?
-
Miehet ovat suoraviivaisia otuksia. Usein niillä näyttää aivokäyräkin pelkkää viivaa, ainakin jos kommunikaation tasosta voi mitään päätellä.
Voimia, Riippakivi. Ei ole helppoa tuollaisessa tilanteessa, mutta ihan teit oikein kovistelemalla. Miehiin on paras metodi nuijalla päähän niin kauan että tokenee. Oma mieheni on myöntänyt tämän ihan avoimestikin. :D
zilah
-
En ole mies, mutta nuijalla päähän tehoaa kyllä muhunkin. ;D Ja tuli noista putkimiehistä mieleen, että meillä kävi täällä putkimiehet taas tarkistamassa pattereita ja minä olin iloisesti keittiössä aamukahvilla. Ne kävi mun huoneessa, jonka ovi oli auki ja kun asustelen soluhuoneessa, jossa on ovessa lukko, ne vetivät perässään oven lukkoon. Onneksi mä tajusin sen heti, että mulla ei ole avainta mukana eikä siinä ovessa kuten se normaalisti on ja juoksin niiden perässä ovelle, että avatkaa mun ovi. ;D ;D Olis muuten ollut kiva tajuta, että en pääse omaan huoneeseeni ja mulla ei edes ollut kännykkää mukana keittiössä eikä se olisi edes toiminut. ;D
-
Voi veetutus! Joo, eilen olin tyytyväisenä larppaamassa ja tänään mulle sitten selvisi, että jälleen pelissä oli ainakin yksi pelaaja hahmolla, joka oli luvattu jollekulle toiselle kauan sitten. Vaikka tiedän ja ymmärrän, että on olemassa miljoona hyvää syytä syrjäyttää X Y:llä ja vaikka pelinjohdolla on oikeus mihin vain, niin silti tunnen ärsytystä, jos jollekulle jotain on luvattu ja lupaus sitten petetty eikä ole edes kerrottu eikä tarjottu uutta hahmoa. Ja kun vielä muistaa sen ensimmäisen pelin aikaan esiin nousseet ikävät jutut, niin alkaa korpeamaan vielä enemmän! Voi hitot! Ehkä mä tekisin oikein, jos toimisin oman todella häilyvän moraalini mukaan ja sanoutuisin irti tuosta pelisarjasta niin paljon kuin pidänkin monia sen ihmisiä kavereinani. Mutta ei se kaveruus oikein auta, jos hommassa on vähän huono maku ihmissuhdedraamojen takia. :P
-
Kuulostaa pirullisen tutulta... Oma larp-seurani hajosi juuri ihmissuhdedraamojen vuoksi... Ehkä niin oli parempi, mutta joskus vaan tuntuu siltä, että ihmiset osaa kyllä sen taidon, miten tehdä pienestä asiasta ihan järkyttävän megalomaaninen...
Minä todella toivon, että tämä Suomen larppaaminen ei ole kääntymässä siihen pirun elitistisyyteen, jota valitettavasti näkyy melkein joka paikassa...
On hyvin mukavaa pohtia, että mihin sitä viitsisi mennä larppaamaan, kun ei tee kamalasti mieli maksaa pelimaksua ja matkoja vaan jonkun offdraaman takia. Eiköhän sitä ole kotona jo ihan riittämiin jokaisella...
-
Elitistisyydestä en tiedä. Luulen, ettei siitä ole kysymys, ehkä jopa päinvastaisesta kuin siitä, mutta inhottaa olla edes ulkoinen osa jotain sellaista jengiä, joka tekee väärin ja toimii moraalittomasti. Ei sillä ettei jokainen joskus niin tekisi, mutta kun tämä oli jo toinen kerta niin aika sanoa että moro moro.
-
On kyllä inhottavaa, jos harrasteporukassa alkaa ilmetä tuon kaltaisia piirteitä. Pyrin välttämään niitä työssänikin niin paljon kuin pystyn, mutta vapaa-ajallani en moista suostu katselemaan ollenkaan. Harrastushan pitäisi olla rentouttavaa ja hauskaa, jotta jaksaisi taas arkena ahertaa. Tuollaista ihmissuhdedraamaa tuskin kukaan voi pitää hauskana, saati rentouttavana. >:(
zilah
-
Pitäisiköhän meidän perustaa oma larp-seura?^^
No joo. Argh, minua ahdistaa istua kotona työttömänä, mutta auta armias jos yrittää lähteä jonnekin... Heti tulee raha vastaan...
-
Joo, perustetaan ja aletaan pitää toinen toistaan älyttömämpiä larppeja. :D
Asian tekee aina vaikeammaksi se, mitä tutummat ihmiset noita asioita tekee. :P Teen nyt mitä tahansa asian suhteen tai olen tekemättä, mä tunnen itseni joka tapauksessa kusipääksi. :P Tekee mieli sanoutua irti noista peleistä tai ainakin uhkailla, että en ala teitä, jos ette käyttäydy kunnolla ja reilusti. :D
-
Minen ole ikinä larpannut, mutta kovasti kiinnostaisi kyllä.
Ja se on totta, että mitä tutumpi ihminen käyttäytyy ikävästi, sen pahemmalta se tuntuu. Joidenkin puolituttujen tekemiset tai tekemättä jättämiset eivät kiinnosta pätkän vertaa, mutta jos ystävänä pitämäsi ihminen puukottaa sinua tai jotakuta muuta selkään niin se kirpaisee. Itse en ainakaan kykene luottamaan tällä tavoin käyttäytyvään ihmiseen.
zilah
-
Larppaaminen on kivaa, kun on kiva porukka, kiva hahmo, ja tarpeeksi tekemistä niin ulkoisesti kuin päänkin sisällä. Mietin juuri viime yönä, että olisi kiva perustaa topic kaikille larppimuistelmille näin epävirallisissa tunnelmissa^^
Minulta itse asiassa meni monta ystävyyssuhdetta poikki tuon draaman aikana sen takia ja ilman sitä...
Ja nyt on kyllä hermot ihan finito... Onneksi saa olla yksin kotona ja kiukutella rauhassa...
-
Minäkään en ole ikinä larpannut, vaikka kaverini kanssa meillä joskus oli tarkoitus mennä kokeilemaan. Ehkä minäkin joskus saan aikaseksi...
Ja se ketutus: minun oikeasta jalastani yhden varpaan kynsivalli on aika pahasti tulehtunut, ja siihen sattuu. Minulla on ollut tuollainen tulehdus joskus aikaisemminkin, ja muistan siitä sen, että parenemisessa kesti useita päiviä. Juuri kun olisin huomenna päässyt ratsastamaan, niin sinne pitää nyt mennä kärvistelemään kipeällä varpaalla -.-
-
X lupas mulle, ettei se jätä mua. X sanoi rakastavansa. X sanoi yhtä ja toista ja mää uskoin ne kaikki. Nyt kaikki, jotka haluaa hihkua "enkös minä varoittanut" niin nyt on sen aika.
Pahinta tässä kaikessa on se, että tilanne oli jo siinä pisteessä, että kaikki onnenlangat oli annettu mulle käsiin. Ne ei enää tuntunut tyhjiltä lupauksilta, eikä kaukaiselta tulevaisuudelta, vaan joltain, mikä oli oikeasti tapahtumassa tässä ja nyt. Jos kaikki oltais vedetty pois ennen kuin asiat oli tässä pisteessä, mää luulen, että tää olis voinut olla vähemmän katkeraa. Mutta kun se tapahtuu siinä vaiheessa, kun luulee, ettei enää menetä, niin menettääkin kaiken.
Kuinka tästä selviää?
-
Tuota joo, valitettavasti lopputulos oli arvattavissa alusta lähtien, kun tilanne nyt oli se mikä se oli ja kun vastaavia tilanteita on tullut nähtyä ennenkin ja useimpien niiden lopputulos on ollut juuri se sama. :P Itse asiassa kaikkien, jotka mä tiedän vähän lähemmin. Siksi oli vähän pelko persiissä, että tuossa käy sulle huonosti. Tarkkoja ykstyiskohtiahan en tiedä, joten en voi sanoa sen enempää. Valitettava tosiasia elämässä on se, että niihin lupauksiin rakkaudesta ja sen kestävyydestä ja ikuisesta yhdessäolosta sun muusta ei vaan yleensä kannata tuollaisissa tilanteissa uskoa eikä varsinkaan silloin, kun ne ratkaisujen tekemiset pitkittyvät. :'( :P Siitä jo voi arvata mikä se lopputulos tulee olemaan.
Eihän tämän sanominen mitään tietenkään auta eikä vaikuta sydänsuruun, koska tunteitaan ei voi pakottaa, enkä tahtoisi sanoa niinkään, että elämässä voi luottaa vain itseensä, jos siihenkään, koska se olisi liian kyynistä.
-
Turha lisäys multa tähän väliin, mutta mun on pakko mainita, ettei me puolin eikä toisin koskaan puhuttu mistään ikuisesta.
Mutta joo, sää olet oikeassa. Ja mää tiesin itekin sen jo kauan sitten, että huonosti käy. Jostain kumman syystä mää viime metreillä sokeuduin sille ja ajattelin, että hyvä tästä sittenkin tulee.
-
Sää selviät, riippis, siitä suomalaisella sisulla ja äkäsen akan äreydellä. Selviät siitä niin kuin oot ennenkin selvinnyt vastaavista tilanteista. Ja selviät siitä, koska x ei määrittele sun elämää vaan sun elämä on sun oma. Ja sä et kadu x:n kanssa viettämääsi aikaa, koska olit onnellinen (ainakin aika ajoin) ja koska mennyttä ei tod voi muuttaa. Tähän väliin en sano, että "mitä mä sanoin" vaan että "se oli mukavaa niin kauan kuin se kesti". Ja hei, nyt ei enää tarvi miettiä deadlineja tai niiden siirtämistä.
*voimahali*
-
Ensinnäkin ketuttaa kun tuntuu ettei voi avautua mistään mihinkään. Yhdelle foorumille en viitsi, kun en tiedä, pyöriikö kyseinen henkilö siellä vielä vai ei (ja hän kyllä tunnistaisi itsensä viestistäni). Finin avautusmistopicciin ym sellaisiin siellä mä en ihan periaatteen vuoksi rupea kirjoittelemaan. Ja sitten taas tuntuu siltä, että miksi mä tänne tulen mitään valittamaan kun ei ketään kiinnosta ja muilla on isompiakin ongelmia kuin mulla.
Mun paras kaveri on muuttunut ihan kauheasti tässä parin viikon aikana, kun hän on ruvennut seurustelemaan. Aluksi hän vielä selitti sitä, että hän ei halua edetä liian nopeasti, ja ei aio unohtaa kavereitaan poikaystävänsä takia. Tuntuu, ettei mesessäkään hänelle voi mistään puhua, kun heti jos sanon jotain, tulee vastaukseksi "Ok." ja heti vaihtuu puheenaihe hänen poikaystäväänsä. Sama livenä. Ja mua ei kauheasti kiinnosta kuunnella sitä, kuinka hänen poikaystävänsä oli eilen yökylässä ja he eivät nukkuneet yöllä kuin pari tuntia ja oli tosi villi yö tms (kaverini on 15 ja poikaystävä 17). Se siitä hitaasti etenemisestä (joo, en mie usko, että he vielä sängyssä ovat olleet, mutta silti).
Tossa muutama päivä sitten juttelin mesessä kaveristani yhden meidän yhteisen muutamaa vuotta vanhemman tutun/kaverin kanssa. Hänkin sanoi, että oli huomannut saman jutun. Viimeksi kun kaverini seurusteli puolisen vuotta yhden toisen jätkän kanssa, juttu oli ihan eri. Hänellä oli aikaa kavereilleen ja hän ei ollut joka päivä poikaystävänsä kanssa ja hänen kanssaan pystyi juttelemaan jostain muusta. Nykyään häntä ei tunnu oikeastaan edes kiinnostavan, jos mainitsen jostain omasta asiastani.
Muutenkin vituttaa kuunnella sitä, kuinka muilla menee hienosti kun ei itse jaksaisi yhtään mitään juuri nyt ja mikään ei suju. Ehkä mulla on vaan huono päivä.
-
Toi on tuttu kuvio ihan iästä riippumatta. Kieltämättä on joskus tylsää, kun seurustelemaan alkaneet eivät osaa tai välitä keskustella mistään muusta kuin siitä miehestään. Kun se on sitä ja kun se on tätä ja kun he tekivät yhdessä ja sitä ja kun he tekivät tätä ja kuinka ihana se ihminen ja kuinka erilainen kuin muut ja diipadaapa. Kyllä mä uskon, että se siltä tuntuu ja se on ainoa asia, mikä mielessä pyörii, mutta silti se on jotenkin niin kypsyttävää. Varsinkin kun on kuullut sen kaiken ennenkin ja pahimmillaan vielä saman ihmisen suusta ja tuntuu, että aina se on sitä samaa kun uuden ihmisen löytää. Sitten sitä kuuntelee tyytyväisenä ja onnellisena ja toteaa, että niin ei sillä omalla elämällä taida olla kaverille mitään merkitystä. Mua kyllä ärsyttää että tuo piirre tulee vahvemmin esiin naisissa. En ole koskaan vielä törmännyt mieheen, joka jaksaisi yhtä paljon puhua juuri löytämästään naisesta eikä osoittaisi mitään muuta kohtaan edes lievää kiinnostusta. Siksi musta on alkanut oikeasti tuntua, että se on totta, että jos nainen bongaa miehen, sen elämä pyörii tasan sen miehen ympärillä.
-
Ihastuminen/rakastuminen on paha tauti. Se on oikeasti niin kuin jotain huumetta ja siitä on ihan mahdoton päästä irti, vaikka kuinka yrittäisi. En ole tähän päivään mennessä keksinyt ratkaisua pulmaan, vaikka olen ollut asiassa kummallakin puolella, siis sekä kaverina, joka vierestä katsoo ja kuuntelee toisen hehkutusta, mutta myös sinä rasittavana ihastuneena ihmisenä. Se vain menee jotenkin niin, että ihastuneelle se ihastuksen kohde on kaikki ja "pahimmassa" tapauksessa tilanne jatkuu vuosia, joskus jopa eliniän (kyllähän se normaalisti jossain vaiheessa vähän sentään tasaantuu). ::)
Ei siinä auta kuin yrittää ymmärtää, vaikka kyllähän sitä voi ystävällisesti toki huomauttaa kaverille, ettei itse jaa hänen kanssaan samaa intohimoa aiheeseen, että olisi ihan kiva, jos joskus puhuttaisiin jostain muustakin. Ei se ihastunut ihminen välttämättä tule edes ajatelleeksi, kuinka rasittava hän hehkutuksineen on. Turhan tylyksi ei kuitenkaan kannata heittäytyä, koska ihastuneella on totisesti pää pilvissä ja arvostelukyky yleensä aika hämärtynyt. :D
Siinä kyllä ystävät tuntevat itsensä täysin syrjäytetyiksi ja sitähän he ovatkin. Kyllä siinä katkeruus helposti kirvistelee. :-\
-
Jeh, myönnän myös olleeni molemmilla puolilla ja muistan vallan hyvin, miten tiedostin sen, että keskustelunaiheet johtivat usein juuri Häneen. Mulle auttoi kirjoittaminen. En tiiä sanoisinko sitä päiväkirjaksi, mutta kirjoitin kuitenkin jotain millä sain purettua sitä pakkoa puhua siitä ihmisestä. Onneksi mulla on aina ollut varaventtiilinä mun puhelinpoikaystävä :P joka on kärsivällisesti kuunnellut mun ihastukset läpi aina ja aina ja aina uudelleen. Vähän oon onnellinen kun Kiksu on olemassa :D
Mutta sitten sillä toisella puolen. Toki, jos korvista alkaa tulla ulos, niin voi asiasta sanoa. Varsinkin jos on hyvä ystävä, jolle voi sanoa suoraan. Eihän sen tarvi olla mitään "vittu, nyt pää kiinni siitä äijästä/akasta, mä en jaksa kuunnella enää!" vaan silleen ystävällisesti huomauttaa, just niinku Nappeli tuossa jo sanoikin. Mutta jos se juttu on uus, niin ehkä auttaa tosiaan se, että tiedostaa, että sillä tyypillä ei tällä hetkellä pyöri paljoa muuta päässä kuin se yks asia, tai siis ihminen. Toivottavasti se ajan myötä tasaantuu ja löytyy taas enemmän aikaa kavereillekin :)
-
Mää olen kans samaa mieltä Buttiksen ja Nappelin kans. Varsinkin, kun tuntui kolahtavan omaan tuntoon toi Lizin kommentti. Tiedän olleeni viimeisen vuoden ajan ärsyttävä jappastessani ihastuksestani. Välillä olen ihan tietoisesti yrittänyt olla puhumatta aiheesta, mutta siihen se on tupannut aina palaamaan.
Siksipä minäkin neuvoisin sanomaan kaverillesi siitä, että puhuisitte jostain muusta. Jos on hyvä kaveri, niin osaa olla ottamatta itseensä siitä, ettei toisia kiinnosta ko. ikuisuusaihe. Samoin toivoisin omallakin kohdallani käyvän, että ihmiset keskeyttäisivät mut, jos puhun liikaa yhdestä ja samasta aiheesta.
-
En mä kyllä sua ajatellut. Sun tilanteesi otti päähän muista syistä eikä me olla nähty tai puhuttu niin usein tai niin paljon, että olisi kerinnyt ehtiä tuntea niin suurta turhautumista. Sitä paitsi sä et ole kuitenkaan ihkuttanut niin paljon kuin mihin minä viittasin. Sä suhtaudut kumminkin paljon kriittisemmin ja maltillisemmin ainakin seurassa, vaikka ne tunteet jylläävätkin. ;D Mä ajattelin itse asiassa nuoruusvuosieni kavereita ja aikoja, jolloin yksi silloisista parhaista kavereista löysi ensimmäisen seurustelukumppaninsa. Ja sitten toisen ja kolmannen ja menetti neitsyytensä ja aina se oli ihkua ja erilaista ja kuinka nyt se on pysyvämpää ja kuinka nyt ne tunteet on syvempiä ja kumminkaan yhdenkään kanssa se ei ollut kovin kauaa. Surullista kyllä se tuntui olevan ainakin silloin vain yksi helppo tapaus, jolta vain sai niin helposti että sen kanssa hetki oltiin kunnes siirryttiin eteenpäin vakavammin otettaviin suhteisiin tai muihin helppoihin nakkeihin, mutta en tiedä miten tälle ihmiselle lopulta kävi. Näin sen lyhyesti jossain välissä ja se oli jonkun miehen kanssa kihloissa ja oli muuttanut maalle ja käynyt jonkun leipurikoulutuksen. Ehkä sille siis lopulta kävi hyvin elämässään.
Muodossa jos toisessa rakastumisen yhteydessä kyllä toistuu se kuvitelma tai en tiedä onko se kuvitelmaa vai totta, että nyt tämä on todellisempaa ja parempaa kuin ne aiemmat rakkaudet. Mä en ole varma onko se niin, koska joskus tuntuu, ettei se ole, mutta joskus se voi olla ja toisaalta vaikka rakastumisen kohde olisikin samanlainen kuin ennen, voi itse olla kypsynyt tai kokenut sen verran, että nyt se homma toimii. Rakkauden kanssa vaan kannattaa olla varovainen myös siinä suhteessa, ettei tukahduta sitä toista ja toisen tunteita liialla innolla.
-
Muodossa jos toisessa rakastumisen yhteydessä kyllä toistuu se kuvitelma tai en tiedä onko se kuvitelmaa vai totta, että nyt tämä on todellisempaa ja parempaa kuin ne aiemmat rakkaudet. Mä en ole varma onko se niin, koska joskus tuntuu, ettei se ole, mutta joskus se voi olla ja toisaalta vaikka rakastumisen kohde olisikin samanlainen kuin ennen, voi itse olla kypsynyt tai kokenut sen verran, että nyt se homma toimii.
Jännä juttu, nyt tuli yhtäkkiä mieleen, että mulle ei koskaan ole käynyt noin. Siis joka kerta ihastuessa/rakastuessa se tunne tuntuu mahtavalta, mutta että se olisi suurempaa, tai todellisempaa kuin edelliset, niin eipä kyllä. Hassua, mutta mulle ne kaikki kerrat ja henkilöt on aivan ainutkertaisia, eikä niitä voi verrata toisiinsa muuten, kuin että tunne on kyllä ollut suurin piirtein yhtä suuri joka kerralla. :D
-
En mä tiedä kokevatko ne ihastuneet henkilöt, jotka noin sanovat, oikeasti ihan niin vai puhuvatko vaan itseään puolustellakseen. En mäkään ole kokenut niin, mutten toisaalta ole myöskään muistaakseni kauheasti sanonut niin. Toisaalta siinä tulee vastaan oma tietty rationalismi ja tapa luokitella ja aina löytyy joku lokero, johon ne ihastukset työntää ja niiden piirteet muistuttaa aina jo jotain olemassa olevaa ihmistä. Ne on vaan yhdistelmä muiden ihmisten piirteistä. :D
-
Tämäkin taitaa olla aika lailla kiinni ihmisen luonteesta ja persoonasta. Minä varmaan edustan juuri tuota ääripäätä, että rakastuessani menen vähän päästäni sekaisin, eikä oikein mikään järkipuhe mene hetkeen perille.
Suoraan sanottuna, kun nyt näin jälkeenpäin sitä ajattelen, se ei ole mitenkään erityisen terve tunne. Ei ainakaan kovin pitkään jatkuessaan, niin ihanalta kuin se tuntuukin. Itselleni ainakin tuli sellainen olo, että tuolla tavalla rakastuessaan siinä melkein kadottaa itsensä jos ei ole varovainen. Ja sen huuman rinnalla on aina epävarmuus ja pelko siitä, ettei toinen tunnekaan samoin. En todellakaan kaipaa sellaista sekasortoa elämääni enää, että siinä mielessä olen tainnut kuitenkin vuosien varrella kypsyä, vaikkei perusluonteeni ole mihinkään muuttunut.
Ja sitä minä en jaksa tajuta, miten jotkut hakevat juuri tuota rakastumisen hurmaa kerta toisensa jälkeen ja kuvittelevat, että suhde on ohi kun se ensi kiihko laantuu. minä ainakin olen kokenut avioliittoni parhaat hetket silloin, kun olen huomannut että miehenikin on ihminen, ja rakastan häntä puutteineen kaikkineen.
zilah
//edit: päivän ketutusaihe meinasi unohtua.
Vatsaan koskee niin hirveästi, etten tiedä miten päin olisin. :(
-
Hmh. Mulla on kuumetta, no lämpöä, mutta ei muita oireita. Paitti toi jatkuva, nauraessa esiin tuleva yskä. Ehkä pitäis sinne lääkäriin valua joku päivä :D
Taas jää tunnit käymättä, onneksi on matskua jota voi tehdä kotonakin. Oonkin jäljessä harjotustöistä :(
-
Mä en ole vieläkään saanut tehtyä ohjelmoinnin harjoitustyötä loppuun. Itse asiassa se ei vielä tee juuri mitään ja mä en tajua mun mallistakaan hölkäsen pöläystä. Musta ei taida tulla koodaria, kun olen liian palikka sellaiseen. :P
Bbutt, missasit eilen hienot keskustelut tunnilla. ;D Okei, tyhjännaurajana ja muuna yleisesti kaikesta kiinnostuneena hörhönä mä kyllä viihdyn tunneilla kuin tunneilla ja joskus mun on kauhean vaikea ymmärtää, kun porukalla on tylsää tai niitä ei kiinnosta. :P ;D Mua kiinnostaa, jos muun vuoksi, niin sen vuoksi, että mä muodostan puhujista teorian päässäni. "Se voisi olla tällainen ja tällainen, koska se sanoo tätä ja tätä ja korostaa tätä ja tätä". Ja aina lisätieto täsmentää kuvaa oman pään sisällä, mutta toisaalta uusi tieto voi romuttaa sen ja järjestää sen uuteen uskoon. ;D :D
-
Mua harmittaa toisaalta, kun missasin eiliset tunnit, koska aihe on itsessään sellanen, ettei siitä huvita lukea. Se ukko ainakin saa asiat kuulostamaan edes jollain tavalla hauskoilta... ja ärsyttää tää päivä, kun missaan taas oikeusopin tunnit. Mistä tulikin mieleen, että meidän pitäis sitä saamarin ryhmätyötä alkaa tehä viimestään ens viikolla... vinkkaappa sille ryhmälle asiasta ;)
En mäkään tajua tosta harjotustyöstä mitään, mutta mulle eka etappi onkin olioitten opettelu ;)
Kettu ketutus...
-
Viimeksi meidän ryhmästä oli paikalla kaksi ihmistä eli hyvältä näyttää sen työn tekemisen kannalta. No mulle on suunniilleen se ja sama miten se menee, kunhan jotenkin läpi menee. Ei siitä tullut arvosanaa, mutta se pitää esittää. Mä en ymmärrä edes mitä siinä pitää tehdä. Ja mä en ymmärrä niistä mun kuvioista, joita viimeksi piirsin enää tänään yhtään mitään, mutta luulen että ne on sanottu kirjassa selkeämmin. Mä muistan ainoastaan KKO:n ennakkotapaukset, jotka eivät liittyneet aiheeseen. :D
-
Olin koko syksyn onnistunut välttämään minkään sortin sairastumiset, mutta nyt on sitten... jotain. Ei ole yskää, ei tule räkää, lämpö menee lähellä 35:ttä, mutta kurkku on lievästi ärtynyt, vatsa vähän kipeä, päätä pikkasen särkee ja olo on hieman heikko. No, eiköhän se viimeistään huomenna selviä, mitä sieltä on tulossa.
Tietyssä mielessä tämä ei kyllä ole ketutuksen aihe, sillä olen tässä tuntenut ketutusta siitä, että aikaa tuntuu olevan liian vähän. Nyt sitä sitten saisi. :D Tänä keväänä kalenteri on täynnä luentoja ja liikuntaa, ja siihen päälle pitää vielä vapaa-ajan sosiaalisuutta ja kouluhommia sekä tulevaisuudessa ehkä vielä viikonlopputöitä. Haluaisin harrastaa kirjoittamistakin, mutta tuntuu, että päivän päätteeksi sekä aivot että keho on niin väsyneet, että ei jaksa keskittyä sellaiseen. :-\ Varmaan auttaisi, jos osaisi järjestää elämänsä jonkilaiseen aikatauluun, mutta monen kokeilun perusteella tiedän, että ne suunnitelmat kusahtavat varsin nopeasti. :D Niin paljon mielenkiintoista tekemistä, niin vähän aikaa!
-
Aaargh! Löysin Finistä niin uskomattoman kamalia kommentteja ficeille, että menetin uskoni ihmisten hyvyyteen ja kohteliaisuuteen taas pitkäksi aikaa. :P Onhan tekstien tasossa huikeita eroja ja joskus löytää tekstin, jossa lukee tyyliin: Aatu meni kauppaan. Aatu tuli kaupasta. Aatu oli kiimassa. Sori. ;D Mutten käsitä miksi senkään pitäisi kirvottaa keneltäkään inhottavuuksia ja ilkeyksiä. :P Miksei ihmiset anna toistensa kirjoittaa rauhassa ja turvallisesti, kannustavasti ja rakentavasti? Tämä ei siis ollut Finimoite vaan yleinen huomio siitä, että ihmisiltä puuttuu netissä normaali kunnioitus ja kohteliaisuus (lol, mä olen oikea ihminen puhumaan kohteliaisuudesta, kun työnnän suustani...näppäimistöltäni ulos kaikkea roskaa). :'( :'( ;D
Ja asiaan. Ilmeisesti saan vielä kolmannenkin kerran silmätulehduksen, kun en taas näe mitään selvästi vaan kahtena kun silmät on täynnä paskaa. :P Inhoan tätä. Mutta sain tänään melkein jotain tehtyäkin... ;D
-
Mä en jaksa enää tätä tautia. Mulla on jo neljät lääkkeet päällä tähän, enkä jaksa enää edes uskoa paranemiseen... :'(
-
Ei! Ei saa luovuttaa! :o Mua alkoi pelottaa sun puolesta. :P Nyt näyttää olevan kaikkea sitkeää todellakin liikkeellä.
-
Sairaana täälläkin päässä. Epämukavan lähellä matkaa tämä sattui kyllä, mutta toivon että paranen ajoissa.
Paskatauti on inhottava tauti, ja vessanpönttö on ystävä. :-[
zilah
-
Paskatauti on inhottava tauti, ja vessanpönttö on ystävä. :-[
Tuota on ollut liikkeellä täälläkin päin, mutta näyttäisi menevän parissa päivässä ohi. Toivotaan parasta!
Minulla loppui edellinen antibioottikuuri, niin heti paukahti tauti uudestaan päälle. Pelottaa olenko toimintakykyinen ollenkaan edes ensiviikolla. Kortisonikuuri tekee mut aivan tokkuraiseksi... :-\
-
Nappeli, putkita ne ontelosi. Kotikylillä mun äidin kukkienkastelijalla oli kans perättäin monta tautia. Putkittivat sen ontelot niin loppu taudit ko seinään.
-
Voiko silmätkin putkittaa? ;D Alkaa oikeasti todella rassata se, että näkö on epätarkka puolet päivästä eikä silmien peseminenkään auta, ne kutiavat ja punottavat.
-
Emmä usko, mutta auttaisko silmälappu? :)
-
Täytyy varmaan kokeilla seuraavaksi. :D
-
Mä luulen, että Liz tarvis kortisonikuurin myös.
Joo, mua ihmetyttää, ettei tohtorit oikein oo alkaneet mihinkään pysyvämpiin parannuskeinoihin. Tympäsee sekin, että pitää yhtenään käydä punkteerauttaan, kun ei se oo mikään miellyttävä, eikä kivuton toimenpide...
-
Ala puhuun siitä putkituksesta nytten, vakavalla äänensävyllä!
-
Mua ketuttaa täysin mitätön juttu, mutta satuin kattomaan tämän (http://www.youtube.com/watch?v=J7Ml0I6krIc&NR=1) videon Teemu Selänteestä ja alkoi kauheasti häiritä, että kenestä siinä puhutaan ja kuka Teemun ystävä on parantumattomasti sairastunut syöpään. :P Ei saisi olla niin utelias edes lätkäpelaajien yksityiselämästä, mutta mä en ainakaan ollut ennen tuon katsomista tiennyt edes mistään tuollaisesta jutusta. :P
-
Joo, tuo kyllä herätti uteliaisuuden totta tosiaan. Tulee mieleen, ettei tuo välttämättä tule julkisuuteen enne kuin viimehetkillä. :-\ Tuntuu että nykyään pystytään pitämään monet parantumattomastikin syöpää sairastavat lähes täysin toimintakykyisinä todella lähelle loppua.
-
Tämä alkaa olla jo ihan noiduttua. Joudun hammaslääkäriin huomenna, kun hampaasta hajosi paikka. Vihloo jokseenkin ikävästi. :(
Kun nyt vaan saisivat sen kuntoon ennen matkaa.
zilah
-
Juuri kun se kaksi kuukautta kestänyt yskä alkoi hellittää, iski nyt sitten tänään nuha ja kurkkukipu. No kiitos vain. >:( Tahdon olla ihan terve ja normaali jälleen. Hermothan tässä menee.
-
Että sitten pitikin taas törmätä uutisiin, jotka aiheuttavat hitonmoista vitutusta! Iltasanomat (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1904269) kertoi, että poliisimies houkutteli alaikäisen karkuritytön virkamerkkinsä avulla luokseen, juotti vähän viinaa ja sitten raiskasi. Tuloksena pari vuotta ehdollista! Luottakaa naiset ja tytöt poliiseihin. Se kannattaa. :P Mutta eniten mun mieltäni jäi kutkuttamaan tuosta alkaneessa keskustelussa väite, että 70 prosenttia tuomareista on naisia ja että miehet antavat raiskauksista kovempia tuomioita kuin naiset. Olen kuullut väitteen ennenkin enkä voi taas välttyä ajattelemasta, että nainen on naiselle susi. Mies saa raiskata naisen, ja naiset itse ajattelevat, että se nainen on jotenkin syyssä kohtaloonsa. On vietellyt, on näyttänyt paljastavaa pintaa, on liehitellyt ja sitten ansainnut kohtalonsa. Olen törmännyt tähän asenteeseen naisten keskuudessa ja ylipäätään siihen, että nainen on naisen mielestä aina syyssä kaikkeen. Mies on kiltti, mutta nainen on se viettelvä, vittumainen ämmä. Naiset ovat alttiita uskomaan miehiä ennemmin kuin naisia. Jos mies kertoo tulleensa vietellyksi, nainen syyllistää sen toisen naisen miehen sijaan. Naiset arvostelevat naisia paljon kovemmin kuin miehiä. En tiedä onko kyse munalisästä vai mistä, mutta alkoi vituttaa, jos on lähellekään totuutta tuo, että raiskaustuomioiden mataluus on yleistä naistuomareilla, koska se alentaa naisten arvostusta ja naiset alentavat mun mielestä naisia jopa miehiä enemmän. En voi käsittää. Toisaalta pedofiliatuomiotkin ovat matalia, joten enpä tiedä. :P Joka tapauksessa lisänäyttöä sille, ettei virkavaltaan kannata luottaa.
-
Mielestäni päätöksessä erikoista oli, että syyte virka-aseman väärinkäyttämisestä hylättiin. Minun järjelläni tuntuu, että kyseessä oli nimenomaan virka-aseman väärinkäyttäminen? :o Lakitekstiä en kyllä tunne lainkaan.
Tuo naistuomarien antamat pienet tuomiot on kyllä kumma ilmiö. Itse olen pohdiskellut sen mahdollisesti johtuvan siitä, että naistuomarit pelkäävät leimautuvnsa epäpäteviksi, tultasyökseviksi natsifeministeiksi, jos he "suosivat" naisia tällaisissa tapauksissa... Tarve olisi osoittaa omaa "puolueettomuuttaan" ja siten pätevyyttään alalle? Kun miehille tosiaan usein "luonnostaan" oletetaan enemmän auktoriteettia ja/tai luotettavuutta kuin naisille. No, tämä pohdiskelu on tietty ihan mututuntumaa. Joka tapauksessa nämä sukupuolten eroja käsittelevät aiheet ovat kovin herkästi liekkeihin leimahtavia kysymyksiä, joissa puolueettomuus tuntuu olevan lähes mahdotonta. :-\
-
Tuo naistuomarien antamat pienet tuomiot on kyllä kumma ilmiö. Itse olen pohdiskellut sen mahdollisesti johtuvan siitä, että naistuomarit pelkäävät leimautuvnsa epäpäteviksi, tultasyökseviksi natsifeministeiksi, jos he "suosivat" naisia tällaisissa tapauksissa... Tarve olisi osoittaa omaa "puolueettomuuttaan" ja siten pätevyyttään alalle? Kun miehille tosiaan usein "luonnostaan" oletetaan enemmän auktoriteettia ja/tai luotettavuutta kuin naisille.
Luin tuota Lizin viestiä ja ajattelin ihan samaa kuin sinä, DWW. Tosin tuli mieleen lisäksi, että miehet antaa kovempia tuomioita siksi, että he puolestaan pelkäävät leimautuvansa "raiskaajan kavereiksi" :D Tiäks, silleen että antaisi pienen tuomion niin osoittaisi sympatiaa raiskaajaa kohtaan tms.
On se niin perseestä.
-
Muistaakseni siinä oli joku sellainen juttu, että tyyppi ei ollut virantoimituksessa silloin kun tuo tapahtui, niin siksi syytettä ei nostettu virka-aseman väärinkäytöstä, mutta silti se tuntuu omituiselta, koska kuitenkin hän käytti hyväkseen virka-asemansa statusta vaikka ei olisi sillä hetkellä ollutkaan töissä.
Voi hyvinkin olla, että naiset antavat lievempiä tuomioita sen miehiä suuremman pätemistarpeen takia. Eikö se olekin vieläkin vähän niin, että naisen täytyy olla kaksinkertaisesti miehen veroinen ollakseen yhteisön silmissä pätevä. :P Se voi johtaa ylilyönteihin.
//Muoks: Myös noin päin kuin Bbutt sanoi se varmasti on, koska miehet tuntuvat suhtautuvan kanssa hyvin jyrkästi seksuaalirikollisiin.
-
Voi v*ittujen v*ttu!
Just kun oli niin hyvä fiilis, niin erehdyin vastaamaan äitini puheluun.
Suku on pahin, p*rkele! >:( >:( >:( >:( >:( >:(
zilah
-
No voi helvetti! Enhän mä ehtinyt olla Finissä kuin mitä, neljä päivää, kun jo kyrpiinnyin siihen meininkiin! Sain moderaattorilta yksärin, että olen postannut Komeroon liikaa kerralla. Siis mitä pirua? Okei, ymmärtäisin, jos tässä olisi kyse jostain ääliöstä joka postaa konekivääritahdilla suoraan viestilootaan naputtamiaan "tekstejä", mutta haloo, mä postasin sinne koko tuotantoani uudestaan!
Siis anteeksi nyt, mutta voi helvetti soikoon. Ei kukaan muu jatkuvalla syötöllä postannut paluumuuttaja ole tällaista saanut?
// Moderoitu yksityisviesti pois, sillä sen quotettaminen julkiselle foorumille rikkoo viestin lähettäjän yksityisyydensuojaa - huolimatta siitä, että lähettäjän nimeä ei ole mainittu.
- Bbuttis
-
Mä sain kans viestin, johon vastasin näin:
(suora quotetus, koska kyse on omasta viestistäni enkä tällä hetkellä välitä yksityisyyteni loukkaamisesta ;))
Mukavaa, että palaamisemme Finiin on myönteinen asia ;)
Aluksi haluan kysyä, onko mielipide sinun omasi vai onko se ylläpidon yleinen kanta? Vai onko kenties joku käyttäjä valittanut Kielletyn metsän "valtaamisesta"? Vaikka kyseessä olisikin käyttäjän valitus, onko käyttäjille syytä huomauttaa aktiivisuudestaan (kts. alempaa "Miten määritellään aktiivinen postaaja?")? Jos kyseessä oli ylläpidon kanta, mistä tämä kanta/suositus löytyy? En löytänyt ainakaan foorumin säännöistä enkä osaston säännöistä/suosituksista enkä ole kyllä muualtakaan foorumilta löytänyt asiasta keskustelua.
Kuka siis määrittelee, mikä on kohteliasta? Ylläpito? Olisiko asiasta kuitenkin järkevää keskustella koko foorumin kanssa eikä tehdä ylläpidon, saati sitten yksittäisen ylläpitäjän mielen mukaisia suosituksia?
Mielenkiintoista oli myös se, että juuri sinä huomautit postausten määrästä, koska et ole itse Kielletyn metsän mode.
Ficcitulvasta. Ficcejä oli viisi kappaletta, jotka postasin yöllä Kiellettyyn metsään. Koska pinnattujen topikkien lisäksi sivulle mahtuu 20 aihetta, ficcini varasivat 25 % etusivusta. Ficcini myös tippuivat päivän aikana sivun alareunaan. Lisäksi kaikki uudet aiheet näkyvät eri värillä kuin vanhat aiheet, joten uusiksi merkityt aiheet jatkuvat myös toisella sivulla. Kuten esim. Twilight-alakategorian vastustuspuheenvuoroissa tuotiin julki, toisen sivun klikkaaminen on myös mahdollista eli aina ei tarvitse jäädä vain ensimmäistä sivua lukemaan. Samaa perustelua käytettiin aikanaan myös H/D-osaston vastustuksessa.
Ficcini eivät myöskään olleet samalla parituksella ja poikkesivat toisistaan, ainakin omasta mielestäni, huomattavan paljon. Vain osasto oli sama. Ja tietysti kirjoittaja - mikä lieneekin tämän koko ongelman alku ja juuri ;)
Onko siis oletuksena se, että saman kirjoittajan topikkeja ei saa osaston etusivulla/useampien osastojen etusivuilla olla "liikaa"? Huomautteletko vastaavasti myös niille, jotka vastaavat useisiin omiin teksteihinsä tulleisiin kommentteihin saman päivän aikana, jolloin jo aiemmin postatut ficit nousevat ryppäänä osaston alkuun?
Miten määritellään aktiivinen postaaja? Kuka määrittelee postauksen rajoittamisen? Ketä se rajoittaminen palvelee? Olisiko tästäkin aihetta keskustella koko foorumin kanssa/nähden? Jos käyttäjä pääsee nettiin vaikkapa kerran viikossa, on silloin kaikki asiat hoidettava kerralla - postaus sekä kommentointi. Tarkoittaako tällainen rajoittaminen ko. tapauksessa sitä, että kyseisen käyttäjän tulisi postata yksi ficci per viikko tai vastata yhden ficcinsä kommentteihin per viikko? Anteeksi, siis yhden, kahden tai jopa kolmen ficcinsä kommentteihin? :)
Jos uusi käyttäjä tulee foorumille ja hänellä on vaikkapa kymmenen ficciä koneellaan, tuleeko hänen siis postata ficcinsä tipoittain? Minusta tässä ei ole mitään järkeä, jos kyseessä on kuitenkin päivän, parin ehkä jopa kolmen "postausurakka", eli kyseessä ei ole pidempiaikainen "häiriö".
Palautteen määrä ei minulle ole tärkeää, koska olen ficcejäni postaillut jo monessa Finissä ja saanut niihin kommentteja ennenkin. Tarkoitukseni on lähinnä tuoda vanhat ficcini näkyville, jotta käyttäjät voivat niitä halutessaan lukea ja tietysti myös kommentoida, jos niikseen tulee.
Ystävällisesti,
Beelsebutt
-
No just! Hienoa hommaa taas! Voin kuvitella, että paluu on aiheuttanut jonkinlaista vittuuntumista, mutta kun ei kunnon perusteita ole puuttua, niin sitten aletaan vedota kohteliaisuuteen. Jaa, on siis epäkohteliasta olla ahkera ja postata ficcejä. :P Taas harvinaisen kypsää touhua. :o
-
Jaa-a. Pitäiskö tästä valittaa Finin ylläpidolle? Esim. Ilelle? Koska mun mielestä on todellakin enemmän kuin vähän naurettavaa, että muka ei saisi postata paljon jos on paljon postattavaa - ja huomautella asiasta, josta ei sanota säännöissä yhtikäs mitään suuntaan eikä toiseen. Ja todellakin tuo, että huomautellaanko samalla tavalla muka niille, jotka nostelevat omia fikkejään jatkuvasti vastaamalla kommentteihin?
(Anteeksi muuten se toisen yksityisviestin lainaaminen. En ihan oikeasti vain tajunnut. Tiedän jatkossa.)
-
Mielenkiintoista nähdä, oliko kyseessä Norsunluutornissa, tunnettu myös Finin ylläpidon osastona, keskusteltu juttu vai moden yksityinen huolestuminen käyttäjien liiallisesta aktiivisuudesta.
Hah, np Kom teatteri - Kansainvälinen (tämä pieni pala infoa suunnattu Gwynille :P)
-
Pst. Keskustelua on näköjään myös täällä (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=8299.msg290185#msg290185) :)
Tai ei, en mä ihan niin draamakuningatar ole, mutta kunnon väittely tästä saattaa syntyä.
Mä voisin ollakin.
-
No ohhoh! Minun pitää lukea uudestaan kunnolla tuo Finin keskustelu, koska juuri nyt minusta tuntuu, että olen pudonnut kärryiltä jo hyvän aikaa sitten. Okei, ymmärrän sinänsä, että jotakuta saattaa hieman ärsyttää, jos jokin osasto täyttyy jonkun käyttäjän vanhoista fikeistä, mutten usko, että se vaikuttaa muiden fikkien lukemiseen ainakaan negatiivisesti - vilkas osasto houkuttelee kai yleensä enemmän lukijoita. Ja jos etusivu on täynnä yhden kirjoittajan äskettäin postattuja fikkejä (tämä on varmasti tooooooodella yleinen ongelma!), niin tuskin jonkun muun kirjoittajan fikki jää lukematta siksi, että pitäisi kurkistaa toiselle sivulle, jos äskettäin postatut fikit vievät useamman sivun verran tilaa. Tai siis, minä en vaan ymmärrä tuota argumentaatiota. Sääntöjä foorumilla tietenkin pitää olla, mutta hei ihan oikeasti, sääntöjä siitä montako fikkiä päivässä saa postata? Onpas Finistä tullut byrokraattinen! ::)
(Bbutt, jatka vaan samaan malliin sen musiikin suhteen! ^^)
-
Väärinkäsityksestä tuossa taisi lopultakin vain olla kyse. :) Se hyöty tästä tapauksesta muuten oli, että ficcien määrää per sivu korotettiin, mikä ainakin minusta on hyödyllinen uudistus. En tiedä miksei kukaan ole sitä aiemmin oivaltanut.
-
No nyt on ainakin Finissä adminit jotka ottaa kantaa! Lueskelin suurella nautinnolla näitä (http://www.finfanfun.fi/index.php?topic=8299.420) finin kommentteja. ;D
Harmi vain, jos tuo innokas mode nyt saa ihan liioitellusti paskaa niskaansa liiasta toimintatarmostaan...
-
Mullakin alkoi jo käydä Nevillaa sääliksi, kun vaikuttaa muuten fiksulta tyypiltä, että toivottavasti vaikkapa huomautuksella selviää. Yli-innokas ei ole parempi kuin epäinnokas, mutta aktiivisuus on pop ja mun henkkoht mielestä kohteliaisuus. Plussaa oli myös se, että tuli julkisesti sanomaan asiat tuonne topikkiin eikä piiloutunut Norsunluutornin kellareihin odottamaan kohun laskeutumista ;)
-
Plussaa oli myös se, että tuli julkisesti sanomaan asiat tuonne topikkiin eikä piiloutunut Norsunluutornin kellareihin odottamaan kohun laskeutumista ;)
Tähän minäkin kiinnitin huomiota ja tämä kyllä saa kunnioitukseni. Virhearviointeja tulee jokaisen tehtyä ja sellaiseksi minä tuon syntyneen tilanteen tulkitsisin, mutta harva on valmis kantamaan niistä vastuun jälkeen päin.
-
Samoin ajattelin itsekin, ja adminosaston nopea reaktio kyllä ilahdutti todella. Juuri näin pitäisi ollakin. Tämä kyllä antaa toivoa siitä, että jatkossakin asiat hoituisivat, eikä tarvitsisi lähteä pois turhautuneena joko ylläpidon toimimattomuuteen tai toisaalta mielivaltaan. Katsoo nyt.
zilah
-
Hah. Tajusimpa juuri, että originaalini kaikki nuoret naishenkilöt ovat aivan totaalisen Mary Sueita. Ainakin musta ittestäni tuntuu siltä. Murr.
Ja miksi mua aina alkaa vituttaa silloin juuri kun mun pitäs olla hyvällä tuulella ja kohta olen lähdössä näkemään kavereita? Sais muutenkin tämä irl-elämä rauhoittua vähän, että saisin pidettyä hermoni ja järkeni kasassa.
-
Pälli.
-
Kirjoitin ficin zilahin historiallisen romanttisen ficin pohjalta ja nojalta ja lopputulos on niin paska, etten voi todeta muuta kuin ylittäneeni itseni. Se on melkein joka kerta pienoinen järkytys, miten paskaa tekstistä voi tulla. Tällä kertaa oikeasi ketuttaa eikä niinkään huvita se, että failaa lahjakkaasti, mutta silti se kyllä ennen kaikkea huvittaa. :D Ja mä halusin julkaista jotain ystävänpäivänä. :P
-
Ficcisi oli ehkä pari päivää myöhässä, mutta lopputulos on kaikkea muuta kuin paskaa. Se tässä on lohduttanutkin, kun Finissä seikkaileminen on saanut tänään ärsytykseni kiehahtamaan yli äyräidensä.
Jälleen kerran on puheenaiheena tämä paljon puhuttu kommentoimisen jalo taito, sekä se, mikä on rakentavaa kritiikkiä, mikä ei. Parin tyypin mielipiteet ottivat siinä määrin päähän, että kävin lataamassa täyslaidallisen useampaankin eri topiciin.
On se perkele, että ne käytöstavat voivat olla ihmisillä niin hakusessa. >:(
zilah
-
Voi veetutus, että pitikin mennä lukemaan taas kommentointikeskustelua! Mikä ihme siinä on, että ihmiset eivät vaan ymmärrä sitä pointtia, vaikka sitä on kuinka yritetty korostaa? :o Sen saatanan rakentavan palautteen voi antaa inhimillisesti! Pakkoko sitä on mennä toisten ficceihin vittuilemaan, jos ei tykkää ja sitten kiukutella siitä, että ficcari ei osaa ottaa rakentavaa vastaan, kun ei itse ole rakentavaa nähnytkään!?
-
No sano muuta. Keittää yli kyllä pakostakin. Ja sitten vielä vingutaan, kun joku uskaltaa arvostella heidän tapaansa kommentoida. Mutta tämä on kyllä niitä asioita, josta jaksan väitellä vaikka maailman tappiin.
zilah
-
Liz ja zilah, olette kyllä ihan oikealla asialla kommentoinnista kommentoidessanne. Nimim. myös työtön, jos vittuilen töissä...
-
Taas olympia-asiaa... ::)
Mua niin ketuttaa, kun en saa kotonakaan hetken rauhaa, että sais fiilistellä Suomen tulevalla jääkiekon olympiavoitolla. Poika on piikkinä lihassa ja pelottelee venäjällä ja luettelee venäjän kaikki saakelinmoiset hyökkääjät ja sanoo, ettei suomella oo mitään mahdollisuutta. Saa kai siinä meikäläinen yrittää, että meillä on koko kisojen kovimmat maalivahdit ja meillä on Selänne ja Koivut ja Lehtinen ja Hagman ja niin edelleen ja niin edelleen. Nyt on jo kauhia pelko p...eessä, että venäjä se sitten meidät kaataakin. Ihan niin ku ei jo tarpeeksi pelottais kanada, niin nyt pitää pelätä sitte venäjääkin. :D
Onneksi meillä on Jarkko Ruutu kanadaa vastaan. Saa ne körmyt nyt yrittää hakata Selännettä sairaalaan, kun Ruutu pistää ne istumaan jäähyllä jakuvalla syötöllä! ;D
-
Mä taidan olla samaa mieltä sun poikasi kanssa. ;D Objektiivisesti katsoen ne kyllä jyrää meitin materiaalillaan ja tasollaan, mutta onneksi pelejä ei pelata paperilla. :D Ovetchkin on vaarallinen niin muille kuin itselleenkin, Saken sanoin. ;D
-
Nappis, jaa että Venäjän pelko on siirtynyt jo seuraavalle sukupolvelle! Hih! Mitenhän poikasi olisi Neuvostoliiton punakonetta kommentoinut?
Minulla on ihmiskoe menossa. Johtuuko närästys stressistä vai ruokavaliosta? Nyt ei periaatteessa kai stressaa, joten herkutellaan sitten. Lautasella on mm. reipas kasa pekonia, rasvassa muhineita ruusukaaleja ja sipulia, sivuun vähän chilikurkkuja... ja tietysti jälkiruuaksi kahvia. Täytyy ottaa renniet mukaan töihin :P
-
Nappis, jaa että Venäjän pelko on siirtynyt jo seuraavalle sukupolvelle! Hih! Mitenhän poikasi olisi Neuvostoliiton punakonetta kommentoinut?
Joo, Venäjän pelko on suomalaisten kansantauti. :D
Itse asiassa koko keskustelu taisi lähteä siitä, kun minä muistelin kauhulla punakoneaikoja ja ilmeisesti en osoittanut tarpeeksi suurta kauhun sekaista kunnioitusta Venäjän nykyistä maajoukkuetta kohtaan. ;D
"Vancouveriin saapuessaan Selänne on vain pisteen päässä olympialaisten kautta-aikojen piste-ennätyksestä. Kahdella lisäpisteellä hän nousee yksin tilaston kärkeen." Venäläisten niskaan Selänne, siinä jää Ovetshkinit kakkoseksi!! *uho-möykkä* ;D ;D
Namnam, tuota Sulon annosta lukiessa tuli vesi kielelle! Ruokaa mullekin tuokaa, vatsani huokaa... :D
-
Millos ne ölymppiaaalaiset loppuu? Mulla ei oo mitään sitä vastaan, että porukka hehkuttaa omaa innostustaan, mutta aikataulusta ois kiva tietää sen verran, että osaa suhtautua paremmin. Vielä viikko? Kaksi?
Jaa, miksiköhän tämä on ketutusarkistossa :P
-
Millos ne ölymppiaaalaiset loppuu? Mulla ei oo mitään sitä vastaan, että porukka hehkuttaa omaa innostustaan, mutta aikataulusta ois kiva tietää sen verran, että osaa suhtautua paremmin. Vielä viikko? Kaksi?
Ei ne vielä, vastahan ne alkoi! ;D
Ja vittu, kun vituttaa. Taas siis olympia-asiaa ja kuinkas muuten kuin lätkää...
Mä olen ollut koko päivän aivan Leijona-huumassa ja laskeskellut päässäni tilastoja kuinka suuret mahdollisuudet Suomella on jääkiekkokultaan ja hittosoikoon, kaikkien mun keräämien tietojen nojalla tämän aamun 5-0 pelin Saksaa vastaan olisi pitänyt kohottaa Suomi jo kaikkien silmissä yhdeksi ennakkosuosikeista. Sitten menin, onneton, lukemaan ihmisten kommentteja ylen sivuille ja reväytin pällini täysin. Mikä helvetti suomalaisia oikein vaivaa? Siellä porukka ihan tosissaan oli sitä mieltä, ettei meillä ole tarpeeksi hyvä joukkue, ettei meillä ole tarpeeksi kovia nimiä ja että isot jääkiekkomaat tulee ja pesee meidät täysin, ettei Selänteen piste-ennätyksellä ole mitään virkaa ja joutais koko äijä jo eläkkeelle ja että kaikki voitot tuli vain tuurilla ja että mitä tuota nyt vielä lohko-otteluista edes välittämään, että mahdollisesti päästään sijoitukselle 5.-8. koko olympialaisissa. Ei hemmetin hemmetti, mistä noita oikein sikiää? Varmaan nuo onnessaan sitten juhlii, jos joku Venäjä voittaa, että mitä me sanottiin, ei oo Suomella mahiksia. Onko ihmiset oikeesti noin sokeita? Onko ne joka maassa? Aatteleeko venäläisetkin, että mitä paskaa meidän Ovetshkinistä, kun Suomella on Selänne ja Ruudut ja Koivut ja Hagman, että ei meillä oo mitään mahkuja niitä vastaan? Tajuaako suomalaiset ollenkaan, että ihan samalla tavalla kuin meitä pelottaa muiden maiden huippupelaajat, nuo meidän ykköstykit herättää taatusti samaa kauhua muissa maissa? Pitääkö sen olla aina niin, ettei kukaan ole profeetta omalla maallaan.
Enhän minä fanaattinen ole, tai mitään, en suinkaan. :D
-
Sitten menin, onneton, lukemaan ihmisten kommentteja ylen sivuille ja reväytin pällini täysin. Mikä helvetti suomalaisia oikein vaivaa? Siellä porukka ihan tosissaan oli sitä mieltä, ettei meillä ole tarpeeksi hyvä joukkue, ettei meillä ole tarpeeksi kovia nimiä ja että isot jääkiekkomaat tulee ja pesee meidät täysin, ettei Selänteen piste-ennätyksellä ole mitään virkaa ja joutais koko äijä jo eläkkeelle ja että kaikki voitot tuli vain tuurilla ja että mitä tuota nyt vielä lohko-otteluista edes välittämään, että mahdollisesti päästään sijoitukselle 5.-8. koko olympialaisissa. Ei hemmetin hemmetti, mistä noita oikein sikiää?
Sellaisia ne suomalaiset penkkipotut osaa olla. Itse flippasin eräällä palstalla, kun nämä "asiantuntijat" haukkuivat Janne Ahosta täydeksi nollaksi nelossijan jälkeen, kuin mies ei olisi koskaan elämässään saavuttanut mitään ja olympiakulta olisi ainut asia, joka hänet armahtaa.
Tuntuu, että nämä perunat dissaavat suomalaisia ihan vain sen takia, että kuulostaisivat "ammattimaisilta" (vertaa, vain negatiivinen palaute on rakentavaa). Kullasta ne menevät kuitenkin ihan samalla tavalla sekaisin kuin ne, jotka ovat uskoneet siihen alusta asti.
Minä en edes suostu katsomaan jääkiekkoa mieheni kanssa, mokoma alkaa aina aukomaan päätään siitä, että '95 oli säälikulta :-X Hän hyvittää sitä inhoamalla Schlierenzaueria vielä enemmän mitä minä ;D
-
En ole kyllä vastaavanlaajuiseen kotimaisten kiekkoilijoiden tai muidenkaan urheilijoiden dissaukseen kuin suomessa. Meillä on se mentaliteetti, että kaikki on parempaa muualla. :P Mä en kyllä usko kultaan vieläkään, mutta en mä silti sano, että meidän joukkue on paska tai ettei meillä ole yhtään hyvää pelaajaa. Tunnen niiden suomalaisten, joiden täytyy dissata omaa joukkuettaan ja oman maansa pelaajia. lähinnä myötähäpeää, ärsytystä. :P Jotenkin kuvaavaa on se, että muiden maiden keskuudessa Selänteen olympiasaavutusta arvostetaan, mutta suomalaiset itse keskenään omilla nettipalstoillamme eivät noteerata sitä mitenkään. Hävettävää kiekkoväeltä, mutta toivoa sopii että nettikeskustelijat ovat vaan niin tietämättömiä, perspektiiviä omaamattomia tolloja eivätkä edusta koko väestöä.
-
Minä en tajua tätä!
(Anteeksi capsin raiskaus)
MINÄ ONNISTUIN HUKKAAMAAN SORMUKSENI! Voi kiroilun syvin alho... Pakko mennä vielä tonkimaan taskulampun kanssa sitä tienpiennarta, mutta toivo on kyllä jo melko hiipunutta...
-
Ketun ketun kettu tätä oloa. Hemmetin mahatauti.
Eikä Finikään toimi.
-
Voi Guadalupe, sitä taitaa olla tosiaan liikkeellä. Jos kiirus on enemmän suoliston puolella, kokeile mustaa teetä - se saattaa rauhoittaa vatsaa ja kovettaa. Ja niin ällöttävältä kuin se kuulostaakin, merisuola ja sokeri veden seassa saattaa helpottaa oloa myös oksennustaudissa. Tai kivennäisvesi. Ei mikään light, kunnon vissy. Eikä kannata seurata esimerkkiäni ja napsia angstiripuliin hiilitabletteja, huussissa kuului aina vain ahdistunut puffff ja voi sitä vessaharjaparkaa, kun tulos piti siivotakin...
Kun edes tietäis, mikä oikeastaan ketuttaa. Seuraavaa mielialaheilahdusta odotellessa. :-X
// edit: tää löys ittelleen sopivan avan. Heh.
-
Millos ne ölymppiaaalaiset loppuu? Mulla ei oo mitään sitä vastaan, että porukka hehkuttaa omaa innostustaan, mutta aikataulusta ois kiva tietää sen verran, että osaa suhtautua paremmin. Vielä viikko? Kaksi?
Jaa, miksiköhän tämä on ketutusarkistossa :P
Pakko tunnustaa, että alan olla samaa mieltä. Jokainen saa toki tykätä mistä haluaa, mutta minä en vaan kerta kaikkiaan jaksa katsoa urheilua telkkarista. Ei kiinnosta sitten pätkän vertaa. Odotan sitä päivää, kunnes tämä hulluus taas laantuu.
zilah
-
Sulolle kiitos myötätunnosta, mutta ihan ylös asti tulee kaikki. Mitään ei pysty syömään, enkä pysty juomaan mitään hapollista. Ei auta kuin kärsiä. Vtut. Koulussakin olisi mielenkiintoisia kursseja nyt.
-
Ei pelkästään ketuta, vaan savu nousee korvista ja tekisi mieli paiskoa tavaroita.
Minä vihaan, halveksin ja haluaisin vetää vessanpöntöstä alas selkäänpuukottajat ja hyväksikäyttäjät, jotka tekeytyvät ystäviksi. >:(
zilah
-
Pakko tunnustaa, että alan olla samaa mieltä. Jokainen saa toki tykätä mistä haluaa, mutta minä en vaan kerta kaikkiaan jaksa katsoa urheilua telkkarista. Ei kiinnosta sitten pätkän vertaa. Odotan sitä päivää, kunnes tämä hulluus taas laantuu.
Mua ketuttaa ihmiset, jotka kettuuntuvat olympialaisista. :P Ja täytyy sanoa, että nyt ketuttaa se, että pelkästään toi viesti yllä teki mulle sen fiiliksen, etten halua enää Fifiin laittaa mitään urheiluun liittyvää ja toisaalta mua ketuttaa pelkästään jo se! Siis mit vit? Annanko mä muutaman urheiluun nurjasti ja kettuuntuneesti suhtautuvan tappaa mun oman ilon? Ilmeisesti. :P
// Vielä enemmän ketuttaa se, että tässä vaikuttaa selvästi kuka sanoo. Jos olisi random X henkilö, joka ei olisi aktiivinen täällä ja jota mä en tuntisi, en varmaan kiinnittäisi edes huomiota, mutta kun ei ole random X henkilö, se menee heti oman ihon alle. Toisaalta jos Fifi olisi isompi, sillä ei olisi edes väliä ketä ketuttaisi. Mua silti ketuttaa, että omissa ajatuksissanikaan Fifiin ei mahdu kaikki ja kaikkien ilot vaan toisten kettuuntumiset syö toisten ilot. Joka tapauksessa ketuttaa nyt koko homma.
-
Olen pahoillani, Liz. Tarkoitus ei ollut kenenkään iloa pilata. Vaikka itseäni ketuttaa tuo urheiluhulluus, niin jokainen fanittakoon sitä niin paljon kuin tykkää. Ei se missään nimessä mene niin, ettei saisi fanittaa vain siitä pelosta että joku toinen ei pidäkään.
zilah
-
Siinä se ongelma onkin, että se vaan on se tunne, että kun itse on innoissaan ja tajuaa, että muut ei ole, tuntuu ettei voi olla enää oma itsensä ja Fifissä tähän asti on tuntenut voivansa ihkuttaa ja hehkuttaa kaikkea mitä on halunnut, mutta nyt iski tavallaan se syyllisyys ja tuntuu, että pitää hakea joku toinen paikka olympiahulluudelle, koska vaikka mua innostaa, ei tunnu yhtään kivalta jakaa jotain sellaista, jonka tietää tursuavan toisten korvista. :P
-
Älä nyt vaan minun kettuuntumisen takia moista mieti. Ihan oikeasti. Ei minulla toden puhuen ole mitään sitä vastaan, että hehkutetaan niistäkin asioista mitkä itseäni eivät niin kiinnostakaan. Ja luenhan minä satunnaisesti niitä urheilija-RPS:aakin ja pidän sitä viihdyttävänä. Samoin on ollut hauskakin seurata sinun ja Nappelin intoilua täällä FiFissä.
Kettuuntumiseni koskee pikemminkin sitä, että koko Suomi tuntuu olevan täysin pysähdyksissä ja jopa jotkut normaalit arkielämän toiminnot alkavat olla hankalia, kun kaikki vaan tölläävät urheilua. Olisi pitänyt minunkin vähän tarkemmin selittää, mikä tässä minun kohdaltani mättää. Niin kuin nyt se, että bändin pojat peruivat tärkeät treenit vain jonkun pahuksen random-ottelun tai kisan takia... ::)
zilah
-
Joo, kyllähän sen ymmärtää, että se ketuttaa, mutta mä ymmärrän myös niitä bändin poikia enemmän kuin hyvin. Mä tekisin kaikkeni, että saisin töllätä kisoja. Vähän niin kuin joku toinen tekee kaikkensa päästäkseen katsomaan suosikkiartistiaan ja niin edelleen. Mistä tuli mieleen, että vielä kerran mä hankkiudun paikan päälle. Olympialaiset on vaan kerran neljässä vuodessa... mutta sitten on MM-kisat ja muiden lajien MM-kisat ja kesäolympialaiset ja niin edelleen. Urheiluhullun arkea. ;D Mä pidän itseäni maltillisena. Nukun jopa öinäni muutaman tunnit. Muut harrastukset on kyllä kohtuullisen jäissä eikä ehdi edes ficcejä lukea niin paljon kuin haluaisi. ;D
Pointti koko aiemmassa viestissä oli se, että muiden ketutus jostain sellaisesta, joka itseä suuresti inspiroi ja josta elää, saa aikaan syyllisyydentunteen ikään kuin siinä omassa innostuksessa olisi jotain väärää ja huonoa ja sitten se oma innostus tahtoo lopahtaa tai sen työntää piiloon ja vaan lakkaa puhumasta siitä ja jakaa sitä vain niiden kanssa, joiden tietää olevan asiasta kiinnostuneita.
Tavallaan se sitten vääristää tilannetta, mutta toisaalta tulee aina ensin ainakin sellainen tunne, että mitä hittoa mä jaan asioita iloisena tietäen, että niitä ottaa vastaan ihmiset, joita ne vain ketuttavat tai joita ei voisi vähemmän kiinnostaa? Se tuntuu turhalta, varsinkin kun asiaan on osoittanut kiinnostusta vain ihminen, jonka kanssa voi puhua muutenkin. Toisaalta olisihan se mullakin oikeus hehkuttaa, mutta siitä hehkutuksesta vaan tosiaan menee se ilo. Mieluummin sitä tekee seurassa, joka jakaa sen ilon kuin seurassa, jolle asia on yhdentekevä tai vähintäänkin tasoa hohhoijaa.
Niin, musta kun on niin mukavaa, jos kaikki vaan tykkää, mutta eihän se ole realistista. :P Nyt mä en halua edes postata tänne niitä RPS-ficcejä. Lol. Joo, onpa vakavaa, mutta pistän pelottavan fanaattisuuden piikkiin. ;D
-
Joo, no ei siinä mitään jos kisoja katsoo, mutta ketuttaa mennä huonosti treenanneena keikalle. Jos sitä voisikin kääntää koko elämän pois päältä näiden viikkojen ajaksi, mutta kun ei voi. Ja se on kyllä sanottava, että sinun hulluutesi on vielä järkevyyden rajoissa. Mutta nämä bändin pojat, plus muutamat yhteiset tuttavat sekoavat ihan totaalisesti joka kerran, kun on arvokisoja. Tämä ei siis koske pelkästään näitä.
Ja ei suoraan sanottuna kuulosta kovin terveeltä heidän omatkaan urheilutottumuksensa. Vai mitä sanot siitä, että päivästä menee 4-6 tuntia pelkkään omaan treeniin plus telkkarin tölläämiseen saman verran? Ja työssäkäyvistä ihmisistä on kyse. Jokainen toki käyttäköön aikansa miten haluaa, mutta kun joukossa on pienten lasten vanhempia niin se alkaa jo olla aika huolestuttava suuntaus.
Postaa nyt vaan ne ficcisi tänne. Ne ovat itse asiassa syy, ettei ketuta niin paljon kuin muuten ketuttaisi.
zilah
-
Asiahan ei miulle kuulu, mutta pliiiiiiis Liz, postaa vaan niitä RPS-(urheillu)fikkejä tänne.
Itse olen sekaisin lympialaisista, mutta ymmärrän pointtisi, zilah, kun ajattelen jalkapalloa. En ole oikein koskaan ymmärtänyt sitä, iso kenttä ja pieni pallo, johon ei saa edes käsin koskea jos ei ole maalivahti. Aina joltain kanavalta tulee futista ja arvokisojen aikaan pitää vain opetella elämään ilman telkkaria... Eräskin jätkäpuolinen kaverini on uponnut niin syvälle futissuohon, että jos hänen pitää valita tenttiin tulon ja Barcan finaalipaikan ratkaisevan pelin katsomisen välillä, hän valitsee penkkiurheilun.
Ketuttaa median suhtautuminen urheilijoihin. Lyödään lisää lyötyä.
-
... Eräskin jätkäpuolinen kaverini on uponnut niin syvälle futissuohon, että jos hänen pitää valita tenttiin tulon ja Barcan finaalipaikan ratkaisevan pelin katsomisen välillä, hän valitsee penkkiurheilun.
No tuota justiinsa tarkoitin. Ei urheilussa sinänsä mitään vikaa ole, mutta siinä vaiheessa ketuttaa, kun penkkiurheilu saa pakkomielteenomaisia piirteitä. Se on kuitenkin niin, että koko bändi kärsii yhtä lailla, kun osa ei hoida hommiaan niin kuin pitää. Mieluummin sitten vaikka niin, että siivoaa tosiaan kalenterinsa tyhjäksi sen parin viikon ajalta, minkä Olympialaiset kestää. Jos pojat olisivat avanneet suunsa ajoissa, niin olisin niin tehnytkin.
zilah
-
En voi kyllä totuuden nimissä sanoa, että mun urheiluhulluus olisi erityisen terveissä kantimissa, mutta puolustaudun vain sillä, että kukin saa kiksinsä siitä mistä saa ja ihmisillä on omat pakkomielteensä. ;D Mun kaikki toiminta on kärsinyt olympialaisista, myös aivotoiminta mutta tavalla joka oli etukäteen aika arvattavissa. :D Erittäin helppo kohde, koska kyse on asiasta, josta mulla on paitsi omakohtaisia harrastuskokemuksia, myös vuosikausien intohimoinen penkkiurheilijakokemus. Paljon helpompaa kuin esimerkiksi epätoivoiset yritykset kirjoittaa muusikoista tai näyttelijöistä. Se on lähempänä mun reaalitodellisuutta, koska meidän perheessä on urheiltu enempi sun vähempi :D Urheilu on draamaa siinä missä elokuvat ja kirjatkin ja siitä saa tietyn euforian tason plus eläytyy tiettyihin osiin, tappio kirvelee ja voitto huumaa, äärimmäisiä tunne-elämyksiä ja nopeasti vaihtuvia tunteita. Tunne-elämysnarkkarin unelma. :D Ihan samaa kuin mitä saa HP:stä tai Twilightista tai erinäisistä komeista miehistä tai seksikkäistä äänistä. Ja siinä näkee miehiä estottomasti sylikkäin.
No mä olen ainakin varoittanut ihmisiä siitä, että kisojen aikaan mä aion katsoa niitä. En tosin ole varoittanut ketään vissiin siitä, että aion myös puhua siitä. Sekin kuulemani mukaan ärsyttää. Voin vain kuvitella, koska muakin ärsyttää jatkuvasti vaikka mitkä asiat, mutta tällaisella pikkufoorumilla on eri asia ärsyttää ihmisiä kuin isommilla. Tällaisilla ehkä mieluummin väistyy takavasemmalle, mistä tuli mieleen että pitäisi pitää ne vaalit kohta. ;D
//Ei ne kestä kun sunnuntaihin. Sit mä palaan hölympiäläishuumasta takaisin maanpinnalle, ennen seuraavaa hurahtamista. :D :D Jaa, voisi sitä ehkä mennä hoitoon. Kai mä voin mun ficit jossain vaiheessa tässä julkaista. Ehkä hölynpiäläisten jälkeen, kun pystyn katsomaan tekstiäni kriittisellä silmällä hihittelemättä ja tuntematta itseäni kohtaan häpeää. ;D
-
Arvon tässä paraikaa, laittaako kello soimaan 4.50 vaiko 7.00.... Juurikin samaisesta syystä. Olympialaiset ja jääkiekko luls ;D
En edes tiedä mikä siinä viihdyttää, tai miksi katson sitä. En tiedä.
Mutta ketutuksiin.
Ilmeisesti absolutistiuteni on ongelma poikaystävälleni.
Onhan se kiva saada tietää, että vaihtoehtoni ovat liki jäädä kotiin pyörittelemään peukaloita jos herra tahtoo lähteä johonkin, tai vastaavasti siirtyä alkoholin käyttäjäksi.
Kun ei absolutistin kanssa kuulemma yksinkertaisesti voi mennä baariin.
-
Mä en edes arvo, koska missaaminen ei ole realistinen vaihtoehto ja siihen muutkin luottaa. Olen luvannut jo soittaa veljellenikin herätyspuhelun kello 4.55. ;D Arvon ainoastaan, että aionko nukkua sitä ennen vai en. :D
-
Ja mä arvon saanko unta vai en... :D
-
Onhan se kiva saada tietää, että vaihtoehtoni ovat liki jäädä kotiin pyörittelemään peukaloita jos herra tahtoo lähteä johonkin, tai vastaavasti siirtyä alkoholin käyttäjäksi.
Kun ei absolutistin kanssa kuulemma yksinkertaisesti voi mennä baariin.
Dumppaisin ;D
No eikä, mutta onhan tuo aika persiistä. Ei kyllä kuulosta kovin järkevältä touhulta... mä varmaan lähtisin kavereitten kanssa baariin, mahdollisesti samaan baariin ko kundikaveri, pitäisin niitten kanssa hauskaa ja joisin paljon värikkäitä, alkomaholittomia drinksuja ja näyttäsin kundille pitkää nenää :P
-
Nyt ketuttaaaa *äkäistä murinaa*
Fini on taas kerran poissa toiminnasta. >:( Kuumetta 38 astetta ja kiitos ihanaisen kuumeen, koko yön näin ihan hirveitä painajaisia :( Nyt väsyttää ihan hirveesti, mutta en saa(/uskalla) enää nukahettuu.
-
ja näyttäsin kundille pitkää nenää :P
Päädyin kuitenkin tyyppien mukaan viettämään iltaa ja baariinkin asti.
Ja jos nyt en vallan pitkää nenää näyttänyt, niin kyllä ainakin riitti miehekkeen kavereilla ihmettelemistä, kun ylipäätä kestin niiden seuraa selvinpäin, ja kykenin vielä pelaamaan jtn saakelin räiskintäpelejä ja nauramaan kaiken kukkuraksi. ;D
Mwhahaha.
Noeimutta kerspelen kerspele. Mitenhän sitä tämän lomaviikon viettäisi?
-
Tuen työtaistelutoimia, mutta voi halvatun perse, että osui sitten niin paskaan aikaan tuo kuljetusalan lakko, että mua korpeaa nyt jo ihan sairaasti! :P Vittujen vittu että tekee elämän vaikeaksi! Enkä ole ollenkaan optimisti sen suhteen, että loppuisi pian. Kuollaan varmaan kaikki nälkään sitä ennen.
-
Hienoon aikaan ajottavat muutenkin tuon lakon.
Eihän se pysäytäkkään kun tuonnit ja viennit ja muut. Ja juuri passelisti, eihän meillä olekkana kun joku pikkuriikkinen taloustaantuma meneillään... ::)
Tekee taatusti hyvää tuonnin/viennin pysähtymiselle ja tehtaiden toiminnalle ja muuta.
-
Kaupoista loppuu ruoka ennen kun meikäläinen (persaukinen) saa rahaa. ;D Mene siinä sitte hamstraamaan ruokaa kun ei oo mitään mitä hamstrata. Se ei kyllä mua haittaa, että talviloma alkaa kolmea päivää etuajassa...
-
Jaa, pitäiskö sitä hamstrata...
-
Noo, kun koko kuljetusliikenne lakkoilee niin joo, kun mikään ei tuo lisää ruokaa kauppoihin. Enhän minä toisaalta tiedä miten pitkään tää kestää, mutta pelaan varmanpäälle. :)
-
Ei kai nuo tuollaiset lakot ikinä pitkään kestä? Pakkohan ihmisten on jotain ruokaa saada.
Minä puolestani vastustan lakkoja, ainakin tietyssä määrin. Mikä ala ei tahtoisi lisää palkkaa, jos sitä voisi saada? Ja pienipalkkaisia aloja riittää vaikka kuinka, eikä kaikille kumminkaan riitä, ja siitä tulee sitten närää kun yhdet saavat lisää rahaa ja toiset eivät. Ja jos ihminen on sitoutunut työskentelemään jollain määrätyllä palkalla, niin tuntuu vähän oudolta, että sitten kieltäydytään tekemästä sitä työtä mihin on itse ruvennut ja tehnyt työsopimuksen. Matalapalkkaisella alalla työskentelen itsekin, mutta en kyllä rupeaisi lakkoon. Se tuntuisi tosi törkeältä asiakkaita kohtaan, koska sitten he olisivat ihan pulassa, eikä heillä ole valtaa siihen, miten palkkani määräytyy.
En oikein tiedä, vaikuttaako se oikeasti ihmisten asenteisiin, että jonkun ryhmän tärkeys huomattaisiin kun he lakkaisivat tekemästä työtään. Kun yksi jos toinenkin ammattiryhmä lakkoilee toinen toistensa perään, se saattaa lähinnä ärsyttää ja tuntua ahneelta ja huomionhakuiselta, vaikka oikeastikin olisi oikeasta tarpeesta kysymys?
-
Mä en vastusta lakkoja. Mua korpeaa tarpeeksi paljon jo se, että aina ne, joilla on millä mällätä, yrittävät sanella kaikkien ehdot ja sitten kun eivät saa porukkaa suostumaan, vievät tuotantonsa Kiinaan ja kehtaavat sen jälkeen vielä paasata jotain Suomen viennistä ja tuonnista ja isänmaallisuudesta. :P Tosi isänmaallisia päätöksiä ovat kaikki ulkoistamiset, optiot, irtisanomiset voittoisinakin vuosina sun muut. Mitä veetä se on, että viime vuosina on yrityksissä tehty maksimivoittoja ja pistetty porukkaa surutta pihalle? Sitten kehdataan paasata yhteisvastuusta laman aikana ja tuntuu, että tuo aivopesu vielä on tehonnut. Kantaisivat yritykset vastuunsa nousukausina, mutta kun ei. Tuotantoa Kiinaan tai Baltian maihin vaan voittojen maksimoimiseksi ja omistus kansainväliseksi. Se on sitä isänmaallisuutta kun myydän Suomi pienissä osissa pois ja viedään tuotanto ulkomaille kustannussäästöjen vuoksi. Oma rahapussi siinä on vaan syynä, vaikka kauniita puheita aina annetaan.
Kun kerran jokainen huolehtii vain omistaan ja omasta rahastaan, tehköön liitotkin niin. Miksi olisivat omistajiaan lojaalimpia kun ei kuitenkaan, myöntymälläkään voi tietää tulevaisuudestaan ja työpaikkojen pysyvyydestä?
//Muoks: Selkeästi tästä kyllä huomaa, että mulla on liittoon kuuluvat vanhemmat ja työläistausta. ;D ;D No, oikeastikin sen huomaa, kuinka vuosien mittaan olosuhteet työnteossa ovat huonontuneet ja tärkein syy tuntuu olevan se, että päätöksenteko on niin eriytynyt itse työntekijöistä, että ne tapahtuvat paperilla sellaisten ihmisten toimesta, jotka eivät asiasta mitään todellisuudessa tiedä kuulematta itse työntekijää.
//Muoks2: Palkan riittävyyteen liittyy olennaisena inflaatiokehitys. Ja mä muutenkin vastustan sitä, että sillä perusteella että on olemassa köyhempiäkin, ei saisi vaatia lisää palkkaa tai pitäisi hyväksyä reaaliansioiden lasku. Se olisi samaa kuin sanoisi, että köyhyyden perusteella on hyväksyttävää käyttää muita hyväksi,
-
Minä taas en tajua, miksi ihmeessä lakosta aiheutuvista ongelmista aina syytetään pelkästään työläisiä - onneksi ei sentään enää voida käyttää sitä neuvostoliittokorttia!
Hienoon aikaan ajottavat muutenkin tuon lakon. Eihän se pysäytäkkään kun tuonnit ja viennit ja muut. Ja juuri passelisti, eihän meillä olekkana kun joku pikkuriikkinen taloustaantuma meneillään...
No se nyt ainakaan ei ole millään tapaa AKT:laisten syy! Lakon ajankohta johtuu ihan siitä, että alan työehtosopimus meni vanhaksi ja nyt ollaan neuvottelemassa uutta. Neuvotteluissa työnantajapuolen kanssa nyt vaan on aina sellainen epäsuhta, että työnantajapuolella on raha ja valta (ja aseet ja patukat, ja painokoneista tulviva myrkky ja oikeuslaitos ja vankilat, kuten laulussa lauletaan :P). Eikä se työnantajapuoli suosiolla ja hyvää hyvyyttään palkkoja korota tai muita etuuksia työntekijöille anna, kyllä se on jatkossakin työntekijöiden oikeuksistaan taisteltava kuten tähänkin asti. Ja kuten Liz tuossa jo totesi, on palkankorotusvaatimusten takana ihan jo se, että rahan arvo muuttuu ja ellei palkkoja ajoittain tarkasteta, laskevat työntekijöiden reaaliansiot koko ajan. (Tosin ei tässäkään lakossa pelkästään palkoista ole kyse, vaan siitä työehtosopimuksesta yleensä.)
En oikein tiedä, vaikuttaako se oikeasti ihmisten asenteisiin, että jonkun ryhmän tärkeys huomattaisiin kun he lakkaisivat tekemästä työtään.
Lakkoa ei suunnata yhteiskuntaa vastaan (tai siis näitä lakkoja ei suunnata ::) ), vaan ne ovat nimenomaan työnantajaan kohdistuva painostuskeino. Valitettavasti siinä usein sitten aiheutuu kaikenlaista epämukavuutta ja haittaa muillekin, mutta ei lakon tarkoitus silti tässä tapauksessa ole osoittaa yhteiskunnalle, kuinka tuikitarpeellinen kyseinen ammattiryhmä on.
-
Jo periaatteen vuoksi kannatan työtaisteluita ja se periaate kumpuaa juuri noista seikoista, joita yllä on tuotu esille. Kuitenkin tämä lakon ajankohta on äärimmäisen huono ja voi kostautua kuljetusalan työläisille itselleen. Työskentelen rakennusalalla ja tänään töissä tuli puhetta ulkomaan kaupoista, jotka ovat vaarassa peruuntua, mikäli lakko jatkuu pitkään. Rakennusala ja nimenomaan vienti on ollut viimeisen vuoden ajan täysin lamassa ja juuri kun vienti osoittaa pientä virkistymisen merkkiä, tulee tämä. Minun työpaikkani tilanne on ollut kohtuullinen lamasta huolimatta, eikä lomautuksia ole tarvinnut tehdä, toisin kuin suurimmassa osassa muita saman alan toimijoita, jotka ovat joutuneet todella ahtaalle. Pelkään pahoin, että tämä lakko pitempään jatkuessaan voi lyödä sen viimeisen naulan muutenkin ahtaalle joutuneiden yritysten arkkuun ja sitten lähtee taas porukkaa kilometritehtaalle. Jonkinlainen yhteiskunnallinen vastuu olisi siis ihan paikallaan, vaikka kuinka hyvän asian puolesta taistellaan.
-
Jep, mutta se yhteiskuntavastuu kuuluisi tosiaan myös työnantajapuolelle ja mitä olen keskusteluja ja puheenvuoroja seurannut, koskaan ei ole oikea aika lakoille. Eikä muuten olekaan, mutta onhan se työnantajapuolenkin vastuulla, jos koskaan ei myönnytä ja mennään niin pitkälle että lakko alkaa. Ei se ole vain työntekijöiden vika, kun neuvotteluissa on kaksi osapuolta. :P Jos tämän seurauksena joutuu porukkaa kilometritehtaalle, se on edelleen molempien osapuolien vika kun kerran kahden osapuolen neuvotteluissa ollaa eikä voi syyllistää vain toistan.
-
Täysin samaa mieltä kuin Liz. Miksi hitossa juuri duunareiden pitäisi olla aina niin isäinmaallisia ja uhrata oma etunsa yhteisen hyvän, isänmaan tulevaisuuden ja talouskasvun nimissä kun niillä, joilla rahaa on, ei tunnu samaa velvollisuutta olevan? Mun ei pitäisi lukea eri puolilla käytyä lakkokeskustelua, siitä tulee vain kiukku - tai ainakaan mun ei pitäisi sitten tulla purkamaan sitä tänne ::) Kun nyt ketutusarkistosta on kyse, niin sanotaan nyt tähän samaan syssyyn, että minua ketuttaa, kun minulla on nykyään kamalan korkea kynnys osallistua nettikeskusteluun, en ole ikuisuuksiin oikeastaan edes kirjoittanut viestejä muualle kuin tänne FiFiin.
-
Yhteiskuntavastuuta perätessäni en suinkaan ajatellut, että vastuu olisi duunareitten. Mielestäni vastuu on valtiovallan, joka nykyään väistää kaikkea vastuunottamista, pahimpana esimerkkinä valtionyhtiöiden yksityistämiset ja jatkuvat irtisanomiset sun muut kiristykset ja täysi välinpitämättömyys vielä valtion omistuksessa olevien yhtiöiden työntekijöistä. Kyllä hyväpalkkaisille johtajille niitä optioita heruu kummasti.
Lähinnä huolestuttaa se, että jos tällaisella hetkellä aloitettu lakko lamauttaa nousuun lähteneen talouden, kärsijät löytyvät nimen omaan sieltä duunaripuolelta ja silloin tuossa hommassa käy niin, että sahataan omaa oksaa.
Kuten tuolla ylempänä jo mainittiinkin, lakko ei koskaan ole oikeaan aikaan, kun siitä aiheutuu harmia ja harmaita hiuksia jollekulle kuitenkin ja se kai siinä on tarkoituksenakin, eihän sillä muuten olisi mitään tehoa. Nyt kuitenkin siinä voi käydä niin, että monilla voi mennä sen takia jopa työpaikka alta ja ne syyttömät sivulliset kärsijät ovat duunareita myös. Kaiken jären mukaan luulisi kyllä, että sopu saadaan nopeasti aikaan, eikä kauhuskenaarioni toteudu. Sehän kyllä on tiedossa, ettei elinkeinoelämän keskusliitto missään tapauksessa kaada paskaansa kuin niiden duunarien niskaan, samoin kuin hallitus, joka veisaa samaa virttä ja levittelee käsiään.
-
Nappeli, olet valitettavasti aivan oikeassa. Minun pointtini oli siinä, että sen syyttävän sormen ei pitäisi osoittaa sinne lakkolaisiin, minne se valitettavasti useimmissa keskusteluissa tuntuu aika yksiselitteisesti osoittavan. Kyllä se syyllinen ihan muualta löytyy...
-
Pakko kyllä myöntää, että itse en ole perehtynyt oikein mihinkään ja olen sitä mieltä, että asioiden tulisi muuttua, mutta jotenkin en usko lakkoilun vaikuttavan kylliksi että asiat todella muuttuisivat. Eipä kyllä oikein ole mitään vaihtoehtoistakaan tapaa tarjota maailman muuttamiseen, mutta itse en silti tykkää/ole kiinnostunut ammattiliitoista enkä lakkoilusta, en politiikasta tai vastaavasta. Ehkä sitä elelee vähän pää pensaassa eikä siksi pitäisi mennä sanomaan mitään, mutta silti sitä aina joskus sanoo. ;)
Olen kyllä silti sitä mieltä, että kaikilla tulisi olla mahdollisuus kunnolliseen palkkaan, ja että palkkaerot toisiaan vastaavilla aloilla eivät olisi kohtuuttoman suuria. Ja että niiden, joilla rahaa on, tulisi ajatella toisiakin. Maailman kerta kaikkiaan pitäisi olla parempi ja toimia järkevämmin. Ja todellakin pidän hulluna, että niin paljon kaikkea ulkoistetaan Suomesta pois.
-
Kuinka paljon tällaiseen pieneen ihmiseen voi mahtua räkää?
Kiva tulla kipeäksi nyt, kun ensi viikko on lomaa. Eipähän mene sairastellessa arvokkaita koulupäiviä *sarcasm*
-
Miaplacidus, paljon :-\
Ja ei paljoa naurata. Epätietoisuus rahajutuista raaaaastaa... :P En ois halunnukaan.
-
Kiitos luokkalaisteni totaalisen munaamisen, lupauduin majoittamaan viiiden minuutin varotusajalla viikoksi sohvalleni vaihtarin. Onneksi on edes sunnuntaihin asti aikaa sulatella asiaa, ja ihan mukavilta ne vaihtarit vaikutti muutenkin kun niiden kanssa hieman käytiin juttelemassa.
Ei sillä, harkitsin ihan muutenkin aikoinaan ilmottavani, että voin ottaa tuommosen, mutta kun asia tuli eteen kyseisellä tavalla,
Ärsyttävää. >:(
Ja mun tuurilla saan vielä jonku huonosti englantia osaavan pojan pieneen yksiööni.
Bf arvostaa ;D
-
Ketuttaa, että päivä meni kuumeisen tuntuisena nukkuessa (en usko että oli pahemmin mutta ehkä vähän lämpöä) ja nyt yöllä olen pirteä kuin peipponen tai en ole, mutta en myöskään saa nukuttua. :D Ja teen ja suunnittelen jotain, mitä en saisi, muttei mahda mitään. :D
-
Liz, koita parantua, sulle saattaa tulla noutaja illalla!!! :o
;D
-
En saa aikaiseksi mitään. Ketuttaa. :-\
-
Ketuttaa. Olisi tärkeä keikka viikon päästä, mutta kun on taju kankaalla flunssan ja kuumeen takia. Ja kun pitäisi ne karvalapsetkin hoitaa.
zilah
-
Miks jotenkin kaikki tuntuu olevan kipeitä nytten?
Mie ite just paranin kuumeesta, joka ehti vaivata vaikka kuinka pitkään. Min pikkuveli on tällä hetkellä kuumeessa ja ehkä mahataudissa (pysyn kaukana siitä), kaveri sairastu just flunssaan ja kuumeen tilalle miulle on iskeny räkätauti >8( Nenä on ihan tukossa ja nukkuminen on vaikeeta, paitti vaikee nukkua kun unirytmi on ihan sekasin... Kuitenkin, kipeys ketuttaan! >:( Ihan tyhmää, miks ihmisen ees täytyy tulla kipeeks välillä? Elämä ois paljon helpompaa ilman sitä!
zilah toivottavasti paranet piaan :)
-
Paranemisia, ystäväiset! Minä olin kipeänä koko vuodenvaihteen, niin että hyvä kun nyt on taas vähän kerrassaan normaali olo.
-
Voi veetutuksen kevät taas! Mä oon kirjoittanut yhtä helkutin seksikohtausta kohta monta viikkoa ja mitä enemmän mä yritän sitä kirjoittaa, sitä pahemmaksi se menee! :D Mä itken sen kanssa. Mä haluaisin haastaa, anoa, rukoilla tai muuten pyytää jonkun toisen kirjoittamaan sen mun puolesta, vaikka samaan aikaan mä tiedän ja tunnen, että se auta yhtään, koska mulla on pakkomielle vetää se läpi, vaikka se saa mut itkemään epätoivosta. :D >:( Mä en tiedä mitä mä saavutan sen kirjoittamisesta, koska kyseessä on jotain sellaista, mitä mä en voi laittaa edes ikinä julkaisuun. :P Siis en voi laittaa, koska en kehtaa sisällön takia (siis esitettyjen asioiden ja henkilöiden, ei tekstin itsensä tai sen huonouden) ja toisaalta haluaisin laittaa, koska pelkästään jo kirjoittamisessa koettu tuskan ja epätoivon määrä ei ole missään suhteessa sisällön pehmeyteen. ;D Toisin sanoen mielenkiintoinen yhtälö on sekin, että kirjoittaja voi angstata todella pahasti, vaikka ei kirjoittaisi angstia. ;D On se jossain suhteessa siihen, että angstia kirjoittaessa homma kaatuu usein siihen, että alkaa itseä naurattaa. ;D Kai se on niin, että ääritunteet on ongelma, kun niitä pitäisi pystyä pitämään yllä. :D
-
Kyllä minä ainakin angstaan kirjoittamiseni kanssa ja paljon, vaikka tekstini ovatkin enemmän romanttisia. Tällä hetkellä angstaan sitä, että ideoita kyllä riittää, mutta mitään valmista en saa aikaiseksi. Molemmat jatkoficcini ovat hunningolla, ja aivokäyrä näyttää suoraa viivaa.
Ketuttaa se, kun en haluaisi olla aivoton fanityttö, mutta en vaan voi itselleni mitään.
zilah
-
Miuta ei ketuta, miuta masentaa suunnattomasti mokoma kakka päivä.
Ensiksi saan kuulla, etten päässyt sinne maisisarkkiksen pääsykokeisiin, minne oikeasti, oikeasti halusin.
Sitten kuulen, etten saanutkaan sitä kesätyötä, mikä miulle luvattiin, minkä oikeasti, oikeasti tarvitsin.
Sitten meitit passitettiin ulos vesisateeseen tekemään käytännön metsänarviointia pirunmoiseen pusikkoon.
Kun päästiin pois pusikosta, vuorossa oli suo.
Suolla kävelin päin pientä kantoa, joka repi _uusien_ työhousujeni puntin rikki ja tulipahan vielä mustelmakin.
Tämän jälkeen paljastuu, ettei me vietetäkään vappua tyttöporukalla, kuten oli puhuttu, vaan puolet niistä on puolivieraita poikaystäviä ja poikaystävien kavereita, joiden seura ei kiinnosta yhtään.
Mitä seuraavaksi, kysyn vaan, mitä seuraavaksi!?
Kaikki on tänään ihan persiistä.
-
Mä angstaan yleensäkin kaikkea, mutta kirjoittaminen ei ole vähään aikaan ihan näin tuskaista johtuen varmaan siitä, että mä yleensä sentään valitsen oikeat ja helpommat lähtökohdat. :D
-
Lol ja mä päätin vakaasti luopua yhden tekstini kirjoittamisesta sillä seurauksella, että iski välitön masennus. Mä tartten oikeasti hoitoa. :D
-
^
Hankkiudu hoitoon!!
Mua ketuttaa ko en saa nukuttua. Venyy iltasella unillemeno liian myöhään ja vaikka aamulla oliskin aikaa nukkua pidempään, uni loppuu joskus seiskan pintaan. Tätä on jatkunut jo useemman yön, mutta eikös täysikuu ala olla kohta jo ohi? Jospa sitä vapun jälkeen sais nukkua :E
-
Hukkasin kihlatulta saadun kaulakorun joko koululle tai naapurikaupungin kauppoihin... Ei tunnu pahalta, ei.
-
Ai töihin vai? No, me otatetaan mielummin tää sun peniksellinen luokkakaveri, joka ei ole päässy puolista kursseista läpi, kusee juosten ja kieltämättä saisi töitä jostain muualtakin.
Potkikaa vielä vähän lisää päähän, jooko, missasitte vasemman silmän.
-
Mua ketuttaa, kun mut on nakitettu töissä oikein kivaan koulutustehtävään, johon mulla ei ole mitään välineitä. Taistelen tuulimyllyjä vastaan siis seuraavan viikon. ???
Mua ketuttaa myös, että olen onnistunut hankkimaan itselleni tässä kevään mittaan varsin vaikuttavan pakkomielteen. Pakkomielteen parissa on kyllä ollut oikein hauskaa, mutta nyt kun tilanne on erinäisistä syistä väkisin hiljentynyt, kärsin kauheasta angstista ja krapulasta. Kaikkea sitä ihmispolo joutuukin kestämään! ::)
-
Mua ketuttaa, että olen kussut taas raha-asiani ihan huolimattomuuttani lahjakkaasti ja nyt uhkaa velkavankeus, ulosotto ja kadulle ajo. Mä olenkin aina halunnut maksuhäiriömerkintöjä. Käynti sosiaalihuollossakaan ei taida auttaa, koska ne laskee opintolainan mukaan rahoitukseen ja kyse on vain siitä, että mä en muistanut nostaa mun lainaa ajoissa. Ei hyvät ihmiset, ei näin. :D :o Ja olen myös kussut työnhaun ja muut asiat ja hirttäisin itseni munistani kiinni, jos mulla olis sellaiset. ;D
Nappeli, ottaisiko sun työpaikka mut oppisopimuksella töihin? En mä varmaan ois sen toivottomampi opetustapaus, kun se sun nykyinen... tai ehkä olisinkin. :D Kaiken kusemisen lisäksi opinnotkin on kustu, koska olen tuhlannut kaksi vuotta asiaan, jota minusta ei tule eli ohjelmoijaa. :P Mun aivot ei riitä... eikä keskittymiskyky eikä ymmärrys. Tarttis mennä hoitoon. :P
-
Liz, oppisopimuksella urheilutoimittajaksi? Sulla ois lahjoja ;D
-
Aivan loistava idea! ;D Mä voisin aloittaa blogin pitämisellä nyt kun kisat taas alkaa ja jos mä mainostan blogiani täällä, kai sitä ja mun asiantuntemusta joku sitten täältä lukeekin, jotta mä saan mainetta. :D
-
Liz, oppisopimuksella urheilutoimittajaksi?
Joo, selostat kaiken mitä näet sillä tavalla kun itse näet, aka kaiken vähänkin tarpeettoman kontaktin eri pelaajien välillä. Just silleen. ;)
Hei, mäki haluan urheilutoimittajaksi! En vaan tiä urheilusta paskaakaan.
-
Aivan loistava idea! ;D Mä voisin aloittaa blogin pitämisellä nyt kun kisat taas alkaa ja jos mä mainostan blogiani täällä, kai sitä ja mun asiantuntemusta joku sitten täältä lukeekin, jotta mä saan mainetta. :D
Tässä olis ainakin yksi fanaattinen sun urheilublogin seuraaja! ;D
Joo, selostat kaiken mitä näet sillä tavalla kun itse näet, aka kaiken vähänkin tarpeettoman kontaktin eri pelaajien välillä. Just silleen. ;)
Hahaha! Joo, kaikkien miesten välisistä suhteista kiinnostuneiden paratiisi! :D
-
Sitten jos Lizin sais vielä houkuteltua selittämään kaikki naistenkin väliset... vuorovaikutukset, olis se oikein paratiisin perfekti.
Paratii... mä oon lukenu liikaa kielioppia. Haluu pois koulusta.
-
Mä voin keskittyä kaikkiin kontakteihin. :D
-
Miksen mä muka osaa laittaa avataria grrr asd mur mur. >:(
-
Mikäs siinä on ongelmana?
zilah
-
Se ei näy :D
Laitoin Imageshackiin omalta koneelta kuvan, pienensin sen //100x75-pikseliseksi ja laitoin linkin profiiliin (katsoin Finistä ohjeet). Eikös sen pitäisi näkyä? Vai enkö vaan osaa? ::)
-
En valitettavasti pysty tuossa auttamaan. Imageshack on täysin tuntematon kapine minulle, kun itse käytän pääasiassa Photobucketia. Onko sinulla tili Finissä kenties? Näkyykö se ava siellä? Onko linkkisi varmasti oikein kirjoitettu?
zilah
-
Annappa linkki niin viksaan :E
// Tai vaihtoehtoisesti lähetä kuva mulle mailiin :D
/// Ja mailihan on: beelsebutt ät gmail piste com
-
Arf. Ulkona sataa jotai ällöä D:
-
Tämmöttinen linkki : http://img39.imageshack.us/i/atlanticseagull.jpg/
Tietysti vois kokeilla sen tallentamista johkin muuallekin kun Imageshagiin, hmm. Pitänee kattoa kun pääsen kotiin. :)
Tiliä mulla ei Finissä oo, eli en tiä yhtään että mikä siinä kuvahommassa kiikastaa... Olen noob. Älkää kertoko mun veljelle. ::)
Jon
-
Viksattu ;D
// Oikee linkki oli:
http://img39.imageshack.us/img39/4579/atlanticseagull.jpg eli nappasin sitä kuvasta hiiren 2-napilla ja valitsin "Näytä kuva" jolloin tuli se oikee kuvalinkki.
-
Mutta ei se siltikään näy? :o
-
Äskön näky! :o
Siis kerkesin nähä sen päivittyvän tohon yläpuolella olevaan viestiin :o
// Nyt näkyy?
-
Lol. Kyl se varmaan näkyikin, mutta mä kerkesin jo muokata sen sen jälkeen pois näkymästä. ;D Luulisin. ;D
//Joo, liian monta kokkia. Mutta toi Imageshack on aika hämärä, kun kuvan oikean linkitysosoitteen saa näkyviin vain Propertieseistä. Aika hölmöä.
-
Källi ;D
// Eli tais olla liian monta kokkia :D
-
Kiitos, kiitos ^___^
Ootte mun sankareit. ;D
Ja en taidakaan vaihtaa avaa ihan heti :D
-
Ketuttaa vainoharhaiset ääliöt jotka kuvittelevat jokaisen mielipiteeni olevan vittuilua heitä kohtaan. >:(
zilah
-
Onhan se kiva kun on paljon vapaata koulusta. Muttakun pää haojaa tähän tekemättömyyteen...
-
Varaston siivouksen sivutuotteena löysin todisteita siitä, että yli kymmenen vuotta sitten olen kirjoittanut sangen angstista nykyproosaa. Ja jopa runoja :o Luulin jo kaiken todistusaineiston näistä puuhasteluista tuhoutuneen (tai tuhonneeni ne), mutta näköjään haju nousee edelleen nokkaan jos ei pyyhi kunnolla :E Melkoista paperimasturbaatiota ovat ::) Ja pahinta tässä on, että aiheet huutelevat taas. Persetin persetti. Jotenkin sitä ajattelee, että kun on oppinut ficcailun myötä irrottelemaan, niin ehkä sitä osaisi paremmin nyt... ja paskat. Menkää takaisin laatikkoon, ryökäleet!
-
Joka paikka on niin hiivatin hiljainen, että alkaa ottaa pannuun. Kotona ei jaksa olla, mutta kun auto on hiivatti ruosteremontissa toisella puolella kylää... Jos pappa ei anna autoaan huomenna lainata, järki lähtee. Sen hätähousun kanssa ei huvita kylälle lähtee venäjäntunnille.
-
Nyt on pakko sanoa, että asiat on tosi huonosti. Ne on ollut jo kauan, mutta nyt alkaa tulla tienpäähän eikä valoa ole ikkunassa. Ja tällä ei ole mitään tekemistä jääkiekon kanssa. Se on ollut mun elämänlanka, mutta enää sekään ei riitä. :'( :'(
-
Naapuri sai sen yhteentörmäyksen hevosen kans kuulostaan mun syyltä täysin. *järsii äärimmäisen äkäisenä kaikkien vanhojen hevoslelujensa jalkoja poikki*
-
Mistä näitä riemuidiootteja sikiää kaikkialle yhteiskunnan aloille? :P Luulisi, että ihmisellä joku sellainen asia kuin normaali järki sanoisi miten käyttäydytään. Muutenkin koko juttu paljastaa ikävästi tietyn asenteellisuuden. ::) Sen asenteellisuuden että miehelle on häpeäksi, jos sillä on väkivaltainen vaimo ja se ei halua/kykene puolustautumaan sellaista vastaan, mutta silti... että hätäkeskuksessakin sitten pitää olla puhelimessa joku perhanan asenteellinen riemuidiootti, niin on vähän paksua. Tuollaiset vaan samantien pihalle! Mä voin kuvitella miten tuo sama tyyppi suhtautuu muihinkin tilanteisiin, jos tuohon kommentoi noin... ei helvetti, pistää vihaksi ja kiehuttaa!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010051711681785_uu.shtml (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010051711681785_uu.shtml)
-
Olet kyllä niin oikeassa tuossa, Liz! Huomasin saman uutisen itsekin ja kyllä kiehahti yli. Mikä siinä muka on niin vaikea uskoa, että nainen ei voisi olla väkivaltainen? Itse olen suoraan sanottuna kokenut monet naiset paljon julmemmiksi kuin mihin mies pystyy.
On kyllä miehelle kunniaksi, kun ei ole alentunut lyömään vaimoaan takaisin. Arvaahan sen, että jos siihen olisi erehtynyt, kaikki olisivat joukolla surkuttelemassa pahoinpideltyä pikkuvaimoa, hyi helvetti sentään! Kyllä sentään pitäisi jokaisella olla oikeus ruumiilliseen niin kuin henkiseenkin koskemattomuuteen ihan sukupuolesta riippumatta.
zilah
-
Kyllä sentään pitäisi jokaisella olla oikeus ruumiilliseen niin kuin henkiseenkin koskemattomuuteen ihan sukupuolesta riippumatta.
No niinpä! Ei naisella ole sen suurempaa oikeutta olla fyysisesti väkivaltainen kuin miehelläkään eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa kumpi on isompi. Ei fyysisesti pienempi/heikompi saa sen enempää lyödä fyysisesti vahvempaa/isompaa! On se aika outo ajatus, että isompia saisi lyödä vain sen takia, että niillä on teoriassa mahdollisuus puolustautua. :P Käytännössä siinä kävisi varmaan juuri niin, että joutuisi sitten itse syytteeseen ja saisi vakavamman tuomion sukupuolen perusteella, mutta se juttu tuossa on se, että jokaisella pitäisi olla oikeus saada apua asiallisesti ilman sen kummempia hämmästelyjä. Toi epäasiallisuus yhä jaksaa ärsyttää.
//Sitä paitsi naisten väkivaltaisuus ei edes ole kauhean harvinaista ja on viime vuosina lisääntynyt, mutta siitä puhutaan yhä vähän ja se näköjään on edelleen sellainen asia, että luultavasti miehet, jotka sitä kokevat joutuvat vielä ties kuinka kauan sitä häpeämään, mikäli yleinen suhtautuminen asiaan on tuo. Kuinka moni mies viitsii tuoda julki kaveripiirissään sellainen asian? Ollaan kyllä vielä niin kaukana tasa-arvosta...
-
Mua kyllä ihmetyttää, että tää tyyppi sai vain huomautuksen :E
-
Ahistavia tällaset jutut. Sitä yrittää selittää kaikille, jotka vaan haluaa kuunnella, että feminismi ei oo sitä että yritetään saada nainen ihan naiseuden takia miehen yläpuolelle ja alistamaan mies ja kaikki muu, vaan että olisi sama maailma ja samat oikeudet kaikille sukupuolesta riippumatta (ja riippumatta myös siitä, miten sukupuoli määritellään mutta siitä en nyt puhu). Sitten on tällaisia hörhöjä jotka vesitöi kaiken ja varmaan itte saattavat ajatella että jopa tekevät hyvää... tai sitten vaan ovat ääliöitä.
Ehkä meni aiheen vierestä, luultavastikin. Mutta kun mua ärsyttää ja ketuttaa.
Jon
-
Nyt tuli sellainen vitutuksen multihuipentuma, ettei vähään aikaan! Omat käytännön asiat on niin mahdollisimman päin persettä kuin olla vain saattaa, mutta ei, se ei riitä, vaan paskaa pitää tulla niskaan oikein ovista ja ikkunoista myös töissä. Mun pää taisi justiinsa räjähtää. Kuka tulee kaveriksi niin lähdetään yhdessä Timbuktuun, tai miten olis Mombasaan, tai kenties vaikka Kaliforniaan? :P Vois aloittaa siellä ihan uuden elämän. Olis uusi motiivi ja uusi into ja elämäntapa ja elämäntyyli! ;D
Ei tässä voi enää kuin nauraa, kun ei huvittais oikein itkeäkään...
-
Hieman kyllä nyt ketuttaa toi suomen toiminta mm-kisoissa .___.
-
Mä lähden Timbuktuun tai Mombasaan! :D ;D Mä kusen omat asiani enkä edes välitä yhtään! :) Mä en välitä siitä ettei musta ikinä tule yhteiskuntakelpoista kansalaista. :P Mä en tule menestymään enkä haluakaan.
-
Hyvä Ruotsi, näin sitä pitää tehdä sekunti ennen pelin loppumista... >:(
Miks ihmeessä Jagr on aina vaan joukkueessa jos ei kestä ees yhtä perstaklausta...
Täs istuu nyt erittäin äkäinen ja erittäin väsynyt vannoutunut Venäjän kannattaja.
Kohta pitää ottaa Neuvostoliiton aikanen käytäntö, pelaajat leirillä 10 kuukautta parakeissa ja koko ajan treeniä. Ehkä siinä tulis sitä joukkuepelaamista. Onneks Afinogenov sentään yritti.
-
Minua ketuttaa tällä hetkellä ihan älyttömästi pari pätijätyyppiä. Luuleevat tietäväsä kaikesta kaiken. STNA. >:(
-
Soitasoitasoitasoita.
Miksei se jo soita? D:
-
Mua vituttaa nyt, että ylipäänsä menin sanomaan Finissä keskusteluun... öh, väittelyyn yhtään mitään. Miksen voi pitää päätäni kiinni ja oppia, että ei niitä oikeasti kiinnosta mitä mieltä minä olen, ei niitä kukaan lue puolueettomasti ja ne edelleen kuvittelee, että kaikki mitä sanon on kuitenkin pelkästään periaatteellista vastarannankiisken mutinaa - ihan sama mitä sanon! Se juttu vitutti jo aikoinaan ja nyt pitkän hiljaisuuden jälkeen vituttaa vielä enemmän, kun olin ehtinyt jo unohtaa! ;D Eikä mulla edes ollut mitään periaatteellista vastustusta, kun kerran luin viestejä läpi aika kiihkottomasti, mutta nyt sitten olisi periaatteellistakin vastustusta, mikä kanssa vituttaa. ;D Täytyy kaiketi välttää enää osallistumista, ainakaan vakavasti, ehkä läpällä koska mä inhoan periaatteellista vastusta. Pitää olla oikeasti aatteen takana ja taistella asioista eikä ihmisiä vastaan. No, itsepähän olen maineeni aikoinaan ansainnut. Jos vaikka vuonna nakki pääsisin siitä eroon
Ääh! Ei se niin vakavaa ole, mutta muisti on liian lyhyt ja täällä on ollut liian suojassa isojen foorumien ärsyttävyyksiltä. ;D
-
Miksen voi pitää päätäni kiinni ja oppia, että ei niitä oikeasti kiinnosta mitä mieltä minä olen
Itse en ole täysin samanlaisessa tilanteessa kuin sinä, mutta minä olen huomannut tuon kans(myös omalla kohdallani joskus :D)
ps. minua ketuttaa olla yksin kotona, haluaisin tehdä jotain, mutta ei ole varaa laittaa autoon bensaa että voisin itse lähteä johonkin ;S
-
Joo, rahapula on yksi yleisimpiä vitutuksen syitä. Voisi lähteä vaikka leffaan tai kuluttamaan muuten vain aikaa, jos olisi rahaa, mutta kun on köyhyys iskenyt, pitää vain pureskella kynsiään ja pyöritellä peukaloita kun ei keksi mitä yksin tekisi. ;D
-
...kun ei keksi mitä yksin tekisi. ;D
Vois vaikka kirjottaa jotaan *winkwink* ;)
Mää joskus sain hienosti aggressioita purettua tekstiin, valitettavasti siitä on jo liian kauan :(
Ketuttaa kun ihmiset ei kommunikoi, kun joutuu odottamaan ja.... kun pitää mennä!
-
Ketuttaa.
Mun karppaus ei onnistu. Mää inhoan ruuanlaittoa. Mua ketuttaa, kun tarttis keksiä ruokia, mitkä uppoais muullekin perheelle ja vois itekki syödä. Mun mielikuvitus vaan loppuu kesken jo kuukauden karppauksen jälkeen. Kaikesta tästä onkin sitten tuloksena täysrepsu.
Menin kauppaan hakemaan jotain nopeaa syötävää yövuorojen välillä ja mukaan tarttui jäätelö. Eikä mikään pieni jäätelö, vaan puolen litran B&J-suklaamössöpurkki. Ja mää vetelin sen pohjia myöten ::)
Voevoe, mitähän tästäkin vielä tulee.
No, mää sain jo karppauskaverilta nuhteet. Jos vielä repsahdan, niin en kuulemma saa Pariisissa patonkia ;D
-
puolen litran B&J-suklaamössöpurkki
Kuulema, jos repsahtaa jädeen, niin kannattaa repsahtaa juurikin tuohon merkkiin. Ilmeisesti on oikeesta kermajäätelöä :D Että sinänsä ei niin huonosti menny ;)
Ketuttaa, join eilen liikaa ja kadotin suuren osan iltaa ja yötä :E
-
Minua ketuttaa kun minun tekemää työtä ei arvosteta - se tuhoaa itsetuntoa :'(
-
Minua ketuttaa kun minun tekemää työtä ei arvosteta - se tuhoaa itsetuntoa :'(
Tuttu tilanne. Äärimmäisen tuttu tilanne.
-
Minua ketuttaa kun minun tekemää työtä ei arvosteta - se tuhoaa itsetuntoa :'(
Tuttu tilanne. Äärimmäisen tuttu tilanne.
Niinpä! Vaikka tiedät että olet hyvä tekijä niin kyllähän se syö kun ei saa siitä minkäänlaista tunnustusta eikä sitä arvosteta.
-
Voi jumaliste! nyt meni hermo!
Onneksi olen seuraavat päivät netin ulottumattomissa. Muuten voisi tulla niin pahaa tekstiä, että saattaisi jälkeenpäin kaduttaa.
zilah
-
Minua ketuttaa kun minun tekemää työtä ei arvosteta - se tuhoaa itsetuntoa :'(
Tuttu tilanne. Äärimmäisen tuttu tilanne.
Niinpä! Vaikka tiedät että olet hyvä tekijä niin kyllähän se syö kun ei saa siitä minkäänlaista tunnustusta eikä sitä arvosteta.
Ei siinä oikein jaksais jatkaa mitään. Itutuskäyrä on aika korkealla sillon. Nimim. Tilanne Tälläkin Hetkellä Päällä Miltei Joka Paikassa.
-
Ketuttaaaaa. Voitin VIP-liput 21.6 Tukholmassa järjestettävään Twilight Fan Eventiin, jossa olisivat paikalla Kristen ja Taylor, muttei minulla ollut varaa lähteä ja myin liput... Eilen illalla sitten äiti sanoi, että se olisi voinut maksaa matkani... SHIT! Olisin niiiiiiiin halunnut ;< Ja kaikenlisäksi (ostin Haplolta keräilyversion)tällä hetkellä olen lukemassa Twilightia englanniksi ja se loppuu ihan kohta ja haluaisin sen New Moonin samanlaisena kirjana, mutten löydä mistään! Panic.
-
immmortal, äää, persiistä tuommonen. 8<
Gaaaah. Olen ollut kissanvahtina iskällä pian 2 viikkoa. Kuulostaako helpolta? No eipä tämä sitä ole. Kyseessä on maailman vaativin eläkeläinen, jonka luona on käytävä kahdesti päivässä. Klo 22:30 ja 6:30 alkaa saatanallinen huuto, jota jatkuu suoraa kurkkua niin kauan kunnes sille antaa ruokaa. Ei sillä että sillä olisi nälkä; se on vain tapa, eikä se edes koske siihen ruokaan minkä sille työnnät nenän eteen. Tätä huutoa saa kuunnella muutenkin puolen tunnin välein - toisinaan rouva tahtoo parvekkeelle (ollakseen siellä keskimäärin 2 minuuttia), toisinaan on ilmoitettava että nyt käydään vessassa, toisinaan huudellaan eteisessä että voitaisiin lähteä pihalle ja toisinaan huudetaan makkarissa että nyt saatana nukkumaan sieltä. Ja toisinaan huudetaan vain huutamisen ilosta. Oon yrittänyt huutaa sille takaisin, mutta mitäs veikkaatte kuuleeko se mitään? Niin, se on kuuro ja puoliksi sokeakin.
Saatanansaatana, yritä tässä sitten tasapainoilla täällä ja kotona kolmen oman kissan kanssa. Oikeasti, mulla katkeaa päästä verisuonia ja tuun hulluksi!
-
Ketuttaa.
Sainpa sitten sellaisen tarjouksen, joka ei ole mitään kummempaa kuin hyväksikäyttöyritys. Homma kyllä kuulostaa helvetin hienolta, mutta tiedän jo vanhastaan, että tämän nimenomaisen ihmisen kanssa ei saa muuta kuin rakot käsiinsä ja pahan mielen. Ja ketuttaa sekin, että muut pitävät minua tiukkapipona kun kieltäydyn tuosta "loistavasta" tilaisuudesta.
Ja ketuttaa sekin, että ihmiset kieltäytyvät näkemästä selviä faktoja ja antavat ennakkoluulojen sumentaa arvostelukykynsä. Ja pitäisi olla kyse vielä ammattilaisista, prkele!
zilah
-
Pappa valittaa, että Snowflake löyhkää. Hmm, Rose scent + Apple Blossom. Joku kyllä toi ne sinne ihan ite, et mua on ihan turha syyttää... Mun autoa ei hauku kukaan. So what vaikka on -91 ruosteinen farmari-Passat?! Tyksin siitä autosta, Jätkä pelaa, vain pientä häikkää jarruissa. Enemmän ku tosta mun tulevasta. Se neiti nimittäin ei suostu pitämään radiota ku puoltoista viikkoa toiminnas... Sinne jäi mun lempparilevy...
-
Facebook ketuttaa.
Se on ihan ok väline pitää yhteyttä ystäviin ja noin, mutta yksi ärsyttävä puoli siinä on. Nimittäin se, että säännöllisin väliajoin saan kaveripyyntöjä sellaisilta henkilöiltä, joiden kanssa en halua olla vapaa-ajallani missään tekemisissä. Töideni puitteissa minun on pakko tulla toimeen kaikkien kanssa vaikken ihmisestä niin pitäisikään, mutta työn ulkopuolella haluan valita itse, kenen kanssa aikaani vietän.
Ja siltikin tiedän, mikä soppa tästä syntyy, jos en niitä kaveripyyntöjä hyväksy. Yks sun toinen vetää herneen nenuun ja sanoo, että mä en enää leiki sun kaa. Voi paskat!
zilah
-
zilah, oletko jakanut fb-kontaktejasi ryhmiin? Itse tein sen ratkaisun, ettei osa porukasta saa tilapäivityksiäni kuin erikseen säädettynä. Ja heille ei näy seinä. Joskus tulee nimittäin päästettyä sen verran angstisia aivopieruja siellä(kin), että viisainta käyttää tällaista itsesensuuria :D
Sääennuste lupaa ihan liian kuumia kelejä. Argh! Miten pystyy olemaan? Miten marjat, marjastus? En leiki!
Ja kiitti, äiti: "Menisit talvella itämaiseen tanssiin. Pitäisi sinun oppia pyörittämään persettäsi." :o
-
Nyt kyrsii.
Äiti.
Hemmetti että se osaa olla ärsyttävä!!! D:
-
Jos minä jotakin inhoan niin ihmisiä, jotka jakavat kanssaihmisensä hyviin ja huonoihin heidän yhteiskunnallisen asemansa ja sosiaalisen korrektiuden mukaan. Ja mistäkö tämmöinen tuli juuri nyt?
Olipa aikamoinen keskustelu yhden ihmisen kanssa, jota aiemmin olen pitänyt ihan ookoo tyyppinä, mutta paljastui sitten mielipiteiltään todella ala-arvoiseksi. Tämä nainen on kollegojani, yksinhuoltaja ja hänellä on teini-ikäinen tytär. Ja juurikin tämän tyttären "ongelmista" tämä ihminen avautui minulle aika voimakkaasti. Hän ei hyväksy mm. yhtä tyttären ystävää, koska hän kuulemma näyttää lesbolta, eikä menesty koulussa tarpeeksi hyvin ollakseen hyväksyttävää seuraa. En ole kyseistä ystävää tavannut, mutta tyttären kanssa olen puhunut, ja on hänen mukaansa paras ystävä mitä kuvitella voi. Kollegani suurin pelko on se, että tämä "lesbo"ystävä houkuttelee tyttärenkin luonnottomuuksiin. Siis näillä sanoilla tosiaankin puhui. Sanoi, että hänen mielestään samaan sukupuoleen ihastuvat/rakastuvat ihmiset ovat mielisairaita ja luonnottomia. Ja arvatkaapa, miten hän suuttui kun sanoin, että homous ja lesbous ovat kylläkin synnynnäisiä ominaisuuksia ja että hän ei kykenisi tyttärensä seksuaalista suuntautumista muuttamaan, kuten ei tämä ystäväkään. Mutta että tuota rataa varmasti pilaisi välinsä tyttäreen.
Tämä kaikki kyllä sai minut itseni pohtimaan näitä asioita ihan kunnolla. Mitä olisin mieltä, jos jompikumpi omista lapsistani aikanaan esittelisi samaa sukupuolta olevan tyttö/poikaystävän? Saattaisin kyllä olla surullinenkin tavallaan, mutta vain siksi, että homot ja lesbot joutuvat vielä nykyäänkin kohtaamaan niin paljon syrjintää ja paheksuntaa. Mutta kuinka voisin olla pahoillani siitä, että lapsellani on joku, jota rakastaa, oli se sitten mitä sukupuolta tahansa?
zilah
-
Tämä kaikki kyllä sai minut itseni pohtimaan näitä asioita ihan kunnolla. Mitä olisin mieltä, jos jompikumpi omista lapsistani aikanaan esittelisi samaa sukupuolta olevan tyttö/poikaystävän? Saattaisin kyllä olla surullinenkin tavallaan, mutta vain siksi, että homot ja lesbot joutuvat vielä nykyäänkin kohtaamaan niin paljon syrjintää ja paheksuntaa. Mutta kuinka voisin olla pahoillani siitä, että lapsellani on joku, jota rakastaa, oli se sitten mitä sukupuolta tahansa?
Nimenomaan näin.
Jostain syystä minulle on joka kerta yhtä suuri järkytys, kun kuulen tuollaisista ihmisistä. Miten kukaan voi olla noin kapeakatseinen, armoton ja julma? Jos joku ahdasmielisyyttään pitääkin homoseksuaalisuutta sairautena, ei sekään oikeuta tuomitsemaan ketään sen perusteella. Esimerkkinä voisin pitää vaikkapa äitiäni, joka on varma siitä, että kyseessä on sairaus ja mielenhäiriö, mutta joka kuitenkin hyväksyy, että se on synnynnäistä, eikä toisten ihmisten vaikutettavissa oleva asia. Jyrkästä kannastaan huolimatta äitini ei ole koskaan sanonut ainuttakaan pahaa sanaa lesbo-ystävistäni, tai homo-sukulaisistamme.
Ilmeisesti joidenkin mielestä kyseessä on jonkin sortin tartuntatauti. :( Olen pahoillani kollegasi ja ennen kaikkea hänen tyttärensä puolesta!
-
No musta on aika jännää, että sitä pidetään luonnottomana, kun nykyään on kuitenkin tunnettua että juuri luonnosta sitä esiintyy. Ihminen ei ole ainoa eläinlaji, jonka joukossa on homoutta ja lesboutta. Sitä paitsi vaikka sitä pidettäisiinkin sairautena, se ei ole kenellekään vahingollinen. Tai ei olisi, jos ihmiset eivät olisi niin ahdasmielisiä. Mua ärsyttää aina tuo ajatus, että jonkunlainen seura ei olisi lapselle hyväksi. Kyllä mä sen ymmärrän, ettei ole välttämättä hyväksi hillua narkkariseurassa, mutta on ärsyttävää, jos asiaan liittyy sosiaalinen status ja se on ainoa asia, joka merkitsee. Sellainen on ennakkoluuloista ja ehkä myös ulkokultaista. Jotenkin sen taustalla on enemmän se, että se on itselle hävettävää, kun lapsi hengaa "vääränlaisessa" seurassa.
Ja voi itku että mua ottaa päähän se, että homojen ja lesbojen oletetaan sitten iskevän kaikkia oman sukupuolensa ihmisiä!
-
Hän ei hyväksy mm. yhtä tyttären ystävää, koska hän kuulemma näyttää lesbolta, eikä menesty koulussa tarpeeksi hyvin ollakseen hyväksyttävää seuraa. En ole kyseistä ystävää tavannut, mutta tyttären kanssa olen puhunut, ja on hänen mukaansa paras ystävä mitä kuvitella voi. Kollegani suurin pelko on se, että tämä "lesbo"ystävä houkuttelee tyttärenkin luonnottomuuksiin. Siis näillä sanoilla tosiaankin puhui. Sanoi, että hänen mielestään samaan sukupuoleen ihastuvat/rakastuvat ihmiset ovat mielisairaita ja luonnottomia.
Tiedätkös, kuulostaa samalta mitä meillä kotona on meneillään... Sen takia jahka lähden täältä, en mielelläni tule takaisin. Mulle valitetaan siitä että kaikki mun kaverit on tyttöjä... Mut käytännössä lukitaan kotiin. Ahdistaa. Ku oltiin muis kaupungeis, ei kukaan piitannu jos vaikka sain muiskun tyttöystävältäni keskellä katua. Täällä kyräillään ja levitetään juoruja kolmessa sekunnissa.
-
Ja voi itku että mua ottaa päähän se, että homojen ja lesbojen oletetaan sitten iskevän kaikkia oman sukupuolensa ihmisiä!
Juurikin näin. Ja tässä tapauksessa ärsyttää eniten se, että tämä tyttö on leimattu lesboksi pelkän ulkonäön perusteella.
zilah
-
¤#¤&#%
Onko mun naapurien pakko polttaa suoraan mun ikkunan alla?
Hitto, näillä helteillä haluaisin oikeesti pitää tuuletusluukkua auki, jotta tää tunkkainen ilma pääsis vähän vaihtumaan, mutta... >:(
-
PMS-oireet tekevät minut hulluksi! Joskus on vain niin kamalaa olla nainen -.- (Ja kun tämä vaihe menee ohitse, niin tulevat menkkakivut. Jee.)
-
PMS on piinaa. Mua rassaa tämä perhanan hiostava ilma. Ei auttaneet ukkoset yhtään näemmä.
-
Tämä nyt ei varsinaisesti ketutusarkistoon kuulu. Ei ketuta, vaan olenpahan muuten ihan hajalla. Onko kellään aavistustakaan , kuinka paljon sattuu kun joutuu emotionaalisen kiristyksen kohteeksi? Minä tiedän nyt, eikä se ole mukava tunne.
zilah
-
Mä jouduin siihen kesällä käydessäni Etelä-Suomessa luona eikä todellakaan ollut kiva kokemus. :P Ei ole kiva kokemus, että omat läheiset kiristää.
-
Otan osaa, Liz. Onnekseni sentään ne aivan läheisimmät eivät tätä harrasta, mutta kiristäjä on silti sen verran läheinen, että kyllä kirpaisee ja lujaa. Ja inhottavammaksi asian tekee se, että ko. ihminen ryhtyi tähän rahan vuoksi. :( On se näkemä uskottava, että joillekin ei mikään riitä.
zilah
-
Emotionaalista kiristystä on näköjään liikkeellä. Minä jouduin sen uhriksi viime viikolla ja olin aivan poissa tolaltani ja jouduin pakenemaan koko viikonlopuksi kotoani sukulaisten nurkkiin.
Asiasta toiseen. Minulta poistettiin hammas ja nyt vain hämmästelen tässä, että miten voikin olla mahdollista, että purukalustoni on tällainen. Minulta ei ole ikänäni porattu yhtään hammasta, tai paikattu hammasta, mutta kuitenkin minulta on tähän mennessä poistettu kaksi sisältä täysin lahonnutta hammasta. Tässä nyt poistetussa näkyi päällepäin hyvin pieni reikä, mutta epäilykseni heräsi, kun hammas alkoi tummua ja ei muuta kuin hammas pois vaan. Tätä menoa alan muistuttaa pian muutamaa jääkiekkoilijaa... :-\
-
Mua vituttaa, että mä kirjoitan aivan järkyttävää paskaa. Mä haluan olla hyvä kirjoittamaan, mutta paskat! Mua ärsyttää ja rasittaa ja itkettää ja naurattaa. :D
-
Räyh! Pää hajoaa! Mun auto ei lähde käyntiin ja siinä on niin pirun huono akkukin, että onnistuin starttaamaan sen tyhjäksi. Epäilen että käynnistymättömyys johtuu palaneista hehkuista, joita näppäränä tyttönä ajattelin sitten alkaa vaihtaa (uudet hehkut ostin jo keväällä vastaavien käynnistysongelmien vuoksi). No kuinkas muutenkaan hehkut on sijoitettu sellaiseen paikkaan, että pitäisi puoli konetta purkaa pois, että kaksi takimmaista saisi vaihdettua. Ajattelin kuitenkin irrottaa ainakin yhden, että voin tarkistaa onko ostamani hehkut oikean laisia. Etsittyäni sopivia avaimia puolituntia ja ruuvattuani sitä yhtä hehkua tunnin, tulin siihen tulokseen, että tarvin pitemmän hylsyn, mikäli aion onnistua yrityksessäni. Siinä vaiheessa tilanne vaan oli se, että se hehku oli jumittunut puoliksi irti, mun vaatteet oli öljyssä, naama kuin murjaanein kuninkaalla, kädet mustat ja palkeenkielillä, pari pakillista työkaluja levällään taskuissa ja auton ympärillä ja mun olisi pitänyt ruuvata se tunnin ajan auki vääntämäni jumittunut hehku takaisin, yrittää käynnistää auto startterilla ja vielä siistiytyä päästäkseni ostamaan sitä perkeleen hylsyä. Totesin ettei maksa vaivaa ja vaikka taksilla ajelisin ennemmin. Nyt sitten kiroan öljyisenä sängyn pohjalla kovaa kohtaloani ja mietin millä saan haettua sen hemmetin hylsyn ja miten vältän purkamasta puolta konetta, että saan vaihdettua ne kaikki hehkut ja oon kaiken lisäksi varma, että lopulta käy ilmi että mä olen alunperinkin ostanut väärät hehkut, tai ettei vika piillytkään ollenkaan niissä, vaan jossain muualla.
-
Miksi minä aina löydän ruuasta jotain ylimääräistä? Yrgh. Söin sitten metallivahvisteista tattaripuuroa :P Sentin pätkä taipuisaa metallilankaa - toivottavasti en syönyt vahingossa sen kaveria. Reklamaatio tehty, nyt vituttaa. Hiilarit eivät ole terveellisiä, jos keittäis munan...
-
Jos saan palata aiheeseen, yksi tuttu sairastui erottuaan ja mumma vaan totesi niin, että mielisairashan se. Meinasin tappaa muorin siihen paikkaan. Sanoin että ihan kuule kysta, ettei sen vakavampaa. Että näin.
Mikäkö ketuttaa? Se että selkä ja maha on äärimmäisen kipeitä. Lisäksi se, että papallani ei ollut sen verran luottoa, että mun ikäinen auto (-91 Passat) jaksaisi toiselle puolelle suomea jos hissukseen ajaa. Nyt sitten kahden ihmisen tavarat pitää Avensikseen änkeä ja se tulee olemaan niin tupaten täynnä, että itkettää. Ja nyt ne sitten mäkättää et totta kai mun pitää tulla lomilla kotiin. Jaa... miks TTUSSA tulisin ku ette kohtele ketään mun kavereista kunnolla... ARGH... vaihdetaan järkevään sukuun milloin vain...
-
Tämä ei ole ketutusarkiston tavaraa vaan masennusarkiston, mutta täällä ei ole sellaista, joten käytän tätä, koska en halua perustaa masennusarkistoa. Se on jo liian masentavaa. ;D Mua masentaa. Elämä tuntuu kurjalta ja turhalta ja tyhjältä ja tarkoituksettomalta ja yksinäiseltä, vaikka yritän täyttää sitä kaikenlaisella yhtä tyhjänpäiväiseltä vaikuttavalla toiminnalla ja psyykata itseni, että kaikella on merkityksensä. Se ei toimi. Elämä on turhaa ja minä olen turha ja tämä viesti on turha ja kaikki turhaa ja tyhjää. Enkä mä edes tarvitse niille merkitystä. Mua ottaisi enemmänkin päähän, jos kaikella olisi musta tarkoituksensa. Ei mulla ole konkreettista masennuksen syytä vaan iänkaikkinen tyhjyys ja tarkoituksettomuus ja yksinäisyys elämässä. :'( :'( Mua ei tee onnelliseksi mikään ja onnettomaksi taas tekee kaikki ja se tulee sisältä päin ja se iskee aina kuin Salama (LOL) kirkkaalta taivaalta. Mä en jaksais elää ja kohta tulee talvi ja pimeää. :P Onpa synkkää ja ikävää. ;D Oli pakko kuitenkin kirjoittaa, kun oli yhtäkkiä niin musertava tunne rinnassa.
-
Voi Liz, kunpa et liiaksi masentuisi. Ei elämä nyt niin kovin turhaa ole. *Hali*
Ei sen puoleen, ettäkö minuakaan synkkä ja kylmä ja pimeä aika vuodesta suuremmin inspiroisi, mutta on siinäkin se ilo, että on ihana nukkua paksujen ja lämpöisien peittojen alla kun on viileää, ja syksyiltaisin pitkään hautunut uunipuuro ja tuore marjakiisseli maistuu niin ihanalta ettei ikinä muulloin! Ja jos oikein tuuri käy, niin sateiset syysillat ovat onnen omiaan kirjoittamista varten. :)
-
No niin! Nythän se myrkyn lykkäsi! Kuulin kaukaisemman sukulaisen kuolintapauksesta muutama päivä sitten, kun hautajaiset olivat tulossa ja nyt ne sitten oli pidetty. Mikä ihme siinä on, että ihmisten pitää puhua perintöasioista jo hautajaisissa? Eikö hautajaisissa voitaisi keskittyä kunnioittamaan henkilöä, joka on kuollut, eikä jakamaan perintöä? >:( Ei sinne hautajaisiin rahan takia mennä!
-
Nuo on tosi kamalia nuo puhutaanpas-perinnöstä-tässä-arkun-äärellä -tapaukset. Mun mummini hautajaisissa kävi samalla tavalla, ja mieli teki silloin huutaa ja kovaa. Ja sitten ne muut olivat vielä olevinaan niin paljon enemmän sukua kun olivat "läheisempiä" - ihan vain, koska minä pidin mummiini yhteyttä lähinnä puhelimitse välimatkan (ja silloin vielä niin nuoren ikäni) takia. Suku <3
Onneksi sen puolen ihmisiin ei tarvitse yhteyttä pitää.
Koitelkaa jaksaa kaikki, kohta sataa lumi kuitenkin. :> Pääsee palelluttamaan itsensä ja käyttämään villasukkia. <3 Niin minä teen kyllä aina, mutta se ei ollut pointti...
Joona
-
Pitikin taas mennä lukemaan liian järkyttäviä tosielämän juttuja! >:( Musta tuntuu, että joudun tekemään...öh, kirjoittamaan jotain tosi rankkaa seuraavaksi, mutta en tiedä voinko kajota sellaiseen aiheiseen. Tai siis aiheeseen kyllä voin, mutta.. :P
-
En tiedä ketuttaako mua vai ei, mutta naamakirjassa exäni (lol vuoden vitsi) on löytänyt minut ja yrittää nyt kovasti keskustella kanssani. Eihän siinä mitään, mutta kun se oikeasti kuulostaa kohta jotenkin tosi epätoivoiselta vonkaamiselta. Ei aavistustakaan onko sillä suhde sattunut vaikka justiinsa päättymään vai jotain sellaista tai onko sellaista ollutkaan ja se on siksi epätoivoinen. Jutun juju on siinä, että musta olisi ihan kiva pysyä väleissä, kun meillä oli kuitenkin vähän muukin historia kuin surullinen yhdessäolo, joka kesti pari päivää ja jonka päättyminen johti yli kymmenen vuoden hiljaisuuteen.
-
Lärvikirja </3 Jouduin sen takia hetki sitten itsekin käydä inhottavan keskustelun exäni (tai lähinnä säädön vuodelta kirves) kanssa, huoh. Voimia, Liz.
Ärsyttää. Olen koko illan miettinyt asioita muutaman vuoden takaa, ja nyt tekisi mieli vaan itkeä. Mietin sitä tunnetta joka valtasi mut aina jutellessani jonkun Finiläisen kanssa, mietin niitä tyyppejä jotka silloin tuntui niin tärkeiltä, ja ikävöin ihan hulluna niitä Finiläisiä joiden kanssa pilasin välit tahtomattani tai jopa tietämättäni. Fini oli mulle silloin joskus kuin toinen koti, turvapaikka, oma maailmansa, jonka mukana elämääni asteli paljon upeita ihmisiä. Mietin sitä luomisen tuskaa ja iloa, miittejä, yöllisiä mesekeskusteluita, larppeja, ihan kaikkea, ja nyt tuntuu todella pahalta. Ihmettelen vaan mitä tapahtui, missä vaiheessa vieraannuin siitä, ja mitä kaikille tapahtui?
Eniten ketuttaa ne muutamat ihmissuhteet jotka onnistuin mokaamaan - tai oikeastaan se, että kaipaan niitä näin pitkänkin ajan jälkeen.
-
Joo, Fini on muiuttunut kokonaan ja siellä käyvät ihmisetkin taitaa olla nyt jo enimmäkseen muita kuin silloin aikoinaan. Mä kaipaan sieltä kanssa muutamaa ihmisitä ja aina välillä se iskee kovemmin, että miksi itse piti olla niin hankala ja kateellinen. Olisi voinut jäädä elämään muutama ihmissuhde lisää :P
-
Oon kyllä itsekin syyllistynyt kateuteen ja hankaluuteen, mutta toisaalta, kuka ei olisi? ;) Ihme kyllä tänään ei ketuta enää ollenkaan. Nouseva kuume saattaa vaikuttaa asiaan, mutta mikäs tässä houraillessa.
-
Lärvikirja on kyllä perseestä. Oikeasti.
Mikä helvetti siinä on, että "hyvää tarkoittavat ystävät" sotkeutuvat minun asioihini ja vaikeuttavat jo ennestään ikävää tilannettani vittuilemalla henkilölle, jonka kanssa on muutenkin riskaabelit välit.
zilah
-
Hyvää tarkoittavat ihmiset ovat monesti niin ärsyttäviä, koska ne eivät oikeasti kykene ymmärtämään muuta kuin sen, mitä kykenevät ymmärtämään. Mä yleensäkin inhoan sitä, että muut edes yrittävät sotkeutua asioihin tai neuvovat, että mitä minun pitäisi tehdä ja kenen suhteen ilman, että kysyn mutta toisaalta mä kyllä teen sitä myös, että annan mielipiteeni. Se on kanssa varmaan hiton ärsyttävää. :P
-
Jyvät ja akanat. Akanat ja jyvät.
Nyt se sitten alkaa, noiden kahden erottelu. Ikäväkseni yksi ihminen on jo osoittanut itsensä akanaksi. Laittoi haukkumatekstarin, että olen kuulemma kamala ihminen, eikä halua nähdä minua enää ikinä.
Ketuttaa pikemminkin kuin masentaa. Mutta yhä vahvemmin uskon siihen, että tämän jälkeen on elämäni helpompaa ja yksinkertaisempaa. Ne jotka rinnalleni jäävät, ovat niitä tosiystäviä.
zilah
-
Kerpeleen työharjoittelu. >:( Nyt ne sitten keksi, että muahan voi heitellä luokasta toiseen, jotta hommat olisi mahdollisimman sekavia ja vaihtelevia jatkuvasti. (Joojoojoo, tiedän kyllä, että avustajan tarve on kova kaikkialla, eikä pihi rehtori halua palkata avustajia, niin palkattomassa työharjoittelussa olevat on kouluille kultaa.) Vituttaa joutua opettelemaan miljoonia uusia asioita (puhumattakaan nimistä) monta kertaa päivässä ja rraaaahhh. Oon auttamattomasti pihalla koko ajan, enkä tätä menoa opi yhdenkään muksun nimeä.
Ketuttaa. >:(
-
Laittoi haukkumatekstarin, että olen kuulemma kamala ihminen, eikä halua nähdä minua enää ikinä.
Täh? No jo on nolo tyyppi. Luulin, että tollasia tekstareita lähettää vaan jotku esiteini-ikäiset...
En tajuu miksei ihmiset voi käsittää, että mulla on nyt kiirettä opiskelun takia, enkä ehdi hengaamaan samaan tapaan kun muuten. Koska kyllä tää kiire helpottaa, tarvin vaan ymmärrystä vähän nimen omaan nyt. Saan kuulla kuinka siitä loukkaannutaan, etten tullut niihin ja niihin pirskeisiin, vaikka kesällä samojen henkilöiden pippaloiden takia tulin työpäivinä hilluun, vaikka aamulla oli taas viideltä herätys. Kerran taisin mennä jopa ykköstyön ja kakkostyön välissä, jolloin nukkumiselle ei jäänyt yhtään aikaa (no maksimissaan sitä olisi ollut kolme tuntia, ja oli vaan yks kerta kyseessä)...
-
Mmmjaahas, se on sitten sillä tavalla, että tämä tyttö marssii huomenna työharjoittelupaikan rehtorin luokse ja pitää sille pienen puhuttelun. Jos ei homma ala hiljalleen muuttua, on pakko jättää harjoittelu kesken ja yrittää löytää toinen koulu. Mikä saatana siinä on niin vaikeeta ymmärtää etten mä ole siellä paikkaamassa työvoimapulaa? Jos mulle sanotaan että suoritan harjoitteluni luokassa x, niin minkä helvetin takia olen ollut tämän x-luokan lisäksi kahdessa muussakin luokassa, starttiluokassa, ip-kerhossa, läksykerhossa ja tänään kaiken kukkuraksi toisessa vitun koulussa henkilökohtaisena avustajana eräälle käytöshäiriöiselle muksulle?! Kyseessähän on nimenomaan harjoitus, joka tulisi suorittaa luokka-avustajana. Henk.koht. avustajan harjoittelu on täysin erikseen sitten myöhemmin. Ja välitunnit! Harjoittelijaa ei saisi laittaa yksin pihalle neljän luokan kanssa - se on yksinkertaisesti laitonta. Mua ei saisi laskea ollenkaan päteväksi välituntivalvojaksi!
Saatanan saatana, nyt ärsyttää. Ja tiedän jo etukäteen olevani sen verran ujo ja läpikäveltävä ettei siitä huomisesta tule kuitenkaan mitään ja mutisen vaan että kaipa tää järjestely sitten mulle käy jos teillä on avustajapulaa.
-
Laittoi haukkumatekstarin, että olen kuulemma kamala ihminen, eikä halua nähdä minua enää ikinä.
Täh? No jo on nolo tyyppi. Luulin, että tollasia tekstareita lähettää vaan jotku esiteini-ikäiset...
Niinhän sitä luulisi. Mutta monille illuusioiden särkyminen tuntuu olevan kauhea paikka.
Ensi viikko pelottaa. Olen menossa työhaastatteluun ja olen jo nyt ihan hermona. :o
zilah
-
Voi saatana, että osaa yksi ihminen riipiä hermonpäitä! Ainaista valitusta ja nalkutusta, ja vastaan kun sanot, saatkin tuntea itsesi ahneeksi paskaksi ja ties miksi.
zilah
-
^Heitä sitä märällä tiskirätillä naamaan >:(
Tollaset nalkuttajat on sitten ärsyttäviä.
Ketuttaa kun bussi meni ilman minua ja seuraavaan menee pari tuntia...
-
Mulle käy joka ikinen kerta tämä sama saatanan homma; näyttöviikko edessä ja hensut tekemättä. Voiko stressata vielä pikkasen lisää! Huomiseksi pitäs saaha kokoon alustava versio ja keskiviikkona palautus, yhyy. Ei vissiinkään saisi valittaa kun omaa laiskuuttahan jätin taas viime hetkille, mutta raivostuttaa silti ko en osaa vääntää näitä sitten olleskaan. Tulee taas niin loistavaa palautetta opettajilta - mikäli ylipäätään saan näitä tehtyä. <3
Koko opiskelumotivaatio muutenkin nollassa, ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. En tunne tuolta luokalta ketään ko oon saanut nii paljon hyväkslukuja ettei ole ollut koko syksynä oikeestaan tunteja opistolla, enkä ees halua tutustua kehenkään. (Moi vaan, oon pikkasen ujo, ja ahistaa ko sielä on jo syntynyt tiettyki ne kaveriporukat.) Raivostuttaa tää ilmasena työvoimana pyöriminen, eikä mua saa kirveelläkään innostumaan yhestäkään tehtävästä mitä pitäs olla jo tehtynä. Ammatti itsessään ei ole olleskaan mun heiniäni - ei oo missään vaiheessa ollut tarkotus jäädä valmistumisen jälkeen koulunkäyntiavustajaksi. Pointti opiskelulle oli lyhyt koulutus (vuoden) ja ammattitutkintojen yhistyminen (oon koululaisten ap-ip-ohjaaja ammatilta, mutta ne päätti sitten yhistää sen koulunkäyntiavustajan kanssa). Huonot pointit lähteä maksamaan 550€ turhista papereista ja vuoden mittasesta stressistä. Puolet on jo pulitettu, joten sinällään ei viittisi oikeen keskenkään enää jättää.
Mua ei vaan ole luotu opiskelemaan. Ahistaa liikaa kaikki. :( Keksisi edes semmosen ammatin josta tykkäis tosissaan ja jossa voisi viihtyä, nii voisi toimia paremmin.
-
On niin luuseriolo, että olen ihan hukassa. Ja aina kun saan tsempattua itseni, että nonniin, tästä lähtee, niin eiköhän joku tule ja lyö myttyyn. Tää on niinku joku oravanpyörä. Mut tuntuu et sellaset ihmiset kun on huonompia huutamaan tai muuten korottamaan ääntään vihasesti saadakseen mielipiteensä esille jää aika usein syntipukeiksi.
Oon alkanu huomaamaan, että vaikka kuinka yrittää niin ei onnistu ei. Ja sitten pitää vaan yrittää vielä enemmän. Ja vielä. Mutta kun ei onnistu. Ilmeisesti koko muu lähipiirini on tyytyväinen elämäänsä kunhan niillä on joku, jonka kontolle kaiken paskan voi vierittää. Ja sitten kun en osaa muuta kuin yrittää.
Heti tilaisuuden tullen karkaan kyllä muualle taas. Yritän hommata itelleni sellasen 'Vapaudut vankilasta' -kortin. Ja tällä kertaa jään sitten sille tielle muille maille, ja vähät välitän kaikista sellaisista, jotka tahallaan vahingoittaa muita (fyysisesti ja henkisesti). Sellaset kun tykkää kun muihin sattuu.
Oon huomannu myös, että lähimmäisiä on helpompi rakastaa kun välissä on sellanen vähintään parin tuhannen kilometrin turvaväli. Voi sitten soittaa jouluna ja taivastella, että yhyy kun on niin ikävä. Niin ja voi olla, että ongelmia ei pääse pakoon ja minkä taaksensa jättää sen edestänsä löytää, mutta olen valmis yrittämään ainakin seuraavat viisitoista vuotta.
Angsangstangst.
-
*voimahali kaikille*
Mulla on tänään jaettavana paljon sympatiaa ja empatiaa ja hyvää mieltä, jospa se tarttuis teihinki <3
-
Taas vaihteeksi koko yö hereillä ja läksyjä teen vasta nyt. Paljon tekemistä ja ne hemmetin yo-kokeet, jotka ryssin sekotti kaiken. Lisäksi huomasin et omien ficcien kääntäminen on veemäistä. Ja se ettei yhtään betanpuolikasta näkynyt mailla halmeilla. Noh... Joo. Viikonloppuna Hesaan, en osaa juuri mitään tasokokeessa vaadittavaa, kihlattu ollu vielä kaiken lisäksi sairas, nukkunu reilusti. Mä joudun skarppaamaan tunnilla enkä mitään osaa pohjallekaan... ARGH. Kyllä japani on sitten vaikeeta välillä. Ainakin sillon kun et osaa kahta kolmesta kirjotustyylistä kunnolla...
-
Mua v*tuttaa se, että aina kun yrittää saada jotain aikaan, sitä ei joko a ) arvosteta tai b ) huomioida. Pitäis kai oppia olemaan tekemättä yhtään v*tun mitään ja pysytellä vaan omissa oloissaan. Itseäni kai saan vain syyttää :E
-
Mua v*tuttaa se, että aina kun yrittää saada jotain aikaan, sitä ei joko a ) arvosteta tai b ) huomioida. Pitäis kai oppia olemaan tekemättä yhtään v*tun mitään ja pysytellä vaan omissa oloissaan. Itseäni kai saan vain syyttää :E
Silläkin uhalla, että ärsytän, niin musta sun pitäis oppia relaamaan noiden sun juttujen kanssa. Sä odotat ihan liikoja ja siksi karkotat ihmiset hyvistäkin ideoista ja ajatuksista, kun sä pusket päälle kuin yleinen syyttäjä ja haluat hallita ihan kaiken. Sitten sä petyt, kun asiat ei toimikaan tai niistä ei tulekaan jättisuosittuja, mutta siitä puuttu vähän jo realismiakin. Tosin se johtuu justiin tuosta, että sä haluat liikaa, odotat liikaa ja liian suuria asioita tai siltä tuntuu ja se alkaa kammottaa ja pelottaa ja herättää vastustakin. Sä innostut asioista aivan järjettömästi ja petyt ja innostus kuolee ja toisaalta yrität väkisin pitää innostusta yllä sen sijaan, että antaisit asioiden mennä vähän joustavammin ja omalla painollaan, rennommin.
Näin yleisesti asioista ottaen. Jos toi nyt liittyikin johonkin tiettyyn juttuun, jota ei ole huomiotu tai arvostettu, niin ei kyllä aavistustakaan. Voin vain selittää, että pääni on täynnä räkää, mutta se on huono selitys. Pää on täynnä aivojen puutetta yleisesti ottaen.
-
^__ Mikä tuli todistettua.
-
KETTU!!!!
Hommasin eilen oikeen asennusporukan (eli siis käytännössä kaveriporukka, josta joku painelee nappeja välistä, muut vaan hengaa) laittaan koneelleni win7, vihdoin ja viimein. No, kaikki meni ok, vaikka passua laittaessa jouduinki sanoon sen passun ehkä neljätoista kertaa, ennen kuin "asentaja" ymmärsi mitä tarkotan... tai näin luulin.
Noh, sakki lähti aikanaan, mä aloin viilaan uutta käyttistä, tuskailin uusien mesehymiöiden kanssa, kettuunnuin syvästi, kun lempparipeli ei toiminutkaan ja sitten kun toimi, niin toimi huonosti. Sai kuiten avitki näkymään ja kaikkee, menin nukkumaan (ajoissa, huom!)....
Aamukahvin kera saavun koneelle ja mietin, että jatkanpa aamutraditiota ja pelaan lempparipeliäni kahvitellessa, niin EIKÖS KETTU PASSU OLE VÄÄRÄ!!! Okei, okei, syy on osittain omani, tai oikeestaan kokonaan omani, ei pitäis koskaan antaa kenenkään muun vaihtaa omaa passuaan, ihan vaan siksi, että ittelle jää sormimuistiin edes se uus passu. Ja siis kyseessä on se passu, joka on tällä vanhallakin koneella (jota en oo 1,5v edes avannut, mutta nyt oli pakko), joten ihan varmasti itte tiedän, mikä se on ja miten se kirjotetaan. Vaan eipä uusi käyttis hyväksy passuani -> asentaja on kirjoittanut sen toisin kuin minä itse. Kyllä, kokeilin jo capseilla ja ilman, tuplakonsonanttia lyhentäen, muilla vokaaleilla, muilla numeroilla, ilman numeroita.... Kylläpä nyt ketuttaa!!
Lisäharmina se, että mulla on xp asennuslevy ulkoisella kovolla, mikä on sinällään kivaa paitsi että mulla on ainoastaan yks optinen asema ja se on uudessa koneessa. Vanhassa ei siis oo optista asemaa, vaikka ulkoisen kovon tähän saankin kiinni. Eli mun täytyis käytännössä siirtää rautaa uudesta koneesta vanhaan koneeseen, polttaa siellä asennuslevy, siirtää rauta takas uuteen koneeseen, asentaa sillä uus käyttis uudelle koneelle.... ehkä ois helpompaa, että hengaan tällä vanhalla KETUN HITAALLA!!! koneella sen aikaa, että saan sen käyttisasennuslevyn lainaan tms.
KETTU!!!
Pst. Vaikka käytänkin sanaa kettu sen toisen sijasta, se ei vähennä lainkaan tilanteessa tuntemaani vit... ketutusta!!! :E
-
Voi kettu siellä on kylmä! Auton lämmityskaapelin laitettuani jouduin sulatteleen sormia vartin. Jäisin kotiin pelaamaan tietokonepelejä, mutta ai niin koneeni on surkea läppäri jonka näytönohjain riittää just ja just pasianssiin.
Niin että nyt meen sitte varmaan peseen hampaat >:(
-
Lavande, jos on kiinnostunut ropettamisesta, ne vanhat tekstipohjaiset ropet on yllättävän juonekkaita ja laajojakin. Ja kuka tarvii hienoja grafiikoita, kun on mielikuvitusta? :)
Mä myös koukutuin kesällä 2008 Alter Ego (http://www.playalterego.com/) -peliin. Jestas... :o
// Ai niin, passun kirjoittaja oli vain lisännyt t-kirjaimen passun loppuun, ja pääsin kirjautumaan, kun hän vihdoin iltapäivällä heräsi ja kertoi tämän mulle ;)
-
^Ooh, pitääpä kokeilla!
Multa poishtettiin viimeinen maitohammash ja shen takia puheesheeni on tullut aivan uushia ulottuvuukshia. Todella haushkaa kaikille muille, paitshi mulle :( Lishäkshi shaan hammashraudat. Ja täytän 20. Ja mulla tulee oleen hammashraudat. Olo on erittäin viehättävä nyt.
-
Mä oon, mitäsmäoon kohta 32, ja nukun yöni kiskot suussa :)
Musta tuntuu, että lapsuus ja teiniaikojen jälkeen seuraava hampaiden korjailuvaihe alkaa kolmikymppisenä. Ehkä sä, Lavande, käyt sen jo kakskymppisenä läpi, niin 10v päästä saat olla rauhassa ;)
-
No toivotaan ainakin :)
Oon saanu kavereilta tukea näinä vaikeina aikoina, käskivät pitää suun kiinni niin ei kukaan huomaa >:(
-
käskivät pitää suun kiinni niin ei kukaan huomaa >:(
;D
-
Voi perkele, että ketuttaa! Miksi ei voida sanoa asioita niin kuin ne on, vaan pitää kirkkain silmin valehdella päin naamaa? >:(
zilah
-
Mua ketuttaa. Mä pääsin eilen aivan loistavaan kirjoitusfiilikseen. Niin loistavaan, että itkin puolet päivää, koska eläydyin oikein hyvin osaani ja sillä fiilarilla sitten tuotin tekstiä... joka oli aivan kelvotonta kuraa ja tänä aamuna sitten deletoin koko eilisen paskan ja totesin, että tasan ei mene onnenlahjat. :P Kun mä eläydyn johonkin oikein kunnolla (ja se on osa kaiken suolaa), lopputulos on kauheaa paskaa. Ei siis ihme, että kaikki mikä on edes jotekuten kelvollista on mun mielestä tunteiltaan latteaa, kun muu epäonnistuu niin pahasti. Mut kun mä haluaisin nimenomaan pystyä ja osata tuottaa elämyksellistä tekstiä, jossa olisi ne ääritunteetkin eikä pelkkää keskipaskaa! Ketuttaa ankarasti! En halua ikinä enää kirjoittaa yhtään mitään, perkl! ;D Tällainen on ärsyttävää, todella ärsyttävää. :P :'( Mä selviydyn kirjoittamisesta vain kun en eläydy tai kun eläydyn puolivillaisesti tai parodisesti, mut kun mä haluan koko perl:een tunneskaalan! Veetutuksen ja epätoivon multihuipentuma!
-
Mua ketuttaa kun sä meet dellaan tekstiä, jonka voisit aivan hyvin jättää pöytälaatikkoon, viikoksi pariksi, ehkä kuukausiksi ja kattoa sitten sitä perspektiivillä ja vaikkapa editoija. Miksi sen raakaversion pitäis ollakaan mitään täydellistä vaikka kuinka sen kirjoittaa fiilareissa? :E
Lisäksi mua v*tuttaa koska mua taas v*tuttaa niin moni asia. Väistämättä tulee mieleen, miten pieniä mun murheet on isompien asioiden rinnalla. Japani, kaverin alkoholistivanhemmat jne jne :E
-
No jos mä haluan palata siihen takaisin niin paremmin mä saan sen kokoon kirjoittamalla uudestaan. Eihän se kenenkään toisen napaa kaivele, koska en mä sitä sieltä pöytälaatikostakaan kenellekään lukuun antaisi ja mua kuitenkin ärsyttäisi, koska editoisin sen vain latteammaksi, koska se on ainoa mikä toimii. Jokainen tyylillään. Toiset säilyttää kaiken, toiset tekee uudestaan. Mä kuulun jälkimmäisiin, koska se toimii mulle.
-
Niinno, kuten mä sanoin, nii mua vituttaa se että mua vituttaa asiat jotka ei edes mua koske ;)
-
Nyt ketuttaa ja paljon! Löysin Livejournalista aivan upean, tosipitkän Aubrey/Maturin-ficin, mutta LJ mokoma ei toimi! Kele, että ottaa päähän. Tahtoo lukemaan!!!!!!!!!!!
zilah
-
Sivustot koettelevat
välillä usein ihmisten kärsivällisyyttä.^^
Eilen kieleni alle on ilmestynyt piiiitkä ja vihlontaa aiheuttava koirannaula, joka saa minut samaistumaan liian tiukassa hihnassa olevaan koiraan.
-
Mikä on koirannaula? ???
-
Sellanen patti/syylä/kipee kohta suussa?
Enolla tais joskus olla. Oli kuulemma todella ärsyttävä ja kivulias.
-
Auts, ei kuulosta kivalta :E
-
Joo, koirannaula ei ollut ollenkaan kiva lisä suussa. :D Minun ei sentään tarvinnut kestää sitä kauan.
Muistaakseni joku mainitsi täällä jossain yhteydessä harmittelevansa sitä, ettei hän ole löytänyt omiin tarpeisiinsa sopivaa, suomenkielistä kirjoitusfoorumia. Minulla on täsmälleen samanlaiset vitutusfiilikset sen suhteen. Suuremmat foorumit ovat joko keskittyneet sellaiseen aihepiiriin, joka ei kiinnosta minua (j-rock) tai sitten niiden henki kusee ja niillä pyörivät kanssakäyttäjät suivaannuttavat. Luojan lykky on se että käyn säännöllisesti kahdella foorumilla, jotka ovat säännöllisen ja runsaan tekstien julkaisun kannalta ok – ja että minulla on ihmisiä joille luetuttaa vaikka privaatisti.
Hitto. Minä olen vilustunut, koska kurkku maistuu flunssalle. Mitäs en suostunut ottamaan vappuaattona takkia mukaan mennessäni siskolle. Pelkästään paremmin polven alapuolelle ylettyvään vintagemekkooni sopivan neuletakin, josta tuuli ja vilu puskevat läpi.
-
Että osaa ottaa pannuun yhellä foorumilla noi valittajat... Kaamee urputus ku bändi ei muuta paljon mitään ja sit jos muuttaa ni taas urputetaan. Oikeus jokasella mielipiteeseen, joo, mut silti ottaa kupoliin. Jos bändi ei mielestäs vedä hyviä keikkoja, älä mee keikoille, kuuntele vaan levyjä jos ei muuten miellytä. Koko Suomen kiertueen tota vinkunaa kuunnellu noilta.
-
Mulla on paha sosiaalinen ahdistus, tuskallista kuivaa ihottumaa käsissä ja lisäksi hieman flunssainen olo, kun kastelin itseni vesisateessa toissapäivänä ja eilen. :P :D
-
Sairastaminen on syvältä, Liz rakkaani.
Alkaa ketuttaa tämä jatkuva huono olo. Vatsa vaivaa siinä määrin, että ei uskalla eikä tee mieli syödä. Ja verensokerit sen takia niin alhaalla koko ajan, että paleltaa ja väsyttää jatkuvasti. Töissä vielä raahautuu olemaan, mutta illat menee vaan nukkuessa, kun ei jaksa muuta.
Pakko kai sitä on lääkäriin menoa alkaa harkita, jos olo ei tästä kohennu. :(
zilah
-
Mä tunnen oloni vaihteeksi sekä hyljätyksi että ylibuukatuksi. Mulla ei oo enää omaa aikaa tehdä mitä mä haluan. Ja samalla ketuttaa, koska oikeesti mulla on, mutta ei enää niin paljoo kuin ennen.
Sukkaa.
-
Siis voi vittu. Just kun luulin löytäneeni fandomin jossa ihmiset on aivan ihania, niin tulee vastaan joku vitun kusipää joka rebloggaa mun tekemää kuvaa ja haukkuu siinä kuvassa olevaa aihetta ja valittaa kuinka MINÄ tein sen kuvan ihan vain suututtaakseni tän randomin idiootin. Tai siis joo, mitä vittua? Mähän joo etin ton ihmisen tuolta sivustolta ja ajattelin että JAAHA nyt päätänkin suututtaa tän ihmisen tekemällä monta tuntii yhtä kuvaa :)))))) vittu haistakoo esim. paska ja painukoo vittuu sen jälkee.
TACK.
-
Idiootteja sitä riittää maaliman sivu, Lady D. Niitä on niin tosielämässä kuin täällä netissäkin, ihan paikasta riippumatta. Turha niistä on itseensä ottaa, vaikka tiedän kyllä miten vaikeaa on jättää tuollainen huomiotta.
Ketuttaa. Taidan olla taas vaihteeksi sairastumassa ja lisäksi yksi ei-toivottu henkilö onnistui keplottelemaan puhelinnumeroni. Ja sitten pitäisi lähteä käymään entisellä kotipaikkakunnalla ja olla eksän kanssa saman katon alla useampi päivä. Vanne kiristää päätä aika tavalla...
zilah
-
Ketuttaa, että äitini ei vaan ymmärrä, että kun mieli järkkyy niin mieli järkkyy. Ei sen äiti tahallaan sitä sano, että tv-kuvassa oleva häiriö johtuu siitä, että seinissä on reikiä, josta joku repii johtoja ja tekee näin kiusaa. Miksi se on joillekin niin vaikeaa ymmärtää, että siihen ei syyllistämiset auta? :P Miksi on niin vaikeaa ymmärtää, että se pelkää yksinään ja pelko teettää kaikennäköistä? :P
-
Mies siivoaa, ja koko kämppä haisee ihan myrkylle varmaan viikon koska eihän lika lähde muuten kuin ylivahvoilla aineilla joita lutrataan sitten purkkikaupalla pitkin pintoja... :-P Ja mieliala on herralla kuin sillä perinteisellä perseeseen ammutulla karhulla.
Ja ficin toissaluku sai 10 kommenttia ja edellinen 8 ja eilen postaamani on saanut vuorokaudessa vasta 2. Arrrgh, se oli siis aivan paskaa ja pilasin kaiken, en kirjoita enää ikinä mitään :-P
Ja krapulakin vielä kaiken lisäksi.
Isot on ongelmat, mulla. Taidan lähteä evakkoon...
-
Kele. Natsit on perseestä.
zilah
-
Jep. Kohta pettää jälleen hermot. Ei mahda taas mitään.
-
Ja vielä enemmän ottaa päähän ihmiset, jotka eivät kykene ottamaan asioita asioina, vaan kokevat jokaisen kritiikin henkilökohtaisena loukkauksena. >:(
zilah
-
Kieltämättä se on hiton ärsyttävää, varsinkin kun ei ole itsellä mitään ketään vastaan henkilökohtaisesti ja joutuu aina selittelemään sitä, että joo tykkään susta mutta olen sun kanssa eri mieltä tästä. Kyllähän ihmiset arvostelee munkin tapaa toimia ja se on ihan oikein eikä se olen henkilökohtaista. Vai pitäisikö mun alkaa luulla että se on? ;D Montahan vihamiestä sitä on saanut huomaamattaan olemalla eri mieltä ja monikohan ihminen luulee, että on jotain henkilökohtaista heitä vastaan? :P Mun listassa ei ole yhtään ainutta nimeä, jonka muistaisin loukkaneen mua henkilökohtaisesti. :) En tiedä sitten kuinka yleistä se on, että se on henkilökohtaista. Multa menee noi ohi. Joidenkin ihmisten kanssa ottaa yhteen jatkuvasti, koska on eri linjoilla, mutta ei sekään ole henkilökohtaista.
-
Voi vattu. Palaa oikeasti kohta hermot.
zilah
-
Minullakin ottaa nyt hermoon, ja sama asia kuin monta kertaa ennenkin. Kirjoitin pitkää ja virallista sähköpostia, lähetin sen ja suomi24 SYÖ SEN eikä edes tallenna luonnosta! Aargh. >:( Olen lomalla ja joudun hoitamaan työasiaa, niin sitten vielä joku sähköposti mitätöi senkin asian. Kiukuttaa ihan vietävästi, kun en haluaisi ajatella tuota edes ollenkaan nyt lomalla ollessa!
Kokemuksia, mitä sähköpostia kannattaisi harkita sellaiseksi "viralliseen käyttöön" otettavaksi emailiksi? Saako samanlaista sähköpostia olla useampi kappale? Minulla on jo käytössä muuhun tarkoitukseen yahoo (nettikauppa-asiat), gmail (kirjekaverit), hotmail (fanfiction yms) ja saunalahti (roskaposti). Suomi24.fi on ollut minulla vuosikaudet se "virallinen" email työasioihin ym, mutta kun se temppuilee ja on tuollainen ärsyttävä, niin mihin sen nyt sitten osaisi vaihtaa? Rasittavaa. Tuosta Yahoon mailista tykkään käytössä eniten, mutta epäröin, voiko samalle pohjalle tehdä kahta eri tiliä, kun nyt jo tuntuu että nuo menevät sekaisin kun ilmeisesti gmail ja hotmail ovat jotenkin yhteydessä keskenään ja esim. blogien kanssa sitten kysellään että kumpaa kautta siihen kirjautuisi.
-
Fiorella, äidilläni on kaksi erillistä sähköpostitiliä Yahoossa ja ei siinä mitään ongelmia ole tietääkseni ollut, joten pitäisi siellä onnistua : )
-
Mulla on kai viisi henkkoht gmail-tiliä eri tarkoituksiin. Yksi übervirallinen, toinen suhtvirallinen mutta se mitä käytän eniten, kolmas tälle nikille, neljäs spämmiosoitteeksi, viides kakkosspämmiosoitteeksi jne jne... mä oon tykästynyt gmailiin ja koska mä en harrasta valtionsalaisuuksia, mua ei pelota se, että google mahdollisesti kerää musta tietoa :P
Suosittelen siis lämpimästi gmailia, se arkistointisysteemi on musta aivan ehdoton. Eikä g-chatkaan mikään huono juttu oo :)
-
Tämän päivän opetus on se, että pilkka osuu aina omaan nilkkaan. Naureskelin veljelleni ja sen avovaimolle, kun ne valitti märistä kengistä ja ties mistä kun käytiin merenrannassa ja kylmyydestä kun kiivettiin pelottavaan majakkaan, joka oli korkea ja jossa tuuli, ja nyt mä olen ilmeisesti vilustunut. :P
-
Paranemisia, Liz! Ja kiitokset email-avulle. :)
Nytpà onkin sellainen àrsytys pààllà ettà kerrankin on syytà valittaa ihan oikeasti. Millà todennàkòisyydellà on mahdollista, ettà Italiankiertueellani juuri tiettynà pàivànà kun olen tietyssà kaupungissa, siellà on ihmeen kaupalla lempimusikaalini 10-vuotisjuhlakiertue ja esitys juuri samana iltana... Sità ei ole esitetty ikiaikoihin tààllà ja olin jo luopunut toivosta ettà ikinà nàkisin sen livenà. Olin ihan tohkeissani, mutta kun aloin lippuja varaamaan, niin siellàpà lukee ettà juuri tàmà tietty pàivà (tai ne pari pàivàà jotka se olisi tààllà) on siirretty syyskuulle!!! No joopa joo.
Pitànee tulla syyskuussa sitten takaisin. Tàtàhàn en vàlistà jàtà. Murr.
-
^No hyvä syy lähteä parin kuukauden kuluttua uudelleen matkaan! Mikä musikaali? :)
-
Niinpà, jos vain rahoitus jàrjestyy! Notre Dame de Paris on musikaali nimeltààn. <3 Alun perin kai ranskalainen, mutta tykkààn Italian kokoonpanosta enemmàn.
-
Ketutuksen huipentuma. Olen hävittänyt muistitikkuni. Itse asiassa kaksikin muistitikkua, joten voi olla että ne on samassa paikassa mutta olen etsinyt kaikkialta enkä löydä kumpaakaan. :P Homman tekee hankalaksi se, että en ole käyttänyt niitä pitkään aikaan kun koneeni alkoi oukutella toisen kanssa ja valittaa jotain ja multa meni hermot ja aloin tallentaa koneelle. Mä en siis tiedä tarkkaa päivää milloin ne tikut on hävinnyt. :P Siellä ei ollut kuin melkein kaikki paitsi ihan viimeisimmät. :P
//Tyhmänä ihmisenä en sitten älynnyt kopioida sisältöä koneelle. No en mä nyt oikein osaa kaivata sieltä mitään tiettyä. On vaan orpo olo kun ei voi katsella mitä kaikkea olisi kesken enkä oikein osaa aloittaa mitään uuttakaan. ;D
-
Mulla on joku "lizintikku" kansio tossa työpöydällä, muutama tiedosto näyttää olevan ja viimeksi modailtu huhtikuulla uusimmat. Onko apua? :E
-
Niinpà, jos vain rahoitus jàrjestyy! Notre Dame de Paris on musikaali nimeltààn. <3 Alun perin kai ranskalainen, mutta tykkààn Italian kokoonpanosta enemmàn.
Mäkin tykkään siitä! Pistän sen jonku kaunotar-kappaleen usein soimaan taustalle ku teen jotai muuta.
-
Mulla on joku "lizintikku" kansio tossa työpöydällä, muutama tiedosto näyttää olevan ja viimeksi modailtu huhtikuulla uusimmat. Onko apua? :E
Ehdottomasti olisi! :D
-
No yhyy.
Ostin kaupasta jotain "erityisherkälle iholle tarkoitettua" sheivausgeeliä ja jalat on silti pikkuhaavoja täynnä! Mädätköön helvetissä se, joka keksi, että karvattomuus on jotenkin hot.
-
Mädätköön helvetissä se, joka keksi, että karvattomuus on jotenkin hot.
Aamen.
Mä sheivasin saippuan avulla ja tuli punasta jälkeä, mut sitten kun suihkussa sheivailen pelkän kuuman veden avustuksella, niin iho tykkää. On se kumma :o
-
Sonera on syvältä! Huomasinpa sitten ihmeekseni, että kuka tahansa saa numeroni ja tietoni numerotiedustelusta, vaikka niiden pitäisi olla salaiset! >:(
Onneksi asia tuli ilmi luotettavan henkilön taholta, mutta silti aion kärventää niiden perkeleiden persnahan niin että tuntuu! Operaattori oli jo vaihdossa, mutta tässä yksi, erittäin painava syy lisää tehdä niin.
Zilah
-
Sonera on syvältä! Huomasinpa sitten ihmeekseni, että kuka tahansa saa numeroni ja tietoni numerotiedustelusta, vaikka niiden pitäisi olla salaiset! >:(
Tee tuosta ihan Virallinen Valitus ja vaadi hyvitystä henkiseen kipuun ja särkyyn.
-
^Joo, ainakin kolme tonnia!
Mikä idioottimainen idea olikaan laittaa, että en halua nimeäni julkaistavan netissä jos mut hyväksytään yliopistoon?
Ei hajuakaan onko mulla minkäänlaisia mahdollisuuksia ollut päästä sinne, enkä tiedä et onko kamalampaa, että mut hyväksytään jonnekin Lappeenrantaan ku etten pääse mihinkään.
Kolmossuunnitelmani on, että jos yliopisto feilaa, lähen vapaaehtoistyöhön. Mutta kun en voi olla kovin montaa kuukautta, koska mulla.on.hammasraudat!
Ja mua ärsyttää ettei mua ketuta enää vaan nauran hammasrautoja.
-
Operaattori oli jo vaihdossa, mutta tässä yksi, erittäin painava syy lisää tehdä niin.
Saunalahti on ihan kiitettävän halpa. Sonera on ihan älyttömän kallis, Suomen kallein operaattori, että en suosittele pysymään sillä...
-
Mulla ei ole varaa olla sählä. Miksi mä siis aina olen? :P Ahdistaa.
-
No ei ihmisillä tunnu hyvin menevän. Ei kyl mee mullakaan. Ensin kihlattu säikyttelee ku oon viimein heränny ku aurinko oli polttaa perseen. Sit ku pääsen tänne ni pappa alkaa taas sen ainaisen urputtamisen et tiesikkö et Ilmajoella sais opiskella venäjää. Joo vittu kiitos ei, opiskelin sitä kaks vuotta, kirjotin YO:s siitä B:n. Sitäpaitsi, mä väsähdin täysin opiskeluun. En totaalisesti jaksa. J.A.K.S.A. Yrittäisin löytää töitä, enkä mitään helvetin pätkätöitä, vaan ihan kunnon, mis ei tartte olla sekopää ja josta saa järkevän palkan. Haluun oman kämpän, ettei tarttis olla täälä näitten kahen hourun kans. Kihlattu muuttaa yksin vuodeksi Joutsenoon, ite yritän löytää Vaasasta töitä tai tuun hulluksi. Hulluksi kyl tuun ilman kultaani. Noi nyt ei ikinä yritäkään ymmärtää mua. Elän helvetissä. Jack Sparrowta lainatakseni: Where's that monkey, I need to shoot something!
-
Vitutuksen ja ärsytyksen huipentuma! Kaksi päivää ennen NHL-kauden alkua käykin ilmi, että nettipalvelu jonka tilasin, ei toimikaan Skandinaviassa eikä Suomessa, koska joku saamarin palikka Viasat olisi ostanut oikeudet peleihin ja blokkaa nettipalvelun!!! Joo, tokihan niitä ehkä olisi voinut kiertää väärällä IP:llä ja muuta mutta kun olin jo tilannut, niin sain vain ilmoituksen että Sorry no can do. Rahat saan takaisin, mutta se ei vituta ollenkaan niin paljon kuin menetetty mahdollisuus ja epätietoisuus siitä tarjotaanko täällä yleensä mitään palvelua tilalle ja minkä laatuista ja hintaista! Viasatilla ei ole mitään informaatiota mistään. Kukaan ei tiedä mitään ja kausi alkaa tänään... Kiitos vaan taas kauheasti, rahamiehet ja naiset!! Voihan...*Lisää tähän kaikki maailman kirosanat eikä riitä* Ja mä kun niin odotin kauden alkua...
-
”Jos ihminen on aidosti niin kovassa stressissä, että ei ole toimintakykyinen, hän voi pyytää palkatonta vapaata, Schugk linjaa.”
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=201111104725
Nyt puuttumatta siihen kuinka voimakas stressireaktio Valviran johtajalla on, niin tämä on kyllä täysin käsittämätön kommentti lääkäriltä. Jos et ole toimintakykyinen, ota palkatonta vapaata. Mun käsityskyvyn mukaan ihminen, joka ei ole toimintakykyinen, tarvii aivan ehdottomasti sairaslomaa. Eiköhän Suomessa ole aivan riittävän suuret itsemurhaluvut ilman tuollaisia epälääkäreitäkin. Taitaa olla valelääkäri koko EK:n tohtori.
Kylläpä pistää vihaksi... >:(
-
LOL se siis vakavalla naamalla sanoo, että työkyvyttömälle ihmiselle ei saa antaa sairaslomaa. ::) Nämä on varmaan niitä ihmisiä, joilla ei ole tarpeeksi tunne-elämää tai muuta tunteakseen stressiä asioista tai tuntevat sitä itse mutta eivät kehtaa pyytää lomaa, joten kukaan muukaan ei saisi saada sitä. Jos kaikki pällilomaa tarvitsevat jäisivät vain töihin, koska ilman rahaa ei elä, niin varmasti maailma pelastuu. Jep.
-
Ja tämä lääkäri saa nopean työpaikalla suoritetun empiirisen tutkimuksen mukaan taakseen suurin piirtein koko suomenkansan. Kun tässähän on kyse JOHTAJISTA. Siis herranjestas, kyllähän kaikille pomoille on ihan oikein, että joutuvat ottamaan pällilomansa palkattomana vapaana. Eihän tätä periaatetta tarvi soveltaa työntekijöihin! LOL LOL
Olen edelleen sitä mieltä, että lääkäri, joka sanoo, että toimintakyvyttömän ihmisen pitäisi ottaa palkatonta vapaata, on täysin väärässä ammatissa.
Jos kaikki pällilomaa tarvitsevat jäisivät vain töihin, koska ilman rahaa ei elä, niin varmasti maailma pelastuu. Jep.
No, saatais jälleen ainakin itsemurhaluvut nopeaan kasvuun. Sehän se onkin yhteiskunnallisesti kannattavaa.
-
Joo niin, siitähän se on kiinni, että johtaja ei ole työntekijä, koska se on johtaja. Sen pitää olla yli-ihminen ja jos ei ole sen pitää joko erota tai ottaa palkatonta vapaata, koska se on johtajan pallilla tienannut niin paljon, että sillä on varaa siihen. Suomalaista kateutta parhaimmillaan.
-
Tästäpä tulee taas mieleen, että miksi ihmisten aina pitää laajentaa vihaansa asioihin, joilla ei ole mitään tekemistä minkään kanssa. Jos ovat kateellisia johtajien palkoille (mitkä on kyllä nykyään paikoin aika ylipaisuneita ja siihen on jo taloustieteilijätkin ottaneet kantaa), niin kampanjoikoot johtajien palkkojen kohtuullistamisen puolesta. Mitä tekemistä niillä palkoilla on sen kanssa kenelle ja mistä syystä lääkäri kirjoittaa sairaslomaa?
Vaatimus: sama laki ja samat säännöt kaikille, loppuu kummasti aina siihen kun kyse on jostakusta joka on ns. vihreämällä oksalla kuin mielipiteen esittäjä. En voi sietää sitä.
-
Toi on niin idealistinen ajatus, ettei tule koskaan toteutumaan, koska suurin osa ihmisistä haluaa edut itselleen, kadehtii niitä joilla on enemmän muttei ulota mitään sääntöjä ja rajoituksia itseensä, koska itsehän on aina eri asia ja kaiken ansainnut. ;D Tai toisin muotoiltuna, voisi muillekin jotain sallia, jos ei olisi pelkoa siitä että se olisi itseltä pois.
-
Toi on niin idealistinen ajatus, ettei tule koskaan toteutumaan, koska suurin osa ihmisistä haluaa edut itselleen, kadehtii niitä joilla on enemmän muttei ulota mitään sääntöjä ja rajoituksia itseensä, koska itsehän on aina eri asia ja kaiken ansainnut. ;D Tai toisin muotoiltuna, voisi muillekin jotain sallia, jos ei olisi pelkoa siitä että se olisi itseltä pois.
Aamen. Ihmisillä muutenkin tuntuu olevan se ajatustapa, että kun toisella pyyhkii hyvin, se on tottakai itseltä pois. Ei ihme, että kaiken maailman pällilomat ovat entistäkin tarpeellisempia. Itselläkin alkaa olla kohta siinä pisteessä, että nuppi leviää ennen kuin edes ennätän varsinaiseen työelämään. :P
zilah
-
Apua, kirjotan personal statementiäni skottiyliopistoja varten ja yritän kovasti miettiä mitä merkityksellistä oon tehnyt. Tai pikemminkin miten saan kaiken maailman piperrykseni vaikuttamaan vähän suuremmalta ja tekemään musta loistavan yliopistokandinaatin.
-
Miksi menkkakipujen pitää olla niin helvetillisiä? SATTUU.
-
Miksi menkkakipujen pitää olla niin helvetillisiä? SATTUU.
Elä muuta sano. Olin tänään vähällä pyörtyä koulussa niiden takia, ja lähdinkin lopulta kotiin kun ei särkylääkkeetkään auttanu. Oli vähän noloa kieltämättä makoilla jossain koulun käytävällä ja täristä ihan vitivalkosena ja kiemurrellen kivusta (yrittäen samalla olla huutamatta kun sattuu niin helvetinmoisesti), näytin varmaan oikeesti siltä kun tekisin kuolemaa tai jotain. Selvisin kumminkin jollain ihmeen kaupalla kotiin asti, luojan kiitos. Joskus naisena oleminen on kyllä täyttä tuskaa, ainakin kerran kuussa. Voin kyllä sanoo että I feel you pain.
-
Mä taisin tulla kipeeksi :(
Ainoo hyvä puoli tässä on, että hengittäminen on niin kipeetä ilmankin röökiä, että en oo polttanut sitten eilisillan. Hopeareunus? :)
-
Miksi menkkakipujen pitää olla niin helvetillisiä? SATTUU.
Elä muuta sano. Olin tänään vähällä pyörtyä koulussa niiden takia, ja lähdinkin lopulta kotiin kun ei särkylääkkeetkään auttanu. Oli vähän noloa kieltämättä makoilla jossain koulun käytävällä ja täristä ihan vitivalkosena ja kiemurrellen kivusta (yrittäen samalla olla huutamatta kun sattuu niin helvetinmoisesti), näytin varmaan oikeesti siltä kun tekisin kuolemaa tai jotain. Selvisin kumminkin jollain ihmeen kaupalla kotiin asti, luojan kiitos. Joskus naisena oleminen on kyllä täyttä tuskaa, ainakin kerran kuussa. Voin kyllä sanoo että I feel you pain.
Apua, kuulostaa ihan kamalalta. Sama juttu joka kuu? Mun menkkakivut talttuu kun otan kourallisen särkylääkkeitä (sellasia 200mg) ja mahdollisesti torkut pahimpaan aikaan. Kokeilin viime kuussa ilman lääkkeitä ja heh heh heh heh heh ei sitä ikinä enää.
-
Apua, kuulostaa ihan kamalalta. Sama juttu joka kuu? Mun menkkakivut talttuu kun otan kourallisen särkylääkkeitä (sellasia 200mg) ja mahdollisesti torkut pahimpaan aikaan. Kokeilin viime kuussa ilman lääkkeitä ja heh heh heh heh heh ei sitä ikinä enää.
Joo aika lailla joka kuussa sama juttu. Tosin monesti jos ehtii ottaa lääkettä ajoissa ja pääsee vaikka just nukkumaan hetkeksi, niin sillon ei oo ihan niin paha, mutta kokonaan ilman lääkkeitä... Ei kyllä järin innosta ajatus. ;D Tosin viimeks kävi jotenkin oudosti niin, että se lääke ei oikein tehonnu ja sen takia kivut sitten olikin aika järkyttävät. Tai just jos ottaa liian myöhään, niin niillä ei oikein oo vaikutusta. Mutta on se sitten hienoa kun löytyy kohtalotovereita!
-
Mua ketuttaa ihmisten (ja itseni) minä, minä, minä -ajattelu!! Ärsyttää. Ja tää ei liity edes ihmisiin, joita tunnen vaan yleensä siihen, mitä kuulee ja näkee ympärillään ja mitä itse tekee ja tuntee. Raivostuttavaa. Haluan olla epäitsekäs ja hyvä ihminen, mutta helvetinmoinen paskiainen olen vaan. :P Toinen ketutuksen aihe on se, että olen kipeänä ja kolmas, että mulla olisi paljon luettavaa, mutten osaa keskittyä mihinkään.
-
Mun nilkka on paskana. Nyrjäytin sen perjantai-illan ratoksi, eikä se osoita paranemisen merkkejä. En pysty astumaan sillä, eikä mulla ole kyynärsauvoja. Pakko mennä huomenna lääkäriin. :(
Mua ketuttaa ihmisten (ja itseni) minä, minä, minä -ajattelu!! Ärsyttää. Ja tää ei liity edes ihmisiin, joita tunnen vaan yleensä siihen, mitä kuulee ja näkee ympärillään ja mitä itse tekee ja tuntee. Raivostuttavaa.
Tuttu tunne...
-
Mua ketuttaa kun oon liian kiltti. Tai tässä tapauksessa voisin ehkä sanoa, että liian ahne, koska maksetaanhan mulle tästä, mutta ainakin itsestä tuntuu, että suurempi syy olla siskon tyhjässä kämpässä aikeissa aloittaa joulusiivous (tulevat kotiin huomenna) on se, että mulla on aikaa ja sillä ei. Samasta syystä oon menossa tälle iltaa myös auttaan veljeä lastenhoidossa, onneksi vain parisen tuntia.
Mä koen syyllisyyttä siitä, että mulla on aikaa auttaa ja kun onhan ne sentään sukulaisia. Tän perusteella mä suostun kaikkiin nakkeihin mitä ne mulle ehdottaa. Ja sen ainoan kerran kun oon sanonut ei, olin aivan valtavissa syyllisyydentuskissa :E
Toisaalta kai tällä on se sosiaalinenkin aspekti, mä kun alan taas tätä nykyä juurtua kämpilleni, ainoastaan koulu pitää mun sosiaalisen elämän syrjässä. Vietän vloput tiukasti 4-seinän sisällä jos mahdollista ja nään sukua (jotka asuu 10km säteellä) äärimmäisen harvoin. Jos äiti ei nakittais mua kuskiksi ja käymään sisaruksilla aina kun se on käymässä Oulussa, mä varmaan näkisin siskoani ja veljeäni ja niitten jälkikasvuja kerran vuodessa - jouluna :E
Mutta silti vituttaa ketuttaa kun ei osaa sanoa ei :E
-
Voi jee, suihku on taas rikki! Kuumaa vettä odoteltu tässä kakskyt minsaa! Sisälämpötila on liian arktinen kylmien suihkujen ottamiseen, eikä tosiaan huvita alkaa vekslaamaan pikku kattiloidemme ja vatistemme kanssa, että lämmittäis liedellä vettä.
Pöh, niin yksinkertaisen asian puute hankaloittaa arkea näin paljon! :D Pitää kai selviytyä likaisena tää päivä ja mennä huomenna koputteleen naapureiden oville.
-
Paikallisilla pikkupesuilla selviää kyllä päivän, kaksikin :) Mä harrastan pikkupyyhkeen kastelua ja sen käyttämistä kuten pesulappua. Näin siis jos ei oo aikaa käydä suihkussa tai syy x.
-
Muuten joo, mutta kun oon ollut vähän jännissä töissä tän viikon :D Ruokailu ollut pihalla tulen äärellä, niin että vaatteet + tukka haisee aina savulta. Eipä siinä mitään, kun kaikki muutkin haisee, mutten haluis viedä tuoksua mukanani vuoteeseen. Eau de Savun saaminen irti lakanoista on aika kinkkinen operaatio ;D
-
Blääh! Sainpa sitten "ihanan" synttärilahjan. Flunssa mokoma yrittää iskeä päälle ihan toden teolla ja olo on kurja. :(
zilah
-
Synttärionnea siitä huolimatta, zilah <3
-
Blääh! Sainpa sitten "ihanan" synttärilahjan. Flunssa mokoma yrittää iskeä päälle ihan toden teolla ja olo on kurja. :(
zilah
Voi itku, ei kuulosta kivalta! Mutta hurjan suuret synttärionnittelut flunssasta huolimatta!! :)
-
^Hyvää synttäriä, Zilah, ja osanottoni joulun alla syntymisestä - pahin mahdollinen aika! Kaikki hössöttää jo joulusta ja sun synttärit on yksi pieni apinankakka suuressa kosmoksessa.
-
Sanonpas nyt vaan, että voi vittu. Rikkaat ihmiset on ihan sanonko mistä.
Ja sitten mua ketuttaa sama asia kun Beelsebuttia. Oon liian kiltti. Mutta tästä lähtien en oo enää. Turha kenenkään odottaa multa mitään sukulaisuuden perusteella.
-
Sanonpas nyt vaan, että voi vittu. Rikkaat ihmiset on ihan sanonko mistä.
No just sieltä. Ja vielä on jostain syystä niin, että rikkaampi perhe => kakaroilla on töitä, jos ne vaan haluu. On niin epäreilua, että töitä ei nykyään saa kuin suhteilla! Ja kelläpäs tästä ei olisi kokemusta - kadehtisin sellaista ihmistä.
-
Sanonpas nyt vaan, että voi vittu. Rikkaat ihmiset on ihan sanonko mistä.
No just sieltä. Ja vielä on jostain syystä niin, että rikkaampi perhe => kakaroilla on töitä, jos ne vaan haluu. On niin epäreilua, että töitä ei nykyään saa kuin suhteilla! Ja kelläpäs tästä ei olisi kokemusta - kadehtisin sellaista ihmistä.
Entäpäs sitten jos on hyvin rikkaasta perheen outcast? Mun isäni ei ole koskaan auttanut tai tukenut mua yhtään missään (vaan herranjestas kun sainkin kuulla lapsena valitusta elatusmaksuista) ja hän tienasi parhaimpina vuosinaan ihan naurettavasti. Paljon enemmän kuin mitä esimerkiksi pääministeri tienaa.
Oon tässä just nyt joulun alla kelannut, että kumpikaan vanhemmistani ei oo kyllä auttanut mua missään. Ihan itse olen saanut murehtia työnhaut, vaikka eipä se paljoa vaatisi auttaa, kun kerran sopivia ihmisiä tuntee. Eikä puhettakaan, että saisin avustusta vaikka ruokaostoksiin. Jos ollaan samaan aikaan kaupassa niin minä saan kyllä itse maksaa oman maitotölkkini. Mitään henkistä apua on myös turha odottaa, saati että jotakuta kiinnostaisi myös minun kuulumiseni.
Sanonpa vaan, että PYH! Voivat miettiä sitten vanhainkodissa, kun tulen kerran vuodessa kohteliaisuuskäynnille ja tuon tuliaisiksi jotain ihan helvetin pahoja karkkeja.
-
Lavande, jotenkin ei kauheasti yllätä. Mitä itse olen törmännyt, tai tuttaviltani kuullut, niin harvemmin vaikuttaa siltä, että suuret tulon ja suuri varallisuus käyvät käsi kädessä empatiakyvyn kanssa. Myöskin vaikuttaa siltä että mitä varakkaampi sen pihimpi. Sukulaispiireissä olen itse ollut todistamassa kuinka pitkäaikaistyöttömäksi erinäisistä syistä joutunutta tätiäni nöyryytettiin erittäin varakkaan enoni yrittäjäperheen taholta. Kun se on kuulemma jokaisen oma syy, jos ei pääse sinne vihreälle oksalle kipuamaan. Tämä yrittäjäpariskunta on myöhemmin kuulemieni faktojen perusteella kyllä saanut paljonkin tukea aikanaan muiden sukulaisten taholta, silloin kun heidän yrityksensä oli alkutekijöissä eikä tulos vielä ollut huimaa. Toisinaan olen miettinyt, että muuttuuko ihminen suurten rahojen äärellä tuollaiseksi, vai tulevatko ne suuret rahat just tuollaisten ihmisten luo? Poikkeuksiakin toki on, onneksi.
-
Lavande: Anteeksi yleistykseni, otti vain niin päähän, etten muistanut ajatella tuolta kantilta. Kamalaa ajatella, että on tuollaista. Itse en pysty saamaan perheeltäni rahallista tukea pois lähdettyäni, koska äiti on kotona ja meitä on neljä lasta, joista kaksi nuorinta hyperallergisia kaikelle => ruoka niille maksaa viisi kertaa muiden ruoan hinnan.
suuret tulon ja suuri varallisuus käyvät käsi kädessä empatiakyvyn kanssa.
Ei kyllä läheskään aina! Mulle toi Lavanden tapaus oli pikemminkin kammottava poikkeus. Esimerkiksi ex-poikaystäväni oli erittäin kovatuloisesta perheestä, vaikka vanhemmat olivatkin eronneet - molemmilla sattui olemaan vielä rikas puolisokin. Voisi siis sanoa sen olevan kahdesta rikkaasta perheestä. Ja rikkaus kanssa näkyy - poika sai ihan mitä halusi, sen vanhemmat oli tosi ihania ja mukavia ja yritti koko ajan auttaa muakin (harmi vain, että poika oli sellanen paskapää). Niiden perheellä meni tosi hyvin, vanhemmatkaan ei olleet riidoissa vaikka olivatkin eronneet. Poika sai töitä ihan koska halus, jos sillä oli vapaa vkl se vaan soitti isälleen, että "moi, mää tuun lauantaina pariks tuntii töihin" ja sitten se teki sielä töitä 10€/tunti -.- kateellinen. Varsinkin, koska tapaus oli todellakin vähintään laho ylhäältä (ja alhaalta) eikä olis ikinä osannu täyttää työnhakulomaketta saati tehdä vapaamuotosta+cv.
Ihan kaikilla ei mee noin hyvin, mutta just lukiossa huomaa, että (mulle ainakin yllättävän) moni asuu omillaan ilman töitä ja vanhemmat elättää. Varmasti mukavaa, mutta toisaalta siinä ei opi niitä elämän karuja totuuksia, kuten, että raha on kallista.
-
Mä kyllä tunnustan, että on ihan mun oma syy etten ole päässyt vihreälle oksalle. ;D Okei, mulla ei ole suhteita ja olen saanut tyhjää paremmin apua vanhemmiltani, mutta en ole pahemmin pyytänyt, koska aika vähällä pystyy toisaalta tulemaan toimeen eikä ole tullut ikinä totuteltua siihen että olisi kovakin vaatimustaso elintason tai merkkivaatetuksen suhteen enkä myöskään harrasta kalliita asioita kuten käy usein ulkona syömässä, vietä baari-iltoja tai ajele taksilla kotiin. En myöskään meikkaa enkä käy kampaajalla. LOL se näkyy ja varmaan se on osittain vaikuttanut työnsaantiin. Habitus ei vastaa menestyvän ihmisen habitusta enkä mä mikään menestynyt olekaan, mutta kyllä se on myös omasta tahdosta kiinni. :D Mä koen sen vastenmielisenä, siis menestymisen kun siinä pitäisi vakuuttaa olevansa aina parempi kuin joku toinen. Sen takia mä en tykkää kilpailuistakaan itse, koska se on epämiellyttävää, mutta urheilijat kiinnostaa. ;D
Suuret tulot ei kyllä tunnu vastaavan suurta empatiakykyä ja tuon pihiydenkin allekirjoitan. Ei tarvitse edes olla paljon rahaa, kun se alkaa näkyä. Sekä enoni että äitini tuntuvat olevan kovin pihejä. En mä itse niitä rahoja halua, mutta harmittaa jotenkin etteivät voi käyttää rahojaan edes oman elämänsä parantamiseen. Ehkä pahin tilanne on mummoni kohdalla. Jos kerran rahaa olisi sillä tilillä (siis mummolla), niin miksi sitä ei voi käyttää elämänlaadun parantamiseen esimerkiksi palkkaamalla jonkun käyttämään mummoa vähän ulkona. Se on todettu vuosien mittaan moneen kertaan, että mummon mielenterveys on heti paljon parempi kun sen luona käy joku tai jos sillä on joku huolehtimassa sen tarpeista muutenkin kuin lyhyesti aamuin ja illoin.
No mä en ymmärrä muutenkaan miksi sekä mun äidille että enolle on niin mahdotonta ymmärtää sitä, että mummo pelkää olla yksin ja kokee turvattomuutta. Siitä ne mielenterveysongelmat kumpusivat jo alunperin eikä tilanne ole siitä juuri muuttunut kohta 15 vuoteen.
-
Culliina, mullakin on pissapäinen ex-poikaystävä, joka oli rikkaasta perheestä! :D Sillä oli kyllä mennyt se raha niin hattuun... Tuli ihan oma isäukko mieleen. Vastaus kaikkeen oli aina, että joo ei oo rahasta puutetta (ja sitten sellanen mällipäähymy päälle). Senkin vanhemmat oli kyllä tosi mukavia, ja niillä oli muutenkin aika lepposa tunnelma kotona.
Mulla on yks kaverikin, joka on varakkaasta (jos sanon, että rikkaasta, niin mikä isäni sitten on? ökyrikas?) perheestä ja heillä kyllä paapottiin lapsia niin! Kaikilla lapsilla oli yläasteella omat mopoautot, vaikka koulumatkaa oli ehkä puolen kilometriä... Ylppäreissä oli pari sataa vierasta, joista kaverivieraat oli lennätetty Rovaniemeltä tänne... Ja tietenkin äiti hommasi yliopistoon pääsemättömälle tyttärelleen välivuodeksi työpaikan isosta ulkomaisesta firmasta isossa Eurooppalaisessa kaupungissa. Hankki (ja maksoi) asumisen ja elämisen ja tyttö sai sitten käyttää tienaamansa rahat muotiin ja bileisiin. Työnkuvaan kuului lähinnä kahvin keitto johtoportaalle. Mutta ainakin perhe tulee hyvin toimeen keskenään. Mulle tulee aina hyvä mieli kun nään hienosti toimivaa perhe-elämää :)
En kanssa ymmärrä, miksei sitten jos sitä rahaa on ylimääräistä, käytetä sitä johonkin hyvään? Varsinkin jos on joku noin tärkeä asia, kuin teillä, Lizlego.
Olen tyytyväinen, että oon pärjännyt ihan hyvin omillani. Mulla on ollut sen verran järkeä päässä, että tajusin aloittaa säästämisen heti kun ekaa kertaa töitä tein. Muuten en olisi mitenkään pärjännyt edes tähän saakka... Mut en oo kauheen hyvä tässä aikuistelussa. Meinasin saada hepulin kun ihan hiton monta isoa laskua tuli yhtä aikaa, meni puolet säästöistä sen siliän tien.
Mä käyn kyllä aina välillä baareissa, mutten juo kuin ehkä yhden tai kaksi... Tukanleikkuun pyrin hoitamaan hiusmallinäytöksillä tai sitten kampaajaopiskelijoilla. Mulla on lyhyt tukka, niin että sitä pitäisi oikeesti käydä leikkauttaas paljon useammin kun kahdesti vuodessa :D Meikkaan kevyesti silloin kun se tuntuu tärkeältä, mutta meikkini onkin alelaarin löytöjä... Kuin myös vaatteet.
-
Niin, en sano ettei ihmiset saisi meikata ja näyttää hyviltä. Mä en vain ikinä oikein ole oppinut sitä. Mä käytän rahani mieluummin muihin turhuuksiin silloin kun käytän, että en väitä olevani ketään parempi. ;D
-
Tuplapostaan. Poistin väärän viestini enkä jaksa kirjoittaa sitä enää uudestaan. :P
-
En niin käsittänytkään, Liz. Lähinnä halusin päästä pätemään penninvenyttämiselläni!
Argh. Kaverini piti lähettää yks paketti mulle kuriiripalvelulla, jonka täytyy olla tiettynä päivänä tiettyyn aikaan paikalla. Annoin rahat lähettämiseen ja pienen palkkion hänelle. Hänen täytyi siis soittaa yritys hakemaan paketti, täyttää lomake ennalta antamillani tiedoilla ja ojentaa rahat eteenpäin HUOMENNA. No tänään hän oli saanut jonkin kohtauksen, että paketti ei ehdi perille ajoissa ja oli yrittänyt ottaa muhun yhteyttä. Olin kuitenkin saavutettamattomissa viiteen saakka, jolloin hän oli saanut päähänsä soittaa liudan muita ihmisiä apuun, niin että he lähtivät autolla naapurikaupunkiin pakettia lähettämään.
Missään tässä ei ole järkeä! Nyt oon yhtäkkiä Paha, kun en oo vastannut puhelimeen ja mulla on kokonainen listallinen ihmisiä, joilta mun pitää pyytää anteeksi aiheuttamastani vaivasta... Lisäksi joudun luultavasti soittamaan palveluun, että voivatko pitää pakettiani ylimääräisen päivän säilössä. >:(
Saan päänsärkyä ihmisistä!
-
Usko ihmiseen on vaihteeksi kovilla. Kyllä sitä ihmettelee, miten paljon vahinkoa työpaikalla voi aiheuttaa patologinen valehtelija, mutta vielä edemmän kummastuttaa esimies, joka ei edes yritä laittaa ko. Ihmistä ruotuun.
Zilah
-
Mua ärsyttää mun kirjoittaminen ja oma teksti niin paljon, että olen vuoroin itkupotkuraivareiden partaalla ja vuoroin se taas naurattaa enkä mä edes tiedä mikä siinä ärsyttää niin paljon. ;D Jos voisi lakata kirjoittamasta... niin en siltikään tekisi sitä. Surullista. :D
-
^ Auttaiskohan, jos yrittäis kirjoittaa oikein huonon tekstin? Tai kirjoittais jotain mitä ei normisti kirjoita? Revittelis vähän, rikkois rajoja ja semmosta :E
Emmä tiä, muakin vituttaa ketuttaa. Taas alkoi häiritä se, kuinka mun tekstien yksinkertaisuutta kehutaan. Kyllähän mä sen tiedän, että ne on yksinkertaisia, mutta tarviiko sitä toistaa joka saakelin kommentissa? Tulee sellainen olo, kuin olisin pikkuinen lapsi (tai ainakin älyllisesti jälkeenjäänyt) ja mun päähän taputeltais ja sanottais, että "kyllä se siitä, hienoa että jaksat yrittää!" :E
Eikä mulla oo oikeesti syytä nillittää, koska mä tiedän että kirjoitan teknisesti yksinkertaista tekstiä, koska oon enemmän kertova kirjoittaja. Mutta silti mua vituttaa siitä mainitseminen! :E
Ja arvatkaapa, kuinka paljon ottaa päähän, että tää asia yleensäkin mua häiritsee x)
-
^ kaksi finin legendoista on vittuunutunut, koska ei kirjoita mielestään tarpeeksi hyvin? juu moro, jos te kaks kirjotatte huonosti, miten tälläiset pulliaiset kirjoittaa? :P Ja mikäli ette vielä ole huomanneet, te kaksi, Gua ja zilah todellakin ootte kirjoittajina feimeimmät finiläiset. (kirjoittajina, koska adminit tietää kaikki) Että suut kiinni molemmat! :D
-
^ kaksi finin legendoista on vittuunutunut, koska ei kirjoita mielestään tarpeeksi hyvin? juu moro, jos te kaks kirjotatte huonosti, miten tälläiset pulliaiset kirjoittaa? :P Ja mikäli ette vielä ole huomanneet, te kaksi, Gua ja zilah todellakin ootte kirjoittajina feimeimmät finiläiset. (kirjoittajina, koska adminit tietää kaikki) Että suut kiinni molemmat! :D
Kiitos mielipiteestäsi, culliina, vaikkakin tuota on kyllä vaikea uskoa. Kirjoittamiseni kanssa angstaan harvoin, koska se on minulle kuitenkin vain tapa rentoutua, mutta se harmittaa, että ne tuotokseni yleensä tuppaavat putoamaan kommenteitta jonnekin unohduksiin. Silloin tulee oikeasti sellainen olo, että onko sitä oikeasti niin surkea, kun ketään ei kiinnosta.
zilah
-
Beelsebutt, voisihan sitä kirjoitttaa jotain, mitä ei normaalisti kirjoita tai sitten jos löytäisi tai keksisi jonkun hyvä aiheen, voisi kirjoittaa parodian tai ääliöhuumoria.
Mä en tajua, että miten sä saat noista kehuista väännettyä negatiivisia. Mitä sä sitten haluaisit että sulle sanottaisiin? Mitä sä haluaisit kirjoittajana olla, jotta sä olisit tyytyväinen kommentteihin?
culliina, omat tekstit on ärsyttäviä, muiden tekstit on kivempia ja niitä on kiva lukea. Omaa tekstiään kiroaa eikä sitä ole yleensä kiva lukea. :)
zilah, mäkin kirjoitan omaksi ilokseni, mutta ehkä mun ilo sitten osittain irtoaa myös siitä, että oma teksti on niin ärsyttävää. :D Ja joo, se on surku kun hyvätkin ficit tuppaavat tippumaan nopeasti ilman kommentteja, mutta se on fandom ja parituskohtaista. :P Ei johdu sun tekstin tasosta vaan ihmisten valistumattomuudesta.
-
^ Sen kun tietäis. Luultavasti mä en olis tyytyväinen mihinkään ;D
-
^ Sen kun tietäis. Luultavasti mä en olis tyytyväinen mihinkään ;D
LOL. Sitten meitä on kaksi. ;D Paitsi että mä olen periaatteessa tyytyväinen kaikkeen, mitä olen kirjoittanut, vaikka kiroan ne kaikki kirjoittamishetkellä tai julkaisemishetkellä. :D En mä kyllä tiedä olenko mä tyytyväinen itse tekstiin vai siihen, että olen saanut jotain aikaan. ;D Oma teksti vaan on niin ärsyttävää. Kommenteista sitten taas en tiedä. Joskus on tehnyt mieli vastata kehuvaan kommenttiin kysymyksellä, että montako muuta tekstiä lukija on Finissä lukenut ennen sitä mun tekstiä, koska jos ei ole ehtinyt lukea montaa, se voisi selittää sen että on tykännyt. :D Ei ole vielä löytänyt parempia LOL. Se olisi kuitenkin loukkaavaa ja sitä paitsi musta on silti kivaa, jos ihmiset tykkää, niin en viitsi mennä loukkaamaan niitä tai ne ei sitten luekaan enää tai ainakaan kerro mulle, että ne lukee. :D Silti se pikkaisen aina hämmästyttää, että joku pitää ja vielä enemmän hämmästyttää, jos pitää oikein paljon. :) Tämä siitäkin huolimatta, että mä väitän että mulla on jonkinlainen oma näkemys siitä, milloin oma tekstini toimii ja milloin se ei ollenkaan toimi, mutta ei mun oma teksti mulle itselleni kolahda. :P Tiedän tulleeni hulluksi sinä päivänä, kun tykkään omista teksteistäni julkaisemishetkellä. :D
-
Mielenkiintoista kuinka eri tavalla ja kuitenkin samalla tavalla ihmiset suhtautuu kirjoittamiseen.
Bbuttis, yksinkertaisuuden mainitseminen kommenteissa tuskin on tarkoitettu sillä tavalla, että sinä kirjoittaisit jotenkin lapsellisesti, tai liian yksinkertaisesti. Mun mielestä se on paremminkin kehu. Sillä varmaan tarkoitetaan sitä, että lukijoiden on ollut helppo ja miellyttävä lukea sun tekstiä ja sehän on pelkästään hienoa. Miksi haluaisit kirjoittaa tekstiä jota lukijat eivät ymmärrä, eivätkä pysty omaksumaan?
Mun oma suhde omiin teksteihini on aika ylimalkainen. Voin lukea omia tekstejäni vailla suurta kauhistusta, tai ylimaallista häpeää, eikä kirjoitusprosessikaan yleensä tuota suurta tuskaa. Kirjoitan siksi kun se vain tulee. Niin kuin oksennustaudissa oksennus. Koskaan ei tiedä mitä ja kuinka paljon, eikä kuinka kauan se kestää. Lopputulos on mitä on.
Ikuisena täydellisyyden tavoittelijana en ole loputtoman tyytyväinen omiin tuotoksiini, koska kaiken voi tehdä aina paremmin. Aina on parantamisen varaa, mutta se ei kauheasti kiusaa minua kirjoittamisen suhteen, koska kyse on kuitenkin sellaisesta toiminnasta, jota tekee itsensä vuoksi. Se että onnistuu joskus ilahduttamaan teksteillään jotakuta toistakin, on ikään kuin bonus. Tulen oikein iloiseksi aina, jos joku joskus tykkää siitä mitä olen kirjoittamalla maailmaan saattanut. Se rohkaisee julkaisemaan tekstejä.
-
Niin siis kyllä mäkin kirjoitan niin kuin oksennus, mutta ero on siinä että mä en anna ihmisten lukea mun oksennusta. ;D Siinä on joku raja. Mulle ei tule ikinä tyhjän paperin ongelmaa eikä ikinä sitä ongelmaa, etten voisi suoltaa suoraan suolenmutkasta, mutta suolenmutkaa mä en anna kenenkään lukea juuri siksi, että tiedän pystyväni parempaan. Ei siinä ole kyse maineestakaan, koska mulle on ihan yksi hailee se, missä maineessa mä olen, mutta mä en näe mitään järkeä siinä, että antaisin ihmisten lukea sitä varsinaista oksennusta, jos oma motivaatio kerran riittää parantamaan sitä ja jos ei riitä, niin en sittenkään, koska ei se ole kenellekään nautinto eikä mulle ole nautinto lukea kenenkään kommenttia asiaan, jossa mä tiedän että olen jättänyt yrityksen puolitiehen ihan omaa laiskuuttani. :D Eri asia, jos ei parempaan pysty tai jaksa. Ei aina kyllä jaksa, mutta sanotaan, että jos musta tuntuu, että tekstistä katoaa tunne, niin mä en julkaise. Se on varmaan lähimpänä totuutta. Ja mulle teksti on ihan tarpeeksi hyvää niin kauan kun siinä on tunnetta ja intensiteettiä, vaikka siinä ei niin hirveästi panostusta tai yritystä olisi. Joo, se taitaa olla se juttu. :) Oliko tarpeeksi sekava kommentti, että ensin puhun yrityksestä ja sitten siitä, että paskaako silläkään oikeastaan on väliä? ;D Ei sen tarvitse olla loppuun hiottu, mutta sen pitää olla jotenkin jotakin tunnetilaa vastaava edes etäisesti, koska ei se oikeasti koskaan sinne yllä.
Nappeli, se ero on siinä että mä en ikinä ajattele, että mä pystyisin parempaan vaan jokaisen tekstin kohdalla yksityisesti teen ikään kuin parhaimpani ja urheilijan tavoin katson sitten mihin se sillä kertaa riittää. Lopputulos vaihtelee päivästä toiseen, mutta aika vakiokamaa se kyllä on. :D En kyllä tiedä mille tasolle se on vakiintunut, mutta jos omaa tekstiäni arvioin, niin siinä on tietyt jutut.
-
Napiskuukkeli, mä luulen että se mainitaan siksi, koska mä kirjoitan suoraa tekstiä. En kikkaile teknillisyyksillä tai metaforilla tai kudo sellaista tekstipitsiä. Mä latelen faktat ja annan dialogin, hahmojen käyttäytymisen ja juonen viedä lukijaa eteenpäin. Ei tuu sellaisia oivalluksia, kun tajuaa, että "ahaa, tässäpä on kerroksellisuutta!" mutta sentään viihdyttää. Joitakin.
-
Napiskuukkeli, mä luulen että se mainitaan siksi, koska mä kirjoitan suoraa tekstiä. En kikkaile teknillisyyksillä tai metaforilla tai kudo sellaista tekstipitsiä. Mä latelen faktat ja annan dialogin, hahmojen käyttäytymisen ja juonen viedä lukijaa eteenpäin. Ei tuu sellaisia oivalluksia, kun tajuaa, että "ahaa, tässäpä on kerroksellisuutta!" mutta sentään viihdyttää. Joitakin.
Ääh, ei kerroksellisuus tuu metaforista, eikä mistään sen kummemmista kikkailuista. Ei mulle ainakaan. Mää luen itse mielellään yksinkertaista tekstiä vailla mitään ihmeellisyyksiä, jotka vain veis huomioni itse asiasta. Kyllä sellaisissa teksteissä silti on usein paljonkin kerroksia. Ne kerrokset tulevat vain enemmän tekemisen ja henkilöiden erilaisten tilanteiden kautta. Yksinkertaisuus on ihan eri asia kuin yksipiippuisuus. Mun mielestäni ainakin.
-
Napiskuukkeli, mä luulen että se mainitaan siksi, koska mä kirjoitan suoraa tekstiä. En kikkaile teknillisyyksillä tai metaforilla tai kudo sellaista tekstipitsiä. Mä latelen faktat ja annan dialogin, hahmojen käyttäytymisen ja juonen viedä lukijaa eteenpäin. Ei tuu sellaisia oivalluksia, kun tajuaa, että "ahaa, tässäpä on kerroksellisuutta!" mutta sentään viihdyttää. Joitakin.
Tässä tapauksessa kyllä sitten tosiasia on se, että sä et arvosta ollenkaan esimerkiksi sitä mitä minä kirjoitan ja kumminkin väität, että mä olen auktoriteetti, koska toihan on justiinsa sitä mitä minä teen ja tykkään tehdä ja se on ihan parasta myös lukea. ;D Metaforat on ihan perseestä. ;D Okei, ei niinkään vaan ne toimii, jos ne toimii niin kuin kaikki muukin, mutta ei ne ole mitään itseisarvoja. Kyllä tekstit voi kukittaa metaforilla ja silti se on samaa paskaa kuin kaikki muukin, jos sen taustalla ei ole ideaa tai sisältöä.
-
Niin, tuohon yksipiippuisuuteen vielä palatakseni...
Yksinkertainen teksti voi olla hyvinkin moniulotteista. Moniulotteinen on mun mielestä vastakohta nimenomaan yksipiippuisuudelle, tai yksisilmäisyydelle. Tarinan yksinkertainen rakenne ja kerronta taas on ihan eri asia. Yksinkertaisuus on kerrontatapa.
-
Joo, no mun ketutuksen aihe olikin se, että mä tiedän kaiken ton yllämainitun, mutta silti se ärsyttää mua! :E
-
Pitää vielä palata tähän:
mutta se harmittaa, että ne tuotokseni yleensä tuppaavat putoamaan kommenteitta jonnekin unohduksiin. Silloin tulee oikeasti sellainen olo, että onko sitä oikeasti niin surkea, kun ketään ei kiinnosta.
Kommentit ei kyllä todellisuudessa kerro koko totuutta. Kun sanoin feimeimmät, tarkoitin, että kirjoittajan tekstit tietää kaikki. On olemassa "legendoja", joista ei nyt foorumilla hirveästi puhuta, koska kirjoittajat ovat itse siellä, mutta naamatusten ja kahdestaan on asia erikseen. Esim. miiteissä aina kun tulee puhe twilistä, puhutaan myös zilahin aikuisviihteestä. Ehkä kommentteja tulee vähemmän, koska ihmiset ei kehtaa myöntää lukeneensa tai kuten omassa tapauksessani, rakentavaa kommenttia ei vain pysty kirjoittamaan. Se on oikeasti surullista, mutta itse en ainakaan vain osaa kirjoittaa kommenttia kaikelle, vaikka suurimmalle osalle kyllä. Tottakai voisin ihkuttaa ja heittää perään pari pienempi-kuin-kolmosta ja puspus-hymiötä, mutta ehkä kukaan ei tahdo sellaista kommenttia. Tai ainakaan en itse sellaisista juurikaan perusta, näen kyllä lukukerroistakin, että teksti on luettu. En nyt todellakaan sanonut mitään ylistykseksi, totesinpa vain. Ei kukaan ole mitään ihailijakerhoa perustamassa :P ei myöskään ollut tarkoitus antaa sellaista kuvaa.
Mikähän oli alunperin ponttini? Se, että tuon kaltaiset avautumiset yllättivät. Melkein yhtä paljon kuin se, että ficcifoorumeilla on oikeita ihmisiä, ei vain nikejä. Koen edelleen järkytyksiä, kun miiteissä tapaan jonkun, juttelen ja saan kuulla hänen kirjoittaneen sen upean tekstin, jota juuri kommasin. Se ei ollutkaan henkilö X, jolla on Edward Cullenin kasvot :P Kyllähän sen nyt on jo monta vuotta tiennyt, mutta joitain asioita on vain vaikeampi todella ymmärtää, jos ei tunne kuin muutaman henkilön nikien takaa. Itselläni on useampi todella hyvä ystävä foorumeilla ja pakko myöntää, että kirjoittaessani kommenttia tämän tekstille, en osoita sitä kaverilleni, vaan tämän nikille eli henkilölle, joka on avan näköinen. Ja noh, kahden kaverin kanssa olen tästä jutellut ja toinen sanoi olevansa samanlainen, toinen ei ymmärtänyt ollenkaan - hän ei vai kyennyt näkemään nikejä ja avoja muina kuin ihmisinä niiden takana, vaikkei heitä irl tunnekaan.
Mitähän psykologi saisi tästä irti? Kaikella kunnioituksella psykologeille, aine on minusta oikeasti mielenkiintoinen, vaikka en olekaan kuin ensimmäisen (eli ainoan pakollisen) kurssin käynyt. Skitson poikanenhan siinä itää, että parittaa itsensä fiktiiville tekstissä ja julkaisee sen Edward Cullenin, Draco Malfoyn, Kurt Hummelin sekä muiden kumppanien kommentoitavaksi :P
-
Joo, no mun ketutuksen aihe olikin se, että mä tiedän kaiken ton yllämainitun, mutta silti se ärsyttää mua! :E
Mä olen mennyt jo sekaisin siinä, mitä sä tarkoitat LOL. Arvostatko sä ylipäätään ollenkaan tekstejä, jotka on just sellaisia, joista sä mainitsit vai pitääkö tekstin olla jotain muuta ennen kuin se voi olla arvostettu ja hyvä sun mielestä vai puhutko sä vaan omista teksteistäsi? :P Musta on aika kummallista, että kirjoittaja ei arvosta sitä mitä se itse tykkää lukea vaan kuvittelee, että jokin muu on jotenkin hienompaa. :P Yksinkertainen teksti voi olla monitulkintainen ja metaforia täynnä oleva teksti voi olla varsin yksiulotteinen. En tiedä, mulle tulee tunne tuosta, että sä jotenkin sotket yksinkertaisen ja yksiulotteisen nyt keskenään.
culliina, tuosta tuli mieleen, että mulla ei ainakaan tällä hetkellä ole mitään hajuakaan mikä Finissä on suosittua tai puhuttua miiteissä. Foorumi on sen verran iso ja porukka hajaantunut omille osastoilleen, että on vaikea saada kokonaiskuvaa.
-
En tiedä, mulle tulee tunne tuosta, että sä jotenkin sotket yksinkertaisen ja yksiulotteisen nyt keskenään.
Hyvin paljon mahdollista. Mä kun oon aina ollut niin hyvä noitten termien kanssa :E
Taidan lopettaa tän ketjun seuraamisen hetkeksi, tunnen itseni vaihteeksi vallan tyhmäksi.
-
Esim. miiteissä aina kun tulee puhe twilistä, puhutaan myös zilahin aikuisviihteestä.
:o Okei, nyt olen kyllä perin juurin hämmästänyt, ellen peräti tyrmistynyt. Vaikka kirjoitankin suurimmaksi osaksi korkealla ratingilla, niin ei niitä kyhäelmiäni juuri kukaan asiaa tunteva aikuisviihteeksi nimittäisi. Ehkä pikemminkin joksikin Harlekiinin kuuma romanssi-tyylisiksi vai mitä niitä nykyään on? :D Ja jos nyt kerran kuvailuista on kyse, niin lukuisat korkealla ratingilla kynäilevät kirjoittavat huomattavasti suorempaa tekstiä.
Ymmärrän kyllä sen, että kaikki eivät tykkää korkealla ratingilla lukea, samoin sen, että nykyiset fandomini ovat harvojen herkkua. Ehkä siksikin en pidä niin painoa sillä, millaista palautetta saan. Ja samasta syystä tämä pakko antaa rakentavaa palautetta alkaa jo tympäistä. Minulle jo se, että joku kertoo lukeneensa tekeleeni, on aina ilahduttavaa.
zilah
-
^sana aikuisviihde on vain piruilua. Ottaa päähän, kun ei saa sanoa, että "juu, siinä kirjassa harrastettiin seksiä" vaan pitää sanoa, että "kirja sisälsi aikuisviihdettä" -.-'
Minulle jo se, että joku kertoo lukeneensa tekeleeni, on aina ilahduttavaa.
Voihan sen noinkin nähdä. Mun mielestä vain se, että kommentoi pelkällä ihkutuksella on jollain tapaa alentavaa itse tekstiä kohtaan. Itse en ainakaan koskaan ole kirjoittanut mitään pelkäksi ihkutukseksi, vaikka rakastankin fandomia ja henkilöitä. Musta se, että pelkästään ihkuttaa tarkoittaa, ettei arvosta tekstiä sen viirun vertaa, että viitsisi oikeasti keskittyä siihen ja miettiä, mitä siinä oikeastaan tapahtuu ja sanotaan. En nyt silti loukkaannu "turhista" kommenteista, mutta ei niistä mulle paljoa iloakaan ole. Toki on aivan ihanaa saada kommentteja, mutta mielummin saan yhden "kunnollisen" kuin kolme ihkuttavaa. Ja noh, on se aika masentavaa, että teksti on ollut julkaistuna kuukauden ja olet saanut sille yhden ihkupihkun kommentin :P "Vika" ei minusta silloin ole kommentoijissa, vaan kirjoittajassa. Minusta kommentoimattomuus kertoo fandomin olevan epäsuosittu tai mahdollisesti tekstisi olevan surkea. Tosin mikäli teksti olisi surkea, saisit kommentteja huonoudesta. Joskus todella ottaa päähän, kun joku ficci on saanut kymmenen kommenttia, joista jokainen korjailee virheitä ja kehottaa hankkimaan betan/ opettelemaan kirjoittamaan, kun oman betatun ficin kommenttilaari ammottaa tyhjyyttään.
Ääää, miksi niin harva lukee Darren Shania ja Der kleine Vampiria!
-
Meillä (tai no, ainakin minulla) taitaa olla Culliinan kanssa vähän eri näkemys kommentointiin liittyvistä asioista. Toki eri ihmiset kirjoittavat eri syistä, mutta useimmat varmasti lähinnä ilokseen ennemmin kuin kommentteja kerätäkseen?
Se, että puhutaan ihkutuskommenteista on minusta enemmän sanontatapa kuin aidosti varsinaista aivotonta fanitusta. Ainakaan minä en ole nähnyt kovin usein oikeasti sellaisia IIIHQUUU!!!111JEE!!JATKOOtälleHETI>3333 -kommentteja missään, vaikka niitä käytetään esimerkkeinä yhdessä jos toisessa paikassa. Mietinkin, että jos kommentti on lyhyt mutta sisältää tietoa esimerkiksi sen verran, että lukija kertoo lukeneensa ficin ja tykänneensä siitä, pidätkö sitä yhtä lailla turhana ihkutuksena? Jos taas tarkoitat pelkästään epäolennaista älämölöä niin sitten varmaan tulkitsin itse väärin, mutta minua aina vähän kummastuttavat nämä jutut että normaali kommentti lasketaan turhaksi ihkutukseksi ja vilpitön kiitos kommentista väheksynnäksi ellei ihan ilkeilyksi.
Mun mielestä vain se, että kommentoi pelkällä ihkutuksella on jollain tapaa alentavaa itse tekstiä kohtaan. Itse en ainakaan koskaan ole kirjoittanut mitään pelkäksi ihkutukseksi, vaikka rakastankin fandomia ja henkilöitä. Musta se, että pelkästään ihkuttaa tarkoittaa, ettei arvosta tekstiä sen viirun vertaa, että viitsisi oikeasti keskittyä siihen ja miettiä, mitä siinä oikeastaan tapahtuu ja sanotaan.
Harva teksti ficcifoorumeilla on kuitenkaan sellainen että siihen tulisi suhtautua pyhällä kunnioituksella. Lukijatkin useimmiten lukevat lähinnä hetken huviksi ja omaksi ilokseen, eivät ylentyäkseen ihmisenä tai kokeakseen jotain elämää suurempaa. Eikä lukijalla ole kommentointivelvollisuutta tai mitään velkaa kirjoittajalle kuin myöskään toisinpäin. Minusta kaikki mitä vapaaehtoisesti toinen toiselleen kirjoitellaan, on hyvää hyvyyttään -tasolla tehtyä. :)
"Vika" ei minusta silloin ole kommentoijissa, vaan kirjoittajassa. Minusta kommentoimattomuus kertoo fandomin olevan epäsuosittu tai mahdollisesti tekstisi olevan surkea. Tosin mikäli teksti olisi surkea, saisit kommentteja huonoudesta. Joskus todella ottaa päähän, kun joku ficci on saanut kymmenen kommenttia, joista jokainen korjailee virheitä ja kehottaa hankkimaan betan/ opettelemaan kirjoittamaan, kun oman betatun ficin kommenttilaari ammottaa tyhjyyttään.
Tässäkin on vähän siitä kyse enemmän, onko tärkeämpää kirjoittaa sellaisesta josta itse tykkää ja nauttia sitten siitä ihan tosissaan jos ja kun löytyy joku joka ilahtuu harvinaisesta ficciaiheesta ja myös kertoo sen kommentissaan kiittäessään kirjoittajaa tekstistä, vai valita aihe josta tietää monen tykkäävän ja saada siitä runsaasti kommentteja, vaikka sitten niitä ihkutuksia seassa.
Betaaminen tai sen puute ei vaikuta ainakaan minulla mitenkään siihen, tykkäänkö ficin aiheesta ja henkilöistä tai kerronnasta. Betattu ficci on helpompi ja miellyttävämpi lukea, mutta onko siitä mitään iloa jos itse tarina ei kiinnosta tai miellytä?
Kommentoimattomuus voi johtua ihan siitäkin, että ficci vain sattuu menemään "ohi" etusivuilta sellaisena aikana kun kukaan ei kiinnitä siihen huomiota, ja kun se on vajonnut alemmas, ei sieltä kovin moni hoksaa lähteä mitään uutta etsimään. Sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä ficin tason kanssa tai edes sen kanssa onko aihe suosittu. Jatkuvastihan sitä näkee että joku on bongannut hienon ficin jostain foorumin uumenista ja kommentoi siihen nostaakseen sitä muidenkin nähtäväksi. Näitä varten ovat kommenttikampanjan tyyliset topicit ihania olemassa. :)
Ääää, miksi niin harva lukee Darren Shania ja Der kleine Vampiria!
Tähän mietin vain sitä (itselle ovat ihan vieraat aiheet), liekö niille mitään omaa faniyhteisöä vai ovatko ne maailmanlaajuisestikin vähemmän suosittuja? Jos kommentteja kaipaa, niin kannattaa kirjoittaa sinne, missä on lukijoita valmiina, mutta jos lukijoita ei ole jonossa missään päin, niitä täytyy vain tehdä enemmän tiettäväksi. :)
-
Ääää, miksi niin harva lukee Darren Shania ja Der kleine Vampiria!
Siis näiden fanfictionia? Itse kirjoja (ainakin pikku vampyyria) lienee lukenut suurin osa, lapsena! :)
Mä en pidä lyhyitä ihkutuskommentteja mitenkään pahana. Ne on musta ennemminkin tiivistettyjä versioita. Lukija ilmaisee pitäneensä tekstistä ja haluavansa lukea lisää. Tietenkin on hienoa, että jotkut osaavat repiä tekstistä hyviä pointteja ja ilmaista mielipiteensä monisanaisesti. Mut jos ei tuu luonnostaan, niin ei voi mitään - hölmömpää musta olis olla hiljaa sen takia. Musta pääasia on, että lukija on halukas kannustamaan kirjoittajaa.
-
...Harva teksti ficcifoorumeilla on kuitenkaan sellainen että siihen tulisi suhtautua pyhällä kunnioituksella. Lukijatkin useimmiten lukevat lähinnä hetken huviksi ja omaksi ilokseen, eivät ylentyäkseen ihmisenä tai kokeakseen jotain elämää suurempaa. Eikä lukijalla ole kommentointivelvollisuutta tai mitään velkaa kirjoittajalle kuin myöskään toisinpäin. Minusta kaikki mitä vapaaehtoisesti toinen toiselleen kirjoitellaan, on hyvää hyvyyttään -tasolla tehtyä. :)
Aamen, Fiorella. Juuri tästä syystä ajattelen, että tämä pakko antaa rakentavaa kritiikkiä on mennyt liian pitkälle. Sitä suuremmalla syyllä, kun rakentava kritiikki tarkoittaa liiankin monille sitä, että tarina nuijitaan arvostelemalla maan rakoon. On jotenkin surullinen ajatus, että asia, jonka soisi tuovan molemminpuolista iloa, aiheuttaa ahdistusta/vitutusta.
...Tässäkin on vähän siitä kyse enemmän, onko tärkeämpää kirjoittaa sellaisesta josta itse tykkää ja nauttia sitten siitä ihan tosissaan jos ja kun löytyy joku joka ilahtuu harvinaisesta ficciaiheesta ja myös kertoo sen kommentissaan kiittäessään kirjoittajaa tekstistä, vai valita aihe josta tietää monen tykkäävän ja saada siitä runsaasti kommentteja, vaikka sitten niitä ihkutuksia seassa.
Niinhän se on. Itse olen mennyt jatkuvasti siihen suuntaan, että siirryn fandomeihin/parituksiin jotka ovat edellistä harvinaisempia/epäsuositumpia ja kommenttien määrä laskenut sitä myöten. Mutta en valitsisi toisin, vaikka voisin tehdä kaiken uudestaan. Siksi mielenkiintoinen taival tämä on ollut, ja olen oppinut paljon paitsi kirjoittajana, myös tutustunut omaan itseeni.
...Jos kommentteja kaipaa, niin kannattaa kirjoittaa sinne, missä on lukijoita valmiina, mutta jos lukijoita ei ole jonossa missään päin, niitä täytyy vain tehdä enemmän tiettäväksi. :)
Tämä lienee se syy, miksi olen jälleen alkanut kirjoittaa enenevässä määrin englanniksi. Sekä Sherlock Holmes-että Master And Commander-fandomit ovat kansainvälisellä puolella huomattavasti aktiivisempia. Jälkimmäinen pienuudestaan huolimatta ilahduttavankin vireä. En edes muista, milloin viimeksi olen saanut teelmääni yli kymmenen kommenttia...:D
Mä en pidä lyhyitä ihkutuskommentteja mitenkään pahana. Ne on musta ennemminkin tiivistettyjä versioita. Lukija ilmaisee pitäneensä tekstistä ja haluavansa lukea lisää. Tietenkin on hienoa, että jotkut osaavat repiä tekstistä hyviä pointteja ja ilmaista mielipiteensä monisanaisesti. Mut jos ei tuu luonnostaan, niin ei voi mitään - hölmömpää musta olis olla hiljaa sen takia. Musta pääasia on, että lukija on halukas kannustamaan kirjoittajaa.
Täysin nappiin, Lavande! En olisi itse osannut tätä paremmin sanoa!
zilah
-
Mä sain juuri tänään totuuden torvelta kuulla, että mä ärsyynnyn kaikista kommenteista ja se kai pitää paikkansa, mutta ei se oikeasti pidä muuta kuin hetken aikaa. ;D Mua tilapäisesti ärsyttää ihan kaikki, jos niikseen tulee, mutta se ei ole pysyvä olotila eikä sitä pidä ottaa erityisen vakavasti. Silloin kun mua ärsyttää kovasti joku oma teksti, mä en erityisesti tykkää jos joku ihkuttaa sitä maailman parhaana tekstinä suunnilleen, mutta kuitenkin sisäisesti olen hyvin iloinen kun joku tykkää. En vaan voi myöntää sitä. ;D Äh, just myönsin, että olen naama punaisena kun joku ihkuttaa, vaikka mun on vaikea uskoa että se ihkuttaja on oikeasti lukenut sitä tekstiä ellei se sano jotain siitä. :D
Jäin tuossa miettimään, että kirjoitanko siksi että joku ihkuttaisi. No miksei, koska se on kaikista suurin täyttymyksen tunne kirjoittajalle, että se tavoittaa lukijan ja se saa siitä lukuelämyksen, josta se pitää, mutta kyllä mä kaipaan tuntuman että joku oikeasti tykkää, vaikka se sitten vain ihkuttaisi. Käytännössä se varmaan merkitsee sitä, että kertaihkutus ei välttämättä vakuuta, mutta jos henkilö ihkuttaa toistamiseen vaikkapa saman tekstin jatkoa, niin sitten mä alan uskoa että se oikeasti tykkää siitä. Varsinkin jos en ole pakkosyöttänyt tekstiä kyseiselle henkilölle. ;D Jos pakkosyötän tekstiä jollekulle, se vaatii jo paljon enemmän että mä uskon ja silloinkin tasaisin väliajoin saatan epäillä kun sattuu huono hetki tai päivä ja mulle sattuu niitä usein. ;D Ja tässä tarkoitan ihkutuksella sitä, että kommentissa lukee vaikkapa että "Tykkäsin tästä ficistä tosi paljon!"
En kyllä allekirjoita sitä, että kirjoittajassa olisi mitään vikaa, vaikka kukaan ei kommentoisi. Voi olla oma lehmä ojassa, koska mullakin on paljon ficcejä, joita ei ole kommentoitu, mutta ei ne silti mun nähdäkseni ole sen huonompia kuin jotkut toiset mun tekstit, jotka on kovasti kehuttuja. Yleisesti ottaen mulle rakkaat omat tekstit (LOL onkohan niitä edes? No tekstit, joista olen tykännyt edes jotenkin kirjoittaessani) ei välttämättä ole niitä kauhean suosittuja tai mulle rakkaat toisten tekstit eivät nekään ole kauhean suosittuja. Makuja vaan on niin monia.
-
Ainakaan minä en ole nähnyt kovin usein oikeasti sellaisia IIIHQUUU!!!111JEE!!JATKOOtälleHETI>3333 -kommentteja missään, vaikka niitä käytetään esimerkkeinä yhdessä jos toisessa paikassa.
Olen kateellinen, jos et ole niitä nähnyt. En tarkoittanut, ettei lyhyt kommentti voisi olla hyvä, en todellakaan. Sanoin, että minusta ihkutus on turhaa, sillä siitä ei oikeasti käy edes julki, onko henkilö lukenut tekstiäsi. Edes pieni viittaus johonkin seikkaan tms. niin on jo parempi. Olen kyllä tosissani toisinaan varsinkin twilipuolella miettinyt, onko kommentoija edes lukenyt jatkikseni viimeistä lukua, vaikka väittää kommentoivansa sitä. (tosin jatkiksen kanssa tämä saattaa olla vahinko, ehkä hän ei huomannut viimeisintä lukua ja kommentoi toiseksi viimeisintä) Sainpa kerran kommentin, jossa henkilö sanoi, ettei jaksanut lukea, koska ei tuntenut kieltä, mutta latinankielinen summary oli kuulemma kuulostanut hyvältä, heh. Sille ei kyllä voinut kuin nauraa :D Pidemmän päälle alkoi kuitenkin ko. henkilö ärsyttää ja vähän enemmänkin.
Harva teksti ficcifoorumeilla on kuitenkaan sellainen että siihen tulisi suhtautua pyhällä kunnioituksella. Lukijatkin useimmiten lukevat lähinnä hetken huviksi ja omaksi ilokseen, eivät ylentyäkseen ihmisenä tai kokeakseen jotain elämää suurempaa. Eikä lukijalla ole kommentointivelvollisuutta tai mitään velkaa kirjoittajalle kuin myöskään toisinpäin. Minusta kaikki mitä vapaaehtoisesti toinen toiselleen kirjoitellaan, on hyvää hyvyyttään -tasolla tehtyä. Hymyilee
Mutta onko pointtia lukea ficciä ja kommentoida sitä pienempi-kuin-kolmin, jos ei edes tajunnut sen pointtia? Silloin on sekä lukija että kirjoittaja menettänyt jotain ja kirjoittajan vitutus sille, ettei tekstiä viitsitä lukea kunnolla on aika päätä huimaava (juu ei ole kokemusta, ei yhtään...) Ei sitä nyt analyysia tarvitse tekstistä ruveta kirjoittamaan, mutta itse ainakin tykkään kuulla vaikkapa jonkin esimerkkikohdan kehuttaessa tai parannutehdotuksia annettaessa näin yleisellä tasolla. Lukijalle on hyvin pieni vaiva istua kolme minuuttia paikallaan ja näpytellä kommentti, siitä on iloa myös muille lukijoille - tai ainakin itse luen aina kaikki kommentit ihan vain mielenkiinnosta ja siksi, etten jauhaisi samoja asioita.
Mut jos ei tuu luonnostaan, niin ei voi mitään - hölmömpää musta olis olla hiljaa sen takia. Musta pääasia on, että lukija on halukas kannustamaan kirjoittajaa.
Kaikilta ei tietenkään luonnistu, mutta luulisi jokaisen osaavan muodostaa kolme kokonaista lausetta peräkkäin :P 1. ilmaise lukeneesi 2. sano jotain fandomista ja 3. kerro jokin hyvä/ huono puoli tekstistä. Siinä on jo hyvä kommentti, joka tekee kirjoittajan kuin kirjoittajan iloiseksi ja vie kirjoittajaltaan pari minuuttia :) Ei tuollaisen kyhääminen ylitä kenenkään taitoja, jos ylittää niin pyytää vaikka kaverilta apua. Tai menee takaisin peruskouluun. Anteeksi, olen ilkeällä päällä.
-
Tuon mainitun tason ihkutus on tosi osastokohtaista ainakin Finissä. Finin HP-osastoilta varsinkin romantiikkapuolelta löytyy noita paljonkin ja mulle on kautta aikojen kehuttu mun tekstejä hyvinä ilman, että niitä on luettu. Pidän sitä kummallisena ja hieman jopa pelottavana. Ihan niin kuin joku muu olisi sanonut näille, että mun tekstit on hyviä ja sitten nämä uskovat, vaikka eivät itse ole lukeneet. Ja kun siis tämä kommentti on tullut ihmisiltä ihan suoraan eikä niin, että mä vain kuvittelisin. Mulle on suoraan yksäreissä ja mesessä kerrottu, että oot hyvä kirjoittaja, en ole kyllä lukenut yhtään sun tekstiä, pitäisi lukea. :D
Mutta onko pointtia lukea ficciä ja kommentoida sitä pienempi-kuin-kolmin, jos ei edes tajunnut sen pointtia?
Mutta se ei ole kirjoittajan vallassa, mitä lukija saa tekstistä irti. Vaikka kirjoittajalla olisi kovinkin suuri pointti tajuttavana, ei lukijalla ole mitään velvollisuutta tajuta sitä. Se on yhtälailla lukijan halveksumista, jos alkaa osoitella missattuja pointteja lukijalle, joka on lukenut ja nauttinut ja kommentoi. Ehkä siinä tapauksessa voi osoitella enemmän, jos lukija on haukkunut pystyyn, mutta julkaistessaan tekstiä on otettava huomioon sekin, että ihmiset ymmärtää tekstit eri tavalla.
Tunnustan, että joskus mua on ottanut hieman päähän se, että jokin minun mielestäni mitätön tai merkityksetön osa tekstiä on päätynyt ihkutettavaksi ja joskus hieman hämmentää se, että on mielestään kirjoittanut hyvin yksitulkintaisen kohdan ja sitten lukija kysyykin, että miksi tämä meni näin. Mä en halua selittää tekstini sisältöä tai antaa oikeaa vastausta, koska siinä menee kirjoittamisen koko pointti ja mä olen aina inhonnut analyysejä, mutta jos lukija kysyy, että miksi näin tai ei ymmärrä, siinä kohtaa on kirjoittajana pakko katsoa peiliin ja miettiä annetaanko kaikki olennainen tieto. Siinä tulee myös hyvää oikolukijaa ikävä. Yleensä päädyn kysymään kaverilta, että miten se sen tajuaa.
-
Mut jos ei tuu luonnostaan, niin ei voi mitään - hölmömpää musta olis olla hiljaa sen takia. Musta pääasia on, että lukija on halukas kannustamaan kirjoittajaa.
Kaikilta ei tietenkään luonnistu, mutta luulisi jokaisen osaavan muodostaa kolme kokonaista lausetta peräkkäin :P 1. ilmaise lukeneesi 2. sano jotain fandomista ja 3. kerro jokin hyvä/ huono puoli tekstistä. Siinä on jo hyvä kommentti, joka tekee kirjoittajan kuin kirjoittajan iloiseksi ja vie kirjoittajaltaan pari minuuttia :) Ei tuollaisen kyhääminen ylitä kenenkään taitoja, jos ylittää niin pyytää vaikka kaverilta apua. Tai menee takaisin peruskouluun. Anteeksi, olen ilkeällä päällä.
No niin, ei. Mutta lukeminen on kivaa, niin miksi kommentoinnin pitäisi olla koulutehtävä? Kuulostaa jo aika vaativalta, että vaivautuisi pyytämään muilta apua. Lukijalla ei ole mitään velvollisuutta kirjoittaa kommenttia. Kommentoidaan, kun on jotain sanottavaa, kuten sitten vaikka "Tosi hyvä, jatkoa".
Kun minä luen, törmään teksteihin, jotka on ehkä kiinnostavia. Lupaavia. Minulla ei ole kuitenkaan tekstistä sen suurempaa mielipidettä, mikään ei jäänyt mieleeni erityisen hyvänä tai huonona. Alanko siis väkisin keksimään mielipidettä? Tai selitänkö kenties, että joo tähän mennessä oli ihan kiva mut ei herättänyt mitään suurempia tuntemuksia, ei erityisiä positiivisia tai negatiivisiä huomioita. Jatkoa?
Haluaisin myös huomauttaa, että kirjoittaja on lähinnä tekstiään. Liian lähellä! Harva kirjoittaja edes tietää, mitä on oikeastaan saanut aikaan. Siksi kirjoittajan on hankalampi arvioida tekstin vaikutusta, ja miten ihmiset kokevat sen. Kirjoittaja voin ajatella kirjoittaneensa traagisen rakkaustarinan, vaikka lukijat tulkitsevat tekstiä mustana huumorina. Lukija voi löytää tekstistä vaikka mitä tasoja, vaikka kirjoittaja on mielestään kirjoittanut ihan suoraviivaisesti, ei tarkoittanut mitään Daavid ja Goljat -vertauksia tai piiloseksismiä tekstiin. Kuitenkin jos lukija niitä sieltä löytää, on vähän hankala väittää vastaan ("Miksette tulkitse mun tekstiä oikein, kunnette ymmärrä! Emmä tota tarkottanut.") Kirjoittajan mielipide ei ole automaattisesti ole "se oikea", koska lukeminen on kokemista, eikä suorittamista.
Vähän sama juttu, kun että lukee kirjan eri-ikäisenä. Samasta tarinasta huomaa eri jutut, samoja henkilöitä katsoo eri kulmasta.
-
Mua on koko fikki-elämäni ajan ärsyttänyt suorastaan pään räjähdykseen asti se vaatimustaso, millä pitäisi kommentoida. Mulle lukukokemus voi olla toisinaan niin tyrmäävä, että se vie totisesti jalat alta. Jos käyn tässä hurmaantuneessa tilassani kirjoittamassa päättömän ihkutuksen tähän mut tyrmänneeseen tekstiin, niin on erittäin viheliäinen ajatus, että tällä suunnattomalla rakkaudellani kyseiseen tekstiin tulen loukanneeksi ja häväisseeksi tekstin kirjoittajaa. Se on inhottavaa.
Mun mielestä olis ehkä syytä pistää niin tänne kuin Finiinkin pakolliseksi fikin alkutietoihin maininta siitä millaisia kommentteja kirjoittaja haluaa, vai haluaako ollenkaan (esim. kaikki käy, tai: ei pelkkää ihkutusta kiitos, tai: riittää että mainitset lukeneesi. ). Se saattaisi rohkaista niitä arempiakin kommentoijia kommentoimaan, eikä kommentoijan tarvitsisi pelätä loukkaavansa ketään. Ainakin mun kommentointini on tyrehtynyt kokonaan näiden keskustelujen takia.
Yks ihanimpia kommentteja mitä itse olen koskaan yhteenkään tekstiini saanut kuului jotakuinkin näin: ”Nyt kuule menin ja rakastuin!”
-
Mut kun sä et edes käy kirjoittamassa sitä päätöntä ihkutusta ja sitten kuitenkin satunnaisesti kommentoit muiden tekstejä julkisesti niin käy aina mielessä, että onko se vaan kaverillista ihkutusta henkilökohtaisesti, jota ei kehdata kuitenkaan julkisesti tunnustaa, koska ei se nyt oikeasti ollutkaan niin ihkua. ;D :'(
//Ja mä vastustan yhtäkään lisäystä pakollisiin alkutietoihin, koska pakollisuudet tulee korvista. :D
-
//Ja mä vastustan yhtäkään lisäystä pakollisiin alkutietoihin, koska pakollisuudet tulee korvista. :D
Mutta tämä asia tuntuu olevan niin suuri ongelma ja koskee sekä kirjoittajia, että lukijoita. Paljolta pahalta mieleltä vältyttäisiin. Ja kun se olisi pakollista, niin kenenkään ei tarvisi tuntea nolotusta laittaessaan sen alkutietoihin.
-
Saisikohan tuolla sitä murskakritiikkiä halutessaan? :P Mulla on sellainen kutina, että tuolla saisi aikaan myös meheviä riitoja, kun ihmiset, jotka kuvittelevat kestävänsä kritiikin alkaisivat ehkä saada sellaista. Kaikki, jotka luulevat haluavansa suoraa palautetta ei kyllä oikeasti sitä kestä.
-
Saisikohan tuolla sitä murskakritiikkiä halutessaan? :P
No ei saa, se on todettu. Mesessä saattaa ehkä saada murskakritiikkiä, mutta ei juuri sielläkään. Ehkä sulta joskus, Liz, mutta harvoin sultakaan :E
-
No pahus, mutta olisi se silti ihan pakko kirjoitta, jos tuollainen tulisi pakolliseksi että millaista palautetta haluaa, että haluan että tekstini haukutaan lyttyyn enkä ota vastaan ollenkaan positiivista palautetta. :D Olisi pakko kokeilla, saisiko sillä jotain aikaa. ;D Toisaalta tuon tarkoitus olisi myös päinvastainen ja voisi oikeasti myös ilmaista, että ei halua negatiivista palautetta.
//Se johtuu siitä, että tuskin kenelläkään on aihetta antaa sun tekstille murskakritiikkiä. Jos antaisi, se olisi aivan perusteetonta. :P
-
Saisikohan tuolla sitä murskakritiikkiä halutessaan? :P
No ei saa, se on todettu. Mesessä saattaa ehkä saada murskakritiikkiä, mutta ei juuri sielläkään.
Sekin on niin mielipideasia, mikä on murskakritiikkiä. Mun mielestä ei ole ollenkaan paha sanoa koko tekstiä täysin epäonnistuneeksi surkimukseksi, jos sen perustelee kunnolla (tosin en ole ikinä tälläistä tapausta lukenut, yleensä kaikessa on edes jotain hyvää). Joku kokee tämän kamalan ilkeäksi ja kohtuuttomaksi ja saattaa pahoittaa mielensä tosissaan. Toiselle tälläisen kritiikin saaminen on kasvattavaa ja vaikka tekstin epäonnistuminen harmittaakin, siitä pääsee yli ja kokemuksen ottaa kasvattavana, ei lannistavana. Ihmiset on niin erilaisia. Käsitteenä murskakritiikkiähän nyt on koko tekstin dissaaminen perusteluineen tai ei, mutta ymmärsitte pointin? Toisaalta musta olisi väärin kieltää tälläinen murskakritiikin antaminen, koska se on elämää ja musta tälläisessä tapauksessa valehteleminen on väärin. On jokaisen kommentoijan oma päätös, tahtooko ottaa riskin toisen mielen pahoittamisesta ja kertoa totuuden, vai kääriä tämän kapaloihin ja uskotella maailman olevan kiltti paikka ja kaikkien rakastavan tekstejäsi. Itse ainakin pyrin rehellisyyteen ja sanoessani jonkin olevan hyvä, todella myös tarkoitan sitä. Samoin sanon myös negatiivisen kritiikin, mutta täydellistä murskakritiikkiä vältän antamasta ihan vain, etten lannistaisi/ pahoittaisi toisen mieltä. Tähän asti olen onnistunut löytämään hyvää jok'ikisestä lukemastani tekstistä, joskus löytäminen on vaikeampaa ja vaatii povin vaihdosta, mutta kyllä sellaista aina löytyy. Enkä todellakaan ala keksiä hyvää sanottavaa päästäni tässäkään tapauksessa ja seison kyllä kaiken sanomani takana, kunnes joku osoittaa minun olleen väärässä :)
Mua on koko fikki-elämäni ajan ärsyttänyt suorastaan pään räjähdykseen asti se vaatimustaso, millä pitäisi kommentoida. Mulle lukukokemus voi olla toisinaan niin tyrmäävä, että se vie totisesti jalat alta.
Tuttu tunne. Mikäli jalat on todella menneet alta enkä pysty sanomaan mitään järkevää, itse tapaan jättää ficin välilehtiin auki, lukea uudestaan ja kommentoida rauhoituttuani. Silloin saa aikaan musta paljon totuudenmukaisempaa tekstiä ja kauneuden alta huomaa paremmin myös ne kielikukkaset. Tällöin voi yhtälailla kertoa rakkaudestaan ja kuvailla sitä, mutta siihen saa mukaan myös rakentavan osuuden ja maininnat mahdollisista virheistä. Pidempien ficcien kanssa aloitan heti alussa kommentin rakentamisen muistioon, tällöin saa paremmin mainittua hyvistä ja huonoista puolista, tekstin herättämistä tunteista ja ajatuksista. Toisaalta itse tykkään kirjoittaa kommentteja ihan siinä missä tekstejäkin ja varsinkin on mukavaa huomata onnistuneensa saamaan kirjoittajan hyvälle tuulelle kommentista. Ei ole kyllä koskaan kukaan ruvennut raivoamaan siitä, että on saanut kommentin :P
Tää koko kommentointiasiahan on tietenkin täysin mielipidekysymys, olen kokoajan kertonut vain omia mielipiteitäni enkä yritä tartuttaa niitä väkipakolla muihin. Näin mää itse asian näen ja annan kommenttia sen mukaan, mikä on minusta oikein kirjoittajaa ja muita lukijoita kohtaan. En kannata mitään alkutietojen lisäämistä, koska on myös elämää oppia kestämään erilaisia ihmisiä ja elämään näiden kanssa - ei sitä voi bussissakaan päättää, kuka siihen viereen istuu eikä sukuaan valita. Kommentit kertovat, mitä ihmiset ovat tekstistä ajatelleet ja jos lukijoista tekstisi ansaitsee ihkutusta, silloin se on niiden arvoinen (oli tämä arvo mitä tahansa. Toiselle kaikki kommentit ovat tasa-arvoisia, toisille eivät).
-
Niin. Se on tosiaan mielipideasia ja mun mielipide asiaan on se, että se ei ole kenenkään asia mennä sanomaan toisen tekstiä epäonnistuneeksi surkimukseksi ja mun mielipide asiaan on myös se, että sitä ei tarvitse edes sallia. Sekin on elämää, että toiset ihmiset syntyvät epämuodostuneita, mutta ei se tarkoita sitä, että sitä pitää niille toitottaa. Elämä on, mutta miellyttävämpää ainakin minun mielestäni olisi tehdä siitä mukavampi paikka, vaikka jonkun rehellisyys siitä kärsisikin. Jos rehellisyys kärsii siitä, ettei loukkaa toista, niin mieluummin rehellisyys sitten kärsii. Varsinkin jos henkilö ei itse sitä murskakritiikkiä pyydä. Eri asia jos pyytää.
-
Eikä murskakritiikkiä todellakaan pitäisi antaa kenellekään ilman eri pyyntöä ja silloinkin voisi vähän miettiä, että antaako vai ei :D
Mä tiedän, että mä menisin ihan maanrakoon ja matalaksi, jos oikeesti saisin murskakritiikkiä, mutta kyllä mä sieltä nousisin! Myönnän kuitenkin olevani sen verran ... öö, tähän joku sana? etten halua murskakritiikkiä ihan keneltä vain, pelkästään eri pyynnöstä :D
Mä haluun sitä kritiikkiä, koska en oo viime aikoina sitä saanut ja sen puute saa mut ajattelemaan, että ihmiset yrittää vain olla mulle kilttejä :( Alan siis epäillä, että kaikki valehtelee mulle ja se tuo ihanan vainoharhaisen olon ;D
-
Sekin on niin mielipideasia, mikä on murskakritiikkiä. Mun mielestä ei ole ollenkaan paha sanoa koko tekstiä täysin epäonnistuneeksi surkimukseksi, jos sen perustelee kunnolla (tosin en ole ikinä tälläistä tapausta lukenut, yleensä kaikessa on edes jotain hyvää). Joku kokee tämän kamalan ilkeäksi ja kohtuuttomaksi ja saattaa pahoittaa mielensä tosissaan. Toiselle tälläisen kritiikin saaminen on kasvattavaa ja vaikka tekstin epäonnistuminen harmittaakin, siitä pääsee yli ja kokemuksen ottaa kasvattavana, ei lannistavana.
Täytyy sanoa, että minusta on kauheaa, jos toisen teksti lytätään täysin epäonnistuneeksi, ihan sama miten hyvin sen perustelee. Oikeastaan on vielä pahempi, jos sellaisen kritiikin perustelee hyvin, koska silloin se kirjoittaja ainakin uskoo sen, eikä ehkä koskaan enää kirjoita mitään. Sitä paitsi murskakritiikin antaminen on mun mielestäni siinäkin suhteessa arveluttavaa, että kun kyse on kuitenkin vain omasta mielipiteestä, eikä mistään absoluuttisesta totuudesta. Voihan ficci olla huono, mutta yhtä hyvin sitä haukkuva voi olla väärässä.
Useimpien ficcareiden ajatuksena ei liene saada kasvatusta osakseen, vaan nauttia kirjoittamisesta. Tuossa on minusta vähän sellainen luterilainen ajatus, että kärsi kärsi, niin kirkkaamman kruunun saat, mutta jotenkin se ei minusta sovi ainakaan harrastukseen, jonka tarkoitus on tuottaa iloa itselle ja toisille. Tulee mieleen se ruotsalaisisä, joka jätti poikansa seisomaan pelivaatteissa pakkaseen, kun joku sählypeli oli mennyt pojalla huonosti... :'(
Minusta täydellinen murskakritiikki on flame, enkä voi hyväksyä sellaista. En muille, enkä toivo sellaista itsellenikään. Jos ficci on surkea, niin parempi on jättää se kommentoimatta.
-
Itse ainakin pyrin rehellisyyteen ja sanoessani jonkin olevan hyvä, todella myös tarkoitan sitä. Samoin sanon myös negatiivisen kritiikin, mutta täydellistä murskakritiikkiä vältän antamasta ihan vain, etten lannistaisi/ pahoittaisi toisen mieltä. Tähän asti olen onnistunut löytämään hyvää jok'ikisestä lukemastani tekstistä. Enkä todellakaan ala keksiä hyvää sanottavaa päästäni tässäkään tapauksessa ja seison kyllä kaiken sanomani takana, kunnes joku osoittaa minun olleen väärässä
Tässä nyt mielestäni (tai ainakin oli tarkoitus) totesin, ettei todellista murskakritiikkiä pysty antamaan kellekään perustellusti. Jokaisessa on jotain hyvää ja juuri tämän takia sanoin aiemmin, että minusta tekstin kommentointi ensivaikutelman perusteella on epäreilua, sillä silloin et todellisuudessa vielä tunne tekstiä. Mun mielestä oman mielipiteensä pystyy ilmaisemaan vasta tutustuttuaan aiheeseen - vähän niin kuin alkaisit väitellä jonkun kanssa siitä, että punainen on sinistä parempi vain sen perusteella, että joku on sanonut punaisen olevan parempi ja olet itse kerran nopeasti punaista vilkaissut (esimerkki vain, en väitä punaisen olevan parempi, ettei tarvitse siitäkin ruveta kättä vääntämään :P ). Mahdollisen negatiivisen kritiikin antaminen on myös yksi syy, miksi kannatan pidempiä ja harkitumpia kommentteja, sillä niissä pystyy kunnolla perustelemaan kantansa ja antamaan mahdollisesti uutta näkökantaa. Mikäli ei ole valmis oikeasti miettimään toisen tekstiä ja kirjoittamaan perusteltua kommenttia on minusta väärin antaa negatiivistä kritiikkiä, sillä siitä ei jää kirjoittajalle käteen kuin paha mieli.
Kuten jo tuossa toisessa topassa totesin, tässä päästään Platoniin ja siihe, onko parempi elää luolassa vai kohdata totuus. Joidenkin mielestä on, toisten ei, mutta kummat on oikeassa? Mun mielestä kellään ei ole oikeutta pakottaa toista olemaan kertomatta kilttiä, perusteltua mielipidettään, mutta ei myöskään pakottaa antamaan minkäänlaista kritiikkiä. Jokainen tehkööt mun puolesta omat päätöksensä ja arvoasteikkonsa kommenteille.
-
Kivaa, keskustelua! (Olkoonkin sitten ketutusarkistossa, heh.) Ymmärrän nyt jollain tavalla paremmin tuon Culliinan näkemyksen ihkutuksesta, ja olen ihan hyvilläni etten ole sellaiseen niin kovin usein törmännyt. (Kenties siksi etten Twilight-ficcejä harrasta? Ainakin sellaisen käsityksen keskustelusta sain...)
Kommentoinnissa on paljolti kyse mielipideasioista, joten minusta tuntuu että se kommentinantamisohjeistus voisi toimia joillekin tosi hyvin, jos nyt ei pakollisena niin suositeltavana ainakin silloin jos toiveissa on tietyntyyppinen kommentti. Olen edelleen sitä mieltä, että kenelläkään ei ole velvollisuutta antaa mitään tietynlaista kommenttia, ja murskakommentinkin antaminen periaatteessa on yhtä sallittua kuin ihkutuksenkin, ellei foorumilla päätetä että sellainen on ilkeilyä ja poisteta sitä siitä hyvästä. ;)
Tämä vertaus siniseen ja punaiseen ja pikaisesti vilkaisuun tuo mieleen sen, että ei kaikilla lukijoilla ole välttämättä mitään tarvetta perehtyä aiheeseen sen syvällisemmin. Ihannekommentti on mikä kullakin on, omanlaisensa, mutta periaatteessa kirjoittajan pitää tyytyä siihen mitä kommentoija hänelle antaa.
Mikäli ei ole valmis oikeasti miettimään toisen tekstiä ja kirjoittamaan perusteltua kommenttia on minusta väärin antaa negatiivistä kritiikkiä, sillä siitä ei jää kirjoittajalle käteen kuin paha mieli.
Tästä olen ihan samaa mieltä. Tosin, saattaa kirjoittajalle tulla paha mieli vaikka se kritiikki olisi perusteltuakin. Kuten Pahatar mainitsi edellä, voi ihan hyvin olla niin että kritiikin antaja on itse "väärässä" tai toisin sanoen näkee eri asiat tärkeinä kuin kirjoittaja, jolloin todellakin kirjoittaja masentuu ihan turhan takia.
En kannata mitään alkutietojen lisäämistä, koska on myös elämää oppia kestämään erilaisia ihmisiä ja elämään näiden kanssa - ei sitä voi bussissakaan päättää, kuka siihen viereen istuu eikä sukuaan valita.
Mielestäni taas juuri sellaisille jotka toivovat jotain erikoistunutta sen sijaan että nauttisi yhtä lailla mistä tahansa kommentista, siitä olisi oikeasti hyötyä. En tarkoita että pitäisi laittaa mitään elitististä hienostelua siitä että kommentin pitäisi täyttää tietyt laatukriteerit ollakseen arvollinen vaan että esimerkiksi mainitsisi ystävällisesti että kuulisi mielellään erityisesti mielipiteitä ja näkemyksiä jostain asiasta, kuten juonen tai henkilöhahmojen toimivuudesta tms. Tai kuten tuolla aiemmin oli puhetta, että kommentissa olisi edes ne kolme mainintaa, jotka antaisivat siitä heti enemmän irti. :)
Niin monet vuodet on kuitenkin keskusteltu esim. Finissä siitä, miten korkea kynnys ihmisillä on uskaltaa kommentoida ylipäätään, että on ilmiselvästi parempi kannustaa kommentoimaan vaikka vain yhdellä sanalla, kuin kieltää kommentoimasta ellei kommentti ole riittävän kelvollinen.
-
Eikä murskakritiikkiä todellakaan pitäisi antaa kenellekään ilman eri pyyntöä ja silloinkin voisi vähän miettiä, että antaako vai ei :D
Mä tiedän, että mä menisin ihan maanrakoon ja matalaksi, jos oikeesti saisin murskakritiikkiä, mutta kyllä mä sieltä nousisin! Myönnän kuitenkin olevani sen verran ... öö, tähän joku sana? etten halua murskakritiikkiä ihan keneltä vain, pelkästään eri pyynnöstä :D
Mä haluun sitä kritiikkiä, koska en oo viime aikoina sitä saanut ja sen puute saa mut ajattelemaan, että ihmiset yrittää vain olla mulle kilttejä :( Alan siis epäillä, että kaikki valehtelee mulle ja se tuo ihanan vainoharhaisen olon ;D
LOL sulla on mun sairaus! Tekstissä TÄYTYY olla jotain vikaa, koska eihän nyt mikään voi olla sellaista, ettei siinä jotain vikaa olisi ja sitä paitsi kun se oma teksti on vielä niin ärsyttävääkin! ;D Mutta murskakritiikki olisi aika masentavaa. Ei musta olisi kiva tietää, että olen jonkun mielestä epäonnistunut paska kirjoittajana ja olen vakuuttunut siitä, että sellaisia ihmisiä löytyy, koska ihmiset tykkä eri asioista. Siinä on sellainenkin juttu, että musta tuntuu, etten voi asialle mitään. Jos jonkun mielestä olen epäonnistunut surkeasti, niin se on sinänsä ikävää, mutta ei se nosta tai laske mua mihinkään. Sinänsä siis aika sama, jos ihminen ilmaisisikin, että olen paska kirjoittaja tai tekstini on paska, mutta kyllä täytyy sanoa, että ei varmaan kirjoittamisharrastus tai lähinnä julkaiseminen kauan kestäisi pelkällä negatiivisellä palautteella, koska mitäs järkeä siinä olisi kirjoittaa, jos olisi paska ja siinä mun mielestä tulee se, miksi suhtaudun tosi negatiivisesti negatiiviseen palautteeseen: mun mielestä ihmisten pitää saada harrastajafoorumilla kirjoittaa ja julkaista tasosta riippumatta. Siis mun mielipiden menee aina siihen, että kommentoijan oikeudet tulee kaukana julkaisijan oikeuksien perässä. ;D Elämän tosiasiat oppii kyllä muuallakin kuin kivan harrastuksen parissa. Näin mun mielestä. :P
-
LOL sulla on mun sairaus! Tekstissä TÄYTYY olla jotain vikaa, koska eihän nyt mikään voi olla sellaista, ettei siinä jotain vikaa olisi ja sitä paitsi kun se oma teksti on vielä niin ärsyttävääkin! ;D
Joo, se on näköjään tarttuvaa :P
Mutta murskakritiikki olisi aika masentavaa. Ei musta olisi kiva tietää, että olen jonkun mielestä epäonnistunut paska kirjoittajana ja olen vakuuttunut siitä, että sellaisia ihmisiä löytyy, koska ihmiset tykkä eri asioista.
Mutta etkös se ole just sinä joka sanoo, että kommentoida pitäis tekstiä eikä kirjoittajaa? Kyllä mä ainakin sulatan sen, että mulla voi olla paska teksti. Sitä en sulata, että ne kaikki ois paskoja, koska sitä vastaan jo puhuu todennäköisyyskin x) Emmä kyllä tiedä onko tällä mitään tekemistä todennäköisyyksien kanssa, mutta kuitenkin.
Sinänsä siis aika sama, jos ihminen ilmaisisikin, että olen paska kirjoittaja tai tekstini on paska, mutta kyllä täytyy sanoa, että ei varmaan kirjoittamisharrastus tai lähinnä julkaiseminen kauan kestäisi pelkällä negatiivisellä palautteella, koska mitäs järkeä siinä olisi kirjoittaa, jos olisi paska ja siinä mun mielestä tulee se, miksi suhtaudun tosi negatiivisesti negatiiviseen palautteeseen: mun mielestä ihmisten pitää saada harrastajafoorumilla kirjoittaa ja julkaista tasosta riippumatta.
Tää on kyllä totta. Ja kukapa julkaisis mitään kirjoittamaansa ellei haluais näyttää sitä muille, vaikkei välttämättä kommentteja toivoiskaan. Mä oon kyllä melkeen sitä mieltä, että kyllä niitä kommentteja toivoo aina, kuitenkin :E
-
Anteeksi, että häiritsen keskustelua, mä nyt avaudun vähän kattuuntumisestani, kun tää on aiheen arkisto. Mulla on nimittäin korvatulehdus. Tosi paha. Alan ymmärtää lapsia kun ne parkuu tän takia. Onneks mul on lääkärinaika puolentoista tunnin päästä.
-
Lavande, korvatulehdus on paskamainen juttu.
Beelsebutt, joo olen sitä mieltä että pitäisi kommentoida tekstiä, mutta mun mielestä kenelläkään ei silti ole mitään asiaa sanoa että toisen teksti on paska, vaikkei mitään kirjoittajasta puhuisikaan ja yleisesti ottaen ihmiset ei kommenteissaan näytä erottavan sitä kommentoiko ne tekstiä vai kirjoittajaa. Ne näyttäisi yleisesti tekevän molempia. Tää keskustelu kyllä johtaa siihen, että ei tee mieli enää julkaista omia tekstejä eikä kommentoida kenenkään tekstiä. Ärsyttävää, että kivasta harrastuksesta pitää tehdä noin kompleksinen. Mä taidan perustaa jonkun oman foorumin ihmisille, jotka vain nauttii kirjoittamisesta ja lukemisesta ja jossa ei ole mitään asiaa valittaa rakentavan kritiikin puutteesta. ;D
-
Eikö meillä tässä oo jo sellainen perustettuna?
-
Mainio havainto. ;D
-
Eikö meillä tässä oo jo sellainen perustettuna?
Ottaen huomioon että tämä on sun perustama ja sä et käsittääkseni ole asiassa ihan samaa mieltä mun kanssa, niin mä en ole varma onko meillä vai eikö. :D :P Ainakin mulle on useammasta otteesta tullut sellainen kuva, että sä oot sitä mieltä, että tekstistä pitäisi saada antaa ihan yhtälailla kriittistä palautetta kuin ihkutustakin. Ainakin mä muistan moneen kertaan kirjoittaneeni vastauksen sun viestiin ja perustelleeni sitä, että niillä tuntuu olevan erilainen painoarvo. Jostain syystä ihmiset tuntuu kuvittelevan, että se negatiivinen palaute on rehellisempää, vaikka käsittääkseni kuitenkin useimmat positiivista palautetta antavat eivät oikeasti ole kiinnittäneet ficissä lukiessaan huomiota mihinkään negatiiviseen ja se on luultavasti ihan yhtä rehellistä. :P
//Se vastaa ihan sitä, että jos on saanut ficciinsä vaikka viisi kehuvaa palautetta ja saa yhden kriittisen, joka sanoo ettei se ollut niin hyvä, niin on taipuvainen uskomaan sitä yhtä vaikka painoarvo on yksi vastaan viisi. :P Toistaiseksi ei ole tarvinnut asiaa täällä miettiä sen tarkemmin, koska täällä palaute on pysynyt sellaisena, ettei se ole nostanut hiuksia pystyyn, mikä on onni ja johtuu siitä, että ihmisillä on jonkinlainen järki päässä siinä, miten ne mielipiteensä sanoo. Toisaalta täällä annetaan myös kohtuullisen vähän palautetta, mikä myös selittää asian. :D
-
Tää on teknisesti mun nimillä, mutta tietääkseni tässä on kolme admnia tätä hoitamassa. Ja kuten ollaan sovittu, muutoksista sovitaan koko foorumin kesken, joten emmä nyt nää eroa siinä, onko tää mun teknisesti perustama vai ei. Ja jos oikein lähdetään hiuksia halkomaan, kyllä tää on sun perustama, mä tein vain naputtelutyön ;)
-
Niin, mutta se oli syy sille miksi mä sanoin, että mä perustaisin uuden foorumin. En mä täällä yrittäisi kenenkään yli natseilla, mutta omalla foorumilla voisi laittaa omat kommentoinnin natsisäännöt heti kättelyssä. :D
-
Pakkanen oli jäädyttänyt autosta akun. Kun sain akun lämmitettyä ja ladattua uudelleen ja lähdin ajelemaan, mun auto keitti. Nyt se seisoo keskellä korpea jäätymässä lisää. Minä sentään sain kyydin ja pääsin reilun tunnin myöhästyneenä töihin. Töissä lähetin sähköpostilla ilmoituksen myöhästymisestäni kahdelle henkilölle, jotka kummatkin olivat vääriä. Voiko päivä enää paremmin alkaa? ::)
Todennäköisesti päivä loppuu vielä miellyttävämmissä merkeissä, kun yritän saada umpijäätynyttä autoani liikkeelle tienvarresta kolmenkymmenen asteen pakkasesta.
-
Otan osaa. :P Mun ketutuksen aiheeni on se, että mä en näe mitään. Silmätipatkaan ei auttaneet, pitää tihrustaa että näkee jotain. :P En toisin sanoen voi tehdä mitään, kaikki on sumeaa suttua. :P Jos tekstikin on sumeaa johtuu siitä, mutta onneksi mun ei tartte nähdä näppäimiä kirjoittaakseni, mutta harvinaisen ärsyttävää kun ei pysty kunnolla lukemaan mitään vaikka suurentaisi tekstiäkin. Se on silti kivaa suttua.
-
Buujaa... Työnhakurumba :(
Eivät suostuneet työkkärissä antamaan tukia, kun on kuulemma liian vähän näyttöä työnteosta ylioppilaaksi pääsyn jälkeen. Kohtelivat muutenkin kuin jotain yhteiskunnasta syrjäytynyttä luuseria, vaikken mä ole ollut tyhjänpanttina lukiosta päästyäni ennen kuin nyt, ja nytkin haluisin hetipian jotain rahaa tuottavaa tekemistä.
Sanoivat myös hakemassani työpaikassa, että liian vähän työkokemusta. En haluis mikskään palkattomaks harjottelijakskaan, koska valtion tuilla tuskin saan rahaa säästöön ja tarviin rahaa jos nyt yliopistoon pääsen - hain Skotlantiin.
Wtf - Welcome to Finland...
-
Lavande, juuri mikään ei saa ihmistä tuntemaan itseään yhtä epäonnistuneeksi, kuin se kun yrittää asioida työkkärissä, kelalla, tms. ja saada asiansa kuntoon. Niissä paikoissa on varmaan erikoistuttu jonkinlaiseen ihmisten nöyryyttämiseen.
Auto-ongelmat jatkukoon. Tänään sain autoni ahkeran lämmittelyn ja jäähdytinnesteen lisäämisen jälkeen käyntiin, eikä se enää keittänyt… mutta ei se lämmennytkään. Ajelin sitten aamutuimaan 25 asteista pakkasilmaa sisään puhaltavalla autolla 30 kilometriä. Siinä olis pitänyt olla kelkkahaalarit päällä. Kaikki lasit ihan jäässä. Todennäköisesti autosta on mennyt termostaatti, joka ei maksa kuin 10-15 euroa, mutta sen vaihdattaminen korjaamolla maksaa varmaan vähintään satasen. Sen vaihtaminen itse ei olis homma eikä mikään, jos olis vain lämmin talli missä vaihtaa. Jos ulkona on pakkasta lähelle 30 astetta, niin siinä ei paljassormin juuri mutteria väännetä, eikä juuri hanskat kädessäkään.
Welcome to Finland...
-
Nappeli, jos osaat itse vaihtaa sen termostaatin, niin kai nyt jollakulla tutulla tai naapurilla on lämmin talli missä sen voi käydä vaihtamassa? Jos siinä ei pitkään mene niin ei kai se nyt ketään niin kovin mahtaisi häiritä? (Vai olenkohan vaan tottunut liian yhteisölliseen ajattelutapaan... ::))
Kävin hiljattain messuilla, jossa oli myös Kelan piste. Siellä joku yliystävällinen ihminen olisi halunnut kertoa Kelan toiminnasta ja kyseli olenko tietoinen millä kaikilla tavoin Kela voi auttaa ja miten helposti ja kätevästi kaikki hoituu. Tahtoisinpa nähdä luonnossa sellaisen ihmisen Kelan tiskin takana... ;) No, voihan olla että tilanne on muuttunut siitä kun viimeksi olen siellä tarvinnut käydä, mutta jotenkin epäilen...
-
Nappeli, euron maksaa tunnin parkkeeraus esim. Stockan hallissa ja se on suhteellisen lämmin. Anttilallakin on halli, mutta minusta se on kylmempi :E
-
No tänään tuli sitten aihetta kirjoittaa tänne ketutusarkistoon ihan alkuperäisestä syystä eli siksi että ärsyttää. ;)
Jouduin edustamaan taloyhtiön hallitusta jonkunlaiseen vedenkäsittelyjärjestelmän esittelyyn hallituksen puheenjohtajan sijasta, koska hän oli reissussa. Jotenkin sitä kuvittelisi, että jos on saanut sellaiseen kutsun (yleensä ei ole minulle niitä ennenkään laitettu) niin että kyseessä olisi jollain tavalla aiheellinen juttu. Olisi tietysti pitänyt varmistaa ensin, mutta kun ihmeen kaupalla sattui silloin olemaan vapaailta niin menin sinne sitten, tein muistiinpanoja ja otin esitteitä siltä varalta jos niitä se asia vaikka kiinnostaisi. En ole sen alan ihminen että noista sen paremmin ymmärtäisin. No, kun nyt sitten tänään juttelin isännöitsijän kanssa puhelimessa, niin mainitsin että olin siellä esittelyssä ja että onko se nyt joku juttu jota taloomme ollaan harkitsemassa, niin tämä toteaa että se nyt ei ollut mikään sen kummempi, mutta hän ajatteli että kun muut hallituksen jäsenet ovat kiireisiä liikemiehiä niin laittaa sen minulle koska joudan paremmin sellaisissa kaupallisissa esittelyissä istumaan.
!!!!!!!!!!!!!!! >:(
Anteeksi nyt vain, mutta minulla keitti yli. Vaikka onneksi vasta puhelun päätyttyä. Kiehuin kiukkua jonkun aikaa ja sitten soitin takaisin ja kysyin että tajusiko se miten alentavalta tuollainen kommentti oikein kuulosti! Että kai minullakin on päivätyö ja kiireiset illat siinä missä muillakin, ja kai minun aikani on ihan yhtä arvokasta kuin muidenkin. Plus että se että vaikka en ole mies, olen silti tasa-arvoinen naisena. No, se pyyteli anteeksi sillä tavalla inhottavasti mielistelemällä että alkoi vain ärsyttää entistä enemmän. Hän hyvää hyvyyttään laittoi sen minulle kun sellaisissa yleensä saa ilmaiset kahvitkin. No joo. Ilmaiset kahvithan riittävät oikein mainiosti korvaamaan kokonaisen illan, se kesti puoli kuudesta yhdeksään asti! "Eihän niihin ole mitenkään pakollista osallistua." No, oma vikani etten tarkistanut sitä erikseen, mutta toki oletin että se olisi jotenkin olennainen kun on noista remonttijutuista ollut kerran puhetta ja tulee sitten isännöitsijältä sellainen viesti että menisin sinne. Hän sanoi että kun olen tällainen aktiivinen ihminen tekemään kaikkea että arveli että menisin mielellään kaikkeen tuommoiseen, mutta sehän on ihan ristiin puhumista, koska juuri siksi että olen aktiivinen ja monessa mukana, tarkoittaa sitä että normaalistikin karsin iltamenoista kaiken turhan että aika riittää niihin olennaisiin tekemisiin joita itsessäänkin on ihan yllin kyllin.
Vaikka olin tosi kohtelias ja sanoin myös että en sitä ota henkilökohtaisesti, niin se kuulosti ihan siltä että hän kyllä ottaa. Odotanpa innolla ensi hallituksen kokousta. Saakelin pienimunaiset sovinistiset kusipäät, kun eivät ymmärrä yhtään mitään. Tykkäsin entisestä isännöitsijästä enemmän, se oli sellainen leppoisa vanha pappa joka jäi eläkkeelle mutta tämä on vielä kohtuullisen nuori, ehkä jotain nelikymppinen, ja tuntuu olevan ihan tyhmällä asenteella liikkeellä. Naljaili viimekin vuonna siitä että otin neuleen hallituksen kokoukseen, mutta eikö se ole ennemmin järkevää että maksimoi ajankäyttöään, kun kumminkin joutuu palkattomana istumaan jossain kuuntelemassa ihme jorinoita. (Tai sitten sitä ärsyttää sekin, että puutun joka asiaan vaikka en niistä paljon ymmärräkään, koska miten minä muuten ymmärtäisin niistä sitäkään vähää!)
Huh, kylläpäs helpotti tämä purppaus. :)
-
Ketuttaa olla jatkuvasti sairaana. Johan tässä pari viikkoa oltiinkin terveenä ja nyt taas kuumetta ja nuhaa pukkaa päälle. Olo on kurja. :(
zilah
-
Ikävä kuulla, zilah. :( Toivottavasti oot alkanut jo parantumaan!
Ääk, nyt on toinen jalka haudassa. Erehdyin käymään kehon koostumuksen mittauksessa. Lopputulos: hälyttävä! Hapenottokyky on heikko, kestävyys heikko, rasvaprosentti korkea ja viskeraalinen rasva oikein korkea. Elintavat ovat johtamassa minut ennenaikaiseen hautaan! ::) Ainoa mikä on hyvä, on lihasvoima. Ehkä mussa on paljon testosteronia, kun lihasvoima säilyy vaikka makaamalla.
-
Oliko toi tulos sulle jotenkin yllätys? ;D Aina autolla joka paikkaan. ;D Siinä ei hapenottokykytai kestävyys paljon kasva. Voin itse olla jo ihan kuoleman kynnyksellä, mutten vaan tiedä sitä. ;D Kunnonkohentaminen parantaisi varmaan itse kunkin elämänlaatua. ;D
-
LOL, ei se ollut yllätys! Yllätys olisi ollut, jos tulos olisi ollut yhtään positiivisempi. :P
Ja nyt olen viiltänyt sormeni auki, niin että kirjoittaminen on yhtä tuskaa! Olisi selvästikin pitänyt käydä vähintään liimauttamassa haava, mutta inhoan mennä terveyskeskukseen. >:(
Naurattaa ja ärsyttää oma saamattomuus ja onnettomuusalttius. LOL
-
Hui, niin paha haava? :(
Mut siis, muuta vähäks aikaa Aasiaan. Sitten on joka tapauksessa lihava, pitkä, maskuliininen, rupsahtanut, brutaali ja vahva. Ja kun palaa kotiin, voi olla iloinen kun vaatekaupasta löytää paitoja, jotka 1) mahtuu päälle 2) olematta kokoa X(×∞)L
-
Juu, peskules, yli vuorokausi sitten tuli tuo haava ja vieläkin tihuuttaa verta, jos ei pidä jotain puristavaa tuppoa siinä päällä... :-\
Aasian reissu voisi tosiaan olla shokeerava kokemus näillä mitoilla! Voisin ilmoittautua suoraan Himalajalle lumimieheksi! Vai mikä muu siellä päin maailmaa voisi olla valtava, vaalea, karvainen, ihmisapinaa muistuttava otus, joka sietää hyvin kylmää, mutta tulee siitä kiukkuiseksi. Yleensä yksinään hiljainen, mutta suuttuessaan pitää hirveää meteliä. Hm... kävisin kyllä myös hyvin nenäapinasta ja myös mölyapinasta. :D :D
-
Juu, peskules, yli vuorokausi sitten tuli tuo haava ja vieläkin tihuuttaa verta, jos ei pidä jotain puristavaa tuppoa siinä päällä... :-\
Kannattaiskohan nyt kuitenkin mennä sinne lekuriin :F
-
Hui, niin paha haava? :(
Mut siis, muuta vähäks aikaa Aasiaan. Sitten on joka tapauksessa lihava, pitkä, maskuliininen, rupsahtanut, brutaali ja vahva. Ja kun palaa kotiin, voi olla iloinen kun vaatekaupasta löytää paitoja, jotka 1) mahtuu päälle 2) olematta kokoa X(×∞)L
Kuulostaa siltä että mä voisin löytää sieltä sopivankokoisia vaatteita. ;D
-
↑Ehdottomasti, jos olet lyhyt, laiha ja suhteellisen tissitön! No okei, ehkä esim. 165 senttinen ei ole enää kauhean lyhyt ja se on japskivaatteissa se naisten isoin koko... Ja pieni pyöreys ei haittaa, jos on muuten lyhyt. Jos on liian pitkä, niin siihen ei auta mikään. Ees laihuus. Rintavuus kans voi osoittautua ongelmaksi, aasialaiset kun harvemmin kärsivät siitä ihan luonnostaan.
Japskimuoti on muutenkin vähän sellasta, että vartalon muodoilla ei hekumoida, vaan enemmän keskitytään just siihen söpöyteen tai glamööriin. Jalkoja voi paljastella nuoret naiset ihan minkä verran vaan, kunhan olkapäät ei oo paljaita tai kaula-aukko kovin suuri (=ihan tavallinen länsimainen t-paidan kaula-aukko paljastaa jo ihan liikaa).
Jos kengänkoko on pieni tai korkeintaan keskikokoinen (38) ja jalkapöytä kapeahko niin halpoja fantastisia kenkiä löytyy vaikka millä mitalla. Nyt jenin kurssi on vähän tyhmä, mut esim pari vuotta sitten ostin älysöpöjä korkkareita kahdeksalla, seitsemällä eurolla.
Mut vaaleus on kaunista! Mitä kalpeampi, niin sitä ihanampi näin aasialaisittain.
Olen miettinyt tätä. Paljon. :D
-
Kuulostaa siltä että minun täytyy siis lähteä Japaniin kenkäostoksille! :D Tähän asti olen shoppaillut lähinnä Italiassa... Suomesta on vaikea löytää naisten kenkiä koossa 36 ja kapealla lestillä.
Vaatteitakin saattaisi muuten löytyä, mutta mitäs jos on paitsi lyhyt, sekä pyöreä että rintava... ;)
-
Jos miettii pelkkiä kenkien hintoja, niin uskoisin Japanin halvemmaksi :D Varsinkin jos tykkäät korkeista koroista, niin niitä löytyy! Itse olen Suomenmaallakin selkeästi yli keskipituinen, niin että kylväisin varmaan kauhua jos vetäisin Japanissa jalkaan sellaiset kymmenen sentin korot...
No rintavarustus on vähän ongelmalliset, kun ostaa vaatteita, jotka on suunniteltu naiisille, joilla a) ei ole tissejä tai b) ne täytyy piilottaa. Mut jos tykkää suojella ruotonsa muotoa katseilta niin Japani tarjoaa shoppaajalle laajalla hintaskaalalla boheemeja rypytyksiä ja jännittäviä laskoksia :D
-
Mä olen selvästi alle 160-senttinen ja ongelma rintaliivien kanssa on se, etten löydä kovin helposti rintsikoita, joissa on tarpeeksi kapea rinnanympärys. En tiedä onko mun rinnat pienet LOL. En ole mitenkään erityisen laiha, mutta muuten kokolailla pieni ja myös kengänkoko on pieni, mutta kenkien löytäminen on vaikeuksista pienin. ;D Yleensä vaatteet on löysiä siksi, että ne on isoja, mutta ei sillä että myös tykkään väljistä. ;D
-
^Ei kun siis vaan ostosmatkalle muille maille!
No just. Annoin eräälle sanomalehdelle haastattelun ja siihen netissä kommentoineet ihmiset leimaa mua tuolla lapselliseksi "pappa-betalar"-sukupolven edustajaksi. En kyllä mielestäni sanonut mitään typerää. Ja hoh hoijaa, kun joku antaisikin rahaa!
Oon antanut haastatteluja ennenkin, vaikken ole mitään ihmeellistä vielä elämässäni tehnyt, mutta enpäs ole ennen saanut tuollaista kuraa niskaani. Ja sitten ärsyttää, että ihmisten pitää linkittää noita kommentteja mulle - miks joku luulee, et haluisin kuulla, kun tuntemattomat mua arvostelee, tietämättä mistä puhuu? En muuten olis ees tullut lukeneeks niitä.
Niin että seuraavan kerran kun joku tulee jotain kyselemään, puhun vaan siitä kuinka kukaan ei anna mulle rahaa tai ota töihin, vaiks oon ollut sanomalehdessäkin.
-
Elämässä tulee usein tilanteita, joissa harmittaa, joissa tekee mieli itkupotkuraivaroida ja rikkoa jotain - onneksi on sitten niitä iloisiakin tapahtumia, joita voi muistella ja joille voi nauraa. Nyt on kuitenkin sellanen vatutus päällä, että revin just pari vanhaa valokuvaa (ja se vaan pahensi tilannetta, koska tiedän itkeväni niiden perään vielä joskus) enkä vain ymmärrä, kuinka olen koskaan voinut nauraa tälläisessä maailmassa millekään.
Ensin on finin bannaus-draama, sitten se menee henkilökohtaisuuksiin ja nyt puhutaan paskaa selän takana. Sitten alkaa henkilökohtaiset ongelmat ihmissuhteissa aka en vain kestä kahta erittäin ihanaa, mutta suurisuista parasta kaveriani, jotka näin tiivistetysti tuntuvat tällä hetkellä helvetistä nousseilta pirunpoikasilta. Voiko elämä olla näin vaikeaa?! Finissä asiat sentään mennee ohi, mutta noi ystäväni... ÄRGH! Siitä olen kiitollinen, että tiedän meidän ystävyyden olevan edelleen turvassa, mutta kaikki tuntuu nyt vain kaatuvan niskaan! Ehkä olen itsekin turhan tiuska, koska hermot on jo valmiiksi kireällä, mutta on nekin mua kohtaan todella epäoikeudenmukaisia kaikkine paskoineen ja syytöksineen.
Kiitos.
~Culliina
-
Ensin on finin bannaus-draama, sitten se menee henkilökohtaisuuksiin ja nyt puhutaan paskaa selän takana.
Mä en tiedä, kuka mun selän takana puhuu paskaa, mut Fifissä ei voida onneksi puhua paskaa selän takana, kun kaikki on julkista \o/
Ja onneksi mulla Finidraama ei tällä kertaa mennyt henkilökohtaisuuksiin paitsi ehkä yhden kommentin verran, mutta sekin on lähinnä lol x)
Ihan vain näin offina ketutusarkistoon!
Mua ketuttaa, koska näköjään stressaan kuitenkin tätä draamaa sen verran, että mulla tuntuu rytmihäiriöt palanneen... ainakin äskön kotia kävellessä pihalla muljahteli oudosti rinnassa. Nää tuli viimeksi, kun koulun takia olin kovassa stressissä, toivottavasti eivät tulleet jäädäkseen :( Mä taidan yrittää saada ton Finihomman loppuun asap että saisin otettua siihen tarpeeksi etäisyyttä...
-
Ota rauhallisesti. :o Ei tämä ihan niin vakavaa ole. En tiedä tuosta paskanpuhumisesta seläntakana, koska mulle on useampaankin kertaan nyt ihan suoraan sanottu, että mua dissataan. Mulle on myös sanottu että olen ilkeä ihminen ja että vuokseni monet ovat lähteneet Finistä. En mielestäni ole ilkeä, joten tottakai se satuttaa kuten myös sen ajattelu, että mua todella dissataan jossain, mistä sitä ei näe ja varmaan halveksitaan ja naureskellaan. No toisaalta olenhan mä nyt aika hiton pelle LOL. ;D Mutta koska se tehdään jossain salaa, sen voi kuvitella olevan jotain pahempaa kuin mitä täällä tehty julkinen arvostelu. Toisaalta ehkä enemmän satuttaa se muiden loukkaaminen tietämättään. Tai siis ilmeisesti kuvitellaan, että olen tehnyt sen tietoisesti ilkeänä ihmisenä ja se on ahdistavaa ja pelottavaa, kun en tietääkseni ole tietoisesti ilkeä tai halua ihmisille pahaa. No, kyllähän sitä helposti aiheuttaa pahaa vaikkei sitä tarkoittaisikaan, mutta ehkä sen jotenkin jossain joskus voi korvata, käydä läpi ja antaa anteeksi. :P
-
Hööh, älkää ottako sitä finihommaa niin henkilökohtaisesti! Fini on vähän masentava paikka tälläisten jupakoiden takia, joissa loppujen lopuksi vaan kaikki pahoittaa mielensä, eikä mitään oikeita syyllisiä oo olemassakaan. Tämmöset isot selkkaukset lähtee yleensä käyntiin siitä, että joku yrittää päteä ja jollain toisella on PMS.
-
Tämmöset isot selkkaukset lähtee yleensä käyntiin siitä, että joku yrittää päteä ja jollain toisella on PMS.
<3
Jottei nyt menisi tämä topic liian iloiseksi, niin ketuttaa se, että hukkasin taas korvikset. Nää on toiset about kuukauden sisään. Eka hävitin lempparikoruista toisen, nyt hävisi tosi hyvät, melkein jokaiseen asuun ja fiilikseen sopivat killuttimet. Perkele, miten voikin olla näin saatanan tupelo?! Avokki tuossa kyllä lohdutteli, että kohta mulla ainakin on sit syy käydä ostamassa uusia...
-
Liz, sä ilkee :D Sähän oot ihana!
Mä en ottas finiläisten selän takana puhumista mitenkää vakavasti, nimimerkillä musta puhutaan paskaa jopa finimiiteissä :D Ehk sit ihmisil on nii tylsää et niide täytyy puhuu muista!
-
Sanon jotain, mitä en sano tarpeeksi usein, mutta ootte ihania just nyt. :D <3 Mut pääsee näissä yleensä just yllättämään se, että ihmiset ottaa niin henkilökohtaisesti, vaikka yrittäisi kuinka sanoa, että kritisoi kollektiivista toimintaa ja instituutiota eikä ihmisiä henkilökohtaisesti. Tuntuu, että silti sanat käännetään jotenkin aina niin, että on sanonut että kaikki on ihan paskoja.
-
Hyvin sanottu, Lavande. :)
Minäkin sanon vielä näin jälkikäteen, että älä Liz (tai muutkaan) ottako liian vakavasti tällaisia juttuja. Kuka teitä tuntee niin tietää kyllä että olette ihania ihmisiä. :) Ihmisillä tuppaa olemaan tapana leimata joku syylliseksi aina kun on joku hässäkkä, ja jos on silloin aktiivisesti äänessä niin jää mieleen. Luulen että sinun pitäisi enemmän muistuttaa siitä, että et tarkoita ihmisiä henkilökohtaisesti, sillä näyttää että moni ottaa nuo asiat todellakin henkilökohtaisina. No mutta, jospa se asia nyt on jäänyt taakse ja pysyisi siellä vähän aikaa. ;)
En hirveästi ole tuohon juttuun itse puuttunut, kun tuntuu että parempi varmaan vain jos siitä pysyy erossa. Vaikuttaa siltä että taas siinä oli kärpäsestä härkänen -tilanne. Olen sitä mieltä että tämänhetkinen ylläpito on sopuisin ja ymmärtäväisin näkemäni tähänastisista ja pyrkii joustamaan jopa liiankin kanssa. Ison foorumin kanssa ei vaan oikein voi tehdä asioita samalla tavalla kuin pienen. Mikä minua kummastuttaa näin ylipäätään, on se, miksi koko Finistä on pitänyt tehdä mitään ylimääräisiä FB tai muita ryhmittymiä, eikä pysytellä pelkässä ficcaamisessa. Loppujen lopuksi kaikki turhat draamat lienevät foorumin varsinaisen tarkoituksen ulkopuolisia asioita, eli jos ihmiset vain kirjoittaisivat ja lukisivat ficcejä ja keskustelisivat aihepiiriin liittyen niin mitään ongelmaa ei olisi. Tai sitten olisi kumminkin, heh. Eihän sitä voi kai millään estää, jos joillekin ei tasainen kyyti riitä vaan pitää päästä koskenlaskutunnelmiin. Minusta olisi vain niin kiva jos oltaisiin sovussa. Pienessä porukassa (kuten Fini ennen tai Fifi nyt) voi olla vapaata ja vallatonta, koska väkeä on vähän ja ihmiset tuntevat tai vähintään tietävät toisensa. Sitten kun on tuhattolkulla väkeä niin pakkohan siinä on alkaa sääntöjä kiristämään, kun ei kuitenkaan järjestys säily muuten.
Tämä nyt on tällaista yleistä pohdiskelua jälleen, ei suoranaisesti tuohon tilanteeseen liittyen kun en siitä ole kovin suuresti perilläkään. Mutta näin kokonaisuutena kun on katsellut draamanaiheita toisensa jälkeen niin alan kallistua siihen suuntaan, että helpompi ja mukavampi olisi, jos isoilla foorumeilla asiat hoidettaisiin vähemmällä hässäkällä, vaikka siihen jonkinmoista holhoamista ja itsevaltaakin sitten liittyisi. Toisaalta pidän siitä, että Finissä tahdotaan ajatella käyttäjiä ja kuunnella mielipiteitä eikä pelkästään jyrätä asioita läpi yhdellä tavalla. Olen tehnyt havainnon, että monessa muussa paikassa ylläpito deletoi ilman eri ilmoitusta kaiken mikä millään tapaa häiritsee kokonaisuutta; viestit kuin käyttäjätkin, ja siihen ei vastaansanomista ole eikä tule. Onhan se käytännöllistä, mutta ei ollenkaan niin kotoisaa kuin tämä vapaa foorumielämä.
-
No joo, ehkä mutta toisaalta juuri noiden muiden foorumien mielivaltaisuuksien vuoksi Fini on ollut ainoa foorumi, jossa ylipäätään on ollut aktiivisena ja on kokenut voivansa olla. Muille foorumeille ei ole syntynyt mitään tunnesidettä eikä edes huvita käydä paikassa, jossa tehdään summittaisia päättömiä päätöksiä, joista ei voi valittaa tai joutuu heti banniin tai jossa ylläpito kuittailee tosi halveksuvasti kaikkeen. Ja kuitenkaan ne foorumit eivät säännöillään yleensä ole saaneet aikaan sitä, että keskustelut olisivat tasokkaita ja pysyisivät asiassa. Finissä on ehkä just se ongelma omalta kannalta kun on nähnyt sen silloin, kun se oli pienempi ja sitten nähnyt, kun se on kasvanut ja tullut isommaksi, mutta on siinä ihan sekin, että on vaan vaikea nähdä jotain trollaukseen liittyvää holhousta muualla tarpeellisena ja Finin edustaminen myös antaa kylmiä väreitä. Persujen puolueesta erotettiin just joku tyyppi, koska se sanoi jotain järkyttävää, mutta Finistä määräaikaisen bannin saamiseksi ei tarvitse kuin sanoa jotain tyhmää. Ja mun mielestä siinäkin on epäkohta siihen nähden, että ihan selkeiden loukkausten (tai jopa uhkausten) sanominen omalla foorumillakaan (siis Finissä) ei johda kuin korkeintaan varoitukseen. :P Vai kumpi on pahempaa? Se, että ilmaisee että tietyt ihmiset tekisi mieli ampua vai se, että te ootte ihan n00b, ette kelpaisi Finiin?
-
Asiaa mietittyäni huomasin, että jopa enemmän kuin tämä nyt puheenaiheena ollut kummallinen sääntömuutos, mua ketuttaa finissä just tuo yleinen muutos huonompaan suuntaan. En ole seurannut keskusteluja siellä ihan kauhean tarkkaan, mutta jonkun verran kuitenkin. Siellähän on nykyään se tyyli, että pidetään hirveän tiukkaa rajaa siitä mistä asiasta saa puhua missäkin, joka jo sinällään aiheuttaa paineita ainakin minulle. Enkä minä ainakaan ole nähnyt siellä kuitenkaan mitään sellaista, joka välttämättä edellyttäisi tämän kaltaiseen vallankäyttöön.
Oli foorumi kuinka valtava hyvänsä, itse olen sillä linjalla, että asioihin voi puuttua sitten kun se oikeasti näyttää, että on tarvetta. Jos esim. keskustelu homoseksuaalisuudesta polveilee transseksuaaleihin, niin en näe mitään järkeä estää sitä. Vasta sitten, jos joku asiakeskustelu tukahtuu kahden sivun mittaisiin höpötyksiin, voi mahdollisesti käydä ehdottamassa, että jospa siirtyisitte offtopiciin, tai teette asialle oman keskustelun.
Ficcitopiceihin syntyneistä keskusteluista on ilmeisesti myös huomauteltu. Mun mielestä ficistä syntyneeseen keskusteluun on oikeus puuttua vain ficin kirjoittajalla. Jos kirjoittaja itse pyytää, että mode käy huomauttamassa, niin sitten ok. Mua ahdistaa todella kovasti kaikki täysin turhaksi kokemani ja havaitsemani päsmäröinti ja vallankäyttö. En ymmärrä sitä ollenkaan, enkä ihmisten tarvetta toimia sillä tavalla, tai jopa pitää sitä hyvänä toimintamallina. Minulle sellainen on yksinomaan pelottavaa, ahdistavaa ja tukahduttavaa.
-
Joo, toi asia on yksi, joka on ottanut päähän jo pitkään. Ensin se otti päähän Vuotiksessa ja sieltä se on siirtynyt Finiin. Vuotiksessa tapahtui aikoinaan mun mielestä paljon enemmän rönsyilyä, joten siellä se vielä meni, mutta Finissä varsinkin väittelyt on olleet tahdiltaan niin hitaasti eteneviä, että niihin puuttumisessa ei oikein tunnu olleen järkeä. Toisaalta yhdistelläänhän siellä kaksi perkkäistä viestiä samalta käyttäjältä, vaikka niiden kirjoittamisella olisi ollut väliä puoli vuotta. En mä näe sitäkään kauhean tarpeellisena. Sitä varmaan perustellaan siisteydellä tai jollain tai sillä että kaikki on säntillistä ja säännöllistä, mutta hyvän keskustelun tai väittelyn tyrehdyttäminen turhaan on tympeää enkä ole oikein keksinyt, että kenen edun mukaista se lopulta on. Onko se käyttäjien edun mukaista, että valvonta aiheen sisällä on niin tarkkaa? En muista, että siitä olisi kauheasti tullut Neuvostossa ilmiantoja ja on siellä muutkin joskus ilmaisseet käytäntöön tyytymättömyytensä, mutta ei se ole johtanut mihinkään muutokseen keskusteluilmapiirin suhteen tai sen suhteen, ettei oltaisi niin tiukkoja. Ehkä se ei muita vaivaa, mutta se osaltaan tekee tunnun ilmapiirin tiukkenemisesta. Ficcitopiceissa keskustelemisen kieltämistä mä en ymmärrä, kun ne keskustelut yleensä on siinä just mielenkiintoisia ja jos ficci on jo loppu, niin eihän siitä pitäisi olla kenellekään edes mitään haittaa. Kyllähän kirjoittajan pitäisi halutessaan voida omassa topicissaan kommunikoida lukijoidensa kanssa.
-
Ja mun mielestä siinäkin on epäkohta siihen nähden, että ihan selkeiden loukkausten (tai jopa uhkausten) sanominen omalla foorumillakaan (siis Finissä) ei johda kuin korkeintaan varoitukseen. :P Vai kumpi on pahempaa? Se, että ilmaisee että tietyt ihmiset tekisi mieli ampua vai se, että te ootte ihan n00b, ette kelpaisi Finiin?
Sama osui omiinkiin silmiin, ja nyt ymmärrän sua Liz, koska muakin alkoi pelottaa for real :E
-
Itse asiassa säännöissä on epäloogisuus, koska rasismi on määritelty varoitettavaksi asiaksi ja Suomen lakien rikkominen bannin aiheuttavaksi, mutta kuitenkin rasismi on nimenomaan Suomen lakien vastaista. :P Sitten taas toisen käyttäjän uhkailu aiheuttaa bannit, mutta mitään mainintaa ei ole siitä, jos esittää uhkaavia mielipiteitä. Toisaalta eikö se ole juuri rasismia, jos sanoo että joku ihmisryhmä tekisi mieli ampua aina kun vastaan osuu? :P Rasismi on määritelty varoituksen arvoiseksi, mutta eikö se silti ole pahempaa kuin trollailu, jos trolli ei uhkaile ketään tai esitä uhkaavia/pelottavia, kiihkeitä (LOL) mielipiteitä? :P
-
^ Kai se on päätettävissä, että mikä voidaan tulkita todelliseksi uhkaukseksi ja mikä on vain "tuulettamista". Veikkaisin.
Ts. jos nobody menee ja kirjoittaa että "haluaisin ampua ylläpidon", niin se otetaan vakavissaan, mutta jos tunnettu ja luotettu ylläpitolainen kirjoittaa "haluaisin ampua tiettyjä ihmisiä" ja samassa viestissä suht selkeästi viittaa juurikin draamailua käyneisiin osapuoliin, niin silloin se on vain pelkkää puhetta eikä sitä tarvitse ottaa vakavana uhkauksena.
Tää on siis mun mielipide asiaan, mikä lienee sitten koko totuus, tuskin saan koskaan tietää! :E
-
Sä puhut eri jutusta kuin minä.
Okei, nyt siis oikeasti alkaa pelottaa. Pitäisikö vaan poistaa Fifi? :P Mä en halua alkaa elää pelossa sen takia, että ihmiset on vihaisia jostain foorumidraamasta, mutta on vaikea toisaalta ottaa ihan kevyesti sitäkään, jos joku sanoo haluavansa ampua draamailijat, vaikka se olisikin lausuttu vihassa. :P Ei hyvää päivää. Ehkä mä menen kahville, jos se vaikka rauhoittaisi... ;D
-
Ei kannata ihan kauheasti säikähtää tuollaisesta. Mun äitillä on tapana sanoa aina suutuksissaan, että "pitäisi ampua" ja se on ihan sanontatapa, joka kylläkin ärsyttää mua, koska näinä nykyaikoina sen voi joku ottaa ihan aiheellisesti todesta. Ehkä tuollaisia kommentteja pystyi ennen heittämään ihan keveästi ja pystyi olettamaan, että kaikki ottavat sen vain ärtymyksen osoituksena. Mutta nykyään kun netissä pyörii toisilleen tuntematonta porukkaa, pitäisi ihmisillä olla vähän enemmän itsekritiikkiä, että jättäisivät tuollaiset sanomatta. Mustakin on pelottavaa, jos netissä aletaan puhua, että joku ihmisryhmä pitäisi ampua.
Mutta silti ottaisin tuollaiset puheet ainakin tässä tapauksessa vain samaan tyyliin, kuin joku sanois, että pitäisköhän mennä tallin taa.
edit/ Ja vielä lisäyksenä, ettei kukaan nyt luule mun äitiäni kauhean murhanhimoiseksi, että se ei tiettävästi ole koskaan omistanut asetta. Toisekseen se ei ole vihassa kovin väkevä, vaan paremminkin kuin ananias haaleassa vedessä. En usko, että äitiä saisi ärsytettyä edes niin suutuksiin, että se tirvaisisi ketään edes nyrkillä nenukkaan. :D
-
Joo, totta, sitä tulee sanottua vaikka ja mitä ja vaikkamissä ;D
-
Se on hieman eri asia jos joku tuttu ihminen sanoo, että jotkut pitäisi ampua, mutta se että joku itselle muuten kuin foorumin kautta tuntematon sanoo sen ja itse mahdollisesti kuuluu ammuttavaan joukkoon, on ahdistavaa ja pelottavaa ja tämä on ensimmäinen kerta kun itse siihen törmään. Voi ne tietenkin yksityisesti olla murhanneet mut jo vaikka millä tavoilla. :D Mut tämä on ensimmäinen kerta tätä lajia netissä koko pitkän nettihistorian aikana. Pitäisiköhän sitä tosissaan alkaa ottaa asiat vakavammin, kun eihän nyt ihmiset ihan pikkujutuista varmaan tuollaisia kumminkaan sano?
Ei asiat ilmeisesti riitele vaan ihmiset.
Mun isälläkin on tapana raivopäissään sanoa jotain sellaista, joka liittyy muiden vahingoittamiseen enkä mä ole ikinä pystynyt ottamaan sitä kevyesti siksi, että siinä on sellaiset piirteet, etten mä voi olla siitä varma. Ja kun muistaa että se on joskus pahoinpidellyt.
-
Kun tuntee ihmisen, se on ihan eri asia. Minäkin tunnen ihmisiä, joiden ampumiskommentit ei olisi ollenkaan niin kevyitä ohittaa, kuin vaikkapa mun äidin.
Siksi mun mielestä tuollaiset ampumispuheet pitäisi jättää netissä kokonaan sanomatta. Mun käsittääkseen tuollaiset kommentit on jopa rikollisia? Ilman muuta sellaisista puheista pitäisi myös rangaista. Ainakin hyvin selkeästi ilmoittaa, ettei sellaista puhetta suvaita.
-
Hehe, mielenkiinnolla odotan, miten tilanne etenee vai eteneekö mitenkään! Taitaa olla niin, ettei sinne jäänyt ketään, joka alkaisi moista ääneen ihmetellä :P
Ja toisaalta, en edes odota mielenkiinnolla koska mä en enää seuraa Finistä muita kuin omia ficcitopikkeja ja niitäkin vain niin kauan että kerkeen ne poistaa. Niin ja se LW-haaste pitää vielä tuupata jollekin.
Ihan sama, mua ei enää kiinnosta mikään.
-
Mulla ei ole edes mitään käsitystä mitä on tapahtunut ja missä, mutta Lizin kommenteista päättelin jonkun sanoneen jossakin, että finin draamailijat pitäisi ampua. :-\
Rajut on ratkaisut... oppositio hirteen! ::)
-
Niin, ja mun kommentti taas perustui Bbuttiksen kommenttiin, koska en ole tehnyt eikä mulla vanhastaan ole mitään tiliä Finissä. Ei myöskään ole kaipuuta takaisin, jos tilanne on niin pahaksi mennyt eikä ole sitä edes itse tajunnut. :'( No, ei kyllä muutenkaan. Se ahdisti. Toivottavasti nyt elämä jatkuu, ja jos nyt vaikka saisi innostusta siihen, minkä pitäisi olla kaiken a ja o eli kirjoittamiseen. Tarvitsisin jotain äklösöpöä ja pehmoista. :)
-
Ja mun mielestä siinäkin on epäkohta siihen nähden, että ihan selkeiden loukkausten (tai jopa uhkausten) sanominen omalla foorumillakaan (siis Finissä) ei johda kuin korkeintaan varoitukseen. :P Vai kumpi on pahempaa? Se, että ilmaisee että tietyt ihmiset tekisi mieli ampua vai se, että te ootte ihan n00b, ette kelpaisi Finiin?
Sama osui omiinkiin silmiin, ja nyt ymmärrän sua Liz, koska muakin alkoi pelottaa for real :E
Kertokaa mullekin mitä on sanottu ja missä?
Äh, mua vaan väsyttää, eikä mikään oikein innosta. Tekis mieli nukkumaan.
-
Hehe, mielenkiinnolla odotan, miten tilanne etenee vai eteneekö mitenkään! Taitaa olla niin, ettei sinne jäänyt ketään, joka alkaisi moista ääneen ihmetellä :P
Ja toisaalta, en edes odota mielenkiinnolla koska mä en enää seuraa Finistä muita kuin omia ficcitopikkeja ja niitäkin vain niin kauan että kerkeen ne poistaa. Niin ja se LW-haaste pitää vielä tuupata jollekin.
Ihan sama, mua ei enää kiinnosta mikään.
Kuka siellä on ampumisesta puhunut, vai oonko missannut taas jotain?
Miten mä oon tänne muka aikoinaan kirjottanu vaan yhden vajokki viestin. Mielenkiintoista.
-
Ampumisviesti on muokattu pois, kuten asiallista onkin :-* ja se oli ilmeisesti kovin paljon lievempi mitä me pelokkaat ihmiset muisteltiin, hymiöllä varustettu ja kaikkee :)
// Pahoittelen, kyseessä oli siis tappamisviesti, ei ampumisviesti. Syytän huonoa muistiani? Mä en kuitenkaan näillä näe eroa, ellei sitten ampumalla aiheuteta vaikkapa lihashaavaa. No joo, totta, tappamisviesti on paljon uhkaavampi kuin ampumisviesti!
-
Elikä tää koko juttu lähti liikkeelle siitä, kun Finissä ollut kommentti, jossa siis puhuttiin yleisesti halusta tappaa kaikki (tai jotain sinne päin, en ole varma, koska kommentti on poistettu!), vääntyi mun muistissa siten, että ensin muistelin siinä puhuttaneen ampumisesta. Se, että mä sain viestistä käsityksen että tää tappamishalu olisi suunnattu kohti draamailijoita, no se on ilmeisesti ollut myös mun päässä. Enkä kyllä löydä tuolta ylempää viestiä, jossa olisin väittänyt sen olleen muotoiltu juuri niin, että joku olisi uhannut tappaa (tai ampua!) draamailijat. Ainakin yritin ilmaista, että kyse oli mun tulkinnasta.
-
Itseä ketuttaa juuri nyt niin kaikenlainen draamailu, koska kyse on juuri draamaluista, asioiden ja yksityiskohtien paisuttelusta ja mielipahan aiheuttamisesta. Ei keskustelua, vaihtoehtojen pohtimista tai järkevyyttä. Kun mielipiteen lausujia on liikaa, jutuista tulee mustavalkoisia ja yksinkertaisia tai vaihtoehtoisesti kamalan monimutkaisia. Ja puhun nyt siis Finistä, en suinkaan Fifistä, mikä on sinänsä tyhmää koska puhun nyt Fifissä enkä Finissä. Mutta ongelma onkin siinä, ettei Finissä oikein uskalla avata suutaan.
Kukaan tuskin tajusi pointtia, mutta se oli se, että minua ketuttaa ettei ole mahdollista olla kaikkien kaveri ja niin. Sitä haluaisi vain, että edes netissä saisi olla suhteellisen vapaasti ja huolettomasti.
-
^niinpä. Ihmisten pahin ongelma on ihmiset, oli niitä tai ei - toimeen ei tulla, mutta ilmankaan ei pärjätä. Oon jo toista päivää peräkkäin ihan angst (epätavallista minulta, yleensä tällänen menee ohi parissa tunnissa) ja tuntuu etten vaan kestä itteeni. En kyllä ketään muitakaan, joten ei siinä mitään. Kynä on kaveri.
-
Kynä on kaveri! Paitsi jos sitä on kiduttanut kuusi tuntia yhteen putkeen (yo-kirjoitukset ovat aivan loistavan kivoja, siinäkin on aihetta ketutukseen). Joo, eiköhän tämä tästä taas. Ajattelin, että Finissäkin selviää parhaiten sillä, että keskittyy itse asiaan eli kirjoittamiseen ja kommentoimiseen, ficcailuun. Koska sen takia minä siellä olen, enkä minkään muun. Miksi siis murehtia muita asioita? No kun ne lävähtävät silmille (sulkeako sitten silmät?). Ah, mitään tällaista ei pitäisi ottaa näin vakavasti, ei todellakaan.
-
Joo, ja varmaan nyt sitten rikossyytteellä uhkailun jälkeen ihmiset uskalla kirjoittaa tännekään mitään, vaikka ensisijaisesti tässä on ylläpidon perse tulessa ja sitä paitsi tämähän todistaa ihan vääräksi sen, ettei muka Finissä valvota mitä muualla puhutaan. Valvotaan näköjään ja hyvinkin ja yritetäänpä näköjään myös puuttua siihen ja vaientaa. Kyllä meillä on silti ihan oma oikeus tuntea olomme uhatuksi silloin, kun meistä siltä tuntuu. No ei tämä uhkailu syytteillä kyllä uhkan tunnetta varsinaisesti vähennä. :P
-
Voihan vitalis, tässä mää yhä roikun ja pitäis olla jo nukkumassa, kun aamulla töihin. Hohhoi. Ennestäänkin on univelkaa... :P
-
Voihan vitalis, tässä mää yhä roikun ja pitäis olla jo nukkumassa, kun aamulla töihin. Hohhoi. Ennestäänkin on univelkaa... :P
Sanos muuta. Menee kyllä jonkin aikaa ennen kuin on toivoakaan saada unen päästä kiinni. Sain minäkin siivottua itseni Finistä huut helvettiin.
zilah
-
Joo, tämä on niitä päiviä, joiden yli olisi vaan pitänyt nukkua, mutta ikävä kyllä kun aamulla herää, tämä asia on edelleen näin. :P Harmittaa että energia menee kaikkeen turhaan eikä saa kirjoitettua vaaleanpunaista äklötystä. :P
-
No minä ainakin aion yrittää jatkaa yhtä keskeneräistä tekelettäni. Mitäs tässä muutakaan, kun uni odottaa itseään. Mahtaa olla huomenna rattosa päivä töissä, silmät ristissä ja vituttaa.
zilah
-
Voisihan sitä tosiaan yrittää. Ketuttaa, että on jäänyt porno ketutuksessa kovin vähälle. :D
-
Minusta on hyvin jännä, miten ne jutut tuntuu taipuvan ties miten tietyissä suissa. Ja joo, mekin luetaan näitä juttuja, mutta ei me kyllä edelleenkään olla puuttumassa näihin, kuten moneen kertaan ollaan ilmaistu.
Kirjauduin oikeastaan siks sisään, koska yks juttu särähti liian kovaa. Toi, että oltaisiin tekemässä perätöntä rikosilmoitusta. Jos leimataan joku ihminen väärillä kommenteilla (edelleenkään, Regina ei ole koskaan sanonut ampuvansa ketään) ampumista suunnittelevaksi, ilman että henkilö on koskaan sanonut mitään sellaista, on väärin, ja kyllä mäkin tekisin rikosilmoituksen tuossa vaiheessa. Jos musta leimattais jossain päin nettiä kaheli ammuskelija, niin totta hitossa :D Ihan kaikkea ei tarvitse sietää.
Ei muuta, ja hyvät illanjatkot. Zilahille vielä vastailin meillä päin.
-
Ei kai kukaan sanonut että perätön vaan syyte olisi perättömästä valehtelusta? Siis niin kuin niinpäin, että täällä ne jutut olisi perättömiä. Jutut taipuu ehkä suissa, mutta jos se viesti oli niin viaton biisin lyriikoiden takia, niin miksi se on sitten poistettu? ::) Enkä mä tajua miksi meistä väkisin yritetään tehdä jotain mitä me ei olla. Siis niin kuin demokratian vastustajia ja niin päin pois. Demokratiaa on myös oikeus lähteä silloin kun ahdistaa ja toisaalta ihmiset haluaa rauhallisuutta. Ehkä näin se saadaan. Aina tulee räjähdyksiä. Ne jää, jotka haluaa. Ne lähtee, jotka haluaa. Miksi tämä olisi pahempi juttu kuin muut aiemmat? Teille tulee siellä paremmat oltavat ilman ainaisia vastarannankiiskejä. Eikö tämä voisi loppua tähän?
-
Tarvitsisin jotain äklösöpöä ja pehmoista. :)
No niin minäkin. Tässä sinulle siirappinen yöpala, Liz raksu. Jospa se vähän helpottaa oloasi. Minun ketutukseni lieveni ainakin kummasti tämän (http://fifi.arkku.net/index.php?topic=735.0) kynäiltyäni.
zilah
-
Minä en ihan ymmärrä, mistä tämä Reginan nimi on vedetty näihin keskusteluihin. Nyt olen törmännyt sekä täällä että aiemmin Finissä kommentteihin, joissa sanotaan, ettei saa mollatta Reginaa. Mitä vittua? Minä en ole nähnyt yhtään viestiä, jossa olisi mollattu yhtään ketään.
Omasta puolestani voin sanoa, etten tunne yhtäkään Finin adminia, enkä todennäköisesti modeakaan. Nimimerkit voivat olla tuttuja, mutta en osaisi yhdistää heitä admineiksi tai modeiksi, niin vähän asia minua kiinnostaa. Siksi on aika paksua tulla väittämään, että esim. minä olisin osallistunut jonkun tietyn ihmisen parjaukseen, koska minulla ei ole ollut edes käsitystä, että tässä puhutaan yhdestä ihmisestä.
Mielestäni minä olen puhunut tasan näistä asioista:
a. Onko oikein bannata ihmisiä muualla netissä tapahtuneista rikkeistä.
b. Finin yleisestä sääntöjen tiukkenemisesta ja ahtaasta ilmapiiristä.
c. Väkivaltaisiksi tulkittavissa olevista puheista kiukkuisen keskustelun yhteydessä.
Ja olen koko ajan olettanut, että muutkin ovat puhuneet samoista/samantyyppisistä asioista niin täällä kuin Finissä. Mielestäni on vainoharhaista kuvitella muuta.
Jos joku ihminen puolestaan osaa yhdistää Bbuttiksen säikähdyksen omiin puheisiinsa, niin sehän on sen henkilön asia. Asiaa tuntemattomat ihmiset eivät olisi osanneet yhdistää tapahtumaa keneenkään tiettyyn henkilöön. Esim. minä oletin koko ampumis-keskustelun lähteneen eräästä paljon varhaisemmasta kommentista, jossa joku satunnainen finiläinen ilmoitti haluavansa ampua juopot ja pummit ja siitä onko moinen kommentointi asiallista.
Minusta tällaisessa henkilöön menemisessä on yhtä vähän järkeä, kuin siinä, että minä menisin draamailijoita harmittelevaan keskusteluun julistamaan, että ei saa haukkua Liziä!
Lähtijöiden dissaaminen ja epädemokraattisuudesta syyttely alkaa kyllä jo aikalailla myöskin korpeamaan. Kukaan ei käsittääkseni ole syyttänyt Finin ylläpitoa natseiksi, tai diktaattoreiksi sen jälkeen, kun äänestys pantiin pystyyn. Ainoat syytökset tulivat ennen äänestystä niistä jo annetuista banneista. Mielestäni on todella hienoa ja hatunnoston arvoista, että siellä äänestetään nyt, eikä siitä sen enempää. Mielestäni koko äänestystopikin keskustelu on ollut suhteellisen asiallista, vaikka hieman kyllä korpeennuin muutamista ylimielisiksi tulkitsemistani kommenteista, mutta nekään eivät liity kehenkään yhteen ihmiseen, vaan sellaisia kommentteja on tullut useammilta ihmisiltä.
Minun lähtöni Finistä liittyy vain ja ainoastaan yleiseen kyttäämisilmapiiriin, joka siellä on ottamassa valtaa ja siihen, etten halua, enkä voi olla osallisena tietyn tyyppisiin asioihin, jos aion olla edelleen uskollinen periaatteilleni. Ei demokratia sitä tarkoita, että täytyy myötäillä kaikessa enemmistöä ja luopua sen vuoksi periaatteistaan. Finin ylläpito on sidottu enemmistön päätökseen ja se on oikein ja hyvä niin, mutta yksittäisiä ihmisiä siihen ei voida sitoa eikä velvoittaa sitoutumaan. Ei opposition argumentointia voida väittää demokratian vastaiseksi. Kai oppositiolla on sentään kuitenkin edelleen oikeus tuoda oma näkemyksensä esiin?
-
Minun lähtöni Finistä liittyy vain ja ainoastaan yleiseen kyttäämisilmapiiriin, joka siellä on ottamassa valtaa ja siihen, etten halua, enkä voi olla osallisena tietyn tyyppisiin asioihin, jos aion olla edelleen uskollinen periaatteilleni. Ei demokratia sitä tarkoita, että täytyy myötäillä kaikessa enemmistöä ja luopua sen vuoksi periaatteistaan. Finin ylläpito on sidottu enemmistön päätökseen ja se on oikein ja hyvä niin, mutta yksittäisiä ihmisiä siihen ei voida sitoa eikä velvoittaa sitoutumaan. Ei opposition argumentointia voida väittää demokratian vastaiseksi. Kai oppositiolla on sentään kuitenkin edelleen oikeus tuoda oma näkemyksensä esiin?
Amen. Sain itsekin vastineeksi vain sitä samaa tekopyhää huttua, että pitäisi ymmärtää kunnioittaa eri mieltä olevien mielipiteitä. Kumma juttu vaan, että sama ei kuitenkaan tunnu pätevän toisinpäin, vaan eri mieltä olevat on leimattu draamailijoiksi ja lapsellisiksi.
Zilah
-
Nappeli, oot mun idoli <3
Todella hyvin selitetty, mulla aina loppuu hermot tai aivot ennen kuin ehdin saada kasaan mitään noin hyvin jäsenneltyä ja perusteltua kannanottoa. Tuossa vain yksinkertaisesti oli kaikki.
Sain itsekin vastineeksi vain sitä samaa tekopyhää huttua, että pitäisi ymmärtää kunnioittaa eri mieltä olevien mielipiteitä.
Niin, en ymmärrä, miten se meidän lähteminen muka kielisi meidän kunnioituksen puutteesta - eikö me tällä nimenomaan juuri kunnioiteta sitä heidän enemmistönsä mielipidettä ja päätöstä? He haluavat selvästi jotain muuta kuin me, joten me lähdemme. Enemmän kunnioituksen puutetta mielestäni osoittaisi se, että sinne jäisi ja jatkaisi asiasta vänkäämistä maailman tappiin asti, dissaisi sitä ratkaisua jokaisessa mahdollisessa käänteessä. Vaikka oppositiollakin on oikeus ilmaista mielipiteensä, kokisin kuvaamani kaltaisen toiminnan ehkä vähän naurettavaksi ja aika selvästi vittuiluksikin, kun kyseessä on vain nettifoorumi...
Eikun hei, sehän olisikin sitä "asioihin vaikuttamista foorumin sisällä" ::)
-
Nappeli, oot mun idoli <3
No jopahan nyt! :D :D <3
Niin, en ymmärrä, miten se meidän lähteminen muka kielisi meidän kunnioituksen puutteesta - eikö me tällä nimenomaan juuri kunnioiteta sitä heidän enemmistönsä mielipidettä ja päätöstä? He haluavat selvästi jotain muuta kuin me, joten me lähdemme. Enemmän kunnioituksen puutetta mielestäni osoittaisi se, että sinne jäisi ja jatkaisi asiasta vänkäämistä maailman tappiin asti, dissaisi sitä ratkaisua jokaisessa mahdollisessa käänteessä. Vaikka oppositiollakin on oikeus ilmaista mielipiteensä, kokisin kuvaamani kaltaisen toiminnan ehkä vähän naurettavaksi ja aika selvästi vittuiluksikin, kun kyseessä on vain nettifoorumi...
Eikun hei, sehän olisikin sitä "asioihin vaikuttamista foorumin sisällä" ::)
Niin, ehkä lähtijöitä voi syyttää korkeintaan periksi antamisesta, koska emme jääneet vänkäämään asioista maailman tappiin. Samaa mieltä, että enemmän kunnioituksen puutetta olisi jäädä tappelemaan selvästä enemmistöpäätöksestä.
Musta on aika kummallista, että finin administo tuntuu ottaneen tämän kauhean henkilökohtaisena hyökkäyksenä heitä vastaan, vaikka onko kukaan ollut siellä vaatimassa heidän eroaan tai vastaavaa? Ainakin alun perin siellä äänestyskeskustelussa keskusteltiin todellakin itse asiasta, puolesta ja vastaan, eikä mistään muusta. Tietenkin, jos näkee kaiken vastapuolen argumentoinnin hyökkäyksenä itseään vastaan… no, silloin kyllä kannattaa katsoa lähinnä peiliin. ::)
-
Nappeli, mä tarkoitin sitä samaa tapausta. Se oli sen verran kammottavasti sanottu, että jäi mieleen ja sen tyyppiset niin vihaa täynnä olevat lauseet säikäyttää varsinkin kun ihminen kuulostaisi olevan tosissaan. Ei tuntemattomasta voi tietää, mutta enemmän sellaiset häiritsee kuin jos sanotaan: "Sä olet paska. Sä olet väärässä." Väkivaltaan mitenkään viittaavat viestit tuntemattomilta ihmisiltä on yksinkertaisesti pelottavia, kun ei voi tietää ihmisistä eikä heidän taustoistaan.
Mulle on enimmäkseen vaan suuri järkytys tajuta, miten henkilökohtaisesti asiat voidaan ottaa silloinkin kun sanoo ylläpito ja tarkoittaa nimenomaan toimia ja asioita, joita sanotaan ja tehdään siinä roolissa. Se on täysin irrallaan yksityiselämästä ja mielipiteestä yksityishenkilöistä, koska en mä niitä tunne. Mä olen aina kuvitellut, että kiivaissakin väittelyissä arvostelu kohdistuu rooliin eikä ihmiseen, koska mulla ei ole ollut mitään yksittäisiä ihmisiä vastaan, mutta ilmeisesti ihmisillä on paljon henkilökohtaista vihaa sen mukaan, mitä sanoo tai mitä mieltä on jostain asiasta. Se on nimenomaan pelottavaa. Pelottavia on koko puheet Finin edustamisesta muualla ja Finin nimissä tekemisestä. Missä vaiheessa foorumitoiminta on mennyt näin fanaattiseksi touhuksi?
Ja mä luulin että mä olen fanaattinen...
-
Ketutuksen ketutus. Musta on alkanut tuntumaan, että ihmiset on nykyään ihan perhanan nipoja joka asiassa. Varsinkaan lapsia ei enää siedetä missään. Voin itse sanoa, että mun pinnani on herkkä vieraiden lasten kanssa, enkä todellakaan nauti kauheasta lasten möykästä. Siitä huolimatta musta on aika paksua alkaa rajoittaa lasten pääsyä ties mihin! Tämän ärtymyksen aiheutti uutinen, jossa sanottiin, ettei lapsia pidä päästää yksin uimahalliin ja uutisesta kävi ilmi, että kyse on kouluikäisistä lapsista. Minä ainakin olen käynyt ihan kavereiden kanssa uimahallissa jostain 8-vuotiaasta saakka ja se oli kivaa. Uimataito on totta kai pakollinen. Mihin kakarat kohta saa mennä keskenään, jos uimahallitkin kielletään? ::)
-
Kyllähän lasten paikka on koulun jälkeen joko iltapäiväkerhossa tai ihan kotona, oman pleikan ääressä ja kaukana sivistyksestä häiritsemästä aikuisia ihmisiä. ;D
-
Kyllähän lasten paikka on koulun jälkeen joko iltapäiväkerhossa tai ihan kotona, oman pleikan ääressä ja kaukana sivistyksestä häiritsemästä aikuisia ihmisiä. ;D
Joo, sille se alkaa kuulostaa. :P
-
Mustakin on tosi surullista, kun nykyään niin moni puisto on aamusta iltaan tyhjillään. Suurin osa lapsista on jossain sisällä ja sinänsä ymmärrän, koska niin moni ihminen on nykyään niin järkyttävän kiukkuinen ja vaikuttaa suorastaan sydämettömältä. Tarkoitan tällä sitä, että talojen pihassa ei vieraat lapset saa leikkiä, mutkin häädettiin aina pienenä pois parhaan kaverin kerrostalon pihasta ja kaverinkin piti lähtee tai jäädä yksin tekemään niitä hiekkakakkuja. Ja hyi olkoon, jos sattuu vaikka leikissä naurattamaan tai ääntä lähtemään! Okei, ehkä joitain häiritsee kulkea kaduilla, kun maailma ei olekaan hiljainen ja pihasta kuuluu lasten leikkien ääntä, mutta silloin voisi ehkä ajatella vähän muitakin. Mää en vain voi sietää sitä, että melusta valitetaan niin silmttömästi, pihassa ei saa leikkiä, kukkapuskia tungetaan melkein hiekkalaatikollekin ja sitten niitä pitää varoa ja jos ei muuta, niin sitä läheistä puistoa ei viitsitä huoltaa ja kaikki telineet ja kiikut on ihan rikkinäisiä ja lahoja. Kyse on näissä kaikissa pitkälti aikuisten päätöksistä, olkoonkin, että moni lapsi viettää nykyään päivänsä sisällä leikkimässä tai pelaamassa tai mitä tekeekään. Laiskuus alko varmaan kännyköistä, kun piti alkaa ensin soittaan kaverille, että "moi, voitko olla" ja jos ei voi niin sitten angstataan koko päivä sisällä. Itse sain kännykän vasta kolmannella luokalla ja siihen asti kiersin seutua ja soittelin ihmisten ovikelloja, yleensä viimeistään kolmas pysty tuleen leikkiin. Nyt on esimerkiksi serkulla kännykkä jo eskarissa ja sillä se tekstaa ja soittelee kavereilleen (okei, edistystä. Eskarilainen osaa kirjoittaa), jos kukaan ei voi olla, se painuu pelaamaan wiillä tai koneella tai chattaa naamakirjassa. Itken, kun maailmasta on tullut tälläinen.
-
Komppailen täysin culliinaa. Järkkyä kuinka itsekkäitä aikuiset osaa olla! Miettisivät itse miltä tuntuisi, jos heiltä kiellettäisiin, ettei kylään saa tulla kuin oman talonyhtiön väkeä ja kaikki muualta tulevat vieraat häädettäisiin pois!
Siinä olisi monella ihmisellä peiliin katsomisen paikka. Jos alkaa niin paljon v-tuttamaan ympärillä oleva elämä, niin kannattaa harkita pakoa vuorille mieluummin kuin alkaa terrorisoimaan ympäristönsä lapsia. Ellei sitten tarkoitus tosiaan ole, että lapset teljetään neljän seinän sisään. >:(
-
Tuli mieleen uimahalleista, viimeksi kun vein pikkusiskoani uimaan, siellä oli joku noin nelivuotias poika. Seurasin pojan touhuja vähän kummissani, kun näytti ihan kuin hän olisi ollut yksin. Poika kellui yksin kellukkeiden kanssa altaassa, jossa ei tosin ollut vettä kuin 1,3m, mutta sen kokoiselle lapselle se oli aika paljon. Oli vielä aikainen aamu, niin uimahalli oli melkein tyhjä. Istuin itse mukavasti porealtaassa ja seurasin tapahtunutta. Meni kyllä yli puolen tuntia ja sitten vesijuoksusta, ihan toiselta puolelta hallia nousi mies, joka haki pojan ja he katosivat saunatiloihin. Vähän hämmensi ja häiritsi, koska miehellä ei kyllä ollut minkäänlaista näköyhteyttä poikaan, joka oli vielä noin pieni.
Musta tuntuu, että täällä missä asun on muutenkin lapset usein jotenkin laiminlyötyjä. Naapurin lapset kun tulee leikkimään pikkusiskoni kanssa niin niillä on aina ihan hirveä nälkä. Menee monta annosta ruokaa ja usein pari voikkaria päälle. Sitten kun kysyy, niin vastaus on tyyliin, että ei oo vielä tänään syönyt mitään, kun kello on kolme. ???
-
Vittu. Kusin sit inssin.
Sinänsä homma ei ole niin paha, mutta vituttaa niin maan perkeleesti kiikuttaa faijalle useamman satasen lasku lisätunneista. Lisäksi olen taas jättänyt saatananmoisen kasan koulutehtäviä venailemaan (ruotsin essee, analyysimenetelmien essee, oppimispäiväkirja, kirjatenttipaketti, jne.), ensi viiikko kuluukin sitten rattoisasti niitä tehden, en vaan vittu jaksaisi enää käydä opintojen lisäksi aamuisin ajotunneilla. Voi vitun vitun vitun vittu.
-
Vittu. Kusin sit inssin.
Pahoittelut. Säikytitkö jalankulkijan? Silloin kun ite ajoin inssiä oli yksi hylkäävä tekijä jos säikytti jalankulkijan. Kaverit uhkasi tulla tien varteen säikähtelemään... onneksi ei kuitenkaan tulleet. ::)
Ketuttaa, kun oon istunut kolme perättäistä työpäivää erilaisissa palavereissa ja yks ämmä onnistui taas eilen vielä suututtamaan mut (kuten ennenkin on onnistunut). En saanut yöllä unta, kun työasiat vaan päässä pyöri ja sitten tuli niin paha ketutus, etten saanut unta enää sen takia. Yritin aiemmin illalla rauhoittua makaamalla sängyssä ja selailemalla kännykästä nettiä, mutta sitten erehdyin painamaan jotain linkkiä, joka meni suoraan johonkin pornovideoon, joka rävähti äänet täysillä soimaan ja avopuolisoni oli eristämättömän seinän takana maalaamassa. En meinannut saada rakkinetta sammumaan, koska en osaa käyttää nykyistä puhelintani ja aikani taisteltuani oli seinän takanakin varmasti harvinaisen selvää millainen pätkä mulla pyöri auki. Hieman sain viistoja katseita sen jälkeen. Eli kännykkäkin ketuttaa, vaikka tuo itse tapaus naurattaa kyllä aika pahasti. Kiitos ja kunnia, ettei noin käynyt jossain niistä lukuisista palavereista, vaikka olishan siinä ollut sitten ihmillä taas jotain siunailtavaa pitkäksi aikaa.
-
Uargh. Haluan oman pyykinpesukoneen. Mutta pitää säästää häihin ja ostaa vasta sen jälkeen.
Oon tosi laiska pesemään pyykkiä ja kun vihdoin sain aikaiseksi ja jopa pesutupa oli vapaa silloin, kun sinne menin niin eiköhän joku mene pieleen. Ensinnäkin koko meijän piha on piharemontin ja sulaneen lumen jäljiltä yhtä mutavelliä ja joudun käyttää tollasia 8 sentin palikkakenkiä, että mulla on mitään mahollisuuksia päästä edes ulos pihasta kengät kuivana ja vähämutaisina. Kun vein pyykit niin enköhän mä huomannu, että sotkin koko puhtaan valkoisen lattian likaisiin kengänjälkiin vaikka kuinka niitä yritin ennen sisäänmenoa lumessa puhtaaksi hinkata. No puunasin sitten sen lattian. Pyykkejä hakiessa sentään tajusin kiertää toista kautta, jolloin oli jopa mahollista kulkea lumella. Ajattelinpas että laitan pyykit parvekkeelle kuivumaan, kun siellä paistaa ihanasti aurinko. Mutta kun aloin laittaa niitä pyykkejä kuivumaan niin eikö noi jokainen musta vaate ole jossain perhanan karvoissa, jotka ei todellakaan ole meijän jäljiltä, kun meijän ainoat karvaset eläimet on terraariossa asuvat gerbiilit. Mulla ei ole mitään eläimiä vastaan, mutta vituttaa muutenkin käyttää pesutupaa plus että tuo mun mieheke on kaiken lisäksi allerginen eläimille, niin ei ole kivaa sen kulkea karvasissa vaatteissa. Ärrrrrrsyttää.
-
Ketuttaa, kun oon istunut kolme perättäistä työpäivää erilaisissa palavereissa ja yks ämmä onnistui taas eilen vielä suututtamaan mut (kuten ennenkin on onnistunut
Et kai sä nyt puhu musta, kun puhut yhdestä ämmästä, joka on onnistunut suututtamaan sut ennenkin? ;D
Ketuttaa tavallaan, että irtisanoin kämppäni tänään, vaikka sain ajan uuden vuokrasopimukseen tekemiseen vasta ensi viikolle. Ihan taatusti mun hyvällä tuurilla tämä johtaa siihen, että 1.5. olen tilanteessa, että säästin rahaa, mutta olen koditon. ;D En tykkää, stressaa ja ahdistaa. Sitä paitsi nyt olisi kiva, jos olisi mies tai joku siippa, jolla olisi auto ja hoitaisi sen muuton, koska inhoan ajatustakin, että pitää taas vaivata kavereita. :P Ja mitä jos niillä on vaikka muutakin elämää kuin muuttaa mua? Muuttaminen on vihoviimeistä hommaa. Aaargh!
-
Kuule Liz. Vaikka joku menisi tuossa pieleen, niin kodittomaksi et jää. Kuten vajaa vuosi sitten totesin, kotini ovet ovat sinulle aina avoimet. <3
Zilah
-
Mun kämppä on toukokuun ja kesäkuun vapaana, joten sä voit bunkata täällä jos siltä tuntuu! ;D Oho, näitä asioita ei vissiin pitäis kertoa netitse. Noh, eipä se vielä ihan satavarmaa ole ja jos onkin, niin mä vien joka tapauksessa kaiken vähänkin arvokkaan mukanani x) No okei, akuankat jää hyllyyn, mutta jos joku ne menee pöllimään, niin se on varmaa etten mä lepää ennenkuin jonkun veri vuotaa :E
-
Hahaha, mä voin käydä ainakin kastelemassa kukkia. ;D Hitto, muista kuitenkaan kastella niitä edes vaikka bunkkaisinkin sun luona. ;D
Kuule Liz. Vaikka joku menisi tuossa pieleen, niin kodittomaksi et jää. Kuten vajaa vuosi sitten totesin, kotini ovet ovat sinulle aina avoimet. <3
Zilah
Sun sohva oli kyllä aivan ihana nukkua. :D
-
Ketuttaa, kun oon istunut kolme perättäistä työpäivää erilaisissa palavereissa ja yks ämmä onnistui taas eilen vielä suututtamaan mut (kuten ennenkin on onnistunut
Et kai sä nyt puhu musta, kun puhut yhdestä ämmästä, joka on onnistunut suututtamaan sut ennenkin? ;D
Haha! Et sää oo koskaan onnistunut suututtamaan mua, vaikka joskus ootkin herättänyt suuttumuksen ja ärtymyksen tunteita. Enkä kyllä ämmäksi sua silloinkaan nimittäis. :D
-
Sun sohva oli kyllä aivan ihana nukkua. :D
;D Vain parasta sinulle, Liz luumuseni.
Ja nyt päivän ketutus. En ymmärrä mikä minuun on iskenyt. Luen kyllä ficcejä, mutta en saa aikaiseksi yhtäkään järkevää kommenttia. En, vaikka ficci olisi miten hyvä ja ansaitsisi kunnollista palautetta. Ketuttaa tällainen blokki, varsinkaan kun ei tiedä mikä siihen auttaisi.
zilah
-
Mä suunnittelin ottavani sen ainoan kukan mukaan ja "unohtavani" ottaa sen sit mukaan kun tuun takas. Mutta toisaalta, onhan se kivaa että ees jotain vihrettä on kämpässä, siis muutakin kuin ne kasvustoa pukkaavat kurkunpäät, joita lattialla pyörii (kissani syö tuorekurkkua ja toisinaan vain puolikkaan palan -> unohdan niitä lattioille - mahdollisille vierailijoille varoituksena!). Voisin mä sen jättää tännekin kyllä kasteltavaksi. Tuota kukkaa on mahdoton tappaa, se säilyy jopa sillä, että mun äiti käy kerran kk tai harvemmin kylässä ja kastelee sen. Ja mä saatan tosiaan unohtaa kastella siinä välissä ihan kokonaan :E
-
Vittu. Kusin sit inssin.
Pahoittelut. Säikytitkö jalankulkijan? Silloin kun ite ajoin inssiä oli yksi hylkäävä tekijä jos säikytti jalankulkijan. Kaverit uhkasi tulla tien varteen säikähtelemään... onneksi ei kuitenkaan tulleet. ::)
Toi kuulostaa jotenkin tosi koomiselta. "Ei saa säikytellä, saat hylätyn".
Mun suurin kusahdus liittyi kyllä sekin jalankulkijoihin - risteyksestä kääntyessä en jäänyt odottamaan ja päästämään eka yli lastentarharyhmää, joka ei kyllä mun arvion mukaan vielä ollut lähelläkään sitä suojatietä, ne ei todennäköisesti olisi edes ehtinyt niihin vihreisiin, koska olivat sillä hetkellä pysähtyneet keräämään muksuja kasaan... Tästä "virheestä" olen inssin kanssa edelleen eri mieltä, muut mokailuni kyllä tunnustan. Muutama vuosi sitten ajanut kaverini kyllä kertoi kuulleensa silloiselta ajo-opettajaltaan, että Helsingissä vaan noin joka kolmas pääsee inssin läpi ekakerralla, joten ei tässä mitään ihmeellistä ole.
kissani syö tuorekurkkua ja toisinaan vain puolikkaan palan -> unohdan niitä lattioille
:D
Onneks meidän koirat on niin ahneita, ettei tällaista voisi ikinä käydä.
-
Kele. Huushollimme toinen läppäri tuli huollosta takaisin, enkä pääse enää salasanalla suojatulle pääkäyttäjätililleni. Salasanaa en ole taatusti unohtanut, mutta se ei vain toimi! Arvatkaapa vaan, ketuttaako! >:(
Pakko kai se on lähteä viemään sitä rakkinetta uudestaan huoltoon ja lyödä nyrkkiä pöytään.
zilah
-
Uargh. Mieheke kielsi turhaan tappelemasta, mutta kun ärrrrrrsyttää kaverin touhu.
Sovittiin jo perjantaina, että mennään tänään kahestaan kolmannen kaverin luo kylään kun sillä on synttärit ja ei olla muutenkaan hetkeen nähty. Synttärisankari on vielä just eronnut kihlatustaan, jonka kanssa sillä on nelikuukautinen poika, joten aateltiin että kyläily voisi piristää.
Noh, oottelin tässä aamun, että tää toinen kaveri ilmoittaisi mihin aikaan se on takas kaupungissa, että voidaan hakea se ja lähteä sinne visiitille. Niin eikö neidiltä tule viestiä, että on krapula ja muutenkin paska olo, joten nyt ei pysty lähtemään, sori.
Ei se olisi mikään iso juttu, jos vaan silloin tällöin peruisi. Mutta kun tän kaverin tapauksessa on enemmän sääntö kuin poikkeus, että se ei pidä kiinni alkuperäisestä suunnitelmasta. Viime tipassa aina se joko peruu tai ilmottaa aikataulumuutoksesta. Ja luonnollisesti siis kaikkien muittenkin asiaankuuluvien aikataulut muuttuvat samalla. Paras esimerkki on kun toissa uutena vuotena neidin illanjatkosuunnitelmista riippui kuuden ihmisen suunnitelmat eikä kukaan voinut liikkua minnekään, ennen kun se sai aikaiseksi päätettyä mitä tekee.
On täysin ymmärrettävää, että joskus vaan tulee muutoksia suunnitelmiin. Mutta kun se on jatkuvaa niin alkaa oikeasti vituttaa.
-
Kuin ruman sanan täällä saa sanoa? Tuli nimittäin taas sellainen juttu, etten edes keksi enää tarpeeksi rumaa sanaa. Perkeleen penikat. Mun pääni räjähtää niiden takia. Miksi pitää keksiä kaikenmaailman tempauksia? Ja mikä saatana se noilla jätkillä on, että niistä pitää jäädä vielä kiinnikin? Pitäisivät siellä koulussa edes turvan ummessa! Jumalauta! >:(
Siis ihanteellista olis, etteivät tekisi tempauksia ollenkaan, mutta omasta kokemuksestakin tiedän, ettei se oo realistista. Mutta mikä ihme siinä on, että jätkien pitää sitten vouhottaa tyhmillä jutuillaan ja vielä paisutella niitä niin että varmasti kaikki opettajat ja muut kansankynttilät sen sitten tietää? Kyllä me osattiin penikkana sentään pitää turpamme kiinni. ::)
-
Kakaraa ei kiinnosta kuunnella, se purkaa energiaa häiritsemällä tunnilla muita, on äänessä koko ajan ja saa (usein väkivaltaisuutena ilmenevän) raivokohtauksen, jos komennat sitä. Muut oppilaat pelkäävät sitä. Kuraattoria tms pienellä ala-asteella ei tietenkään ole. Vanhemmat eivät voi tunnustaa, että heidän herttaisella lapsosellaan olisi mitään keskittymis-/aggressiivisuusongelmia, vika on koulun päässä ja opettajan toiminnassa. Tyhmät ihmiset jaksavat aina pistää vihaksi.
Muistan taas, miksi lopetin opettajaopinnot ja miksi en hanki lapsia. ::) Sijaistaminen kerran, pari vuodessa riittää mulle oikein mainiosti tätä lajia. Agree with Nappeli, perkeleen penikat (ja niiden yhtä asialliset vanhemmat).
-
Muistan taas, miksen mennyt opetushommiin yläasteelle, vaikka pyydettiin. Ja omat kakarani pidän kurissa. Vaikka ne rakkaita ovakin, en ole sokea.
zilah
-
Mun kakarat on liian kekseliäitä ja selvästi jotenkin vähä-älyisiä. No joo, en mollaa enempää rakkaita kakaroitani, mutta kyllä se äly vois joskus olla noissa hommissa mukana, eikä aina tarvi tehdä kaikkea mitä mieleen juolahtaa. Joskus vois vaikka miettiä ennen kuin tekee, niin ei aina tarvis olla jossakin pulassa. Mun mielikuvitus ei vain riitä keksimään kaikkea, mitä ne voi keksiä, ja jostain syystä ympäripyöreä: "Nyt muuten ootte kiltisti", ei tunnu kattavan kaikkia mahdollisia variaatioita.
Oi voi, meillä alkoi ongelmat siitä, kun pojan luokalle tuli uusi poika. Muutti siis tuossa toissa vuonna meidän kylälle. Adhd kakru, joka oli jo edellisellä paikkakunnalla koulun ja sosiaalitoimen erityistarkkailussa. Todella herttainen poika muuten. Ei räyhää, eikä koulussakaan kuulemma häiritse eikä mitään, mutta totaalisen aivoton tapaus. Tyyliin: menen uimahallissa kymmenenmetrin ponkulle ja hyppään mahalleen alas. :o
Että sitä rataa täällä nyt mennään. Ei viittis kuitenkaan kokonaan ystävyyttäkään kieltää ja liekö tuo edes onnistuisi.
//Jopa on ollut harvinaisen karsea pällinräjäytysviikko niin kotona kuin muissakin hommissa. Jospa sais sitten olla loppukevään ihan rauhassa kaikelta vihoviimeiseltä sonnalta.
-
Ne kertoo sellaisista siksi, ettei ole mitään iloa tehdä mitään tyhmää, jos ei kukaan tiedä siitä. ;D No ei, mutta kiinnijääminen kuuluu asiaan, koska maine leviää.
-
Floodaan ketutusarkistoa, mutta ketuttaa, että koko talven muuten selviytynyt ihan kohtuullisesti ja nyt kun kevät on ja valoa, niin iskee sitten ilmeisesti se silmätulehdus ja näkökenttä on toisessa silmässä sumea, silmä valuu vettä ja valo (joka on ihanaa) häikäisee ja sattuu. Mä haluan nauttia auringosta. Ja tietysti juuri pyhät tulossa! :P Musta tuntuu, että viime pääsiäisenäkin oli sama juttu. Veetutus sentään.
-
Voi ärrräärrrääärrräää!
Jos tekisin 4t/vko töitä, olisin työkkärin mukaan työtön työnhakija, jolloin mulla ei olisi mitään ongelmaa hakea töihin sinne, minne haluan. Mutta koska teen 6t/vko, olen itse saatana, saan kärrätä kaikenmaailman naapurin serkun pojan vaimon kissan sylikummin rokotustodistuksia luoja ties minne, istua tunnista toiseen puhelimessa selvittämässä tätä mun harjoittamaa huutavaa vääryttä, eikä kukaan osaa edes neuvoa mitä mun pitäisi tehdä. >:( "Jos otat itse loparit, et saa tukia, ja et saa haluamaasi työpaikkaa, jos et ole työtön työnhakija." Niin että mitenhän mun sitten pitäisi ymmärtää nämä ristiriitaiset viestit? Kysyin ihan suoraan, kannattaako mun irtisanoutua nykyisestä duunista ja kärsiä seuraukset, mutta ei kuulemma missään nimessä. "Kyllä me keksitään jonkinlainen ratkaisu tähän tilanteeseen." NO EIPÄ NÄY EIKÄ KUULU.
Huoh.
-
malla, tsemppiä. Suunnattomasti. Työnhaku on muutenkin niin saatanan perseestä, ettei mitään rajaa, ja vielä toi lisäksi... Kirosin aikanaan samaa, tein kans just ton huikeat 6t viikossa, josta ilmeisesti saa niin vitusti rahaa, ettei voida laskea työttömäksi...
Mä taas kusin just toisen inssin, voi vitunsaatananperkeleenvittu. Haistakaa paska koko liikennelaitos ja pitäkää tunkkinne.
Nyt kuitenkin luennolle ja sit reissuun, jee Thaimaa <3
-
Celeporn, joo, kyllä näillä tuloilla elelee vähintäänkin yhtä leveästi kuin Lucius Malfoy konsanaan! Ihan päätä huimaa nämä tilille ropisevat rahamäärät. x) Ja hei, lohduttaudu inssin suhteen sillä, että tunnen paljon täällä Helsingissä ajaneita jotka on joutuneet ottaa inssin uusiksi muutamaan otteeseen. Tiedä sitten onko täällä tiukempi inssi, vai liikaa härdelliä ympärillä.
Jos mä koskaan aion hankkia korttia, muutan autokoulun ajaksi johonkin käpykylään susirajan toiselle puolelle. (Se olisi muidenkin kannalta varmaan turvallisin ratkaisu; sen verran hysteeriseksi olen muuttunut kun olen välillä mökkitiellä löytänyt itseni ratin takaa.) Loimaalla on kuulemma yhdet ainokaiset liikennevalot - sen voisi pistää harkintaan.
/ Ai niin, oikeasti mun piti sanoa sulle, Cele, että oon ihan hemmetin katkera ja kateellinen. ;> Pidä kivaa Thaimaassa!
-
/ Ai niin, oikeasti mun piti sanoa sulle, Cele, että oon ihan hemmetin katkera ja kateellinen. ;> Pidä kivaa Thaimaassa!
Komppi! tuosta Thaimaasta, ei katkeruudesta :P
-
Joku pliis ottakaa tämä biisi (http://www.youtube.com/watch?v=QIG-3JN-ejA) soimasta mun päästä!!! :D No oma vikani, kun kuuntelin sitä liiaksi siksi, että se oli niin sopiva mun tekstiin, mutta nyt mä haluan sen pois mun päästä! Aaargh!
-
Liz, tottahan mun piti mennä kuuntelemaan toi biisi, joten kiitos - nyt se soi munkin päässä. :D
-
Sori, mä en ajatellut ihan loppuun asti tuota. :D
-
Okei, enää mua ei varsinaisesti ketuta, mutta hämmentää suuresti tämä sama työ-/työttömyystilanteeni. Soitin nykyiselle esimiehelleni aikomuksena irtisanoa itseni, ja mun on nyt myönnettävä, etten ymmärrä enää ollenkaan mitä sen puhelun aikana tapahtui. ??? Ei taida mennä taas touhu ihan lakipykälien mukaan... Jännä nähdä, mihin soppaan iskin taas lusikkani ja mitä tästä vielä seuraa. Hmm.
-
Mitä siinä tapahtui? :o Tuosta lakiviidakosta ei ota kyllä selvää. :P
-
Menin lukemaan lätkäaiheisia kommentteja ja mua oikeasti ottaa niin raskaasti kupoliin, että netti on täynnä idiootteja, jotka huutelee vaan että jonkun pitäisi ajaa henkilö X (X:n voi korvata suunnilleen millä tahansa nimellä LOL) kylmäksi ja blaa blaa blaa. Mistä helvetistä näitä älykääpiöitä nettiin aina sikiääkin vai onko se vaan niin, että lätkä on aivokääpiöiden seuraama laji? >:( (No joo, on se niinkin ;D)
-
Voi vittu. Oikeasti.
Perhe on pahin. >:(
zilah
-
Zilah, älä muuta sano >:(
Juuri tänään tuli taas vaihteeksi todettua, kuinka vihaan sukulaisiani. Pitäisitte vaan nokkanne erossa mun asioista ja antaisitte elää elämän niin kuin itse haluan. Yhh.
-
Perheketutus osa 2:
Minulla on paria sukulaista kohtaan sen verran murhanhimoisia ajatuksia, että parempi kun asuvat kaukana. Pää meinaa räjähtää. >:(
zilah
-
Meidän uusi silmäterämme taisi tuoda mukanaan epämieluisan yllätyksen: tässä vaiheessa näyttää siltä, että uudella kissalla olisi korvapunkki. >:( Juuri tämän takia mä epäröin niin pitkään kolmannen kissan kohdalla - kahteen kissaan uppoaa jo yllättävän paljon rahaa, ja mikäli tulee äkillisiä eläinlääkärikäyntejä, niin eeh... Korvapunkit kun tarttuu herkästi, ja jos yhdellä sellainen todetaan, kaikki pitää käyttää lääkärissä, mikä maksaa PALJON. Mä en ymmärrä miksi sinne pitää edes mennä - apteekista saisi korvatippoja suoraan. Ne kuitenkin vaatii ilmeisesti reseptin, ja reseptin saa vasta kun on otettu näytteitä ja tutkittu niitä. Ihme paskaa, pelkkää rahastustahan tää vaan on. >:(
Elättelen vielä vähän toivoa siitä, että kissan entinen omistaja maksaisi eläinlekurin, edes sitten osittain. Kun kyseessä on entinen ulkokissa, eiköhän ne punkit ole siellä korvissa majailleet jo pidemmän aikaa.
-
"kiitos hakemuksestasi. Tällä kertaa emme valinneet sinua tehtävään."
Joku edes vaivautuu vastaamaan työhakemuksiin.
Jokusenkymmentä lähettänyt, ja kaksi vastausta saanut. Missä on ihmisten kohteliaisuus, kyllä musta olis paljon mukavampaa jos saisi edes ton hylätyn vastauksen, kun ei vastausta ollenkaan. Antaa paljon kivemman kuvan yrityksestäkin, kun viitsitään vastata sähköposteihin perkele.
Ainiin, olis kiva saada niitä töitäkin. En haluais lähteä taisteluun työkkärin kanssa, kun tarkoitus olisi vaihtaa väliaikaiseksi kesän ajaksi paikkakuntaa...
//ainiin, ja kieltäydyin juuri jostain opettajan välittämästä ompeluprojektista jonkin yrityksen kanssa. "Hei, me maksettais sulle ihan 'oikeaa palkkaa'..."
Niin siis, maksan jotakuinkin 50% veroja, ja saan sen takaisin 1½ vuoden päästä veronpalautuksena? Jes. Ei kiitos.
-
Vastaamattomuus on kyllä oikeasti raivostuttavaa. Itse jos en saa virallista kesätyötä, vietän koko kesän vetämässä seurakunnan lastenleirejä. Ihan jees paikkahan se on, mut kyllä ne kullannuput aika hirviöiksi muuttuu jo viikon leireilyn päästä. Inhottava juttu vaan on, että kaupunki ja seurakunnat ilmottaa valinnat toukokuun loppuun mennessä - siis pari päivää ennen kuin pitää kesätyöt alottaa (oon toki hakenut jokaikiseen muuhunkin lähiseudun paikkaan, mut ne ei ilmota aina ollenkaan). Sitä ennen en voi lupautua millekään leirille, mutta onneks seurakunnilta sen verran ymmärtäväisiä ollaan, et mun pitää ilmottaa leirini vasta kesäkuun alkuun mennessä. On se silti piinaavaa, kun ei kesäsuunnitelmista mitään tiedä, ei voi lupautua tekemään mitään ylimääräisiä lastenhoitokeikkoja (kun saatan olla viikon putkeen leirillä) ja kesäkurssit menee sivusuun.
-
Koska paikallinen amk alaa ajas viestinnän koulutusohjelmaa, eivät alan opiskelijat saa enää mitään rahoja tai tukea koulusta. Koska edes koulun autoja ei voida lainata opetussuunnitelmaan kuuluvien reissujen ajaksi, joutuvat opiskelijat menemään omilla autoilla bensakorvausta vastaan. Tästä johtuen autoni reissaa paraikaa kohti Helsinkiä, ja itse pyöräilen työssäoppimaan. Ja ulkona sataa vettä tietysti juuri tänään. >:(
Hieman käy kyllä sääliksi alan opiskelijoita. Avokki on kolmannella, ja ensi vuonna alottaa vielä täysin uusi ryhmä viestinnän opiskelijoita. Kun nykyisetkään opiskelijat eivät saa mitään, mites vasta alottavat? Onnea ja menestystä opiskeluille vaan...
-
Hieman käy kyllä sääliksi alan opiskelijoita. Avokki on kolmannella, ja ensi vuonna alottaa vielä täysin uusi ryhmä viestinnän opiskelijoita. Kun nykyisetkään opiskelijat eivät saa mitään, mites vasta alottavat? Onnea ja menestystä opiskeluille vaan...
Mitä ihmettä :o Kuulostaa aivan älyttömältä. Eikö resursseja säästäisi paremmin sillä, ettei enää otettaisi uusia, mutta hoidettaisiin vanhaan malliin ne nykyiset? Tietty näissähän on aina kyse saatanan monimutkaisista byrokraattisista kiemuroista, mutta on silti todella pelleä ottaa sinne enää lisää porukkaa, jos edellistenkään tarpeita ei saada täytettyä.
-
Ensi syksynä aloittavat ovat viimeinen aloittava ryhmä. Nämä sitten käyvät sen neljä vuotta koulun loppuun, ja that's it.
Koko opetuksen taso on ollut aika heikonlainen viimeiset pari vuotta, mitään resursseja mihinkään ja materiaalihankintoihin ei ole eikä tule, ja muuta mukavaa.
Mahollisuuksia kyllä varmasti olisi parempaankin. Alasta kiinnostuneita opiskelijoita löytyy, ei olla kovin kaukana Helsingistä, ja tilojakin olisi, mutta kun ei ole osaavaa opetusta eikä resursseja. Koulu on täysin sitä mieltä, että muotoilu on nyt se juttu ja viestinnällä voidaan heittää vesilintua.
Ei sillä että oppilaat ovat tällä hetkellä täysin samaa mieltä, jos ei kerran kyetä järjestämään kunnollista opetusta, on parempi lopettaa koko linja.
Sääli.
-
Jeah on aina turhauttavaa jumittaa koulussa, jossa ei oikeasti opi mitään, koska opettajat ei hallitse hommiaan ja kaikki pitää vaivautua tekemään ite. Ei sillä, että kyllä se opiskelutyyli joillekin sopii, mutta sääliksi käy niitä, jotka oikeasti tarvii sen opettajan tuoman avun suurimmaksi osaksi. Ei tollasesta ole kenellekään mitään hyötyä.
Ja en nyt tiedä kannattaako niihin muotoilijoihinkaan nyt ihan älyttömästi panostaa enempää. Ei niittenkään työllistyminen ihan huipputasoa taida olla.
Ja plargh, missä mun kevät on. Sää kettuilee mulle tahallaan. Aina kun ajattelen, että huomenna kaivan pyörän esiin niin eikö seuraavana aamuna oo joku viis senttiä lunta maassa. Kolme vuotta sitten näihin aikoihin tarkenin piknikillä toppi päällä eikä lunta näkyny missään. Saa nähä saanko sittenkin talvihäät heinäkuussa.
-
Nyt kyllä ketuttaa.
Meillä on enska tällä viikolla ja tekemistä riittää. Joudun maalaan vielä kuus niitä fakin alastonmaalauksia ja lisäksi mut määrättiin lavaa rakentaan, kun alan ihmisiä ei oo tarpeeksi! Ei siinä mitään, mut kun tarvitaan myös yhdeksän litraa alkoholitonta konjakkia (=teetä). Tein tänään siis suurissa kattiloissa keisarin morsianta, pullotin ja vein pihalle jäähtymään, jotta ehtisin huomenna aamulla uimaan ennen muita talkoita. Ja oli muuten aika iso homma. No sitten pikkusiskoni kaverinsa kanssa kaataa ne maahan, ilman mitään syytä.
En jaksa alkaa samaa hommaa enää uudelleen! Pullotkin olivat polkeneet rikki, niin tosi kiva. Ihan voimaton olo tän kanssa.
-
Nyt kyllä ketuttaa.
No sitten pikkusiskoni kaverinsa kanssa kaataa ne maahan, ilman mitään syytä.
En jaksa alkaa samaa hommaa enää uudelleen! Pullotkin olivat polkeneet rikki, niin tosi kiva. Ihan voimaton olo tän kanssa.
Pakko kysyä, mutta mikä helvetti pikkusiskoasi vaivaa? :o
-
Nyt kyllä ketuttaa.
No sitten pikkusiskoni kaverinsa kanssa kaataa ne maahan, ilman mitään syytä.
En jaksa alkaa samaa hommaa enää uudelleen! Pullotkin olivat polkeneet rikki, niin tosi kiva. Ihan voimaton olo tän kanssa.
Pakko kysyä, mutta mikä helvetti pikkusiskoasi vaivaa? :o
Sama tuli itselleni mieleen. Kyllä tuollaisista pitäisi nostaa sellainen haloo, että eivät enää hölmöilisi samalla tavalla.
zilah
-
Nyt kyllä ketuttaa.
No sitten pikkusiskoni kaverinsa kanssa kaataa ne maahan, ilman mitään syytä.
En jaksa alkaa samaa hommaa enää uudelleen! Pullotkin olivat polkeneet rikki, niin tosi kiva. Ihan voimaton olo tän kanssa.
Pakko kysyä, mutta mikä helvetti pikkusiskoasi vaivaa? :o
Sama tuli itselleni mieleen. Kyllä tuollaisista pitäisi nostaa sellainen haloo, että eivät enää hölmöilisi samalla tavalla.
Pitäisi ehkä vielä tarkentaa, että kyseessä on esikouluikäinen, niin että kai tää oli joku lasten idioottijuttu...
Mut siltikin vituttaa ihan mielettömästi. Pikkusiskoni on aika kaamea kakara, kun hänelle ei koskaan sanota mistään, ettei lapsi vaan pahoittaisi mieltään :P Jos minä olisin hänen vanhempansa, niin pistäisin nurkkaan istumaan, pyytämään anteeksi, pitäisin saarnan valehtelusta ja tyhmyyksistä ja sitten vähintään siivoamaan sotkun. Mutta kun ei!
"Voi ei voi ei, älä itke enää! Ei tää ollu sun syytäs, ota tästä vähän suklaata niin tulee parempi mieli." >:(
-
Ärgh. Olin puol vuotta päiväkodilla työelämävalmennuksessa ja vaikka viihdyin siellä älyttömän hyvin, niin siellä oli muutama tapaus, jotka on selvästi kasvatettu just tolla periaatteella. Sallitaan kaikki, koska eihän lapselle nyt saa sanoa ei, ettei äitin kultamukelolle vaan tuu paha mieli. Ja sit opetetaan lapsi siihen, että huutamalla saa kaikessa periksi. Mun käy sääliksi tollasia lapsia, koska niille tulee ihan hiton vaikea loppuelämä, kun ne ei voi käsittää ettei oikeesti kaikki vaan mee oman mielen mukaan.
Ei se lapsi huutamisesta pilalle mene. Turhasta sellaisesta siis. Jos on oikeesti joku hätä, niin sitten tottakai siihen pitää reagoida, mutta ei todellakaan joka ikiseen kiukutteluhuomionhakuälähykseen.
-
No ei näin! Kyllä esikouluikäisen Pitää ymmärtää, ettei toisten, taikka omiakaan tavaroita rikota. Ellei ymmärrä, niin kasvatuksessa on jotain pielessä ja pahasti.
"Jos minä olisin hänen vanhempansa, niin pistäisin nurkkaan istumaan, pyytämään anteeksi, pitäisin saarnan valehtelusta ja tyhmyyksistä ja sitten vähintään siivoamaan sotkun. Mutta kun ei!"
Minulla on kaksi lasta, vanhempia kuin esikouluikäiset ja aivan varmasti olisivat sotkunsa siivonneet, jos olisivat tuollaista tehneet.
Otan osaa, Lavande, todellakin. Näyttää siltä, että pikkusiskostasi on kasvamassa täysin pilalle hemmoteltu riiviö, joka tekee vielä läheistensä elämän tukalaksi.
"Mun käy sääliksi tollasia lapsia, koska niille tulee ihan hiton vaikea loppuelämä, kun ne ei voi käsittää ettei oikeesti kaikki vaan mee oman mielen mukaan.
"
No juuri näin. Itselläni onkin tähän sanonta: kyllä ne lapset aina kuriin saa, mutta kuka laittaa heidän vanhempansa kuriin. Hehän tässä ennen kaikkea tarvitsisivat kurinpalautusta.
zilah
-
Mun täytyy sanoa kyllä tähän väliin, että ei se aina se kasvatuskaan auta. Oon nähnyt muutaman sellaisen tapauksen, että voin vannoa kautta kiven ja kannon, että kotona on tehty kaikki voitava lapsen hillitsemiseksi, mutta mikään ei vain auta. Ei siltä kakaralta kuitenkaan ihan päätä voi irrottaa. Jos omat kakarat on pysyneet kurissa, niin onnittelut siitä. Ei kuitenkaan lähdetä suoralta kädeltä tuomitsemaan kasvatuksen puutteesta (vaikka se toki on syynä 90% tapauksista), koska näitä käsittämättömän vaikeita tapauksiakin on. Enkä puhu nyt omista kakaroistani, jotka sentään on ihan kelpo pentuja, vaikka saankin välillä niistä harmaita hiuksia. ;)
-
No en nyt vielä itseäni ainakaan onnittelisi, vaikka kasvatustyö näyttää ainakin toistaiseksi onnistuneen. On tottakai näitä aivan mahdottomia tapauksia sitten, ja kiitän luojaani etten ole sellaisiin törmännyt. Mutta kyllä siinäkin tapauksessa pitäisi vanhemmalla olla sen verran vastuuta ja nöyryyttä että hakee apua jos ei tenavalleen pärjää. Ja tulee mieleen kyllä sekin, että ne käsittämättömän vaikeat tapauksetkin olisi monessa tapauksessa vältetty, jos ne rajat olisi osattu laittaa, tai apua olisi haettu ajoissa.
zilah
-
Ja tulee mieleen kyllä sekin, että ne käsittämättömän vaikeat tapauksetkin olisi monessa tapauksessa vältetty, jos ne rajat olisi osattu laittaa, tai apua olisi haettu ajoissa.
Totta. Ihmisillä on taipumus odotella ihan liian kauan, että ongelmat ratkeaisivat itsestään. Toisaalta monissa kunnissa ei perheille nykyään juuri apua heru ja esim. pienryhmäopetusta ei saa, vaikka olisi lastenpsykiatrin lausunto asian tärkeydestä. Kunnasta saatetaan alkaa ehdotella jopa lapsen huostaanottoa ratkaisuksi, vaikka tarve olisi aivan muun tyyppiselle avulle.
-
Mutta eikö jut tuossa kyseisessä tapauksessa ollut puhe lapsesta, joka saa kaiken haluamansa ja vaikka jäätelöä aamupalaksi? :D Ei se aina auta että yrittää laittaa ne rajat ja kasvattaa, mutta aika usein kuitenkin näissä kauhutapauksissa on havainnut että ei niitä rajoja ole edes yritetty laittaa kun oma kullannuppu voisi siitä järkyttyä ja vähän itkee. Että jos nyt sitten onkin niitäkin tapauksia, joissa se ei auta, niin kuitenkin vähemmän kuin niitä, joissa se olisi voinut auttaa mutta jää kokonaan näkemättä olisiko vai eikö.
-
Mutta eikö jut tuossa kyseisessä tapauksessa ollut puhe lapsesta, joka saa kaiken haluamansa ja vaikka jäätelöä aamupalaksi? :D
Mun täytyy myöntää, että koko aihe saa mun niskavillani pystyyn ihan henkilökohtaisista kokemuksista johtuen. Mun tätini, joka oli silloin vielä lapseton, oli koko suvun paras kasvattaja. Kaikkien kakarat oli sen mielestä ihan mätämunia ja huonosti kasvatettuja ja huonokäytöksisiä. No, kyseinen täti sai sittemmin lapsen. Nykyään tämä lapsi on jo yli kaksikymppinen, ei edes peruskoulua loppuun suorittanut sairaseläkeläinen. Varmaan oli jo syntyessään huonot kortit saanut, mutta väkivaltainen hurmos-uskonnollinen tätini tuskin varsinaisesti paransi kasvatuksellaan asiaa.
Liian usein muutenkin oon tavannut ihmisiä, jotka arvostelee toisten kakaroiden käytöstä ja ärsyyntyy muiden pennuista ihan turhastakin ja sitten niiden omat kakarat on suurin piirtein koko seutukunnan pahimmat koulukiusaajat. Naapurissa esim. on perhe, jossa on ihan järkyttävän ankara kuri, mutta ei se estä niiden kakaroita varastelemasta ihmisiltä. Monesti niissä ankarimman kurin ja tiukimpien rajojen perheissä tuntuu olevan just sitä ongelmaa, että kakarat tekee kaiken salaa ja oppivat olemaan jäämättä kiinni.
Mitä taas lellimiseen tulee, niin harvemmin siitä mun nähdäkseni seuraa sitä, että lapsesta kasvaa yhteiskuntaan sopimaton yksilö. Tämäkin vain omien havaintojeni perusteella. Lellimistäkin on tietysti montaa eri tyyppiä. Jos kakaran kaikki tarpeet pyritään paikkaamaan vaikkapa rahalla, herkuilla ja tavaralla ja penska jää ilman todellista välittämistä, niin eipä siitä kyllä taatusti hyvää seuraa.
-
Tarkoitan lähinnä sitä, että mun mielestä ei ole ollenkaan kivaa, että toiset ei kunnioita mitään toisten omaa vaan hajottaa ne mennen tullen, koska ne on saaneet aina kaiken hajonneen tilalle uudet lelut. :P Siitä johtuen sitten esimerkiksi meillä mökillä muinaiset, hyvin kestävät lelutkin hajosi serkun käsittelyssä ja se taisi vielä polttaakin osan niistä. ;D Olkoon vaikka kuinka lellipentu, mutta voisi sitä sentään opettaa siihen että muita kunnioitetaan eikä kaikkea toisen omaakin tuhota.
//Mä en edes ole pahasti sietämätön eikä meteli haittaa, mutta jumalauta että on ärsyttävää, jos kaikki jonkun yhden ihmisen jäljiltä hajoaa tai pitää piilottaa. Mä en niinkään arvosta omaisuutta, mutta ei sitä kenenkään tarvitse tahallaan tulla tuhoamaan ja sitten kun siitä sanotaan niin äiti pillastuu, kun sen lapsi on niin herkkä ettei sille saa sanoa. Se jätkä on niin herkkä, että on pienestä pitäen sylkenyt mun naamalle kun estin sitä tuhotöistä. ;D
-
Oot ihan oikeassa. Ton tyyppisissä jutuissa kyse on yleensä puhtaasti siitä, että vanhemmat joko eivät raski kieltää lapseltaan mitään, tai sitten siitä, ettei niitä kiinnosta paskaakaan koko penska. Sen ei luulisi olevan liian vaikeaa kenellekään, että opettaisi penskat kunnioittamaan toisen omaisuutta (ja mielellään myös omaansa) edes sen verran, ettei aleta tahallaan särkeä mitään.
Jossain vaiheessa kakarat kuitenkin jotakin särkee, tai tuhrii, mutta luonnollisesti asian vakavuus pitäisi tehdä penskalle hyvin selväksi, niin ettei moinen tule mieleen enää uudestaan. Usein siellä vanhempien suunnalla on kuitenkin lellimisen sijasta silkkaa välinpitämättömyyttä.
Mä en edes ole pahasti sietämätön eikä meteli haittaa, mutta jumalauta että on ärsyttävää, jos kaikki jonkun yhden ihmisen jäljiltä hajoaa tai pitää piilottaa. Mä en niinkään arvosta omaisuutta, mutta ei sitä kenenkään tarvitse tahallaan tulla tuhoamaan ja sitten kun siitä sanotaan niin äiti pillastuu, kun sen lapsi on niin herkkä ettei sille saa sanoa. Se jätkä on niin herkkä, että on pienestä pitäen sylkenyt mun naamalle kun estin sitä tuhotöistä. ;D
Joo, näitäkin oon nähnyt ja näissä tapauksissa se äiti ja isä olis ne jotka kuuluu johonkin kasvatuslaitokseen. >:(
//Ihmisiä on moneen junaan, niin lapsia kuin aikuisiakin ja syyt erilaisille ongelmille vaihtelee laidasta laitaan. Aina ei voi syyttää pelkästään vanhempia, mutta niin kuin sanoin tuolla aiemmin, niin kyllähän se 90% tapauksista varmaan vanhempien suuntaan menee. Mulla on vain mennyt hermot jo aikoja sitten tähän aiheeseen, kun tuntuu, että jokaisella on paras mahdollinen näkemys miten lapset pitäisi kasvattaa. Jokainen penska on kuitenkin ihan erilainen heti syntymästään lähtien ja mikä toimii yhdelle, ei välttämättä toimi pätkääkään toiselle. Joku on alun perinkin hiljainen ja kiltti, eikä halua herättää huomiota. Toinen on rasavilli puusari, jonka perässä saa hypätä kuin heinämies ja sittenkin se ehtii jotakin tehdä. jne..
-
Mun täti piti tätä lastaan jostain syystä jonain ihmepentuna, vaikka kaikkien muiden silmään se oli ihan tavallinen lapsi. No varmaan aika moni vanhempi pitää lastaan muiden lapsia herkempinä, fiksumpina ja muutenkin ihmeellisinä, koska se nyt vaan taitaa olla normaalia pitää omaa hedelmää muita parempana, mutta siinä mennään metsään jos se estää kasvattamasta muiden kunnioittamiseen. Eihän tämä lapsi, joka nyt on jo aikuinen, myöskään kunnioita omaa äitiään ja vaikea sitä on alkaa vaatia isolta ihmiseltä jotain tai yhtään mitään, kun ei ole ikinä lapsena vaatinut mitään. Ja sitten ihmetellään miten siitä lapsesta on sellainen tullut, kiittämätön ja odottaa saavansa kaiken valmiina. :D Jos sitä hommaa seurasi, niin aika vaikea olisi ollut nähdä siitä tulevan mitään muuta kuin juuri sellainen kuin se nyt on.
-
Niinhän se on, että aika usein sitä saa mitä tilaa. :D
Ihan kaikkein pahimmat kasvatuksen aiheuttamat häiriöt mitä minä oon nähnyt, johtuu kuitenkin ylivoimaisesti eniten rakkauden puutteesta. Pari todella ikävää tapausta sukulais-/lähipiirissä. Itkettää kun edes ajattelee. :'(
-
Joo, tuossa ei voi sanoa olevan kyse siitä. Paitsi sitten ehkä taas nuorempaa tyttölasta kohtaan, kun tuossa on se tilanne, että poika on se lellipentu, joka on saanut kaiken ja tyttö on se, joka on joutunut tekemään kaikkea myös tämän lellipennun puolesta, koska eihän nyt äidin pikku kullannuppua voi vaatia esimerkiksi siivoamaan tai mitään. Tyttölapsellehan sellaiset kuuluu. ::) Ei ihme, että tyttö muutti aika varhaisessa vaiheessa pois kotoa.
-
Mun toinen pikkusisko (mulla on monta!) on kymmenen ja kaatu pyörällä täs pari viikkoa sitte. Siis ei mitenkään pahasti, ei vaan kattonu eteensä ja pyöräili pois pyörätieltä. Saldo oli yks mustelma polveen. Niin nyt hänelle pitää sitten ostaa uusi pyörä, koska vanhalla pyörällä kerran kaatuu. Vanha ei mennyt kaatumisesta mikskään ja on hyvä Helkama, mutta tietenkin kun tyttöä nyt pelottaa pyöräily niin pitää hankkia uus, jolla ei varmaan sitte kykene kaatumaan...
Mun silmät putoo vielä kuopistaan tästä kaikesta pyöräyttelystä ::)
Tuli mieleen tosta vanhempien pillastumisesta, mun 4-w pikkuveljen päiväkodissa niitä lapsia ei komenneta käytännössä yhtään, kun vanhemmat vetää heti herneen nenään. Siellä saa erikseen teroittaa, että joo, tälle lapselle saa ja pitää sanoa tiukasti jos se tekee jotain tyhmää, ei se muuten opi :D
-
Vanha ei mennyt kaatumisesta mikskään ja on hyvä Helkama, mutta tietenkin kun tyttöä nyt pelottaa pyöräily niin pitää hankkia uus, jolla ei varmaan sitte kykene kaatumaan...
Mun silmät putoo vielä kuopistaan tästä kaikesta pyöräyttelystä ::)
:o No huhhui! Lapsi-parka, sillä on vielä kova tie edessään, kun tulee isoksi ja huomaa, ettei asiat oikeasti noin toimi. Mun silmät meinaa kyllä pudota kuopistaan myös, on tuo jo sen verran älytöntä! ::)
Jos tenava onkin saanut ihan oikean kammotuksen kyseistä kulkuneuvoa kohtaan, niin kai siihen nyt jotain muitakin ratkaisuja olisi kuin heti ostaa uusi pyörä.
-
Tuli mieleen tosta vanhempien pillastumisesta, mun 4-w pikkuveljen päiväkodissa niitä lapsia ei komenneta käytännössä yhtään, kun vanhemmat vetää heti herneen nenään. Siellä saa erikseen teroittaa, että joo, tälle lapselle saa ja pitää sanoa tiukasti jos se tekee jotain tyhmää, ei se muuten opi :D
Niin no, mä en yhtään ihmettele kyseisen päiväkodin käytäntöä. Nyt kun on itse työskennellyt lasten parissa (eskarilaisten ja koululaisten) muutaman vuoden, on ihan käsittämätöntä miten erilaisia vanhempia ja kasvatustyylejä löytyykään. Anteeksi tuleva kielenkäyttöni, mutta viime syksyn ryhmässä mulla oli yksi helvetin hankala lapsi hoidossa, siis itse Saatana, joka oli selvästi saanut kotona kaiken periksi, ei kunnioittanut aikuisia, toisia lapsia tai materiaa tippaakaan. Kun sitten tuli niitä tilanteita, joissa mun oli yksinkertaisesti pakko ottaa se rauhottumaan syliini tai istuttaa se pöydän ääreen keskustelemaan sen käytöksestä, tuli kotoa aikamoista viestiä takaisin. Lapsen äiti käyttäytyi kuin 12-vuotias: sain joka päivä monta vihaista sivullista tekstiä reissuvihon mukana, mutta se ei koskaan suostunut puhua mulle kasvokkain aiheesta. Se lapsi oli kotona sanonut, että kohtelen sitä epäreilusti yms. Sillä ei ollut kotona minkäänlaisia rajoja tai sääntöjä, joten totta helvetissä siltä tuntui siltä, että mä kohtelen sitä väärin kun asetan ehtoja ja sääntöjä! Ihan samalla tavalla ne kaikki säännöt koski ryhmän muitakin lapsia, enkä mä koskaan kohdellut sitä lasta yhtään erilailla kuin muita. Olin jo sanomassa itseäni irti sen äidin vuoksi, kunnes lopulta suorastaan pakotin sen juttelemaan mun kanssa asioista. Huoh.
-
Joo, tuossa ei voi sanoa olevan kyse siitä. Paitsi sitten ehkä taas nuorempaa tyttölasta kohtaan, kun tuossa on se tilanne, että poika on se lellipentu, joka on saanut kaiken ja tyttö on se, joka on joutunut tekemään kaikkea myös tämän lellipennun puolesta, koska eihän nyt äidin pikku kullannuppua voi vaatia esimerkiksi siivoamaan tai mitään. Tyttölapsellehan sellaiset kuuluu. ::) Ei ihme, että tyttö muutti aika varhaisessa vaiheessa pois kotoa.
Aivan niin kuin minun vanhempani. Vanhempi veljeni oli se suosikki kullannuppu, joka teki kaiken oikein. Minua verrattiin häneen jatkuvasti ja todettiin vajavaiseksi kerran toisensa jälkeen. Ei liene ihme, että muutin kotoa 16-vuotiaana.
... mulla oli yksi helvetin hankala lapsi hoidossa, siis itse Saatana, joka oli selvästi saanut kotona kaiken periksi, ei kunnioittanut aikuisia, toisia lapsia tai materiaa tippaakaan. Kun sitten tuli niitä tilanteita, joissa mun oli yksinkertaisesti pakko ottaa se rauhottumaan syliini tai istuttaa se pöydän ääreen keskustelemaan sen käytöksestä, tuli kotoa aikamoista viestiä takaisin. Lapsen äiti käyttäytyi kuin 12-vuotias: sain joka päivä monta vihaista sivullista tekstiä reissuvihon mukana...
Juurikin näin. Tällaiset vanhemmat ovat se syy, miksen ikinä rupea millekään kasvatus-tai opetusalalle. Kyllä ne lapset aina kuriin saa, mutta tuollaisia vanhempia en kerta kaikkiaan kestä ollenkaan. >:(
Minä taidan olla aika kova kurinpitäjä, mutta en mikään tyranni. Niitä tiukkoja sääntöjä meillä on aika vähän, mutta niistä pidetään kyllä johdonmukaisesti kiinni. Niihin kuuluvat juurikin toisten ihmisten ja heidän omaisuutensa kunnioittaminen ja se, ettei yhteiskunnassa voi elää kuin pellossa.
zilah
-
Minä taidan olla aika kova kurinpitäjä, mutta en mikään tyranni. Niitä tiukkoja sääntöjä meillä on aika vähän, mutta niistä pidetään kyllä johdonmukaisesti kiinni. Niihin kuuluvat juurikin toisten ihmisten ja heidän omaisuutensa kunnioittaminen ja se, ettei yhteiskunnassa voi elää kuin pellossa.
Minä puolestani en ole kummoinenkaan kurinpitäjä, mutta nuo säännöt on kyllä meilläkin iskostettu kakaroiden päähän. Hyvät säännöt, joilla pärjää jo aika pitkälle. :)
-
Jos mulla olisi lapsia ja paljon rahaa, mä olisin luultavasti juuri sellainen että ostaisin penskoilleni uudet pyörät kun ne saisi vanhoista traumoja kaatumisten kautta. ;D Mä olen aika varma tästä asiasta. Toisaalta jos mulla olisi lapsia ja rahaa, mun lapset varmaan joutuisi tätä nykyä myös pelaamaan lätkää. ;D LOL on se hyvä ettei mulla ole rahaa eikä lapsia.
-
Toisaalta jos mulla olisi lapsia ja rahaa, mun lapset varmaan joutuisi tätä nykyä myös pelaamaan lätkää. ;D LOL on se hyvä ettei mulla ole rahaa eikä lapsia.
Mulla on eräs jääkiekosta totaalisesti hullaantunut ystävä, jolla on laskettu aika kesällä. Ne sai tietää odottavansa poikaa, ja nyt on sitten tulevalle pojalle tilattu kaikenmaailman fanituotteet Leijonien fanikaupasta; on tuttia, leluja, vaatteita - ihan kaikkea mahdollista. :D Ystävälläni ja tulevalla kummitädillä (avokillani) oli myös aikamoinen kiistely siitä, onko oikein kasvattaa sitä lasta kannustamaan äidin valitsemaa joukkuetta (Jokerit) ja saako kummitäti silti viedä sitä vihollisen (IFK) matseihin yms. :D (Suurin osa tutuistani yleensä kyllä sanoo kannustavansa jotain joukkuetta siksi, että on oppinut sen kotoa.)
-
Jos mulla olisi lapsia ja paljon rahaa, mä olisin luultavasti juuri sellainen että ostaisin penskoilleni uudet pyörät kun ne saisi vanhoista traumoja kaatumisten kautta. ;D
Jos mulla olisi lapsia, ne ei todellakaan saisi mitään pyöräillä! Sehän on kauhean vaarallista, mieluummin istuisivat pehmustetussa huoneessa kypärä päässä ja pelastusliiveihin puettuna lukemassa filosofiaa ;D
-
Minäkin olen työskennellyt pitkään lasten parissa ja huomannut myös että vika on harvoin lapsessa ja useammin kasvattajassa. En voi ymmärtää miten aikuinen ihminen ei ymmärrä tekevänsä lapselleen hirvittävän pahan karhunpalveluksen sillä että opettaa tämän siihen uskoon, että koko maailma pyörii vain hänen ympärillään. Totta kai se on lapsesta kaikin puolin kamalaa, kun väistämättä jossain vaiheessa koittaa se päivä, jolloin perusteluksi ei riitäkään se että "kun mä haluun". Siinä on aika vaiva kasvattaa lapsi kunnioittamaan toisia ja myös toisten oikeuksia, kun on ikänsä elänyt siinä näkemyksessä että mikään sääntö ei häntä koske eikä rajoita.
On niitäkin lapsia olemassa, joihin ei parhainkaan kasvattaja pysty vaikuttamaan, mutta varmaan ne ovat oikeasti aika vähäinen määrä hankalien lasten kokonaisuuteen katsoen. Mahdottoman käytöksen takana voi tietysti olla myös joku toistaiseksi diagnosoimaton neurologinen häiriö tai jonkinlainen trauma. Erään tuttavani neljästä lapsesta yksi on ihan käsittämätön tapaus, johon mikään tavanomainen ei tunnu tepsivän, ja heitä tuntemattoman ihmisen olisi helppo tästä lapsesta kuvitella että vanhemmat eivät ole tälle yhtään opettaneet mitään. Ovat kuitenkin todella ihania vanhempia ja itse vahvasti epäilen että kyseisellä lapsella on jonkinlainen aistiyliherkkyys, joka aiheuttaa raivareita ja häiriökäyttäytymistä. Yksinään ja rauhallisessa tilanteessa lapsi on useimmiten oikein kiva ja suloinen ja valtaosin asiallisesti käyttäytyvä vaikka vilkas ja menevä viikari onkin, mutta pieninkin vääränlainen ärsyke saa lapsen ihan lukkoon niin ettei mikään mene perille, ja jos huutokohtaukseksi menee niin huutaa kunnes kirjaimellisesti taju lähtee ja saattaa satuttaa itseään tai muita niin ettei sitä tunnu edes huomaavan. Vaikka perhe ja tämäkin lapsi ovat minulle rakkaita, en tiedä miten ihmeessä kestäisin jos itselläni olisi samanlainen.
Kyllä kuitenkin tahtoisin hyvin mielelläni omia lapsia. :) Sukugeenien perusteella niistä tulee varmaan melkoisia adhd-riiviöitä, mutta toivossa on hyvä elää, jos vaikka sattuisi sellainen isä niille joka olisi rauhallisempi tapaus ja perisivät lisäksi kirjatoukka-geenejä minusta. ;)
-
Jos mulla olisi lapsia ja paljon rahaa, mä olisin luultavasti juuri sellainen että ostaisin penskoilleni uudet pyörät kun ne saisi vanhoista traumoja kaatumisten kautta. ;D
Jos mulla olisi lapsia, ne ei todellakaan saisi mitään pyöräillä! Sehän on kauhean vaarallista, mieluummin istuisivat pehmustetussa huoneessa kypärä päässä ja pelastusliiveihin puettuna lukemassa filosofiaa ;D
Mä väitän filosofian olevan pyörää vaarallisempaa - pyöräilijä kun voi ihan onnellisesti olla iloinen possu, mutta en usko filosofin voivan olla muuta kuin (edes jossain määrin) kärsivä/ angst. Musta on pahempaa kaatua ja saada asfaltti-ihottumaa kuin kurkistaa maailman luontoon ja ymmärtää, että indeterministisyydessä on perää.
Musta lapset on kaikin puolin ihania, rasittavia kyllä toisinaan jatkuvane huolehdinnan ja huomion tarpeensa kanssa, mutta pääasiassa todellisia aarteita ♥ Mä tahdon ehdottomasti lapsia, ainakin yhden, mutta tällä hetkellä tuntuu et useemmankin. Musta ajatus kliseisestä kotiäidistä idyllisessä perheessä ei oo ollenkaan vastemielinen :D Ehkä siinä on tulevaisuuteni, veikkaan muutenkin päätyväni työttömäksi (anteeksi, en nyt sentään. Villasukkia voi aina myydä. Yay...)
Ja Fio, ihanaa kuulla! Sekä lapsirakkaus että sun ihana suhtautumises niiden pikku vampyyrien käytökseen. Noin kun ajattelis kaikki niin maailma kallistuis paljon kohti täydellisyyttä (tai ainakin mun käsitystäni siitä, löl. Puhun itseni pussiin :x)
-
Sori et keuhkoon vielä siitä §½@#n teestä, mutta kun tein sitä taas uuden setin, nyt vaan neljä ja puol litraa, kiikutin teatterille, niin päänäyttelijä veti jonkun kauheen kohtauksen, et "Hyi vittu mitä paskaa, mua oksettaa. Hyi, miten joku voi olla näin kamalaa. Yök, en suostu juomaan!"
Meinasin hyökätä sen kurkkuun kiinni! SE OLI KEISARIN MORSIANTA. Aaaarrrrrrrrghh!! >:( >:( >:( >:( >:( >:( >:(
Mut lapsista (*rauhoittuu*). Mä en usko et tuun haluamaan omia lapsia. Siis pidän kyllä ihan lapsista ja tiedän millasta arki sit on, mut... mut.. ei vaan tunnu siltä et siihen vapaaehtosesti alkais. Mut toisaalta oon vähän nuorehkokin perheen perustamiseen.
Yks mun kummilapsista oli taaperona niin kova kolhiin itseään, et sil täyty olla pehmustettu kypärä päässä ;D
-
Lapsista kun kerta on puhe, niin mun (puoli)pikkusisko on kyllä yksi kauhukakara. Se on siis äitini ja tämän uuden aviomiehen kymmenvuotias tytär ja niin pilalle hemmoteltu, että en ole toista ennen nähnyt. Neiti nukkuu edelleen vanhempiensa välissä, huutaa äidin vessaan pyyhkimään, antaa muiden kiikuttaa ruoan pilkottuna sen eteen ja vettähän ei voi edes itse hakea hanasta, ynnä muuta kivaa. Raivarit on hyvä vetää ihan pienistäkin asioista ja jos jotain ei saa, niin se on sitten maailmanloppu.
Kysyin siltä joskus jossain tilanteessa, että eikö se nyt voisi itsekin tehdä jotain kun kerran kuitenkin osaa, niin vastaus oli "En viitti kun äiti kuitenkin tekee". Niin just. Olisinpa voinut olla vaikuttamassa sen kakaran kasvatukseen... Tytön isä on kuulemma niin lepsu ja antaa sille joka tapauksessa kaiken mitä se tahtoo, että äitikään ei sitten viitsi enää pitää kuria niin kuin se joskus piti aikoinaan mulle ja veljelleni.
Mutta siihen varsinaiseen ketutusaiheeseen: kolme haastattelua, soveltuvuus- ja persoonallisuustestit yhtä KESÄtyöpaikkaa varten takana ja nyt sain ilmoituksen, että ei ole töitä luvassa. Vittu. Muualta ei ole edes vastattu, että mitähän mä teen koko kesän? Kyrpii.
-
Mä rakastan myös lapsia ja tahon omia. Oon itse asiassa kohta varmaan kolme vuotta taivutellu tota miehekettä ja nyt vasta se alkaa oikeesti lämmetä. Tai siis on se alusta asti sanonu haluavansa lapsia, mutta ei vielä, katotaan sitten kun intti on ohi/voidaan asua yhessä/ollaan kihloissa/mennään naimisiin. No intti on takana, ollaan asuttu kohta kaks vuotta yhessä, oltu kihloissa reilu vuosi ja häät on kolmen kuukauden takana, joten ehkä mä saan oikeesti tahtoni läpi.
Mähän oon ilmottanu tolle jääväni kotiin, kun muksut on pieniä ja että niitä ei päiväkotiin laiteta, koska mun äiti on varannu että jos joku sen lapsenlapset hoitaa, niin se ite. Äiti on siis koko ikänsä hoitanu lapsia, ensin muitten, sitten viisi omaa ja kun me kasvettiin niin se alotti perhepäivähoitajana. Ja en vois kyllä parempaa hoitajaa omille muksuilleni toivoa, kun äiti on varsin hyvin onnistunu meijänkin kanssa. Kaikki on ollu pienestä asti kilttejä eikä kukaan oo kokenu mitenkään tarvetta kapinoida.
Mutta mua ärrrrrrsyttää kun muistin tänään, että mulla on tuo yksi moniosainen fikkini ollu vaikka kuinka monta vuotta kesken ja ajattelin, että voisin kirjotella sitä nyt tässä eteenpäin. Avasin sen tiedoston ja luin ja muokkasin noi tähän mennessä kirjotetut ja aikoinaan Finissä julkastut osat ja sitten aattelin, että jes, nyt pääsen sen keskeneräsen luvun pariin, minkä kanssa oon tapellu joskus kauheesti. No hitto vie sitä ei ole tossa, eikä missään muussakaan tiedostossa mitä keksin tarkistaa. En ymmärrä mihin se on voinu mukamas noin vaan kadota. Mutta en haluais joutua alottamaan sitä lukua alusta, kun taistelin sen kanssa jo aikasemminkin niin kamalasti ja en muista enää mitä kirjotin siihin kunnolla. Windowsin search pelasti jälleen. Miksen ikinä muista käyttää sitä, ennen kun alan kirota.
-
Mutta siihen varsinaiseen ketutusaiheeseen: kolme haastattelua, soveltuvuus- ja persoonallisuustestit yhtä KESÄtyöpaikkaa varten takana ja nyt sain ilmoituksen, että ei ole töitä luvassa. Vittu. Muualta ei ole edes vastattu, että mitähän mä teen koko kesän? Kyrpii.
Mä tein kans vähä samanlaisen ruljanssin tossa helmikuulla, eivätkä ees vaivautuneet ilmottaan, että sori, vaikka lupasivat joka tapauksessa soittaa! Sen vaivannäön jälkeen ois tehny mieli mennä paikan päälle ja haukkua pystyyn koko systeemi.
Onneks pääsin kuitenkin töihin toiseen paikkaan, ja ainaki tähän mennessä oon viihtynyt siellä :D Ensimmäinen palkka on tosin vielä saamatta, että sen perusteella voin sitten katsoa, kuinka rakas paikka on.
-
Mä väitän filosofian olevan pyörää vaarallisempaa - pyöräilijä kun voi ihan onnellisesti olla iloinen possu, mutta en usko filosofin voivan olla muuta kuin (edes jossain määrin) kärsivä/ angst.
Musta maailmantuska on terveellistä :D
Jos mun lapsi ei kärsisi siitä, joutuisin varmaan miettimään tosi ankarasti, olenko onnistunut välittämään sille niitä arvoja, joita pidän tärkeinä. Enkä nyt tietenkään tarkoita maailmantuskaa itsessään, vaan eettisiä arvoja, joiden kylkiäisenä se usein tuppaa tulemaan ;) Sen sijaan ajatus siitä, että muksu huutaa naama punaisena, kun polveen sattuu pyörällä kaatumisen jäljiltä, saa mut ihan hysteeriseksi - apuapua, se on satuttanut itsensä, ei kai tästä seuraa mitään vakavampaa!
-
Rehellisyyden nimissä en tiedä kuuluisiko seuraava viestini tähän ketjuun, mutta menkööt, sillä mua ärsyttää kuitenkin yhtä paljon kuin jännittää. Oon tosiaan menossa pelaamaan iki-ihanaa Bellatrixia huomenna, ja luin juuri peliin osallistuvien ihmisten keskustelua kyseisestä hahmosta (ja mun löytymisestä varapelaajaksi). Mm. "Hyvä kun löytyi pelaaja, mutta suosittelen vahvasti tyyppiä x Bellaksi - upea, plus oikea asenne" ja "Bellan pelaajalla ei ole koskaan paineita, eihän se ole ollenkaan ikoninen hahmo jota kaikki kuolarifanit intohimoisesti rakastaa" ja "Mä en itse uskaltaisi välttämättä lähteä edes pelaamaan sellaista hahmoa, liian monella on mielessään Se Oikea Bella jostain larpista tai leffoista tms."(tykkään susta silti Gwyn, vaikka aiheutat lievästi sanottuna paineita!) ja niin edelleen... Paineita? Ei toki. ::) >:( Mua ärsyttää jos yksi hahmo nostetaan oikeen jalustalle - ja joo, mäkin tykkään Bellasta kirjoissa, elokuvissa ja ficeissä, mutta rajansa kaikella - kun kuolonsyöjissä on muitakin vahvoja persoonia, niin naisia kuin miehiäkin! Larpeissa kuitenkin toimitaan joka tapauksessa sen saadun profiilin pohjalta, ja se voi olla millainen tahansa, ja tollanen hehkuttaminen vaan tekee musta epävarman ja meen varmaan ihan lukkoon muiden odotusten vuoksi. >:(
-
^Oi vitsi varmaan mahtavaa! Bella on ehdottomasti mun lempihahmo koko Pottereista - Draco ja Scorpius on vaan ihaniatuituipuspusjumalia, mut Bellassa on asennetta. Ja se on kuolonsyöjä. Ja ihana. Ja nainen. Ja leffoissa yks ainoo henkilö, josta tykkään. Toinen aika onnistunut leffahahmo on musta Dobby ;D Ja njää mitää paineita, meet vaan ja lumoot kaikki henkilöllä - Bellaa ei voi kuin rakastaa. Ja pidä hauskaa! :D
Mulla on väsäilyssä Bella-cossi, mut hameesta on olemassa vasta hahmotelmakuva ja kangas, pitäs vielä jaksaa piirtää kaavat ja ommella. Slytherin-kaavusta oon kyl aika ylpee, siit tuli paree kui odotin, istuu hyvin ja lisäks se on helppo muuttaa vampyyrinviitaks - ei tarvi kuin irrottaa hupun vuori = ratkoo kaks saumaa :) Kuul, kierrätystä ja rahan säästöö samala kertaa.
-
Minulle larppimaailma on vieraampi, mutta tuntuu jotenkin hassulta rajoittaa rooleja sen mukaan kuka olisi kenenkin mielestä osuvin esittämään tiettyä hahmoa. Luulenpa, että siinäkin on monta mielipidettä siinä missä sanojiakin. Toivottavasti voit nauttia pelaamisesta ilman joutavia paineita, luulisi sen olevan selvää että kukin tekee roolista omanlaisensa. Varmaankin tuollaisessa larpin tapaisessa pelissä on tärkeintä se että on kiva tunnelma pelatessa ja kokemus itsessään, kun niitä ei kuitenkaan kenellekään muulle yleisölle esitetä tai taltioida. (Ymmärtääkseni ainakaan?)
Yleensä myös on niin, että jos joku hahmo (tai asia) nostetaan jalustalle ja pidetään ainoana oikeana versiona, se ei edes välttämättä ole oikeasti sellainen. Ihan niin kuin Bellatrix elokuvissa on jotain ihan muuta kuin kirjoissa. Sekin on vain näyttelijän tulkintaa roolissa, ei mikään absoluuttinen Bellan olemus. ;) Tykkään kyllä hurjasti Helena Bonham Carterista ja myös Bellatrixin roolissa, mutta ei se ole minulle se oikea Bella. Näyttelijä kuultaa liikaa läpi hahmosta, ja käyttäytyy eri tavalla kuin itse hahmo tekisi.
Bellasta tulee mieleen myös se, että kirjoittaessaankin itse kukin tulkitsee hahmoa tavallaan. Olen omissa ficeissäni käynyt ehkä läpi sitä Bellan putkiaivoista puolta, joka saa minut hihittelemään itsekseni - jotenkin se sopii minusta hyvin kuvaan vaikka menisikin välillä pikkuisen parodian puolelle. Jotenkin aina tuntuu hassulta lukea ficcien kommenteissa tai keskusteluissa siitä, että ihmisten on vaikea nähdä tiettyä henkilöä eri tyylisissä ficeissä tai että tahtoo lukea vain tietynlaista kuvaa tietystä hahmosta. Minullakin on vahvat omat näkemykset esim. juuri HP-hahmoista ja niiden keskinäisistä suhteista, mutta on silti hauska lukea jotain ihan erilaisiakin asetelmia, se enemmänkin rikastaa kuin sotkee kokonaisuutta. Toki muut voivat ajatella eri tavalla kuin minä, mutta idea tässä aasinsillassa taisi pohjimmiltaan olla se, että myös larpeissa ja muissa jutuissa on hyvä jos voi ottaa tilanteet vastaan avoimesti ja nauttia niistä yksi kokonaisuus kerrallaan. Luulisi, että tuollainenkin eläytymiseen perustuva harrastus ruokkisi nimenomaan luovuutta, mutta ehkä se on siinäkin sama kuin monessa muussakin asiassa, että kun on totuttu tekemään yhdellä tavalla niin on vaikea ajatella sitä tehtäväksi muulla lailla?
-
Minulle larppimaailma on vieraampi, mutta tuntuu jotenkin hassulta rajoittaa rooleja sen mukaan kuka olisi kenenkin mielestä osuvin esittämään tiettyä hahmoa
Tämä on yksi syy miksi inhoan pro larppaajia ihan älyttömästi. Mä olen aina ajatellut, että larppaaminen on todellisuuspakoa ja sitä voisi larpata vaikka ihan päinvastaista kuin mitä itse on, mutta käytännössä sitten profiilit ja roolit jaetaankin sukupuolen ja sen mukaan miltä näytät ja millainen olet niin kiva kiva. Koska siis ei ole mikään himohyvä pelaaja, saa sitten pelata lähinnä itseään tai jotakin, jolla ei ole mitään merkitystä. ::)
Mä olen kyllä tykännyt kaikista larpeista, joissa olen ollut ja mun hahmot on nimenomaan olleet rentoja pelata ja se on ollut kivaa, mutta inhoan silti ihan liikaa tuollaista asenteellisuutta ja musta tuntuu, että mä saan enemmän irti siitä, että menen yksinäni metsään ja eläydyn siellä johonkin osaan kuin että menen jonnekin porukan larppiin, jossa ihmiset arvostelee toistensa peliä ja arvioi, että kuka on mihinkin hyvä. Siis jos haluaisin pelata vaikkapa jotain karskia pahista, niin ei mitään jakoa, koska musta ei saa karskia pahista ja siinä vaan sitten muut olisi että olipa paska pelaaja sillä hahmolla. :P
-
Hyväpä minun aiheesta keskustella kun en oikeastaan siitä mitään tiedä (ainakaan käytännössä), mutta sellaisen ulkonäkö/erityisominaisuus/yms -kriteerien mukaan valitseminen tuntuu epäloogiselta kun kyseessä ei kuitenkaan ole yleisölle esitettävä teatteri tai esitys jossa sillä olisi oikeastikin merkitystä että katsojat tunnistaisivat henkilöhahmot. Usein teatterissa, oopperassa ym esityksissä roolitus jaetaan laulutaidon, äänialan, ja näyttelijäntaitojen mukaan, ja sitten ulkoinen olemus on mikä nyt kenelläkin sattuu olemaan. Minua aina pikkuisen häiritsee jos tummatukkaista henkilöhahmoa esittää blondi, tai vastaavaa (kuten kerran La Bohèmessa riutuneen keuhkotautisen Mimin esittäjä oli todella muhkea täti! XD), mutta jos tarina toimii niin siihen lakkaa kiinnittämästä huomiota.
Sen sijaan larppaaminen olisi varmaan hauskinta jos se ei menisi liian suorittamisen puolelle. Kyllähän ulkonäköä saa muokattua propeilla ja peruukeilla jne. :) Onneksi niitäkin kai järjestetään niin paljon että riittää mistä valita?
-
Yyper inhottavaa, et tollasta jaottelua on, tyhmää! :( Mä en oo koskaan varsinaisesti larpannut, tykkään lähinnä cossailusta ja käytän pukui ihan normipäivinä ja sit tapahtumissa, kuten Traconisa. Mulle cossaamine ei oo varsinaisesti todellisuudenpakoa, vaan pikemminkin tapa vaihtaa aurinkolaseja. Harva asia on hienompaa kuin elää päivä vampyyrina, kehittää teoria, miten juuri minä olen tilanteeseen päätynyt, kuinka reagoin asioihin (kunhan vaan muistaa pitää replat omana tietonaan eikä lauo niitä pitkin päivää! :D ) ja miten tarina jatkuu. Sitten illalla kun pääsee koneelle koko täydellinen salaliittoteoria on unohtunut (= osuit oikeaan tai tarpeeksi lähelle ja muisti tyhjennettiin ::) ) eikä sitä tietenkään saa ylös näpyteltyä... damn fiilis nääs.
Mut cossien suunnittelu ja askartelu on jo puoli iloa! Tykkään kauheesti suunnitella vaatteita ja on jotenki ihana tunne onnistua :) Ne on niitä hetkiä, jolloin erityisesti arvostaa omaa äitiä, joka on mulle kaiken opettanut (äiti on korkeekoulusta valmistunu ateljeeompelija, tai on sille joku hienompiki nimi, mut ei nyt mieleen tuu). Ja muutenkin oon säästäny ihan törkeesti rahaa, kun teen kaikki vaatteeni, laukkuni yms. itte. Ei tarvi kui suunnitella, piirtää kaavat/ malli, hommata materiaalit, valmistaa, kuluttaa loppuun ja kappas keppanaa, säästy sekä rahaa että tunnontuskia. Musta jostain Henkkamaukalta on niin epäeettistä ostaa, et ihan itkettää. Made in Bangladesh...
-
Musta jostain Henkkamaukalta on niin epäeettistä ostaa, et ihan itkettää. Made in Bangladesh...
Valmiiden rättien lliikkeitä on muuten tosi helppoa syyllistää, mutta pitää muistaa, että samanlaista halpatuotantopaskaa ne kangaskauppojenkin tuotteet voi olla. Puuvilla tuotetaan lähes poikkeuksetta aika epäeettisesti, ei ole kaikki luomua tai reilua kauppaa, ja kirosin just joku aika sitten Eurokankaassa sitä, etten pala-puolelta ostaessani voi millään tietää kankaideni alkuperämaata. Vältän mielelläni villaa eettisistä syistä, mutta jos sitä ostan, niin mieluummin eurooppalaista kuin Australiassa tuotettua. Mutta yritäpä sitä sitten arvailla... Olen kyllä suht tyytyväisenä ostanut Eurokankaan laareista Bossin villakankaita, kun lafkan sivut väittävät niiden olevan italialaista.
Itse tehdessä tietysti välttää sen yhden riistotyö-portaan, mikä on kyllä varsin jees.
-
Just toi riistotyö mua itseäni eniten vaivaa. Ja todellakin tehdäänhän kankaita ja lankojakin suunnilleen orjatyöllä! Siinä on kuitenkin just se yks porras vähemmän = vähemmän ihmisiä on joutunut kärsimään sun halvan paitas eteen. Karu fakta nyt on, et täysin eettistä on aikalailla mahdoton kaupungista saada. Kuitenkin esim. Suomitrikoo valmistetaan Virosa ja Nanson tuotteet on sivujen mukaan 100% suomalaista ja ommeltu Tampereen lähiseudulla. En Nanson mallistosta juuri välitä ja hinnat ylittää budjetin, mut tiiän yhen kaupan Treellä, josta saa niiden kankaita :) Ne on suomalaisia, laadukkaita ja kivan värisiä, joten suosin niitä. Lisäks ostan yleensä ylijäämäpaloja, joita ks. liikkeessä myydään kilohinnalla, laskin yhen topin kankaiden maksavan reilut 2€, kun kaupasta saa huonompilaatuisen kympillä. Marimekko on mun kuolauksen kohteeni ja kankaat on painettu Suomesa (ja kukaan liikkeessä ei tiennyt, missä valmistettu, kun kysyin...), mut ne on vaan niin turkasen kalliita. Tai ainakin turkasen kalliita mun budjettiini.
Eurokankaassa on usein tosi söpöi kankaita, mut en oikeen tykkää niiden laadusta. Kankaat menee usein pesussa pahaks/ väri kärsii ja ne ei oo kovin kulutuksen kestäviä, mut esim. juhlavaatteissa ne on kyl jees :) ja sisustusjutuissa varmaan kans. Itte tehdessä yks parhaita puolia on, et tuntuu kui kokoajan tekis jotain, mut silti mitää ei koskaan oo liikaa. Tai siis kun kaupasta menee tunti ostaa yks villapaita, mut sitä neuloo kuukauden, villasukat kuluu puhki sitä mukaa kun tekee. Vaatteita taas pitää suunnitella ja kaavoja väsäillä, lehtiä selailla ja materiaaleja etsiskellä ja siinä kuluu mukavasti aika. Muutaman kaverin tai sisaruksen kun kanssa vaatettaa niin hyvä :) Ei sitä varmaan jaksaisi, jos ei hommaa rakastaisi, mut tarvii kummasti vähemmän kaikkea, kun tekee itse. Ja silti musta tuntuu et on kaikki mitä tarvin ja oon onnellinen, ehkä koska kaikki on tasan sitä mitä haluan eikä mitään ihan ok -tasosta riepua.
-
Ketuttaa, että mun nettiyhteys on jo poikki ja joudun ilmeisesti selviämään useamman päivän ilman nettiyhteyttä. :P Ja just kun on pudotuspelit menossa. :'( No saanpahan ehkä paremmin pakattua tavarani, kun ei ole sellaista pikku häiriötekijää kuin netti. ;D
-
Ketuttaa, kun ei ehdi just nyt lukea eikä kirjoittaa ja näin että täällä olisi nyt esimerkiksi Angry Birds -ficci. >:( ;D ;D
-
"Valmistuvien artesaanien yhteisnäyttely pääkirjastossa plaaplaa..."
Mutta kun me _ei_ olla artesaaneja! >:( >:( >:( >:( >:(
Pieni juttu, mutta ärsyttää.
-
Yhh.. nenä tukossa, palelee tai vaihtoehtoisesti välillä kuuma, kurkku kipee ja yskittää koko ajan, ja välillä tuntuu, ettei edes henkeä saa, kun kurkussa niin paljon räkää : < Koita siinä nyt sitten nukkua, perkl. Miten musta tuntuu siltä, että tästä yöstä on tulossa piinaavan pitkä...
-
Ärrrrsyttää! Myönnän, että oon ollut on-offilla ficci- ja larppipiireistä
viisi vuotta muutaman vuoden, mutta nyt paluuta tehdessä iski ymmärrys siitä, että enhän mä enää oikeastaan tunne ketään mistään, ja oon ihan auttamattoman yksin uudelleen heränneen innostukseni kanssa. Mun sosiaaliset taidot on jostain syystä nykyään luokkaa nolla, enkä osaa ottaa kontaktia tai yhteyttä mua kiinnostaviin nimimerkkeihin ihmisiin. Mulla olisi miljoona ja yksi ideaa ja asiaa joita ei voi ymmärtää kukaan muu kuin näillä foorumeilla pyörivät otukset, mutta mese ja muut yhteydenpitokanavat kumisee tyhjyyttään. Välillä sitä esim. lukee jotain ficciä, ja iskee ihan mieletön hinku mainita siitä jotakin, mutta eipä sellaista voi ihan kenelle tahansa kommentoida - puhumattakaan mun älyvapaista larppi-ideoista. Ennen mulla oli mese täynnä ficcifoorumeiden käyttäjiä, mutta nyt en tiedä onko siellä yhtäkään aktiivista käyttäjää jäljellä.
Eniten tässä siis ketuttaa se, että tiedän tämän olevan ihan musta itsestäni kiinni; ei vaan sosiaaliset taidot tunnu enää riittävän jotta saisin luotua uusia kontakteja tai herättelemään niitä vanhoja. >:( Jos ujoutta voisi pullottaa, voisin lyödä rahoiksi, mutta nyt se vaan kiukuttaa suunnattomasti.
-
Malla, mut saa ainakin lisätä messengeriin! Omassa messengerissänikin tuntuu käyneen kato. Kaikki naamakirjailevat nykyään mielummin, tai kukaan ei muuten vain enää puhu, joten useasti kaipailisi hieman lisää juttuseuraa. Irkkiäkin olen yrittänyt, mutta harvemmin siellä kukaan pälisee, jotta siitäkään kovin suurta iloa seuraisi. ;)
Oma ketutukseni liittyköön kouluun. Ensi viikolla pitäisi käydä tulostamassa luova kansio. Näyttelyn pystytys olisi viikon päästä maanantaina. Puku on silitetty ja oikean kokoinen nukke etsitty. Enää puuttuu vain se kansio, mutta kun ylimääräinen työ ja numero ei ole mitenkään riippuvainen, niin ei jaksaisi. Ei niin sitten millään.
Pääsykokeetkin olisi samaisena maanantaina, (jos kutsu ikinä löytää luokseni) ja suunnittelin kasaavani työnäyteportfolion mukaan varmuuden vuoksi, mutta sekin pitäisi jaksaa tehä. En niin millään jaksaisi raahautua johonkin studionomaiseen tapaan ja kiskoa vaatteita päälle ja pois, että mitäs sitä on nyt tullu ommeltua tässä viimeisen parin vuoden aikana... Huoh.
-
Miten vaikeeta voi olla lääkäriajan saaminen?
Olen ollut flunssassa viime viikon tiistaista lähtien, eikä tämä tunnu lähtevän sitten millään. Ei mua nuha ja yskä niinkään häiritse, mutta edelleenkin nousee lämpöä vähän väliä. Sain esimiehen luvalla olla pois töistä viime viikon ke-pe, ma olin töissä, ti kävin töissä ja lähdin sieltä kesken päivän arvauskeskukseen. Eipä ollut aikoja ei, joten raahauduin sitten toiselle puolen Helsinkiä päivystykseen. Siellä meni useampi tunti, ja tuloksena kahden päivän saikkupaperi terveydenhoitajalta; keuhkoja ei kuunneltu (blaablaablaavainlääkärikuunteleeblaablaablaa), mitään reseptejä en saanut (blaablaablaavainlääkärikirjoittaareseptejäblaablaablaa) ja käskettiin levätä. Lepää nyt siinä kun kuumehuuruissa täytyy reissata pitkin kaupunkia... No joo, soitin sitten tänään taas arvauskeskukseen kun flunssa vaan jatkuu. En tietenkään saanut lääkäriaikaa (klo 8:12 ja kaikki akuutit lääkäriajat kuulemma menneet) vaan taas terveydenhoitajalle.
Ei siinä mitään jos mun pointti olisikin se saikkupaperi, mutta kun mä mieluiten tahtoisin jotain troppeja hiljalleen, ja tää keuhkoihin pistävä yskä saa mut epäileen keuhkoputkentulehdusta. >:( On noi arvauskeskukset sitten veikeitä paikkoja!
-
No jo on taas kivaa toimintaa Suomenmaalla. :P Arvauskeskukset on kyllä niin rakkaus. Mulla on kanssa flunssa päällä ollut jo viikon, mutta lämpöä ei mun mielestä ole enää noussut sen alun kuumeen jälkeen ja vointi on parantunut niin, että jaksaa tehdä muutakin kuin vain maata apaattisena.
-
Hmm, tosi outoa, kun monilla mun tutuilla on nyt flunssaa, mutta tunnun olevan ainoa jolla kuume nousee vielä yli viikonkin jälkeen. :P Ehkä mä kieltäydyn lähtemästä sieltä terkkarin luota ennen kuin se laittaa mut johonkin lääkäriaika-jonoon. Kerran mulla on käynyt nimittäin niin, että vaikka lääkäreiden ajat olivat loppuneet, terkkari sai jonkun lääkärin nopeasti vilkaisemaan mun korvia kun niissä oli jotain häikkää. Kutsuukohan ne vartijat paikalle jos kieltäydyn poistumasta ennen kuin pääsen lääkärin vastaanotolle? :D
-
Nyt on sitten mun vuoroni tulla kipeydestä marisemaan - yksi sana: mahatauti. Sitä se elämä teettää, mutta ei nyt ole mikään ihan mukavin tapa kotiin lähteä ryntäämällä kesken tunnin vessaan oksentamaan... :( ja ah, tätä päänsärkyä ♥ onneksi särkylääkkeet sentäs auttaa, mutta ei niitäkään ihan tuhottomasti viitsi vetää - lääkemyrkytys tms. tästä vielä puuttuisikin!
Ja voi ei, malla! Todellakin täydet sympatiat lääkäristä (tai oikeastaan siitä, ettet sinne pääse). Mä oon kerran elämässäni näin vanhempana joutunut acutaan lähtemään sairauden takia enkä joutunut istumaan sielä ees kuin vähän alle kolme tuntia kuumeessa ja oli olo silti kui helvetissä. Tosin sillon oli yö ja sain lääkkeestä allergiakohtauksen, mutta kuitenkin. Toivottavasti nyt pääsisit sinne! Jälkitaudit on kuulemma usein itse tautiakin pahempia ja jos sulla on noin kauan ihan yhtäkkiä kuume noussuillut, niin joltain sellaiselta se musta kuulostaa... :-\ voi hitsi, koita parantua ja saada niitä pillereitä!
-
culliina, hyi, vatsatauti on mun pahin painajainen. :x Tsemppiä!
Sain tämän päivän saikkua ja käväisin nieluviljelyssä. Se terveydenhoitaja sanoi ihan suoraan, että mä tarvitsen huomenna lääkäriajan, mutta en tuu saamaan sitä soittamalla aamulla ajanvaraukseen. Sen sijaan mun kannattaisi mennä paikan päälle jo 7:45, jolloin aletaan jakaa vuoronumeroja ajanvaraukseen. (Ne siirtyivät juuri systeemiin, jossa soitetaan sinne, numero tallentuu, ja hoitaja soittaa takaisin sitten kun ehtii - paikan päällä toimii normi jonotus ja olisi suurempi mahdollisuus saada aika lääkärille ennen kuin ne ovat kaikki menneet.) Turhauttavaa tällainen kääntö ja vääntö yhdestä nopeasta ajasta lääkärille! Homma menee kuitenkin siihen, että istun taas huomisen illan päivystyksessä. </3 Miksi se päivystyskin alkaa vasta neljältä? Huoh.
-
Ketuttaa. Haluaisin soittaa kaverille, mutta kun ei pysty. Ääni on niin painuksissa että puhelimessa ei toinen osapuoli kuule kuin lämmintä ilmaa.
zilah
-
Minäkin tulen tänne nurisemaan kamalaa oloa.
Mulla on reilu viikon verran taas on-offilla ollu ällö olo ja vatsa sekasin ja järjetön päänsärky ja kauhee väsymys ja ahistus ja uniongelmia. Joko en vaan saa unta tai jos saan niin nukun pari tuntia ja sit herään ja pyörin sängyssä tosi pitkään ennen kun nukahan taas ja sit heräilen vähän väliä kunnes saan taas aamulla nukuttua sen pari tuntia. Tai jos saan nukuttua koko yön niin sitten vaan nään kauheen sekavia unia ja painajaisia eikä sillonkaan ole yhtään levänny olo.
Mut ku en taho mennä lääkäriin kun tää vaikuttaa taas ihan liikaa vaan stressiltä, koska oireilin samalla lailla vuoden ajan, jolloin asuin Hollolassa ja stressasin ihan älyttömästi. Ravasin lääkärissä vaikka kuinka monta kertaa ja ne teki suunnilleen kaikki maholliset ja mahottomat testit, mutta mitään ei löytyny ja lopulta ne vaan totes, että se on vaan stressiä. Mikä todennäkösesti piti paikkansa, koska kun muutin takas Jyväskylään ja miehekkeen kanssa yhteen ja sain vaihettua koulua niin se katosi. Mutta en jaksaisi sitä uuestaan taas, vaikka on taas sellanen fiilis että se vois olla sitä. Tai sit oon raskaana, mutta sitäkään en voi testata vielä. Tai sit mussa on oikeesti joku vikana.
Ärsyttää kun on sellanen olo, että tahtoisin vaan lagata kotona pelaamassa simssiä (ja käydä ehkä seksimessuilla, jotka olisi Jyväskylässä tänä viikonloppuna), mutta ei. Pitää lähtee viikonlopuksi Lahteen, koska pitää hakea hääpuku, ja mennä kampaajalle juttelee hääkampauksesta ja käydä kattelemassa koruja häihin ja ja ja ja nyt ei vaan huvittaisi. Mutta kun jos ei mennä nyt, niin en sit tiedä ehitäänkö hakee hääpuku ennen kesäkuuta ja tonkin kampaamoajan saaminen oli mutkikasta, niin ei sitä viittisi mennä vaihtamaan. Välillä sitä miettii, miksi meni järjestämään häät toisessa kaupungissa.
ARGH!
-
Väsymys on maailman syöpä, todellakin. Tasainen särky on toinen kamala, mut vaihtaisin päivän väsymyksen kyllä ihan mielelläni päivän päänsärkyyn - päänsärky kun lähtee lenkillä ja lääkkeillä, väsymys ei. Oon itse joutunut terkan kanssa käydä juttelemassa väsymyksestä ja uniongelmista joskus yläasteaikoina, mut ne jutut toimii kyl edelleen. Esim. sillä, ettei kuuntele musiikkia tuntiin ennen nukahtamista ja käy ylimääräsellä lenkillä ongelma-aikakaudella saa musta ihmeitä aikaan. Sokeria aika monet povaa, ettei saisi illalla syödä, mut mää oon kyllä eri mieltä: verensokerin laskettua sitä nimenomaan väsyttää ja entistä enemmän, siis kätevää, eikö? Ja karkki on hyvää, jos sitä on, sitä kans pitää ja saa syödä ;D Epäterveellistä se on joka tapauksessa.
Voisitkohan sää, rimps, saada jotain unilääkettä? Ei nyt ehkä ihan siinä määrissä kui leffoissa, mut käytetään niitä kai oikeestikin. Reseptillisyydestä en tiedä, mut luulis et niitä saa apteekista ihan ilmankin.
-
No ku en tykkää syödä lääkkeitä. Ja ei toi vielä niin pitkään oo kestäny. Vetelen sit vaan päikkäreitä niin saa vähän tasattua. Jos tää johtuu stressiahistuksesta kun en tiedä mitä tahon, niin ehkä se vähän helpottaa kun käyn ens viikolla työkkärissä juttelemassa. Jos sais jotain sisältöä päiviin.
-
Ääh, tommoset stressiahdistusperäiset uniongelmat on kyllä niin ärsyttäviä, mulla on jo vuoden verran kausittain käyny tota että en vaan nukahda. Vaikka kuinka väsyttäisi niin en saa unta. Vasta pari viikkoa sitten lueskelin pääsykokeisiin kolmen aikaan yöllä melkein viikon ajan, kun uni vaan ei tullut. Enkä saanut aamustakaan nukuttua kun aurinko herätteli ja yritin epätoivoisesti saada unirytmiä normaalimmaksi kampeemalla itteeni ylös suht aikaisin. Päivällä olisin sit nukahtanu ihan mihin aikaan tahansa heti, mut en uskaltanu päikkäreitäkään ottaa että sais unta yöllä. Reilun neljän tunnin yöunilla viikon päästä alkaa kyllä olla väsymyksestä sekoaminen aika lähellä :F
Onneks toi lähtii purkautuu kun alkoi asiat selkeytyä ja ahdistustaso laski vähän, mutta eilen taas alkoi olla samaa merkkiä, kun en taas meinannut nukahtaa vaikka on koko viikon ollut töihin aikaiset herätykset ja oon ollut muutenkin ihan poikki aina työpäivän ja harrastamisen jälkeen. Kunpa vaan minäkin tietäisin mitä haluan! Ärsyttävä ahdistuksen aihe kun ei pääse eroon oikein millään, ja sit ei tarvii kovinkaan paljoa muuta stressitekijää lisätä niin johan taas päästään tohon unettomuuskierteeseen..
Ei oikein viittis ottaa hermolomaa kahen ekan työviikon jälkeen ;D
-
Lisään oman ketutukseni. Jatkuva flunssa ja epäonnistunut kirjoittaminen. Kirjoitin inspiraation vallassa ja nyt sitten totesin, että helvetillistä paskaa ja ei kun aloitus alusta. Hieman vituttaa enkä tiedä jaksanko aloittaa, mutta kun on kipeänä tai toipilaana ei edes voi purkaa itseään menemällä lenkille. Alkoholin nauttimisen olen itseltäni kanssa kieltänyt, koska siihen menee rahaa ja sitä ei nyt vaan yksinkertaisesti ole olemassa siihen tarkoitukseen. Pitäisi keksiä joku uusi ja tuntematon tapa hankkia aivonsa nollalle ja pihalle. Rakastan yhä sitä päätöksentekijää, joka vei multa MM-kisanautinnonkin. Alkaa elämä olla aika tyhjää todellisuuspaon saralla.
-
Ala pelaamaan Liz jotain räiskintäpelejä ja strategianaksuja. Tuo mieheke nollaa niillä päätään tehokkaasti. Tai pelaa Simssiä, sekin toimii ja saa ajan kulumaan nopeasti (tosin ei mitenkään tehokkaasti).
Ja mua nyt alko ärsyttää, kun häät lähenee ja automaattisesti ajattelen kaiken ensin häitten kannalta. Sain viime viikolla kuulla isoveljeni seurustelevan ja melkein ensimmäinen ajatus oli, että hitto, yks vieras lisää. Ja nyt sain kuulla kaverin eronneen ja melkein ensimmäinen ajatus oli, että jees, yksi vieras vähemmän. Kauhean itsekästä ajattelua, mikä ärsyttää mua suunnattomasti. Tosin ehkä voin antaa itelleni anteeksi, että ajattelin kaverin erosta noin kamalasti, koska se oli mulle jo useempaan otteeseen asiaa vuodattanu niin se ei ollu mikään uus uutinen eikä niin ollen tarttenu järkyttyä siitä. Surullinen oon ton puolesta, mutta ehkä noin on ainakin nyt parempi. Ja jos ne on oikeesti tarkotettu toisilleen, niin kyllä ne päätyy vielä yhteen, ja jos ei, niin sitten se tapaa jonkun joka on.
-
tykkään susta silti Gwyn, vaikka aiheutat lievästi sanottuna paineita!
Sori malla! Pakko vielä sen verran tästä sanoa, että minun tarkoitus oli vaan viestittää ks. keskustelussa muille, että nyt kasataan paineita tavalla, joka ei ole kivaa eikä edesauta kenenkään pelaamista. Viesti menikin perille ainakin yhdelle ihmiselle, mutten tajunnut, että sinä kokisit asian noin... Mutta siis tosi isot kiitokset kun hyppäsit kelkkaan niin lyhyellä varoajalla! :)
Minua ketuttaa, kun on kirjoittamisen myötä on jäänyt nämä foorumit pois ja sen myötä on jäänyt myös monta kaveria - etenkin kun en ole saanut otettua edes meseä käyttöön uudella koneella (käyttääkö porukka edes enää meseä?). Mulla meni ihan kokonaan seiskakirjan myötä innostus fikkeihin, tosin oli se into laantunut jo ennen seiskakirjaakin, mutta sellaisia laantumiskausia nyt tuli ja meni vähän koko ajan. Ja nykyään minulla on todella iso kynnys kirjoittaa mitään nettiin, edes tällaisille pienille tutuille ja turvallisille keskustelufoorumeille.
-
^Eihän ficit pelkkää Potteria koske! :D Itse en koskaan varsinaisesti sitä ole fanittanut, se on aina ollut mulle korkeintaan kakkostason fandomi. Foorumeilta löytyy vaikka mitä muuta ihanaa, kuten TLOTR:eja ja Shaneja ja vaikka mitä :3 vaikka itken kyllä edelleen, kun niin tajuttoman harva DS kirjottaa... nyyh! Ei edes fanfiction.com:ista löydy mitään hyvää tuota fandomia suomeksi, kielen takia juuri. Mutta kun ei kielipää ja hermot riitä englantiin... ja DKV:ta on vielä vähemmän.
Mulla ei ole ollut meseä sitten ala-asteen, silloinkaan en sitä juurikaan käyttänyt. Oon pärjännyt aivan loistavasti, ihmisillä kun on puhelimet ja Naama ja käyttäjiä foorumeille :) Nyt oon kyllä ajatellut tehdä, mutta pitäisi vain ensin jaksaa ladata se koneelle - eli en tule ikinä sitä tekemään, liian laiska kun olen c(:
-
Totta, culliina! :D Minä vaan en itse ole koskaan oikein päässyt sisälle muihin fandomeihin. Potterit teki tavallaan helpoksi se, että maailma on melko avoin - reaalimaailma, jossa kaikki poikkeamat selittyvät taikuudella - ja kirjoissa oli paljon potentiaalisen kiinnostavan oloisia sivuhahmoja ja heikosti selitettyjä reuna-alueita, jossa fikkarina voi leikkiä rauhassa rikkomatta ainakaan pahasti canonia. Tai ehkä kyse oli oikeasti vain siitä, että se oli suuri fandom, josta löytyi samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä ja kivat foorumit, joille oli helppo kotiutua. Tiedä häntä, mikä lie ollut se todellinen syy.
-
Voi Gwyn, ihana nähdä että oot ehtinyt piipahtamaan täällä! Ja hei, ei hätiämitiä, ennen sitä peliä mä juttelin erään henkilön kanssa joka siellä niitä paineita mulle eniten aiheutti (varmaan siis sama tyyppi kyseessä) ja se pahoitteli koko hommaa; oli ymmärtänyt väärin pari pointtia ja niin edelleen. :3 Mä käytän meseä! Minä minä minä! Sitä tosin ei tunnu kovin moni enää nykyään käyttävän, mutta ei se mitään!
Päivän ketutus: kävin siellä soveltuvuuskokeissa, ja meni ihan penkin alle. Toisin kuin odotin, olinkin ihan mielettömän hermostunut, ja sähläsin vaikka mitä. Olin hidas laskutoimituksissa (tosin mä olen niissä aina tuskallisen hidas) enkä osannut yksilöhaastatteluissa edes puhua selvästi, vaan änkytin ja sopotin ihan kummallisia juttuja. Psykologin haastattelu oli tosi tuskallinen, eikä opettajankaan haastattelu mennyt kovin hyvin. Enpä odota pääseväni siis opiskelemaan. Huoh...
-
Hei Gwyn, ihana nähdä sinuakin täällä! Nyt hylkäät sellaiset kynnykset ja jäät tänne höpöttelemään vaikka et ficcaisikaan. :) Tosin, ficcejäsi on aina ollut kiva lukea ja jos milloinkaan inspiroidut uudelleen niin tartu tilaisuuteen!
Minulla puolestaan on se Potter-fandom jaksanut kiinnostaa, vaikka pelkäsinkin että tarinan päättyessä kiinnostus laantuisi tai kuolisi kokonaan. Vielä on liian paljon kirjoittamatta ja kesken. :) Muut fandomit eivät niinkään innosta tai herätä suuria tunteita. Rowling jätti niin paljon auki, että siitä oli sekä helppoa että kiinnostavaa kirjoittaa.
Minullakin on vielä mese, tosin varmaan eri kuin joskus ennen oli, kun sähköpostiosoite muuttui... En ole ihan varma. Harvoin vain on sellaista aikaa että ehtisi ja tulisi mesen äärellä istuttua, ehkä jos tekisi mesetreffit ihan varta vasten. :)
-
Miksei mulla voi olla yhtään ehjää peliä?! Pleikka kakkoseen nimittäin. Uskollinen 2002-vuodesta palvellut The Sims tööttäs tänään, Sims2 on ollut jo monta vuotta huonolla hapella, Hummers tilttaa ja Singstar:ien molemmat mikit on pikkuveljet aikoinaan rikki kuolanneet. Loppui sitten vielä ohjaimestakin patterit, en siis pysty pelaan ees Raymania enkä TLOTReja... ja Potterit ei oo varsinaisesti rikki, mut 4.:n oon pelannu läpi liian monta kertaa ja kahessa muussa on pattitilanne - en pääse mihinkään ja peli tilttaa sen verran, etten pysty ees deletaan koko peliä - ja nyt ei ohjain toimi! Nyt on kyllä tatitus päällä, ÄÄÄÄÄÄRGH! Revin kellosta ja herätyskellostakin siihen ohjaimeen patterit, mut se väittää edelleen olevansa toimintakyvytön - ilmeisesti on siis sekin rikki... MURGH!
-
Gwyn, mä luulin jo että sä olet kaikessa muussa kiireessä unohtanut meidät!!! En osaa auttaa sua missään paitsi ehkä jossain larppien kirjoittamisessa ja teen sen ihan mielelläni, mutta toivottavasti sä et ihan heti hylkää taas meitä. Sua pitäisi kiusata kesällä, jos sulla on aikaa. :D Älä karkaa täältä minnekään!
-
>:(
Mun pitäs huomenna jäädä ylitöihin myymälän sulkemiseen saakka, eli mulla olis sitten yli 13h päivä. Tää, koska yks tyyppi kipeä. Tähän aikaan sisältyy yks 20min ja toinen 30minuutin tauko. EI NÄIN! Ilmotin kyllä kohteliaasti, että mulla on kaksi työtä, enkä voi automaattisesti olla pois toisesta näin lyhyellä varotusajalla. Ei kukaan jaksa istua noin pitkään kassalla!
En tajua, miksei noita vuoroja voi säätää tasasemmiksi, kun on kuitenkin paljon porukkaa töissä. Jos joku ihminen ei pääse, niin pitääkö yhden tehdä sen koko vuoro omansa lisäksi? Oon kyllä valmis jäämään pariksi tunniks yliaikaa, mut liikaa on liikaa! Mitä tällänen on et yks päivä on neljä tuntia töitä ja seuraavana kymmenen? Voisin mennä melkeen itse työvuoroja sinne laatimaan, hurjalla kuukauden työkokemuksellani >:(
Lievästi ketuttaa. Viime viikko oli surkeuden huippu, kun mulle oli unohdettu laittaa työvuorot. Et viime viikolle sain hurjat kaks viiden tunnin vuoroo, tälle viikolle ihan järkyttäviä vuoroja.
-
Miksei mulla voi olla yhtään ehjää peliä?!
Jos kaikki pelit tilttailevat järjestään, niin eiköhän se vika ala olla pleikkarissa, ei pelissä... :-X PS2 alkaa kuitenkin olla jo aika aikansa elänyt laitos.
-
PS2 alkaa kuitenkin olla jo aika aikansa elänyt laitos.
Mä tykkään pelata sillä ::) Mutta joo, Singstarit ja siskon Nemoa etsimässä ja Peter Pan toimii täysin ongelmitta, joten ei se vika koneessa ole - valitettavasti! Olis varmasti halvempaa ostaa uus vehje kui uudet pelit :x Ihan ymmärrettävää kuitenkin hajoaminen, onhan uusintakin hakattu vasta kolme vuotta... tätä eroamisen tuskaa, mutta en varmasti heitä niitä pois! Kiroan sitten kymmenen vuoden päästä, kun on kaappi täynnä rikkinäisiä muinaismuistolle tehtyjä pelejä :D
-
Yksi vittumaisin homma mitä tiedän on saada haukut esimieheltä työkaverin laiminlyönnin vuoksi. >:( Onneksi on viimeinen työpäivä ennen lomaa.
Zilah
-
Suuri positiivinen asia töissä olisi, ettei tarvisi täytellä noita pirun lippulappuja.
Myön äskön sieluni saatanalle ja täytin työkkärin työttömyyspaperiasian. Yritin samaa kelan työttömyystukimikäliekaavakkeen kanssa, mutta ei saaaatana. Luovutin, raahaan itseni, miehekkeeni ja valtavan paperikasan torstaina tai perjantaina kelaan. Jos vaikka säästäisi hermoja, aikaa ja parisuhdekriisejä.
Voi kumpa joku soittaisi että hei, me halutaanki sut töihin. Ei tarvis täytellä noita lippulappuja. En halua olla työtön ja köyhä >:(
-
Chuuko, luultavasti ne soittavat juuri kun olet vaivalla saanut ne laput vaivalla täytettyä ja toimitettua. ;)
Minua turhauttaa ja harmittaa että melkeinpä kukaan ei ymmärrä yhtä vanhaa ficciäni niin kuin olin tarkoittanut. Pyysin että se siirrettäisiin Finissä draamaosastolle, että ainakaan se huumorificin leima ei saa enää ketään järkyttymään sen sisällöstä. Pahinta siinä kai on se, että minusta se ei ollut edes mitenkään niin kovin paha, ja kun ottaa huomioon mitä kaikkea muuta sitä Finissäkin on K-18 -leiman alla, ei minusta voi olla mitenkään mahdoton ajatus että säälimättömänä tappajana tunnettu Bellatrix tappaisi myös lapsen ilman tunnontuskia. Jo HP-kirjoissa viitataan sellaiseen kuolonsyöjien toimintaan, ("kokonaisia perheitä löytyi murhattuina kotoaan", Voldun suorastaan ohimennen avadointi jne) ja ihmiset kirjoittavat kuolonsyöjät murhaamaan, raiskaamaan, kiduttamaan ja tekemään sun mitä muuta sadistista, myös huumorificeissä on usein viittauksia tappamiseen ja kuolemaan.
Pitäisi kai alistua suosiolla siihen että mitä ikinä minä kirjoitankin, se ei ole riittävän paljon mitään muuta kuin draamaa. Muut genret tuntuvat olevan minulle vain mausteita sopassa. Tosi ärsyttävää, ja korostan että nimenomaan se tässä harmittaa, että en osaa kirjoittaa muuta kuin draamaa (vaikka tosin draama onkin mieligenreni) eikä niinkään se mitä mieltä lukijat ovat. Jokainenhan kokee lukemansa omalla tavallaan, mutta olisi kiva osata kirjoittaa muutakin ja periaatteessa Finin ficcini ylipäätään ovat kirjoitusharjoituksia eri genreissä ja tyyleissä, eli olen siis epäonnistunut siinä tavoitteessani. xD Mutta minkäpä teet. Suutari pysyköön lestissään, tai jotain.
-
Mulla on ehkä tuon suhteen useammin päinvastainen ongelma. Mä en osaa hämärtää genrerajaa vaan mun tekstit on usein tosi selvästi jotain genreä, vaikka mun itseni on alun perin vaikea määritellä mitä ne on.
Palaute on siinä mielessä aika kummallinen ja pelottavakin juttu varsinkin silloin, kun luulee kirjoittaneensa jotain ja palautteen perusteella tuntuu, että onkin kirjoittanut jotain ihan muuta. Mutta kysehän on lähinnä siitä, miten ihmiset tekstin lukee. Ei sille oikein mitään mahda, jos lukija lukee sen toisin kuin mitä on itse tarkoittanut tai joskus kuvitellut kirjoittaneensa tai jos lukijalle määräävämpi juttu on jokin toinen juttu kuin itselle. Sama juttu siinä, kun lukijat kertovat vihaavansa jotakin tekstin hahmoa sen perusteella mitä se sanoo tai mitä se ajattelee ja sitten itse on ajatellut sen jotenkin toisin, kun eiväthän ihmiset edes puhu aina sitä mitä ne tarkoittaa. Siinä on vuosien varrella usein tullut kauhea epäonnistumisen tunne, koska itsellä on niin vahva mielikuva asioiden oikeasta laidasta, mutta kirjoittaessa en tahtoisi millään käyttää kaiken tietävää kertojaa vain alleviivatakseni sitä, miten teksti pitäisi ymmärtää tai kertoakseni etteivät asiat ole sitä miltä ne näyttää tai ettei totuus edes ole se, mitä joku sanoo tai edes se mitä joku ajattelee. Usein totuutta ei edes ole yksinkertaisesti olemassa, koska eivät ihmiset tunne täysin itseään eivätkä motiivejaan ja harvoin kukaan pystyy olemaan itselleen täysin rehellinen.
Jotenkin ottaa nuppiin, että asiat muuttuu liian helposti mustavalkoisiksi ja tulkinnat yksioikoisiksi hyväksi ja pahaksi. Ei se tarkoita sitäkään, että selitettäisiin musta valkoiseksi ja valkoinen mustaksi.
Aika usein on tuntunut ihan siltä, että turha edes kirjoittaa mitään, kun se turhauttaa miten se luetaan ja ymmärretään, mutta toisaalta tulkinta on ja sen pitää olla omista lähtökohdista tapahtuvaa. Ainoastaan, jos se on ihan sairasta mä alkaisin tosissani väittelemään lukijan tulkinnan kanssa. LOL Romantiikan kirjoittaminen on pelastus, kun siinä harvemmin tulee tulkintaongelmia. :D Ja yleensä aina on sentään ollut joku lukija, joka on piristänyt sillä, että se on ymmärtänyt sen mitä mä olen kirjoittanut. Jos ei muuta, silloin tuntee olevansa vähemmän omituinen ja vaikeasti ymmärrettävä. :D
Tämä nyt on sitten sitä sun tätä, koska ei tekstiä voi lukea väärin, mutta kirjoittajana on pakko myöntää, että se on tyydyttävämpää, jos joku lukee tekstin siten miten sen on itse kirjoittanut ja ajatellut. Eli toisin kuin sulla, Fiorella, mua ei ärsytä se mitä mä kirjoitan (paitsi että se on paskaa LOL), koska se on just se mitä mä haluankin kirjoittaa. Mua ärsyttää vaan se, että en ole aina muiden kanssa välttämättä samalla aaltopituudella. Ja olisihan se ihanaa, jos kaikki tykkäisi mun teksteistä ja vielä tajuaisikin täydellisesti mitä yritän sanoa, paitsi että yleensä mä en yritä sanoa yhtään mitään ja olen sitten yllättynyt, että teksti aiheuttaa reaktioita. ;D Kai se jokaiselle kirjoittajalle olisi aika nannaa, kun olisi pidetty ja ymmärretty. Silti en haluaisi muuttaa omaa kirjoitustani, koska se edustaa niin hyvin kuin osaan sitä, mitä mä tykkään myös lukea. Tykkään lukea kyllä paljon muutakin, mutta just se, miten paljon tai vähän asioista kerrotaan, tuntuu ratkaisevalta siinä kohtaa kuinka hyväksi ja innostavaksi tekstin kokee. Sitä minäkään en tiedä, miten toisin itse aina toisten tekstit kirjoittajien mielestä ymmärrän, mutta varmaan se menee molemmin päin, että itse en ymmärrä sen paremmin kuin muutkaan.
//Mä saan kaikki kirjoittamista koskevat viestini aina kuulostamaan tosi isopäisiltä ja se häiritsee mua. :'( ;D
-
//Mä saan kaikki kirjoittamista koskevat viestini aina kuulostamaan tosi isopäisiltä ja se häiritsee mua
No etkä saa, Liz! :) Olipa onni että kerkisin lukea viestisi ennen sen editoimista. Joka kerta kun olet muokannut viestiä, tulen kauhean uteliaaksi mitä siinä mahtoi lukea ensin. ;)
Mutta joo, se on ihan totta, että siitä tulee ihan huiman hyvä mieli kun joku paitsi lukee ja tykkää, myös käsittää ficin samalla tavalla kuin on itse sen ajatellut. Se on oikein superluksusta. Tietysti sen perusteella ei voi arvioida onko teksti hyvä vai ei, kun jokainen lukija kokee tekstin kuitenkin omalla tavallaan.
No, nyt kun olen vähän lauhtunut niin ei se minua haittaa että olen tällainen yksipuolinen kirjoittaja, etenkin kun kuitenkin tykkään siitä mitä kirjoitan. :) Mutta olisihan se hienoa kun osaisi vähän enemmän ja paremmin. ;)
-
Tietysti sen perusteella ei voi arvioida onko teksti hyvä vai ei, kun jokainen lukija kokee tekstin kuitenkin omalla tavallaan.
Mikä sitten on hyvä teksti? Tässä demokraattisessa maailmassa yleensä kai ajatellaan, että enemmistön tykkäämä, mutta. Musta teksti on hyvä, jos tykkään siitä itse. Enkä tarkoita että se olisi kaikille hyvä, mutta mulle on ja musta ihminen on vähän turhan rajoittunut puhuakseen muiden kuin itsensä puolesta (ainakaan tälläisissä asioissa). Ja hyvähän voi olla monella tapaa; joko kirjoitusasultaan, hahmoiltaan, juoneltaan jne. Hyvyys käsitteenä on myös niin järkyttävän epämääräinen, että siitä touhotetaan siihen nähden aika paljon :D
-
Ei sellaista ole olemassakaan kuin hyvä tai huono teksti. On vaan olemassa suosittuja ja vähemmän suosittuja tekstejä. :D Ei mun mielestä oikein voi ajatella niinkään, että ihmisillä, jotka tykkää jostain marginaalitekstistä olisi huono maku ja suurella enemmistöllä hyvä maku, mutta ei myöskään toisinpäin.
-
Tietysti sen perusteella ei voi arvioida onko teksti hyvä vai ei, kun jokainen lukija kokee tekstin kuitenkin omalla tavallaan.
Lähinnä tarkoitin tuolla lauseella sitä, että lukijan mielipide (etenkään se poikittainen ;) ) ei vaikuta siihen mitä itse pidän omasta tekstistäni, (ja yleensä tietysti itse niistä tykkään, miksipä muuten niitä olisin kirjoittanut tai esille laittanut) eli että en pidä ficciäni siksi huonona, että kaikki lukijat eivät tulkitse sitä samoin kuin minä.
Mutta näin yleisellä tasolla ajatellen, jos aletaan miettiä onko teksti hyvä vai huono, ollaan ehkä vähän samalla alueella kuin arvioidessa onko jokin taideteos hyvä vai huono. Toisen mielestä kaunis on toisen mielestä ruma, toisen mielestä kiinnostava on toisen mielestä tylsä, ja kirjoitetussa tekstissä vastaavasti mielipiteet jakautuvat. Myös se on oma lukunsa kerrassaan, että teksti voi olla todella hyvin kirjoitettu, mutta tarinana ihan kökkö. Joskus taas kun lukee jotain (vaikka painettua kirjaakin!) niin tulee sellainen olo, että voi ei, kun hyvä idea on mennyt tässä ihan hukkaan - tuntuu että olisi itse osannut kirjoittaa saman tarinan paremmin.
Siinä missä taide on "hyvää taidetta" tuottaessaan esteettistä mielihyvää tai herättämällä tunteita ja ajatuksia, voisi ajatella että hyvä teksti olisi miellyttävää lukea sekä kieliasultaan että kerronnaltaan. Minulle on myös tärkeää, että tarina vie mennessään ja että välitän henkilöhahmoista ja siitä mitä heille tapahtuu. Tämä tietysti on taas mielipidekysymys, mutta voisi kuvitella että sama pätee lähes kaikkiin - se tietysti vaihtelee mikä kenestäkin on kiinnostavaa tai miellyttävää. ;)
-
Kiinnostava voi olla myös henkilö, joka aiheuttaa ärsytystä. Mulle jäi ikuisesti mieleen kuinka lukiossa luin jonkun Brinkin kirjan, jonka päähenkilö oli todella, todella ärsyttävä alusta lähtien, mutta se oli jopa niin ärsyttävä, että sitä oli pakko lukea, että tiesi käykö sille paskaisesti vai ei. No sille kävi ja se joutui kohtaamaan sen, että maailma ei ole ihan sellainen kuin se luuli, mutta siinä luulossaan se oli kyllä kasvatuksen uhri. Onhan ihmiset kai aika helppo aivopestä ajattelemaan, että he ovat luontaisesti jotain parempaa kuin muut ja sen ennakkoluulon pystyy useimmiten purkamaan vain kun henkilä pakotetaan kohtaamaan omat ennakkoluulonsa. :P Lukukokemuksen miellyttävyyskin on niin ja näin tai esteettinen kauneus, koska ne eivät taas välttämättä mene käsi kädessä sen kanssa, että haluaa herättää ajatuksia. Se ei aina ole kovin kaunista, kun ravistellaan ihmisten käsityksiä ja yritetään avata silmiä näkemään pimeä puoli maailmasta, mutta se voi juuri sen vähäisemmän kauneuden takia olla puhutteleva.
-
Aika usein on tuntunut ihan siltä, että turha edes kirjoittaa mitään, kun se turhauttaa miten se luetaan ja ymmärretään
Liz, mä olen kauhean pahoillani tästä, koska olen mitä ilmeisimmin sen sun turhautumisen aiheuttaja. :'( Ja ihan turhaan, koska eihän se ole sinun tekstisi vika, etten minä ymmärrä lätkästä mitään, enkä tunne tapahtumia tai niiden taustoja yhtään. Kommentoin tätä jo tuonne ficciisikin, mutta siis tässä oli mulla jo heti alussa perustavaa laatua oleva väärinkäsitys, joka vaikutti kommenttiini paljonkin. ;)
Onko sulla syntymäpäivä tänään? Hyvää synttäriä! :D
-
Hih, onpas hieno kakkku! Hyvää synttäriä multakin, senkin vanhus :D
-
Kenellä on synttärit? Hyvää synttäriä!
Mulla ei oo noin syvällisiä mietteitä kirjoittamisesta tai lukemisesta. Oon kyl aika itsevarma siitä, et jos jokin on mun mielestä huonoa, se on yleensä kyl huonoa. Pidättäydyn siks kovin paljoa mitään harrastelijateksteihin kommentoimastakaan... En voi puhua suoraan, koska en osaa muotoilla mielipidettäni tarpeeksi nätiksi ja jos yritän keskittyä hyviin puoliin, päädyn yleensä valehtelemaan. Siksi tykkään pohtia vaan kirjoja tai muita ammattilaisen tekstejä! (plus siitä saa rahaa, netissä höpisemisestä ei) ^^
Olen hyvin kettuuntunut tuohon mieheen, jonka kanssa on ollut tässä jokunen viikko jotain meneillään. Se on liian hämmentävä tyyppi! Miksi miehet on niin vaikeaselkoisia? Okei, ehkä mun logiikka on vähä luolamiestasoa, mut miks pitää kehitellä jotai draamaa ja sit seuraavana päivänä olla pahoillaan siitä? : D
-
Aaargh! Mä tajusin vasta jälkikäteen, että mun viestin voi lukea niin että tunne olisi kovinkin tuore, mutta mun mielessä oli Finin kommentit, jotka oli tyyliä "Sirius on tyhmä kun se tekee noin". Tai niitä, missä vihataan ketä nyt hyvänsä, joka tulee jonkun parituksen väliin. Se, joka tulee väliin tai jonka tulkintaan tulevan väliin on aina vihattu ja kaiken pahan alku ja juuri ja sen pitäisi päätyä helvettiin ja sellaisten kommenttien perusteella on ärsyttävää kirjoittaa yhtään mitään. Niiden aikojen jälkeen en ole kovin monitulkintaisia tekstejä edes kirjoittanut tai jos olen, olen kätevästi unohtanut. :D Mä tykkään kirjoittaa ihmissuhdedraamaa, mutten kyllä tosiaan välttämättä tykkää saamistani kommenteista. :D
Mulla ja Lady Krumilla oli syntymäpäivä eilen. Onneksi voin sanoa nyt, että vanhuuteni ei tule yksin hahaha :D
-
Nyt on kyllä aika tatituksen huippu.
Taloyhtiössä asuu eräs totaalisen idioottimaisesti käyttäytyvä henkilö, päällisin puolin ihan normi työssäkäyvä ihminen ja lyhyiden keskustelujen perusteella ihan mukavakin, mutta se on jo erittäin pitkän ajan käynyt vähän väliä avaamassa kaikki pyörävajan renkaiden venttiilit, prkl! On kyllä niin tatituksen huippu, kun aamulla on kokeeseen lähdössä polkemaan ja ei kun kumit tyhjinä! Ja sama juttu kaikissa muissakin pyörissä, joissain lasten rattaissa on renkaat, joita ks. henkilö ei vielä ole onnistunut kuulemma kertaakaan tyhjäämään (sairasta tyhjätä renkaita lasten rattaista! Ihan kuin äiti pystyisi lapsikatraan kanssa niitä aamulla päiväkotiin mentäessä pumppaamaan!). Nyt saattaa sitten olla vanne vääntynyt tai sisärengas viilloilla tyhjällä kumilla ajamisen vuoksi, mutta kun en yksinkertaisesti ehtinyt taas pumpata renkaitani täyteen.
Tuollainen tuntuu niin idioottimaiselta! Kyse kun ei varsinaisesti ilkivallasta ole (mitään ei koskaan ole rikottu, renkaat vain tyhjennetty) eikä tekijä saa itselleen muuta kuin ilmeisesti jonkin kieroutuneen hyvän olon tunteen. Talossa lähes kaikki tuntuu tietävän kyseessä olevan juuri tämä henkilö ja häneen on usein törmätty vajassa toisen pyörää kopeloimassa, mutta ei tästä nyt mitään poliisijuttuakaan nostaa voi (ei sillä ettei mieli tekisi...). Lisäksi ks. ihana ihminen on niin rasittava, että kun yrittää hienotunteisesti vihjata "olevansa varsin kiukkuinen ja turhautunut siitä, kuinka joku vandaali on jatkuvasti käynyt meidän vajassa, oletko huomannut." ihanuus kehtaa vielä vastata, että ei, ei mun pyörään kukaan ole koskenut ja kumit on ollut ihan normaalisti täynnä aina -.-' että sillä lailla. Voisin vaikka lyödä vetoa hänen tietävän kaikkien tietävän ja nyt se sitten istuu omassa asunnossaan kokien sairasta onnellisuutta kamala virne naamalla, kun kukaan ei voi sille mitään. Pitää varmaan alata viedä pyörä jonnekin muualle, mutta kun en keksi minne. Koska ulkona se varastettaisiin lukosta huolimatta, turmeltaisiin, tai vietäisiin satula, ritsi, koppa tai polkimet (kaveriltani vietiin yks päivä polkimet keskellä päivää, niin randomia että se itsekin vain nauroi). Ehkä hommaan teräksiset renkaat, niitä ei tarvitsisi pumpata. Tai sitten vaihtaisin pyörän suoraan panssarivaunuun - ritsi katolle ja etukoppa piippuun vain.
-
Taloyhtiössä asuu eräs totaalisen idioottimaisesti käyttäytyvä henkilö, päällisin puolin ihan normi työssäkäyvä ihminen ja lyhyiden keskustelujen perusteella ihan mukavakin, mutta se on jo erittäin pitkän ajan käynyt vähän väliä avaamassa kaikki pyörävajan renkaiden venttiilit, prkl!
Kuulostaapa veemäiseltä tyypiltä! Sinuna lähettäisin jonkun isokokoisen kyselemään siltä, et mikä mättää. Ei tarvi uhkailla ollakseen uhkaava :)
Mua ketuttaa äitipuoleni naapuri, kolmevitonen perheenisä. Kun moikkaan sitä iloisesti, se ei vastaa mitään, vaikka tietää hyvin kuka olen ja kaitsen myös hänen tytärtään useasti viikossa. Tänään aamulla oli huippu... Unohdin kiristää pyörän sarvissa roikkuvan kangaskassini kädensijoja, niin se meni tietenkin pinnojen väliin, sisällä oleva jugurttipurkki pysäytti eturenkaan ennen räjähtämistö ja lensin pyörän sarvien ylitse. Nousin ylös ja purin hammasta kivusta (onneksi naarmuja tuli vain kämmeniin ja nilkkoihin, polvetkin sain pidettyä irti maasta) ja huomaan, et naapurihan se siinä istuu vieressä ja katselee. En nyt sano, että on pakko auttamaan tulla, mut kyllä ihmiset yleensä reagoi jotenkin, jos joku nenän edessä kaatuu.
-
Pitipä ihan miettiä hetken, minne tämän vuodatukseni lykkäisin, niin järkyttynyt olen.
Meillä oli kodinvaihtajana tullut koira, päällisin puolin todella mukava ja kiltti. Kunnes sitten tänään syystä x sai päähänsä hyökätä tuttavani paljon pienemmän koiran kimppuun. Tuloksena pikkukoiralle todennäköisesti elinikäiset traumat, minun tyttärelleni hirveä järkytys ja ex-miehelleni, joka raastoi koirat erille toisistaan, lääkärireissu.
Koiran entinen omistaja ei voi sitä takaisin ottaa, joten ainoa mahdollisuus taitaa olla viedä se piikille.
Tähän voisi todeta Lapinlahden lintujen sanoin: Voi suatana perkele helvetti tuota ja vittu jumalauta!
zilah
-
zilah, hui kamala, ihan hirveä tilanne! Oon niin pohjattoman eläinrakas, että tuntuu tosi pahalta toi koko juttu. Kauanko se koira on ollut teillä? Minkä ikäinen se on? Onko sillä mitään aikaisempaa taustaa häiriökäyttäytymisestä? Mietin vaan, että jos sille pystyisi kuitenkin etsiä uuden kodin; sellaisen, jossa ei ole muita lemmikkejä tai lapsia, jostain maaseudulta. (Joo, kuulostaa ihan mahdottomalta omiinkin korviin...) Jos iskee tuollainen äkillinen luonteenmuutos, kyseessä voi olla jotain ikävämpääkin - kuten kasvain aivoissa tms. joka säätelee sitä käytöstä. Siis mikäli se tosiaan on aina ennen ollut nätisti ja kiltisti eikä ole ollut mitään vastaavanlaisia tilanteita. Arvaamaton koira on kuitenkin aina juuri sitä; arvaamaton. Ei siitä pääse yli eikä ympäri, ei sellaista vaan voi pitää lapsiperheessä tai muiden lemmikkien parissa.
Ääh, tuntuupa nyt kurjalta sun puolesta. :( Voimia sinne!
-
Ärrsyttää kun mikään ei suju. Haluan maksimekon, mutta kaupasta ei löydy kivaa/sopivan hintasta, Eurokankaasta ei löydy kivaa kangasta, kangas joka mulla on ei riitä tohon kaavojen mukaseen mekkoon, joten päätin muokata sitä, mutta tein liian tissikkään yläosan (kyllä, se on oikeasti mahollista). Toivottavasti sain asian nyt korjattua kun tein suosiolla liian ison niin että voin muotoilla sitä päällä ja pienentää.
Näytän kuvissa kamalalta, särkee päätä, kurkkuun koskee ja kiukuttelen miehekkeelle ilman sen syytä, vaan koska mulla on hillitön ärsytys enkä osaa olla mitenkään päin. Ja stressaan huomista työhaastattelua, koska toi on järkätty mun puolesta, niin mulla on sellanen olo, että jos en saa sitä paikkaa niin mua syytetään siitä automaattisesti, koska en ollu paras.
ÄRGH!
-
Iski paha ketutus. Olin elämäni ensimmäistä kertaa poliittisessa kokoontumisessa ja oikeasti se muistutti ihan jotain foorumin päätöksentekoa. :D Ensinnäkään kukaan ei tiedä mistään mitään. Kunnallisvaalit tulossa ja kukaan ei tiedä, kuka on päättänyt oman puolueen vaaliteemoista. ;D Todella surkuhupaisaa. Kukaan ei tiedä miten ja kuka on laskenut esimerkiksi säästöpäätökset, jotka lykätään valtuuston eteen paperilla ja sitten vaan äänestetään. Tieto ei kulje minnekään eikä sitä kyseenalaisteta tai kysellä, että mistäs vitusta ja miten nämä luvut on pieraistu ja miten luotettavia ne ovat.
No ei sitten ihme, jos tehdään perseellään olevia päätöksiä valtuustoissa, kun päättäjät ei tiedä yhtään mistään mitään. Tieto on jumankauta valtaa, mutta vissiin sitten kiireyhteiskunnassa sitä tietoa todella saavat käsiinsä tai vaivautuvat hankkimaan vain harvat ja valitut. Jessus sentään!
Tästä poliittisesta intoutumisestani huolimatta en ole aikeissa yrittää käännyttää ketään mihinkään tai muuttaa Fifiä poliittiseksi, mutta kahta kauheammin haluan pitää kiinni siitä, että perkele se tieto asioista ja päätöksistä edes täällä liikkuisi, koska näköjään tämä on joku nyky-yhteiskunnan yleinen toimintamalli, että asioita ei päätetä yhdessä ja sitten kukaan ei tunnu tietävän kuka on päättänyt ja mistä. ;D Pidetään huoli ettei täällä tarvitse alkaa ikinä kysellä samaa, mutta pahempi vielä jos kukaan ei edes kysele sitä!
-
^Tieto on valtaa ja sen esittäminen ylivaltaa - ei mene aikaa hankkimiseen :P Naureskelin tuolle ensin, todelliselta evotukselta vaikuttaa, mutta taitaa olla kyllä tilanne sama kaikilla muillakin puolueilla. Surullista. Toisaalta kun katsoo nykyeduskuntaakin, niin ei kyllä pahemmin ihme. Ihmisten pahin ongelma on ihmiset.
-
Joo, tietona voi esittää vaikka mitä kun on vakuuttava ja kaikki uskoo, mutta jos yhteisistä asioista päätetään sillä tavalla... :o ;D Osittain syy on myös yleisessä passiivisuudessa. Koska ihmiset on passiivisia, aktiivinen pieni joukko hallitsee kaikkea ja toisaalta joutuu myös olemaan vastuussa kaikesta.
-
Osasyy on myös siinä, että tietoa tarvitaan nykyään niin hirveästi. Mitä monimutkaisemmista asioista ja päätöksistä on kysymys, sitä enemmän joudutaan käsittelemään tietoa. Kun toimitaan ryhmässä, on ihan pakko jakaa porukkaa niin, että osa hankkii tietoa jostain asiasta, joku muu toisesta ja niin edelleen. Sitten kun porukka kokoontuu, ei paikalla ole välttämättä yhtään kyseiseen asiaan tietoa hankkineista, ainoastaan tieto/lopputulos. Tässä tullaan sitten siihen passiivisuuteen, eli niiden jotka tiedon esittelevät, täytyisi olla sen verran perehtyneet asiaan, että osaisivat kertoa mistä moinen tieto on peräisin. Monesti se alkuperäinen lähde on kuitenkin pudonnut matkan varrelle, koska tiedonvälitysketjun alkupään ihmiset ovat kokeneet sen toissijaiseksi tietäessään lähteen luotettavaksi, tai vaihtoehtoisesti pimittäneet sen, koska pyrkivät hyötymään asiasta jotenkin.
Tietty luottamus ryhmässä toimittaessa on tietysti toiminnan perusedellytys, mutta se on kauhean ärsyttävää ja jopa vaarallista, että asiat kulkevat eteenpäin kuin juoru-pelissä, eikä kukaan lopulta ole varma alkuperästä. Jopa itse asia on voinut siinä tapauksessa vääristyä matkan varrella.
-
Rikkinäinen puhelin oli pentuna yksi mun lempparileikeistä porukassa! Siis se missä kuiskataan lause toisen korvaan aina niin kuin on sen kuullut edelliseltä. :D
Pitäisi ruveta pakkaamaan ja miettimään että mitä sitä tarvis kesän mukana. Työttömyyskin harmittaa, mutten ole enää ihan niin varma kuin aiemmin että onko se sittenkään huono juttu. Toisaalta oikea kesäloma kuulostaa ihan kivata, toisaalta työt olisi loistava juttu kun saisi rahaa ja tekemistä ja kaikkea. Mutta kun työnhakuvaihtoehdot alkaa olla tyyliin ruokala-apulainen tai huoltamotyöntekijä niin.... Plaah.
Miksi elämä on näin vaikeaa?
Toivottavasti edes pääsen sinne kouluun. Kai.
//ainiin, pitäisi vielä huomiseksi tehä työssäoppimisportfolio. Kiinnostaisi kamalasti, kun tietää että numerot on annettu jne...
-
Mua ketuttaa että sain kauhean inspiraation just kun mun pitäisi nukkua! Totta kai, ja tämä teksti on vielä niin saamarin murhaava mun hentoiselle mielenterveydelle, mutta kun jumankauta olen kirjoittanut tätä kohta yhden vuoden ja haluan tästä joskus eroonkin. :'(
-
Vituttaa, että viikon alussa kaikki näytti vielä niin hyvälle ja nyt on kaikki taas ihan niin perseellään, että tekisi vaan mieli hukuttaa itsensä lähimmän järven pohjaan niin ison kiven kanssa, ettei olisi helvetti mitään mahdollisuutta pelastautua, jos tulisi katumapäälle. :P >:( Jos kukaan on koskaan syntynyt epäonnistujana, niin se olen kyllä minä ja vituttaa rankasti ja kostan sen sitten kaikille muille eikä kukaan ansaitse sitä eikä kiukutteluani, mutta sen sijaan että hukuttautuisin lähimpään järveen ja pelastaisin itseni ja muut ärsyttävältä läsnäololtani, taidan vetää vaan säkin päähän. ;D Sanoinko jo, että vituttaa? ;D
-
Auttaisiko virtuaalikeksi? Jos auttaa, niin ole hyvä, mutta mua ainakin vituttais entistä enemmän :D
Juup, kesätöitä olisi fantastista saada, mutta kun ei niin ei. Pari viikkoa sitten kyllä ärsytti vielä enemmän, kaikilla muilla kun tuntui olevan ja pidin itseäni varsin epäonnistuneena. Nyt on kuitenkin selvinnyt, että nää "jee, sain kesätöitä" olikin oikeasti "jee, hain kesätöitä" ja todellisuudessa ainoastaan kahdella läheisellä ystävällä on töitä. Itsekästä, mutta harmittaa kyllä paljon vähemmän, kun en ole ainoa - eipä tarvitse yksin koko kuukautta lusia kaikkien muiden ollessa töissä ;D
Kävin juuri vanhalla yläasteellani katsomassa perinteisen Ysien gaalan, johon on edellistenkin vuosien ysit tervetulleita. Noh, ei olisi kannattanut - muistan taas, miksi yläastetta inhosin niin järkyttävästi. Niitä halveksuvien katseiden määrää! Vanhoja opettajia sinne oikeastaan katsomaan menin, mutta nekin oli tekemässä jotain jossain eivätkä muuta kuin käyneet nopeasti moikkaamassa ennen gaalan alkua ja jälkeen katosivat. Angst. Onneksi ei tarvitse sitä aikaa uudelleen elää, oon nykyään niin järkyttävästi onnellisempi, kukapa ei.
-
Miksei virtuaalikekseistä saisi tehtyä oikeita? Oikeat keksit auttaisi tähän paremmin. :P Mua ei ketuta se, etten pysty enkä kykene joihinkin asioihin. Olen hyväksynyt sen melkein ainakin, mutten hyväksy sitä, että Siperia ei opeta mulle joitain asioita. ;D Maailma olisi vaan niin paljon onnellisempi paikka, jos kaltaiseni ihmiset deletoisivat itsensä paskantamasta muiden niskaan.
-
Maailma olisi vaan niin paljon onnellisempi paikka, jos kaltaiseni ihmiset deletoisivat itsensä paskantamasta muiden niskaan.
Höpöhöpö! Aina pitää löytyä niitä, jotka kävelee siihen vastatuuleen ja pistää pakkaa sekaisin. Hemmetin tylsäähän se elämä muuten olisi.
Mutta hei kiva, luuseroidaan sitten yhdessä! Täällä kans yks ikuinen epäonnistuja, terrrrve. Huoh. Nyt ei jaksa edes eritellä syitä - niitä kun riittää - mutta vituttaa. Paljon.
-
Joo, tällä hetkellä on miljoona asiaa, jotka vaan vituttaa niin paljon ettei jaksa lähteä analysoimaan niitä enemmän. Mä myös lupauduin mukamas tekemään jotain ensi vuodenkin yli, vaikka en haluaisi oikeasti tehdä asiassa enää yhtään mitään ja kysymys kuuluukin, että miksi helvetissä mä lupasin? Jos en olisi sanonut mitään, mun ei tarvitsisi enää edes stressata koko juttua, kun voisin vaan jättää sen ja olla onnellisempi tai en tiedä olisinko onnellisempi, mutta en tajua miksi roikun mukana asioissa, jotka ei selvästikään ole mun juttuja? ::) Varmaan jostain väärästä ylpeydestä tai jotain. En ainakaan siitä luulosta, että olisin korvaamaton, koska en todellakaan olisi enkä elättele asiasta yhtäkään väärää luuloa. En tajua motiiveita enkä ymmärrä itseäni ja se on ärsyttävää. ;D
-
Soso, Liz! Minä ainakin olisin huomattavan paljon onnettomampi ihminen, jos sinua ei olisi. Ja vaikket olisi minulle suorastaan korvaamaton, niin hyvin tärkeä ainakin.
Ei tuo minunkaan elämäni ole niin hehkeää, mutta sinä ja muut ystäväni teette siitä ehdottomasti elämisen arvoisen. Päivä kerrallaan, eikö? Ja eikä oo kovin monta päivää, kun pääsen tuomaan sulle ei virtuaali-vaan ihan oikeita keksejä ihan omin pikku jaloin kipittämällä. ;D
Sitä odotellessa,
zilah
-
Olin justiinsa kommentoimassa loistavaa pwp-ficciä, mutta kun lähetin vastausta sain virheilmoituksen ja kun tsekkasin osastoja, kaikki muutkin kyseisen käyttäjän ficit on hävinneet ja samoin tunnus poistettu. :'(
//Ai niin, tämä on ketutusarkisto eikä masennusarkisto. Kyllä mä tavallaan ymmärrän. Fifi on kuitenkin aika nurkkakuntainen paikka, jossa kommentoidaan pääasiassa tuttujen ficcejä (no missä hei ei?). Eipä täällä juuri kommentteja saa, joten kyllä sen ymmärtää, että se alkaa vituttaa ja jos ei ole täällä sosiaalisten suhteidensa takia, ei ehkä paljoa kiinnosta jatkaa täällä olemista. Mullakin on ikuinen kiusaus poistaa varsinkin ne ficit, joissa ei ole yhtään kommenttia. Delete-nappia syyhyttää...
-
^Mutta kun on foorumilla sisältöä, tulee uusia ihmisiä :D Ja ihan mukavasti täällä musta on kommentteja, tai ainakin sen verran mitä itse kaipaan. Toki enemmän on aina enemmän, mutta ei tässä mitään valittamista ole, en mä ainakaan finissä sen enempää saanut (1/ teksti=jes, 2/teksti=bileet), mutta johtunee fandomeista. Ja täällä tuntuu pörräävän niin paljon vieraita, että luulisi väkeäkin tulevan. Ja onhan tänne viimeisen puolen vuoden aikana aika eloa tullutkin, vai? Surullista, että joku lähti.
-
Joo, just totesin että sama juttu se on siellä ja muuallakin. Paljon on tekstejä, jotka eivät saa kommentteja. Yritin vain ymmärtää sitä, että menetettiin jäsen ja jonkin verran tekstejä, joista minä tykkäsin ja olin joitakin kommentoinut, mutta en kaikkia. :P Ei näille mitään oikein voi eikä mun tarkoituksena ainakaan ollut painostaa ketään kommentoimaan, koska painostus lisää vain ahdistusta. :)
-
Sain vihdoin omalta alalta hommia työelämävalmennuksen kautta ja ainakin vielä kahen päivän jälkeen on tosi mukava, vaikkakin hiljanen paikka ja "työnantaja" on tosi mukava ja me juorutaan kaikesta päivät pitkät. Mutta enkö mä nyt taas onnistunu saman tien saamaan itteni ihan tukkoon. En meinaa saada henkee nenän kautta ja kun joutuu hengittää suun kautta niin kurkku ja huulet kuivaa. Ei mulla kipee olo oo, joten musta tää on jotenkin tosi hassua. En sit tiedä johtuneeko siitä, että oon taas uus "ilmasto" ja tuolla on aika kuiva ilma niin kiukutteleeko mun limakalvot jotenkin siitä. Ei siellä ainakaan homeongelmaa ole, kun sen tuo oli heti ensimmäisenä varmistanu kun paikkaa oli vuokraamassa. Mut tosi ärsyttävää.
-
V*TUN K*SIPÄÄT S**TANA!!!!!1
Menin sitten tilaan monitoimilaitteen (tulostin+skanneri) 85e postitse. Halvin hinta tuolle laitteelle. Tuli nopeeta mut ILMAN USB-PIUHAA! Soitin varmana että täs on joku virhe niin "ei kuulu laitteeseen, voidaan toki lähettää, jokusen euron maksaa". Vittu, tuommosilla tempuillako ne saa katteensa kuntoon? En perkele enää IKINÄ osta mitään ECOSTO.FI osoitteesta, jos komppaat niin oon perhanan iloinen :E
Saakeli... onneks sellasen piuhan saa muualta puoleen hintaan ko mitä ne sitä myy. Pthui!
-
Beelsebutt, jos yhtään lohduttaa, niin ei se piuha ilmeisesti kuulu nykyään kaupasta ostettunakaan mukaan pakettiin. Minäkin ostin viime vuonna uuden tulostimen ihan kaupasta hakemalla, ja laitteen paketista purettuani painelin sinne sitten takaisin kysymään että missäs se johto on! Niin ihan samaa sitä sanottiin sieltäkin. Onneksi oli entisessä tulostimessa samanlaiset johdonpäät, otin sen sitten siitä talteen ettei tarvinnut uutta ostaa.
En voi ymmärtää miten pakettiin niin selkeästi tarvittava osa tuotetta on jätetty tarkoituksella pois. :( Voiko niitä usb-johtoja oikeasti ihmisillä pyöriä ylimääräisinä nurkissa että niitä ei olevinaan tarvittaisi, vai onko se taas tätä turhaa rahastusta. Ärsyttävää.
-
Todennäköisesti ne vaan haluaa rahastaa tollasilla tempuilla. Typerää tuo mustakin kyllä on. Ite en yhtään muista tuliko meijän vempeleen mukana kaikki piuhat ja nippelit, kun en mä sitä edes purkanu paketista tai asentanu tai mitään. Ja toi ukkonen ostelee suunnilleen muuten vaan kaikennäkösiä johtoja, mihin mulla sit hajoaa pää kun niitä viritellään kulkemaan olkkarin lattian poikki.
Tää on taas niitä päiviä kun mikään ei vaan suju. Myöhästyin töistä, mutten onneksi kuitenkaan kuin viitisen minuuttia. Kulutin kuusi tuntisen työpäivän kahden lastenpyyhkeen kanttaamiseen ja sain aikaiseksi molempiin vain sellaista jälkeä etten oo koskaan ompelukonetta nähnykään. Pähkäilin kauheesti että mikä hitto siinä nyt on, kun ei vaan suju vaikka oon ennenkin osannu ja kotiin tullessa tajusin että tein molemmissa saman typerän virheen. Onnistuin myös jättämään käteni mainostaulun väliin kun kannoin sen sisälle. Ja kun tulin kotiin niin huomasin että mulla on ylimääränen amppari lemmikki keittiössä ja makuuhuone ihan hiekassa kun sulhoke oli vaan nopeasti kävässy hakemassa jotain sieltä kengät jalassa.
Tahtoisin vaan hakata päätä seinään ja vaihtaa alaa johonkin missä ei tarvisi ajatella yhtään mitään, kun ei musta nyt taas ole mihinkään tuottamaan siistiä jälkeä.
Miksei kaikki vaan voi sujua. Eilinenkin meni ihan ohi kun kiukuteltiin miehekkeen kanssa 7 tuntia toisillemme typeristä syistä. Se sentään sovittiin, mutta miten voi sopia jos kiukuttelee ittensä kanssa?
Aijoo ja oonko omituinen morsian, kun mua ei kauheesti jaksaisi nyt kiinnostaa polttareitten viettäminen? Mutta kun ainoo syy miksi haluaisin niitä viettää on, että saisin taas kaveriporukan kasaan, mutta melkein puolet on jo ilmottanu ettei ne pääse syystä X tulemaan.
-
Ei ollut mullakaan tulostimessa USB-piuhaa mukana kun kävin sen kaupasta hakemassa, onneksi myyjä valaisi mua asiasta jo ostaessa niin ei tarvinnut uutta reissua sen piuhan perässä tehdä. Olishan se kiva että olis tuollainen suhteellisen olennainen kaapeli valmiina, mut sit toisaalta kun joutuu erikseen ostamaan niin saa ainakin just sen mittaisen kun tarvii.
Mulla menee kohta hermot niin totaalisesti tuon kissan kanssa että en tiedä mitä sille teen! Se on ottanut tavaksi herättää mut joka hemmetin aamu tuossa puoli viiden maissa, tulee päälle tepastelemaan, leipoo kehrää ja kurisee eikä edes ilmeisesti oo ruoan toivossa, koska se jää ihan tyytyväisenä mun paikalle makoilemaan mun noustessa. Muutenkin musta on kai tullut sen lempialamainen tai jotain, kun se haluaa tulla nukkumaan jo illasta väkisin mun sänkyyn. Yleensä luovutan siinä vaiheessa kun olen raahannut sen neljä kertaa pois ja se silti palaa takaisin. En enää edes osaa nukkua sen kanssa, kun oon tottunut leveempään sänkyyn muutenkin, ja kun se ei todellakaan nuku kivasti jalkopäässä vaan kyljen vieressä mahdollisimman poikittain. Ahdasta ja niin tukalan kuuma! Perhana. Pitäis varmaan lukita se yöksi vessaan tai jotain niin en olisi ihan puolikuollut väsymyksestä..
Ensi kerralla kun mielessä pyörii että olispa kiva ottaa oma lemmikki pitää muistella tätä, varmasti loppuu pohdinnat heti alkuunsa!
-
Silläpä ne sitä piuhattomuutta perustelikin, "kun kaikillahan on vanhoista tulostimista johdot tallella". Olis se sentään postikuluitta lähettänyt sen piuhan, mutta keksin 7 eurolle muutakin käyttöä. Sitäpaitsi muistin tuossa, että mulla todnäk on kotona sellainen piuha x)
Ja ellei olekaan, ulkoisessa kovossa ainakin on samanlainen...
Apua, yritän opetella käyttämään uutta puhelinta! Tää on kamalaa!! Jos nyt ees löytäis että.mistä tän.saa äänettömälle niin pääsis joskus nukkumaan x)
-
No hitto, kyllä mä ainakin olen tottunut olettamaan että kaikki tarvittava on siinä saamassani paketissa! Ärsyttävää tuollainen, että ei olekaan! :P
-
Hitto kun pitää olla tällänen sosiaalisesti rajoittunut tuppisuu. Mulla on hyvin teinit ongelmat. Tykkään tuosta yhdestä, niin paljon, että mun on pakko saada se sanotuksi, tai varmaan pääni poksahtaa. Nimenomaan sanotuksi. Hommaan hyviä tilaisuuksia sanoa pari sellasta tärkeää sanaa ohimennen ja vakavana, mut leukani ei suostu avautuun ja sydän yrittää takoa itsensä irti, joka kerta kun ajattelen asiaa hänen seurassaan.
Onneksi voin suomalaisena ottaa muutamat alkoholijuomat ja sopertaa jotain sitten varmaan sangen romanttisesti puhelimeen. Tiistai-iltana. Huonompaa ois kai vaan tekstiviesti, fabossa asian kertominen tai kaverin asialle lähettäminen (teinimeininki kun vaivaa).
Hitto kun tunteet sais pois päältä jollain valonkatkasijalla!
//oon vieny säälittävyyden ihan uusille tasoille googlettaessani miten kertoa tunteista toiselle.
-
Se luultavasti jossain välissä lipsahtaa, mitä tunnet, jos et saa tehtyä suunnitellusti.
Säälittävämpää se on googlettaa huhuja lätkäpelaajien (tässä tapauksessa Patrick Kanen) kosteista viikonlopuista ja yrittää ihmisten kertomuksista päätellä, että kuristiko se vai eikö kuristanut jotain naista vai oliko se nainen sittenkin mies, jota se kuristi. :D Vai oliko koko juttu liioiteltua urbaanilegendaa? Ja sitten vielä saada jotain outoja kiksejä omasta uteliaisuudesta ja omista version kehittelyistä. ;D
Ainakin siis sulla on omaa elämää eikä ainoa elämä, jota sulla on, ole sun pään sisällä ja todellisuuspakoa, joka on a)joko fiktiivinen teksti, joka voi olla itse kirjoitettu tai jonkun toisen teksti tai b)juoruja toisten elämästä, jotka on joko tosia tai keksittyjä. Säälittävämpää on myös se, että ainoat ihastuksen kohteet on kaukoihastuksia, joita ei ole mahdollistakaan saada iskettyä itselle. ;D Tai vielä säälittävämpää on itse asiassa se, ettei niitä edes haluaisi saada iskettyä itselle, vaikka se olisikin mahdollista. :D
-
Tai sitten se, että ei edes ole ketään josta sillä hetkellä tykkäisi. Ja jos lähdetään kaukoihastustasolle, niin silloinkin tykkään enemmän roolihahmosta kuin itse näyttelijästä. Plääh. Minäkin tahtoisin olla ihastunut. Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä? Tähän asti se on aika hyvin pitänyt paikkansa.
-
Täytyy kyllä tunnustaa, että mä en haluaisi olla ihastunut ja vielä vähemmän jotain enemmän. Se on varsin tuhoisa tunne niin kuin kaikki ääritunteet.
-
Tai sitten se, että ei edes ole ketään josta sillä hetkellä tykkäisi.
Ihannetapaus! Elämä on paljon helpompaa, kun sydän ei pompi sinne tänne ja saa pidettyä itsensä kuosissa. En ennen tykännyt kenestäkään, nyt viimeisen vuoden aikana on tuntunut että kun yhdestä selviin niin johan heti tulee toinen entistä pahempi :(
Palattuani Japanista aloin toipuilla edellisestä, ja olin että "huh huh, never again mitään tollaista" ja sitte viikon kuluttua tapasin tuon nykyisen.
Liz, oot ihan oikeassa. Oon melko varma et pidemmän päälle tähän kuolee, ainakin jos on muuten tällainen sosiaalisesti rajoittunut peruna.
-
GERHGKREOGJETJHGöhjnbGJNBGOBJRTOJBMFÖLJNÖLF:NKFN-.
Hajoen edelleen. Miten saakelin vaikeeta voi noinkin yksinkertanen asia olla? Mä tiedän tasan tarkkaan miten sen pitäis mennä ja yritän tehä niin, mutta kun ei vaan tule sellaista jälkeä kuin pitäisi. Toi tuhoaa mun itsetunnon ihan täysin. Se on ihan kun ruttunen viinirypäle, paitsi että rusinat sentään on hyödyllisiä. Mulla on hienot todistukset ja kaikki, että osaan ommella, mutta miksei se näy tossa? En uskalla jatkaa kaasojen mekkojenkaan ompelemista, koska pelkään että tuhoan nekin. Otin noita töitä kotiinkin tänään, vaikken yhtään jaksaisi, jotta voisin tapella illallakin niitten kanssa. Mulla on koko ajan vaan sellanen anteeksi, että olen olemassa, olen täysin turha ja hyödytön enkä osaa mitään- olo, vaikka tiedän, ettei mulla tarvisi olla, koska loppujen lopuksi toi ei ole sinällään mun ongelma, koska tuo ei ole mun projekti, vaan mun työnantajan, joka vaan valitettavasti ei nyt kauheesti kykene ite ompelemaan. Mutta kun se on nyt mun työtehtävä, mutta oon käyttäny siihen ihan ylipaljon aikaa ilman mitään loisteliaita tuloksia.
Välillä tulee vaan sellanen olo, et tahtoisin heittää essun naulakkoon ja todeta, et pidä tunkkis, minä vaihdan alaa. Mutta sekin on ihan typerää tuollaisen pikkuasian takia. Etenkin kun en tiedä, mille alalle vaihtaisin. Ehkä mä kokeilen kivasti illalla vielä tapella noitten kanssa ja jos en onnistu niin pitää jutella pomon kanssa että mitäs nyt. Se kyllä tietää, että yrittämisestä ei oo puutetta ja on kovin ymmärtäväinen, vaikka musta sen pitäis raivota mulle pää punasena että olen tyhmä lahna.
Mistä muuten johtuu, että aina kun on aivan kamala olo kaikin puolin, niin joku tuttu tulee vastaan tms. Tänään olin ihan ressukka kun pääsin töistä, poljin sateessa kotiin ja kun yritin saada pyörää varastoon laukku ja kauppakassi kädessä, niin eikö naapurin mies polje paikalle, vilkas mua ja totesi sellasella säälivällä äänellä, että taidan tarvita apua. Tietysti kieltäydyin kohteliaasti ja taistelin ite pyöräni kellarin portaat alas ja onnistuin kaatamaan jonkun toisen naapurin pyörän vielä varastossa kun yritin vaan nopeasti saada valoja laittamatta pyörän varastoon ja lukkoon että voin paeta paikalta. Mutta eihän sekään onnistunut, kun se mies tuli perässä. Ja sitten tajusin vielä että se on mun seinänaapuri.
-
No voi, rimps. :( Tsemppiä.
Ihannetapaus! Elämä on paljon helpompaa, kun sydän ei pompi sinne tänne ja saa pidettyä itsensä kuosissa.
No näin minäkin ajattelin viimeksi kun olin (turhaan) johonkuhun ihastunut. Mutta tällä hetkellä se tuntuu vain siltä että on tylsäää....
Olisiko se nyt liikaa vaadittu jos joku tykkäisi minustakin (mieluiten sellainen josta itsekin voisin olla kiinnostunut). Tuntuu ihan hullulta, miten nämä tykkäämisjutut menevät aina ihan tyhmästi ristiin. Joku vuosi sitten yläasteen luokkatapaamisessa naureskelimme sitä että toden totta jokainen riutui sydänsuruissa, kun yksi tykkäsi toisesta, toinen kolmannesta, kolmas neljännestä ja niin edelleen taivas tietää minne asti! Mutta se pohdiskelu "niin ja silloin minä tykkäsin sinusta", "ja minä tykkäsin siihen aikaan tuosta", "ja silloin kun sinä tykkäsit siitä niin hän tykkäsikin sinusta" johti siihen että kaksi heistä on nykyään pari. Olen tosi iloinen heidän puolestaan, ja olen myös TOSI iloinen siitä että itse en päätynyt sen pojan kanssa yhteen josta silloin tykkäsin! LOL. :D Itse asiassa ikuistin sen pojan yhteen ficciinkin melko lailla sinne päin kuin se tarina oikeastikin meni. On se elämä vain niin hassua.
-
Selkeästi itsetuhoinen kaveri kyseessä.
Hah, huonon huumorintajun omaava mieleni kehitti tästä hilpeitä kuvia :D
Saat todellakin täydet sympatiat. Ja yleensä vielä saadessaan nukkua pitkään, tulee valvottua vähän pidempään ja kymmenen aikaan sitä unta on voinut tulla kaaliin vain pari tuntia, eli väsymys on kamala. Mua itseäni harvoin häiritsee koneet kaupungissa, täällä kun kuuluu kokoajan kamala liikenteen mökä tai naapurin soiva puhelin (sillä on ilmeisesti kunnon vanha seinäpuhelin, ainakin äänestä päätellen, söpöä ^^), mutta kylmyys, ah siinä vasta kamala herättäjä! Hyi olkoon on kamala herätä aamulla ihan horkassa ja huomata jättäneensä ikkunan sepposen selälleen illalla ja potkineensa peiton pois... brrr. Viikonloppuisin sellainen nyt on ihan normaalia eikä pahemmin häiritse, mutta omassa sängyssä on kamala herätä kylmissään kun yhden ikkunan sulkemisella sen olisi voinut välttää.
-
Se tunne kun huomaa ettei voi enää mennä dubattuun leffaan vahtaamatta koko ajan käännöksen laatua .__________. Tekstitetyt menettelee, joko voi keskittyä kuuntelemaan alkuperäistä ääntä tai se on kielellä jonka käännöksestä en osaa nilliä :P
-
Se tunne kun huomaa ettei voi enää mennä dubattuun leffaan vahtaamatta koko ajan käännöksen laatua .__________. Tekstitetyt menettelee, joko voi keskittyä kuuntelemaan alkuperäistä ääntä tai se on kielellä jonka käännöksestä en osaa nilliä :P
Mä en ole pitkään aikaan voinut pelkästään luottaa tekstityksiin, koska niistä on havainnut, että puheesta jää yllättävän paljon kääntämättä kokonaan.
-
Ketuttaa, koska haluaisin kovasti olla enemmän yhteyksissä yhden kaverin kanssa, mutta sitten aina kun näenkin, mua alkaa ärsyttää, koska aina sitä kaikki muut hyppyyttää niin sitten tulee sellainen, ettei viitsi edes pyytää käymään, kun sekin tuntuu toiselle rasitteen antamiselle. Ja sitten alkaa lisää ketuttaa kaikki. Mä haluan auton! >:( Sitten ei tarvitsisi pyytää mitään. Voisi vaan saatana mennä ja olla jatkuva rasite ihan omasta aloitteesta muhahaha! ;D Tosin en mä tiedä onko se toivottaa sekään, mutta onhan se oma rasite aina muiden rasitetta parempi. :D Ja ei ainakaan tarvitsisi pelätä kuluttavansa samalla kaverin viimeiset bensat ja bensarahat, kun voisi kuluttaa rauhassa omansa. Joo, mä haluan auton ja sen täytyy olla väriltään vaaleanpunainen. :D Mut ensin tarvitsisin ajokortin. :P
-
^ Vaaleanpunainen kupla!!!11 Mä sit ruinaan koko ajan kyytejä :D
Ja jos se on se kaveri josta ollaan puhuttu ennenkin niin seteleiden tunkeminen kojelaudan tuuletusritilään on osoittautunut suht tehokkaaksi, myös tilisiirrot on tuntunut toimivan. Vallan vaikeaa on kyllä korvata kulutettuja polttoaineita tälle tyypille, jos tosiaan samasta puhutaan :F
Ketuttaa kun ei ketuta mikään :P Oon harvinaisen hyvällä tuulella, kauankohan tää kestää ;)
-
Miten voi olla mahdollista että taas nousee ukkonen just kun mun piti lähteä ulos? >:( Perhana. Kaks tuntia sitten olisin ollut niin iloinen ukkosilmasta töissä.. No mut sitä mennään kun kerran meinattiinkin, jos se vaikka vähän kiertäis.
-
Minua jotenkin turhauttaa se, että loma on alkanut ja ensimmäinen virallinen vapaapäivä on mennyt jo lähes kokonaan pelkkien ärsyttävien pakollisten asioiden hoitamiseen, kuten vakuutusyhtiöihin ja lääkärikeskuksiin ja vastaaviin soitellessa ja työviesteihin vastaillessa. Tahdon olla ihan kunnolla lomalla jo!
No, nyt se varmaan kuitenkin lomaksi muuttuu. :) Jos nyt ompelutilausten odottava pino, vaatehuoneen & koko asunnon siivous ja matkaa varten pakkaaminen lasketaan lomatoiminnaksi. ;) Ihan ensin lähden tästä kuitenkin ystäväni luo kylään illaksi. :)
-
Hyi hitto. Vaikka jäätelö onkin hyvää, ei sitä pysty puolta litraa syödä kerralla.
Erehdyin ostamaan aamusella paketin jäätelöä, kun kuvittelin tuon jääkaapin pakastelokeron olevan oikeasti semmonen kylmä lokero. No, ei taida olla juuri jääkaappia viileämpi, ainakaan jätskipaketin sulasta olomuodosta päätellen. Yäh.
-
Voihan palikka! Mä yritän duunata näppärän tavan, jolla tulevaisuudessa voisi hoitaa tuon K-18 ryhmään liittämisen ilman että tarvitsisi kirjoittaa viestiäkään minnekään. Sen pitäisi onnistua... mä tiedän, että sen pitäisi. Hmm... ehkä mäkin menen pihalle ennen kuin sataa.
-
Joskus jollain foorumilla oli sellainen lista, josta sai itse valkata, mihin ryhmään pyrkii. Sitten jossakin joku moderoi sitä kutsujonoa ja (yleensä) parin pvän päästä siihen ryhmään pääsi. En kyllä muista mikä foorumipohja oli kyseessä, mutta aikaa tästä on ainakin jotain kolmisen vuotta.
Olisko sulla joku sellainen mielessä?
-
Joo, jotain tuollaista mä ajattelin, mutta tässä olisi myös vaihtoehto, jossa ihmiset voisi laittaa itse itsensä ryhmään, mutta mä en saa sitä mihinkään näkyviin. Siis että miten käyttäjä voi laittaa itsensä ryhmään, kun sitä itse ryhmää ei saa näkyviin? ;D Kukaan älyä liittyä ryhmään, joka ei näy kenellekään. :D
-
Hm, tää uusi foorumisysteemi ei oikein toimi mulla (pale moon, firefoxin karsittu versio käytässä) - osa avoista on esim. tässä keskustelussa siinä kohtaa missä pitäisi olla tekstiä ja muutenkin toiminnassa on outouksia... O_O
Kokeillaampas tulikettua ja vaikka IE:tä
-
Ne on noi vanhat teemat, jotka ei toimi päivityksen kanssa. :P Valitettavasti suurin osa teemoista on nyt sellaisia, että foorumi ei tue niiden käyttöä. Ehkä ne pitäisi ottaa pois, varsinkin ne jotka ei nyt toimi ollenkaan kuten esimerkiksi Manuscript.
-
Minä kyllä itken tuon Manuscript-teeman perään. Rakastin sitä valtavasti! :'( Missä vaiheessa niitä uusia teemoja voisi ruveta lataamaan? Onko vaivalloistakin?
zilah
-
Kannattaa varmaan ottaa ne vanhat toimimattomat teemat pois tuolta roikkumasta, ja lisätä joskus ajan myötä uusia tilalle. Loistava käytännönpila jollein aihetta seuraamattomalle, kun vaihtaa teeman takaisin tuttuun eikä enää löydäkkään profiilia tai muuta. :D
-
Chuuko, mä en tiedä mitkä noista toimii ja mitkä ei. :P
Minä kyllä itken tuon Manuscript-teeman perään. Rakastin sitä valtavasti! :'( Missä vaiheessa niitä uusia teemoja voisi ruveta lataamaan? Onko vaivalloistakin?
zilah
Teemojen lisääminen ei ole vaikea homma tiedostonsiirron kautta, mutta niiden toimimaan saaminen voi olla. Taisi olla niin, että kielipaketit aiheuttaa teemoissa häikkää.
-
Kaikki pois ja uudet tilalle? Eikö sillä pääsis helpoimmalla. Ei tarvi ruveta säätämään ja testaamaan, että mitkä toimii ja mitkä ei?
Ja jottei ihan offailuksi mene, valitan nyt asiasta ps3. Molemmat tietokoneet toimii langattomana vieressä täyttä häkää, mutta pleikkari ei vaan löydä/suostu yhdistämään tuohon verkkoon. Ja kun tämän hetkinen lempparipeli ois kaksinpelinä erästä nettipeliä! Graaah. Avokkikin raastaa jo hiuksia päästä, mikä synkistää omankin fiiliksen.
-
Voi jessus näitä teemoja! Mulla ei ole pätkääkään taiteellista silmää enkä siitä välitäkään, mutta alkaa korveta kun ei edes perusjutut ole kunnossa eli se, että teksti erottuisi taustasta!!! >:(
-
Kattoo nyt ne teemat kaikessa rauhassa? Ei kenenkään tartte alkaa niiden takia repimään pelihousujaan. Pääasia että on edes tää yksi toimiva.
Ja aamun ketutus. Sen siitä saa kun postaa umpiväsyneenä, niin väärään paikkaanhan se tietysti menee. Käytin sitten upouusia admininoikeuksiani ja siirsin ficin aivan itse sinne minne se kuuluu.
:o
Zilah
-
Sen siitä saa kun postaa umpiväsyneenä, niin väärään paikkaanhan se tietysti menee. Käytin sitten upouusia admininoikeuksiani ja siirsin ficin aivan itse sinne minne se kuuluu.
:o
Zilah
Käyttäjätkin pystyy siirtämään omia topiccejaan. Ainakin pitäisi pystyä. En tiedä onko foorumipäivitys kussut oikeuksien kanssa.
Toinen ketutus teemoihin liittyen. Ainakin osa on vissiin testattu toimivuudessa vain tietyillä selaimilla tai selainversioilla. Vaihto vanhempaan niin johan menee kaikki ketuilleen. :'(
-
^ Kyllä pystyy siirtämään taviksetkin, testasin juuri.
-
Voi nyt erittäin ruma sana soikoon!
Oon ollut n. 1,5kk tuolla uudessa paikassa töissä, ja sinä aikana oon ollut saikulla jo kahdesti. Olipa juuri tänään puhetta, että parilla muksulla on ollut todella paha angiina, ja arvaatte varmaan kuinkas nyt näyttäisi käyvän? Niimpä niin. Huomasin iltapäivällä töissä että taas vuotaa nokka ja yskittää niin maan pirusti, olin tosi väsynyt kun pääsin kotiin, nukuin päikkärit jotka ei auttaneet sekavaan oloon lainkaan, ja nyt se sitten alkoi - jäätävä kipu kurkussa nimittäin. AARRRRR!
Verikokeiden ohella nieluviljelyt on mun ehdottomia lempparijuttuja arvauskeskuksessa, terveisin nimimerkillä hoitajat ei sitten olleskaan tykkää kun niitä tahattomana reaktiona lyö tai potkaisee.
-
Voi helkutin helkutti, rakastan sinua oi ihana naapurini! ♥
Kuljen kaikki matkat aina pyörällä, soututreeneihinkin on vain 6km. Se ihana naapuri, josta aiemminkin olen jo täällä ragennut, oli taas käynyt tyhjäämässä renkaat vajan pyöristä! Helvettisaatana, pyöräni takarengas on nyt sitten täydellisen paskana kiitos tämän - en huomannut avonaista venttiiliä lähtiessäni kiireessä, vasta soututreenien jälkeen, kun rengas oli kokonaa tyhjä. Siinä vaiheessa se sitten oli tietysti myös hajalla, koska olin ajanut sen 6km tyhjenevällä renkaalla... olin jo syyttämässä itseäni, sillä venttiilin korkki oli hukassa. Kun lopulta pääsin takaisin kotitalolle ja kannoin pyörää vajaan, vajassa oli toinen naapuri pumppaamassa omaa rengastaan. Oli kuulemma ollut korkkikin hukassa, mutta löytyi onneksi lattialta, samalla oli löytynyt pari ylimääräistäkin - omani oli siinä joukossa.
Eli kiitos ihana pyöräntuhoajanaapuriniprkl, ansiostasi pääsen ostamaan uudet kumit takarenkaaseeni ♥ Voi että tykkään ihmisistä tällä hetkellä.
-
Kyllä mä laittaisin tossa vaiheessa culliina jo korvausvaatimusta menemään. Tai vähintäänkin soittaisin johonkin hoitolaitokseen ja kehottaisin tutkituttamaan naapurisi pään. Ei tommonen ole normaalin ihmisen käytöstä, ei kukaan täysjärkinen huvikseen jatkuvasti tyhjennä toisten pyörän kumeja.
-
malla, voi ei! Tuollainen sairauskierre on kyllä kauhea kirous!! :o
culliina, pikkuterroristit talossa vie hermot ja kun ei niille oikeasti tunnu voivan tehdä mitään. Ainoa ratkaisu olisi säilyttää pyörää, jossain mihin sillä vandaalilla ei ole avainta. :P
-
Joo, meni sen verran hermot tosta tempusta, että voisin alkaa kantaa pyöräni rappusia ylös omaan eteiseen - mitä nyt kolmanteen kerrokseen on pari rappusta, mutta on se silti prkl vähemmän kuin raahata sitä kotiin kumit paskana kaupungilta. Tätä vitutuksen tunnetta!
-
ASD!
Ei voi oikeasti ottaa näin paljon päähän >:( Prkl photobucket heitän sitä kohta jollakin :< Yritin upata "muutaman" kuvan, niin toi paska meni sit jumiin ja näyttää mulle vaan tällasta sivua (http://4.bp.blogspot.com/-hf0OUA4kJAo/T-GHbpE3daI/AAAAAAAAAE4/O3En0TWDKwY/s1600/photo.JPG). :< Kun painan tosta "Click here to go back to what you were doing."-napista, se päivittää ja heittää mut takasin tohon samalle sivulle. :< No ei sit uppailla kuvia, ei. Murh >:(
-
Voi huoh, olen tietoisesti vältellyt uusimman messengerin lataamista, koska fiilis on kuin möisi sielunsa saatanalle. Inhoan sitä uuden version käytettävyyttä ja se on jotenkin epäilyttävän integroitu nettisivustoihin ja muuta, ja nyt on tultu tähän. En saa enää käynnistää kyseistä härpäkettä päivittämättä sitä. Voi kärpele, en tahdo!
//ahaa, kyseessä on ilmeisesti ollut vain kammottava muotoilu äitini läppärillä, jonka saa muotoiltua normaaliksi. Mutta on tuo silti pelottavan integroitu muihin toimintoihin. Miksi ihmeessä haluaisin yhdistää messengerin ja facebookin?
-
Joo, mulla herjaa kanssa messenger päivitystä ja olen pohtinut koko paskan poistamista koneelta. Mulle riittää integroiduista roskista gmail. :P
-
Herkkuoone, mulla käy Photobucketin kanssa lähes aina noin! >:( Oon lakannut käyttämästä sitä kokonaan kun ei enää jaksanut taistella sen kanssa.
Mun piti eilen myös päivittää se messenger kun se herjasi, mutta en sitten ehtinyt vilkaista mitä siellä oli muuttunut. Kammoksun muutenkin lähtökohtaisesti tuttujen ja totuttujen asioiden suuria muutoksia, ja oon myös vältellyt sen uusimman messengerin päivitystä vaikka kuinka kauan. Pöytäkoneella mulla on sellainen kivikautinen messenger, se on tosi symppis ja ihana!
Kävin sitten siellä nieluviljelyssä, ja huomenna tulee tulokset. Tavallaan mä toivon tän olevan angiinaa, koska saisin sitten ne antibiootit (ehkä - riippuen lääkäristä) ja sillä selvä. Kieltäydyin kuitenkin saikusta, koska jäljellä on vaan 1 työpäivä ennen pitkää viikonloppua, ja tuolla päiväkodissa on suurin osa väestä jo kesälaitumilla. Huoh, pitäisi varmaan alkaa kehittää tätä vastustuskykyä - kunnolliset yöunet voisi myös tehdä ihan terää.
-
Ainakin pikaisella käyttökokemuksella messenger näyttää ja käyttäytyy samalla tavalla kuin aiemminkin, kuhan pitää suppean näkymän päällä eikä koko näytön näkymää.
Malla, eikö toi antibioottien saaminen riipu ihan siitä että onko virus vai bakteeriperäinen angiina, eli ei lääkärikohtainen. Kamalasti on angiinaa liikenteessä, systerilläkin todettiin angiina maanantaina ja pari kaveria samalla seudulla valittelee naamakirjassa asiasta.
-
Ääh miten tyhmää, mäkin pitäisin messengerin mahdollisimman vähän integroituna minnekään muualle jos vaan olis mahdollista, enkä nyt varsinkaan facebookin kanssa haluaisi sitä yhdistää! :-\ No, saa nähdä kuinka käy jos toinen ketutuksen aihe, äärimmäisen nopea nettiyhteys koskaan antaa tuota päivitystä tehdä.
// Turha panikointi etukäteen, eipä tuossa tunnu muuttuneen onneksi mikään ;D
-
Chuuko, nyt riippuu lääkäristä: jos vastaus on positiivinen, se lähtee jatkoviljelyyn (tmv), jonka jälkeen sitten saa antibiootit riippuen juurikin siitä onko se bakteeriperäinen vai virusperäinen. Tuossa ekassa ne vaan katsoo onko se tosiaan angiina. Jos on, riippuu ihan lääkäristä määrääkö se mulle kuitenkin suoraan ne antibiootit sen perusteella, vai haluaako se odottaa juhannuksen ohi niitä seuraavia tuloksia. Typerä systeemi...
-
Mä ignoraan kaikki, koska en vaan tiedä mitä sanoa teihin juttuihinne, toivottavasti toi vastaus riitti viimesimpien viestien kirjoittajille :D
Mulla menee oikeasti hermot mun siskopuoleen toisinaan. Me ei olla mitään biologista sukua, mutta meidän kinastelu on kyllä kuin oikeilla sisaruksilla. Kun heti, jos vastaan yhteenkin sen kertomaan asiaan sellaisella äänensävyllä, joka ei ole täynnä ylipirteää hihkumista, niin mä olen jotenkin vihainen, masentunut tai epäaktiivinen. Enkä mä saa olla koskaan ilman sitä, sen pitää tehdä kaikki aina mun kanssa. Nyt pikkuhiljaa se on alkanut hyväksyä sen, että istun koneella silloin tällöin. Mutta iltaisin mä en vieläkään mielellää sais tekstaa, koska se on siitä ärsyttävää jos vaan tekstaan (laitan kolme viestiä..) Ja jos mä oon menossa tekemään jotain kavereiden kanssa ilman sitä, mä olen paha ihminen, vaikka hän saa kyllä mennä ja rellestää kamujen kanssa ilman mua. Ja kaverin rippijuhlissa mä olin törkeä, kun jätin hänet yksin pöytään istumaan, vaikka pyysin sitä mukaan, mutta se vaan jäi haukkumaan mun kamuja. On se nyt tässä toisinaan ollut suhteellisen ihana ja mukava, mutta jotenkin mä olen kyllästynyt sen juttuihin, sen ainaiseen valittamiseen siitä kuinka mä olen sitä ja tätä jos haluan tehdä eri juttuja kuin se. Ja aamulla se kuitenki jättää lappuja joissa toivottaa hyvää huomenta ja muuta. Okei, enmä sano itse olevani täydellinen, en mä jaksa vetää koko päivää hymy pyllyssä iloiten kaikesta, ja kyllähän mäkin joskus valitan, mutta teen sen ilman, että kontrolloin sillä sen toisen tekemisiä. Musta vaan tuntuu että tää koko homma on joku helkkarin parisuhde, ja vielä sellainen, jossa en ite haluais olla osana.
-
Miksi kaikki pippalot ja illanistujaiset järjestetään aina niin, että mulla on seuraavan päivänä aikainen herätys? Oikeesti! Viikonpäivästä riippumatta. Kun mulla olis seuraavana päivänä vapaapäivä, ketään ei kutsu mihinkään, mut jos pitää herätä kuudelta niin saa vaikka mihin rientoihin pyyntöjä :D
Kahdeksan tunnin työpäivät ilman unta/vähäisillä unilla on ihan kamalia!
#firstWorldProblems
-
Mun sängyssä on punkki! Kissa perhana oli nukkumassa mun sängyssäni ja ilmeisesti se on siitä lähtöisin. Kun menin itse nukkumaan alkoi korvani takana joku pikkuotus kiipeillä ja hätistettyäni sen kädellä korvan takaa muutaman kerran, nousin ylös ja näin kun se juoksi peiton reunaa pitkin piiloon. Säikähdin tietenkin ja kadotin koko otuksen ja nyt mun sängyssäni on punkki ja kissa ja minä itse makaan olohuoneen sohvalla ja pelkään punkkihyökkäystä! Hyvää ja rauhallista yötä... >:(
-
Alan ymmärtää sanontaa "kun jostain vanhemmiten kolottaa, tietää olevansa hengissä".
Tähänkö tässä nyt on tultu? 22 pamahti mittariin muutama viikko takaperin, ja sen jälkeen elämä on ollut lähinnä valitusta ja kolotusta.
Milloin särkee nilkkaa, juuri kun pääsin pahimmasta polvisärystä eroon, nyt on olkapää paskana. Voi juma. :o
En taho tulla vanhaksi, jos tää on näin kivuliasta tästä eteenpäin. >:(
-
^ Huomasin että 30v oli mulle se rajapyykki. Sen jälkeen alkoi ilmaantua ties minkälaisia kolotuksia ja jumituksia ja paikat niksahteli miten sattuu :D Siihen asti näköjään sai nuoruuden varjolla kaiken anteeksi, mutta ehkä sitä kohta joutaa jo vanhainkotiin. Toivottavasti ne kääntelee paljon ettei tuu makuuhaavoja :F
Ähä, mut mä karkasin koukusta eilen ja kävin pyöräilemässä! Ekaa kertaa Oulussa tälle kesälle! :D ...tosin viimeksi olin Oulussa huhtikuussa ja sillonhan täällä oli melkeen vielä lunta :E mutta kuitenkin! \o/
-
Voi jumankavita! Oon reissussa matkailuautolla ja eilen tää kottero teki sellaisen tempun, että se söi mun kännykän! Mun kännykkäni sukelsi jonnekin tään auton rakenteiden sisään, eikä oo aavistustakaan saako sitä sieltä ikinä ulos purkamatta koko autoa!
-
Voi helvetti ja nyt se sen kertoo kun mä olen ehtinyt lähettää lisää hävettäviä viestejä. :o :o ;D Pitäisit parempaa huolta kännykästäsi etkä päästäisi sitä putoamaan ammottaviin aukkoihin! :o Kyllä, olen paraskin puhuja, mut just siksi jumal auta...!!! :P ;D
//Muoks: Pahempana ja ehkä tärkeämpänä, että mistäs sut nyt sitten kiinni saa? :P Ei mulla kyllä ikinä mitään oikeaa asiaa sulle ole, mutta kyllä sulla kumminkin kännykkä pitää olla. :P
-
Saan ehkä huomenna kännykkäni takaisin, kun noita auton koteloita yritetään purkaa. Sitä ennen mut saa kiinni täältä, tai gmailista. Tulin nimittäin just kotiin ja oon siten jälleen nettiyhteyksien päässä.
-
Mikä hitto siinä on, että vastuuasemaan hakeutuu just ne ihmiset, jotka ei ota vastuuta edes omista teoistaan vaan syyttää aina kaikesta muita tai hakee muita selityksiä kuin se, että itse mokasi? Miksi haluta vastuuta jos ei ole valmis sitä kantamaan? Vai onko se vaan pelkkää vallanhimoa ja tunnetta paremmuudesta muihin nähden? Ja miksi hitossa nämä ihmiset sitten aina saa tahtonsa läpi ja valtaa? :P
-
Mikä hitto siinä on, että vastuuasemaan hakeutuu just ne ihmiset, jotka ei ota vastuuta edes omista teoistaan vaan syyttää aina kaikesta muita tai hakee muita selityksiä kuin se, että itse mokasi?
Ne ihmisethän haluaa vastuuasemaan just siksi, että he eivät ikinä mokaa :p
Ja aika usein musta vaikuttaa siltä, että tahtonsa saa läpi se, joka jaksaa jankata pisimpään.
-
Minusta taas näyttää siltä, että vastuuasemiin on todella vaikea saada ylipäätänsä ketään ainakaan järjestötoiminnassa ja taitaa puoluetoiminnassakin olla vähän sama ongelma monesti. Silloin vastuuasemiin päätyvät ne, jotka siihen syystä tai toisesta suostuvat, eivät ne jotka siihen oikeasti parhaiten sopisivat. En tiedä, mitä tässä pitäisi tehdä, että löytyisi helpommin oikeasti vastuullisia ihmisiä johtokuntiin ja luottamustehtäviin. Toisaalta koska itse yritän aina viimeiseen asti venkoilla kaikista luottamustoimista, olen vähän väärä ihminen valittamaan tästä...
-
Vastuutehtäviin on vaikea saada ketään, mutta miksi niihin ihan omaehtoisesti silti haluaa ihmiset, joilla ei ole kykyä kantaa vastuuta tai on sitä mahdollisimman vähän? Sehän tekee toiminnasta vielä vähemmän toimivampaa tai houkuttelevampaa muille kun siellä on touhuamassa ihmisiä, joiden kanssa on vaikea tulla toimeen. :P
-
Voi jee... Meno äityi viikonloppuna vähän villiksi ja onnistuin hiertämään säären ihon ruhjeille paljuillessa. Sitten se tulehtui ja nyt olen saikulla. Pelkään etten oo työkunnossa saikun loppumiseen mennessä, koska jalka oli ainaki tänään kipeempi ku koskaan. Meillä irtisanottiin yks tyyppi viime viikolla sairasloman jatkamisen takia (jipii...) ja oon muistaakseni yhä koeajalla :(
-
^Saako ketään tuollaisista syistä edes irtisanoa?! Kuulostaa karmealta, tuskin kukaan omasta tahdostaan sairas on... hinkkausvammat on kyllä tosi kipeitä, koita parantua! Yleensä en kovin herkkä ole haavojen suhteen, mutta tulehtuminen ja etenkin märkiminen on jotain ihan hirveää - sitä vihreää, haisevaa mönjää, joka tahraa kaikki vaatteet sisältä, tarttuu kiinni ja... brr!
-
^No koeaikaan vetosivat... Mua ei kyllä kannata irtisanoa, nostan sellasen metelin, että jutusta kuulee sekä PAM että lähiseudun isot sanomalehdet (joista suurimman osan palkkalistalla olen onneksi ollut :D)
//tai näin ainakin vakuutan itselleni...
-
:o koeaikaan? Todellakin pitää nostaa älämölö, eihän tuollaista saa tehdä! (ihana muuten tuo uusi hymiö!)
Viimeksi kun kävin soutamassa kaksi viikkoa sitten, meni rengas hajalle naapurin takia ja kaverin renkaasta kierty pinna akselin ympärille. Tänään kun kävin soutamassa ja tö kaverilla äitini vanhalla supermaastopyörällä, jossa on molemmat renkaat Down hill-mallia, meni eturengas paskaksi, oliko yllätys? Sentään pelkkä sisäkumi, siitä oli lähtenyt vanha paikka eikä ilmat siksi pysyneet sisällä, vaikka pumppasinkin sen kahdesti. Tö kaverilla meni menomatkalla, yllätys yllätys, pinna hajalle.
Joku ei nyt tahdo meidän pyöräilevän sinne, huomenna kyllä juoksen sen viisi kilometriä soutuun ja takaisin, eipä tarvitse ottaa mukaan kuin varakengät - jos ei rengas niin sitten lenkkarin pohja. Hah, tuleepahan tehtyä päivän lenkki samalla eikä tarvitse erikseen vaivautua.
Paikka oli lähtenyt renkaasta ilmeisesti jo menomatkalla kaverille, sillä klemasin 10km matkalla kahdesti ja olin kahdesti jäädä auton alle, hui! Viimeisin mahalleen lentäminen oli kyllä paljon mukavampi, lensin Olli Hermannin jalkoihin! ♥ Kääk, näytin varmaan tosi tyhmältä vaan maatessani maassa ja tuijottaessani ylös korkeuksiin noihin ihaniin kasvoihin, mukavasti herraa ainakin hymyilytti. Aah, voisin ottaa tavaksi kaatuilla sillä kohtaa, ehkä historia toistaisi itseään ::) Hih hih.
-
Lauantai neljästoista. Merkitsen sen virallisesti muistiin yhtenä elämäni paskimpana päivänä. Kolmastoista perjantai on vielä siedettävä, neljästoista lauantai on se kammottavin. Jos mulla olisi ollut ase, olisi tullut ruumiita. Sen enempää en tule ikinä asiasta puhumaan. Mä toivon, että kaikki päivään liittyvät pikku paskiaiset on tyytyväisiä itseensä. Kun vaan voisi muuttaa kuuhun...ei läheisiä eikä ketään muutakaan, ei mitään. Ja pyydän anteeksi kaikilta niiltä, joita tämä loukkaa. Ei mahda mitään. Alkaa olla kuppi jo liian nurin. :o
//Muoks: Ei koske suoraan Fifiä vaan oikein rakastettavaa perhettä. Mua repii kahtia se, haluaisinko olla lähempänä muutamia sukulaisia vai näin kaukana muutamia ei-toivottuja sukulaisia. Konflikti, joka tappaa, jos ei siltä saa sisäistä rauhaa. Miten siltä saisi rauhan? :P Mä en keksi, mutta toisaalta ratkaisu olisi aika vieras koska konflikti on ollut olemassa koko eliniän. :P
-
Liz, tule Turkuun. Se auttaa, tai sitten ei. Mutta ainakin Oulu voi taas tuntua siedettävältä sen jälkeen, jos ei muuta. Ei kun siis oikeasti, jaksamista! (Ja tule oikeastikin Turkuun, silti.)
-
Ei koske suoraan Fifiä vaan oikein rakastettavaa perhettä. Mua repii kahtia se, haluaisinko olla lähempänä muutamia sukulaisia vai näin kaukana muutamia ei-toivottuja sukulaisia. Konflikti, joka tappaa, jos ei siltä saa sisäistä rauhaa. Miten siltä saisi rauhan? :P Mä en keksi, mutta toisaalta ratkaisu olisi aika vieras koska konflikti on ollut olemassa koko eliniän. :P
Tiedän tunteen täsmälleen! Suku on monesti pahin. >:(
Ja tiedän myös ratkaisun, vaikka se julmalta tuntuukin. Itse tein samanlaisen päätöksen kun näin, että omat vanhempani eivät olleet elämässäni tukena vaan päinvastoin riippakivi, joka vaikeuttaa elämääni siellä missä suinkin voi. Ei se mitään vanhemmanrakkautta ole, vaan hyväksikäyttöä! En ole vanhemmilleni mitään velkaa, etkä sinäkään, Liz kulta.
Miksi pitää yhteyttä ihmisiin, jotka vain satuttavat ja pyrkivät käyttämään sinua hyväksi? Se ei kannata, vaikka olisi omista vanhemmista kyse. Kun tajusin, että en ole vanhempieni ongelmiin syyllinen enkä niistä vastuussa, olen ollut paljon onnellisempi ihminen.
Uskon, että sinun on paras olla ihan vain täällä. Sukulaisesi ovat kaukana, vaikkakaan eivät selvästi tarpeeksi kaukana. Mutta ajatteles, mitä se olisi jos asuisit heitä lähempänä?
zilah
-
Itse asiassa tausta ongelmissa on paljon yksinkertaisempi ja selkeämpi ja vaikeampi päästä yli. Ei voi olla elämään tyytyväinen ainakaan pitkän aikaa eikä rakastaa muita niin kuin muita pitäisi rakastaa, jos ei hyväksy itseään sellaisena kuin on.
//Niin, ja tietysti sellaisen taustalla on tunne, ettei ole tullut hyväksytyksi sellaisena kuin on tai että isoista, mieltä järkyttäneistä asioista ei puhuta vaan ne pidetään itsellä, Mä en esimerkiksi ole koskaan puhunut kenellekään siitä kun joukko mustalaisia ahdisteli mua kaupassa, uteli missä mä asun, lähti seuraamaan mua kaupasta kotimatkalla. Voi jeesus siinä vaiheessa ei käynyt mielessä yksiäkään hyviä vaihtoehtoja paitsi se, että niitä ei saa päästä kotiin, koska kämppikset ei olleet paikalla. Yksi niistä tönäisi mua ja kun mä aloin huutaa, ne lähti.
Eipä siinä paljoa tapahtunut, mutta sen jälkeen koko seuraavan vuoden ajan pelkäsin käydä kaupassa ja mietin uudestaan ja uudestaan, että miten olisin voinut välttää koko tilanteen ja miksi ne lähti mun perään (Tämä miksi juuri minä-syndrooma. No joo, mikseivät olisi lähteneet, koska yksinäinen nainen...) Enkä mä edes tiedä mitä ne halusi, mutta miksi mikään vieras joukko lähtee perään tai haluaa, että ne viedään keskellä päivää, että ne viedään kotiin, Keskellä kirkasta kesäpäivää. Ja mä mietin siinä kävellessä tai itse asiassa jo siellä kaupassa, kun arvelin että ne tyypit jää venaamaan ja lähtee perään, että kenelle mä soitan, että tulee sinne kaupalle ja ottaa mut kyytiin ja soitin muutamalle ihmiselle, jotka ei vastanneet ja mietin, että kysynkö myyjältä, katsoin näkyykö turvamiestä. Siitä huolimatta kunnon leffoistakin tuttuna dioottina lähdin ostoksieni kanssa kotiin asenteella, että itsekseen pitää selvitä kun ei ole mitään näyttöä tai todisteita siitä, että jokin uhkaisi.
Joo, idiotimista kärsii koko ruumis ja mielenterveys, mutta tämä nyt oli vaan esimerkki siitä, että asioista on vaikea puhua kun on oppinut olemaan puhumatta siitä, mikä oikeasti sattuu tai pelottaa. Sitten se tulee kaikilla lieveilmiöillä.
-
Kamala miten pelottava tilanne, Liz, että ihmisjoukko lähtee perään seuraamaan ja vielä tulee tönimään... :-\ Sekin on hyvä että soitit jollekin, joskus ainakin se voi karkottaa häirikköjä. Olen opettanut pikkusiskoille, että jos tuntuu että joku seuraa, pitää heti soittaa jollekin läheiselle, koska ensinnäkin se jo itsessään voi karkottaa jonkun, ja vähintäänkin on sitten jollakin tiedossa missä ja milloin on ollut viimeksi ja että millainen tyyppi on seurannut, jos jotain vaikka sattuisikin.
Minun on ehkä vaikea samaistua perheongelmiin, kun olen onnekseni saanut ihanan perheen, mutta olen siinä Zilahin kanssa samaa mieltä että jos läheiset eivät ajattele sinun parastasi ja ole tukenasi tarvittaessa, vaan ennemminkin päinvastoin, silloin on parempi ottaa etäisyyttä vaikka miten olisivat perhettä.
-
Huh, Liz, voin kuvitella sun kauhistuksen tuossa tilanteessa! Oon itse joutunut joskus nuorempana pari kertaa tilanteeseen, jossa joku tyyppi on lähtenyt seuraamaan mua ja se on hemmetin pelottavaa. Vielä jos oikein porukalla lähdetään, niin kahta kauheampaa! Onkohan kyseessä muuten sama mustalais-porukka, joka ryösti mun äidin viime vuonna kaupassa? Kuulemma aiheuttaneet ongelmia Oulun seudulla tässä reilun vuoden mittaan, eikä poliisi ala mihinkään toimiin. Äidin tapauksesta oli kaupan turvakameratallenteet ja kaupan kassa tunnisti henkilöt, mutta poliisi vain sanoi, ettei henkilöt ole heille tuttuja, niin mitään ei voida. Siinä taas putosi mun ennestäänkin heikko turvallisuudentunto astetta alemmas. Kyllä poliisilla resurssit riittää ravata ympäri seutukuntia ihmisten kukkia ratsaamassa, mutta mummoja saa ryöstää keskellä kirkasta päivää kaupassa ilman mitään seuraamuksia. No, onhan Suomen laissa olemassa myös lievä raiskaus, että mitäs tässä ihmettelemään… :o
Mun yks tuttu sai kammon vähän vastaavasta tilanteesta ja se hankki sellaisen karmean pahaäänisen hälyttimen taskuunsa. Sellainen saattais tuoda Liz sullekin vähän turvallisuudentunnetta takaisin. Hälytin toimii siis siten, että siitä nykäistään semmoisesta renksusta ja se alkaa huutaa kuin palosireeni. Varmasti lähtee rosmot pakoon.
Ja oot Liz ihan oikeassa siinä, että puhumaan pitäisi opetella. Ei ne ongelmat mihinkään katoa sillä, ettei puhu. Se on kyllä ihan kauhean tuskallisen vaikeaa, jos yksi selviytymiskeinoista on ollut nimenomaan puhumattomuus. Omien ongelmien ja vaikeuksien vähättely, tai mitätöinti ei myöskään johda muuta kuin huonoon lopputulokseen.
-
Ja se lakkapullo sinne laukkuun. Hiustenlaittamista varten, tietysti! Mutta siinä vaiheessa, kun joku käy käsiksi, niin itsepuolustukseen käy kaikki keinot.
Perhana. Lievä raiskaus :F Pikkuisenko siinä vain tuikataan vaiko häh?! :o
-
Ush Liz, tuo kuulostaa tosi ahdistavalta ja pelottavalta! Etenkin, kun seuraajia on vielä isompi porukka, joka vielä käyttäytyy noin uhkaavasti että käyvät käsiksikin. Tuollaisesta kannattaisi oikeasti tehdä ilmoitus, niin sitten ehkä valvontaa voidaan lisätä tuollaisissa paikoissa. Mutta harvoin niitä ilmoituksia tehdään, yleensä näistä asioista ei kai edes puhuta kenellekään tai korkeintaan jollekulle parhaalle ystävälle vuodatetaan jälkeenpäin.
Niinhän sitä aina sanotaan, että tuollaisissa tilanteissa pitäisi nimenomaan soittaa jollekulle. Mua ei ole koskaan lähtenyt isompi porukka seuraamaan, mutta muutaman kerran kun on tuntunut illalla siltä, että joku ei nyt vaan ihan sattumalta kulje samaa reittiä perässäni, olen teeskennellyt soittavani jollekulle ja jutellut puhelimessa itsekseni, koska ei mulla oikeastaan ole ketään jolle voisin soitella tuollaisessa tilanteessa.
-
Argh. Mitä helvettiä tekee 16-vuotias pikkuveljeni auton ratissa aamu viideltä?! Kuinka voi ihminen olla noin typerä. Aarg. >:(
Oli se kuuliaisesti ilmottanu samantien äitille että nyt kävi näin kun sen tieltä ajoi ulos, ja oli jopa avautunut omasta sielunelämästään puhelimessa yöllä. Tyyppi ei siis normaalioloissa kommunikoi juuri ollenkaan omista asioistaan, korkeintaan vittuilee takaisin. Mutta ei silti se fiksuin veto lähteä alaikäisenä oletettavasti humalassa autonrattiin.
Miksi mua on siunattu näin typerällä veljellä.
-
Liz, hrr, kuulostaa tosi ahdistavalta! Hyi kamala. Mutta niin se vaan menee, ettei tuollaisissa tilanteissa osaa toimia niin kuin ehkä kuuluisi, tai miten olisi fiksua toimia. Mun eräs +45v. sukulaiseni kertoi mulle yli vuosi sitten ympäripäissään että hänet on raiskattu kun oli teini-ikäinen, ja olin ensimmäinen ihminen joka kuuli siitä. Tällaiset asiat pistää miettimään, että kuinka paljon tuolla tapahtuukaan pahaa ilman että kukaan uskaltaa/osaa kertoa siitä kenellekkään?
(Jos raiskauksen uhri on tekohetkellä alle 18-vuotias, niin rikos vanhenee kymmenessä vuodessa, törkeä raiskaus kahdessakymmenessä, eli myöhäistä se nyt on enää viranomaisille ilmoittaa - ja tämä laki siis koski sitä aikaa kun tuo raiskaus on tapahtunut, vuonna 2006 se käsittääkseni muuttui jotenkin, mutta en tiedä miten.)
Chuuko, aheha, moi, mun pikkuveli teki saman tässä jonkun aikaa sitten! ;) Vuoroteltiin isän luona kissavahteina tämän ollessa Hollannissa, ja auton (sekä isän pakun että sen vaimon henkilöauton) avaimet oli eteisen pöydällä. No, erittäin fiksu pikkuveljeni soitti mulle sitten eräänä iltana, että lähdenkö ajelemaan. Oli isän vaimon auton sitten ottanut alleen. Tilanne oli sellainen, etten kehdannut kertoa heti isälle (he olivat järjestämässä hautajaisia Hollannissa), joten sanoin vaan veljelle että vie auton parkkiin, laittaa avaimen takaisin pöydälle ja takuuvarmasti kerron isälle sitten kun se tulee takaisin. Eipä se juntti-veljeni tietenkään suostunut antaa niitä auton avaimia mulle, vaan teki homman sitten uudestaankin - ja sillä kertaa humalassa. Eipä jäänyt paljoa muita vaihtoehtoja kuin soittaa isälle siinä kahden maissa yöllä kun veli soitti hajottaneensa kytkimen ja seisovansa jossain päin Lahden motaria... Huoh. (Se muuten maksaa sitä kytkinremppaa edelleen takaisin isän vaimolle - oli se muutaman tuhannen euron sotku.)
Oon niin kurkkuani myöten täynnä näitä vitun virastoasioita. Saa könytä paikasta toiseen kyynärsauvojen kanssa, joka virastosta sanotaan ihan eri asioita, ja juuri kun kuvittelet jättäneesi kaikki tarvittavat liitteet ja tilpehöörit, vaaditaan sulta naapurin Erno-Petterin kissan emon rokotustodistusta ja alakerran Irmelin siskontytön koiran kaiman syntymätodistusta. Jos multa vielä vaaditaan jotain lisäselvitystä tänään jätettyjen miljoonan lippulappusen jälkeen, mä luovutan.
Mun esimies on lisäksi hävittänyt mun sairaslomatodistuksen. Yritän tässä saada terveyskeskusta langan päähän, mutta niiden automaattinen puhelinvaihde on perseestä eikä ne soita mulle takaisin. AAAAAAA mikä maanantai, missä!
-
Varsinaisesti
vituta ketuta edes mutta silti. Miten paljo voi ärsyttää että pikkusudenpennut ei voi tulla kokoontumisiin? Olen ehkä turhan innokas ohjaaja tai jotain. Itsepähän valitsevat saavatko merkintöjään.
Olisi kai tässä jotain senkin tapaista kuin oikeat ihmissuhdesotkut. Olin eroamassa mun tyttöystävästä jo kun se sai mut järkiinsä. Olin siis ihastunut yhteen toiseen muijaan. Mutta tiedättehän miten pahasti voi jyystää se että on edes ikinä ihastunut jo seurustellessaan. Johnny Deppikin sai mut jo siihen uskoon että nykynen ois pitäny jättää: "If you love two people at the same time, choose the second one. Because if you truly loved the first one, you wouldn’t love another."
Hienosti olen nyt uskotellut itselleni ja nykyiselleni ettei mitään koskaan tapahtunutkaan. Katkasin siihen ihastukseen kaikki mahdolliset yhteydet ja toivon että se pysyy lopullisesti poissa.
Ketuttaa että noin pääsi käymään.
-
Haluun et mun kaverit alkaa seurusteleen >:( Ennen ne oli kaikki parisuhteissa, mut tän kevään aikana kaikki samasta porukasta eros! Ensinnäkin tää on vähä kiusallista, koska näiden ex-kumppaneiden kanssa tuli hilluttua sen verran, et osasta tuli hyviä kavereita ja nyt niiden näkeminen tuntuu oudolta. Siks toisekseen, koska en halua olla seurueen ainoa muikkeli. Oon nyt pari iltaa istunut "sinkkumiesten kerhossa" ja alkaa tuleen kiusallinen olo. Kukaan naispuolinen kaverini ei suostu näihin iltamiin mukaan, niin oon varmaan kirottu joko oleen yksin kotona tai sit vaan jotenkin kasvattaan parran :(
Näitä rikkaan maailman ongelmia...
-
Varsinaisesti vituta ketuta edes mutta silti. Miten paljo voi ärsyttää että pikkusudenpennut ei voi tulla kokoontumisiin? Olen ehkä turhan innokas ohjaaja tai jotain. Itsepähän valitsevat saavatko merkintöjään.
Kun mä itse olin pari vuotta sitten akela, toivoin kyllä ihan muuta - 30 supea, yksi rauhallinen ja viisi johtajaa pitämässä kertaa ihanille kullannupuille. Ihan hyvinhän se sujui, kun neljällä oli kahdesta kolmeen kirkuvaa mussukkaa sylissä käytävällä ja selvittivät näiden välejä. Viimeinen sai sitten yksin pitää kertaa lopuille kymmenelle ja sitä pystyi jo kutsumaan perinteiseksi supeillaksi - tassunjälkiä kattoa myöten, mutta sopu säilyi ja illan tavoite tuli täytettyä. Ihaniahan ne kaikki ovat, näen niitä edelleen leireillä, mutta kahta akelanvuottani en kyllä kamalasti ikävöi ;D Hah. Pienemmässä lippukunnassa voi tietysti olla jäsenongelma, ei meilläkään ollut pitkään kuin yksi supelauma, nyt on kaksi.
Seurakunnan kerhon kautta on tullut itsekin koettua jäsenpulan ja ilmoittamattomien poissaolojen vitsaus. Pidin viimevuonna 1.-3. luokkalaisten tyttöjen Puuhakerhoa ja aluksi meni ihan hyvin. Oli silloinen poikaystävä kaverina pitämässä ja kaikki kuusi lasta kävivät aina ja innolla. Sitten alkoi yhtäkkiä lipsua, niitä ei enää ollutkaan kerralla kuin kaksi tai kolme. Mietittiin jo, onko ohjelma tylsää tai jotain, mutta kotiin lähetetyistä palautelapuista saatiin ihan täysiä pisteitä edelleen... lapsia ei vain enää käynyt ja kerran jouduttiin pitämään kerta yhdelle hiljaiselle tytölle, kun vanhemmat olivat jo lähteneet. Joulun jälkeen sitten jouduttiin lopettamaan kerho kokonaan, koska seurakunnan työntekijät eivät tahtoneet antaa meidän jatkaa niin vähäjäsenistä kerhoa :-\ Kurjaa minusta, kyllä sitä olisi voinut pitää kertoja kolmellekin innokkaalle, mutta varat ei kuulemma riitä (Hah, varat! Ihan kuin meille mitään oltaisiin maksettu... ja materiaalikin oli lähes aina kierrätettyä) Kerhoja on onneksi kuitenkin useita ja solutettiin meidän lapset muihin kerhoihin. Mutta jo lippukunnalla on vain yksi lauma, jossa käy vain pari ihmistä, on tilanne todella pahempi - eihän lpk voi ainoaa laumaansa lopettaa, mutta kahdelle lapselle on aika vaikea pitää supeiltaa, varsinkin kun niiden toimintaperiaatteisiin kuuluu ryhmässä toimiminen ja sosiaalisuus. Toivottavasti saat lisää lapsia tai innostettua enemmän vanhoja!
Lavande: Outs, muiden exät on hankalia. Tai ei aina exät, mutta niiden kanssa seurustelleet ystävät kyllä, varsinkin jos ero oli tulinen. Omassa porukassa päinvastoin toivoisin, ettei kaikkien tarvitsisi alati seurustella - elämä olisi niin paljon helpompaa! Vaikka moni on ollut parisuhteessaan jo useamman vuoden, jaksaa sitä draamaa näköjään aina olla. Koska eihän yksi riitä... Todella nostan hattua sille yhdelle ja ainoalle eronneelle parille, jotka edelleen pystyvät olemaan samassa tilassa ja jopa silloin tällöin juttelemaan keskenään! Voisivatpa kaikki.
-
Pidin viimevuonna 1.-3. luokkalaisten tyttöjen Puuhakerhoa ja aluksi meni ihan hyvin. Sitten alkoi yhtäkkiä lipsua, niitä ei enää ollutkaan kerralla kuin kaksi tai kolme. Mietittiin jo, onko ohjelma tylsää tai jotain, mutta kotiin lähetetyistä palautelapuista saatiin ihan täysiä pisteitä edelleen... lapsia ei vain enää käynyt ja kerran jouduttiin pitämään kerta yhdelle hiljaiselle tytölle, kun vanhemmat olivat jo lähteneet.
Oon tosiaan koululaisten ap- ja ip-toiminnan ohjaaja, ja toi on tosi tuttu kuvio iltapäiväkerhoista. Alussa niitä muksuja on ihan älytön määrä, mutta joulua kohden alkaa rauhottua ja moni jää joulun jälkeen kokonaan pois kerhosta. Koululaisten ip-kerhoissa se väkiluvun tippuminen yleensä johtuu ainoastaan siitä, että ne lapset opettelee sitä yksinään oloa; vanhemmat uskaltaa jo antaa niiden olla sen pari tuntia yksinään kotona ennen kuin pääsevät itse töistä, ja lapset tykkäävät harjoitella näitä taitoja. Kerhoon tullaan edelleen ihan innolla ja hymyssä suin, mutta osataan jo olla se lyhyt hetki yksinäänkin kotona. V-mäisen hommasta tekee se, että lain mukaan mulla sai olla 13 lasta kerhossa, jolloin en saanut työparia. Kun lapsia oli 17, parin kuukauden taivuttelun ja vineemisen jälkeen onnistuin saamaan viimein työparin, mutta kun en halunnut jatkaa kyseisessä firmassa joulun jälkeen, kuulin ettei tämä uusi työntekijä saanut enää uutta työparia. Muutama lapsi kun vietti enemmän iltapäiviä kotonaan, kyseisen firman mielestä yksi ohjaaja pärjää vallan mainiosti. Eipä ole ikävä kyseistä firmaa...
-
^Enpä olisi keksinyt, aika nerokasta :D Mun kerho oli kuitenkin työ- ja kouluajan jälkeen ja siellä oli niin pieniä, että vanhemmat toivat ja hakivat ovelta, joten tuo tuskin suoraan on syy. Siitä on kuullakseni ollut kanssa paljon puhetta, että nykyään ihmisten tuntuu olevan paljon vaikeampaa sitoutua - ei tahdota ilmoitella poissaoloista ja poissa ollaan ihan vain, koska ei sattunut huvittamaan, vanhemmat ilmoittautuvat toimintoihin mukaan paljon nihkeämmin ja perinteisiin juhliinkin tulee heikosti porukkaa. Mjäh, ikävää minusta ja vaikka itse tähän on kasvanut, on aika haikea fiilis lueskella vanhoja toimintakertomuksia ja osallistujaprosentteja... Mutta ehkä se on ajan henki, slow life kun tuntuu olevan niin ihanteena. Haittapuolensa kaikella.
-
Toi taitaa olla melkein joka harrastuksessakin yleistä. Liikuntaryhmissä, joihin itse joskus osallistuin oli ihan tyypillistä, että porukka alkoi vähentyä joulun lähestyessä, lisääntyi joulun jälkeen ja alkoi taas vähentyä kevättä kohti. Sama venäjänryhmässä, mutta siinä hävikki kylläkin oli yllättävän pientä.
-
Liikuntaryhmissä, joihin itse joskus osallistuin oli ihan tyypillistä, että porukka alkoi vähentyä joulun lähestyessä, lisääntyi joulun jälkeen ja alkoi taas vähentyä kevättä kohti.
Mä olen kuullut, että Painonvartijoissa (silloin kun se vielä oli olemassa) ja kuntosaleilla sekä liikuntaryhmissä muutenkin oli todella ruuhkaista kaksi kertaa vuodessa, tai on ehkä vieläkin. Tilat tahtoivat olla repeämiseen asti täynnä porukkaa uudenvuoden jälkeen ja kesän lopussa, kun ihmiset heräsivät aina tuolloin laihduttamaan. Sitten sitä ryysistä kesti ehkä kuukauden, ja sen jälkeen hiljeni. ;D
-
Mä olen kuullut, että Painonvartijoissa (silloin kun se vielä oli olemassa)
Mitä Painonvartijoille on tapahtunut? o.0
-
Iltalehdestä (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337381006.html)löytyi uutinen vuodelta 2010. Ilmeisemmin kannattamatonta liiketoimintaa Suomessa, vaikka tarvetta elämänhallinnalle ja painonpudotukselle olis reippain määrin.
-
No ehkä parempi, Painonvartijoiden konstit on jokseenkin kyseenalaisia ;)
-
No ehkä parempi, Painonvartijoiden konstit on jokseenkin kyseenalaisia ;)
Beelsebutt, ihan mielenkiinnosta on pakko kysyä, että millä tavalla ne on susta kyseenalaisia? Laihdutin itse aikoinaan Painonvartijoissa useampaankin kertaan, ja minusta se niiden ohjelma toimi aika hyvin. Ainoa huono juttu siinä oli se, että jos ohjelmaa noudatti kurinalaisesti, se oli minun mielestäni liian tiukka - laihtuminen oli kyllä takuuvarmaa. 1200 kcal päivässä on todella vähän ja tahtoi ainakin itselläni johtaa siihen, että lopulta sortui ahmimaan ihan mitä tahansa, kun oli niin kova nälkä. ;) Mutta jos ruokamäärää lisäsi vaikka 1500 kcal:iin samoilla periaatteilla, niin silloin homma toimi ainakin itselläni paremmin, ja olen tätä soveltanut monta kertaa sen jälkeenkin.
Tämä ei taida kuulua enää ketutusarkistoon, vaan menee jo pahasti offtopicin puolelle... ;D
-
^ Nimenomaan toi ohjelman kestämättömyys. Mutta oli multa laittamattomasti sanottu, koska se mikä toimii yhdelle, voi olla toimimatta toiselle :) Mä joskus nuoruudessa kävin ihan kokouksessakin, sieltä jäi kyllä melkoisen muovinen jenkkimaku suuhun :F
Ehkä se ei vaan oo mulle.
-
Minä oon laihduttanut kaikenlaisilla menetelmillä. Painonvartijoiden ohjelmalla putosi 10 kg, omatoimiohjelmalla joskus aikaisemmin 20 kg, mutta kaiken tämän laihduttamisen jälkeen yksi on varmaa: läski on ikuista. ;)
-
läski on ikuista. ;)
Mulla on toi t-paidassa! :D
-
Läskit!!! Okei, en niin osallistu tähän keskusteluun, koska mitään muuta ei oikeastaan olekaan kotoa jäänyt käteen kuin läski, läski, läski ja ikuiset dieetit. Voisi huvikseen ottaa ihan aikaa milloin painoasiat tulee esille, kun seuraavan kerran vanhemmat tapaa, koska ei mene varmasti kovin kauan... Varsinkin toistensa painosta nälvimiseen ei mene kauan.
Läski, läski, läski on ikuista. On niin saatanan kirosana koko läski että voisin pistää tämän foorumin sensuroituihin sanoihin. ;D
//Muoks: Jos henkilökohtaisesta painoasiaärsytykset päästyään sanoisi mielipiteekseen, että ihmiset tekee painosta ehkä liian herkästi ongelman, vaikka kyllä siitä herkästi tuleekin ongelma siinä vaiheessa kun vaatteet alkaa kiristää, mutta paskempi homma on se, että laihduttamisesta tulee joku hemmetin kilpailu ja pakkomielle ja ikuinen kehä ja haluttiin sitä tai ei, se ei ole pelkästään ihmisten yksityisasia, kun ne siitä puhuu vaan vaikuttaa myös muihin ja saattaa aiheuttaa ei-toivottua painetta ja vaikkapa anorektiaa. Kun ei edes ihan hyvännäköiset, normaalipainoisetkaan ihmiset hyväksy itseään sellaisena kuin ovat vaan ovat tuijottelemassa jenkkakahvojaan peilin edessä ja aina mainitsemassa kuinka pitäisi laihduttaa. Musta tuntuu, etten tunne yhtäkään ihmistä, joka ei olisi aikeissa laihduttaa tai ainakin sanoisi, että pitäisi laihduttaa. Ainakin ne on huomattava vähemmistö ja silti suurin osa näistä ihmisistä ei varmasti ole missään riskiryhmässä eikä itselle tulisi kyllä mieleen, että niiden tarvitsisi terveyssyistä pudottaa painoa.
-
Musta tuntuu, etten tunne yhtäkään ihmistä, joka ei olisi aikeissa laihduttaa tai ainakin sanoisi, että pitäisi laihduttaa. Ainakin ne on huomattava vähemmistö ja silti suurin osa näistä ihmisistä ei varmasti ole missään riskiryhmässä eikä itselle tulisi kyllä mieleen, että niiden tarvitsisi terveyssyistä pudottaa painoa.
Jostain syystä suurin osa mun tuntemista ihmisistä ei kärsi ylipainosta, eikä oo aikeissa laihduttaa. Nykyään vain jo aika vähäisestäkin ylipainosta alkaa terveydenhoitajat ja lääkärit huomautella ja kaiken maailman rasvamittauksissa pelotellaan sisäelinten ympärille kertyvästä rasvasta ja sydän- ja verisuonitaudeista. Siinä alkaa kohta pelätä makaavansa pian aivohalvauspotilaana letkuruokinnassa ja siinä vaiheessa alkaa tosiaankin tehdä mieli laihduttaa. :o
Tuosta lihavuudella ja laihduttamisella nälvimisestä en tiedä mitään, kun en ole moiseen koskaan törmännyt.
-
Nykyään vain jo aika vähäisestäkin ylipainosta alkaa terveydenhoitajat ja lääkärit huomautella ja kaiken maailman rasvamittauksissa pelotellaan sisäelinten ympärille kertyvästä rasvasta ja sydän- ja verisuonitaudeista. Siinä alkaa kohta pelätä makaavansa pian aivohalvauspotilaana letkuruokinnassa ja siinä vaiheessa alkaa tosiaankin tehdä mieli laihduttaa.
Joo, musta oli aika härskiä, kun tuossa muutama vuosi takaperin olin työhöntulotarkastuksessa ja terveydenhoitaja huomautti vyötärönympäryksestä. Suunnilleen navan kohdalta mitattuna vyötärönympärys oli joku 81cm. Painoindeksi oli normaali, kolesteroli ja muut arvot oli just nappiin, harrastin säännöllisesti liikuntaa, ja olin omaan kroppaan tosi tyytyväinen. Vyötärön mitasta oli kuitenkin terveysviranomaisten mukaan soveliasta ja aiheellista huomauttaa; suositus naisten vyötärönympärykseksi on max. 80cm, mikä on mielestäni naurettavaa, kun se ei ota yhtään huomioon henkilön pituutta, mahdollisia urheiluharrastuksia sekä muita elämäntapaan tai terveyteen liittyviä seikkoja.
Lisäksi musta on lähestulkoon sairasta, että hoikalle ja terveelle parikymppiselle tytölle on ihan ok huomauttaa sisäelinten rasvakertymän riskistä yhden "liiallisen" senttimetrin perusteella, kun sanojalla on tukenaan kokonainen terveydenhuoltoinstituutio ja kaiken maailman laihdutukset ynnä muut on just niitä nuorten naisten koetinkiviä. Anoreksia on yhteiskunnallinen sairaus ja silloin työhöntulotarkastuksen jälkeen ymmärsin taas vähän paremmin, miksi niin monet sairastuu siihen.
// Haha, unohdin taas alkuperäisen asiani, kun tarjoutui hyvä mahdollisuus paasaukselle ::)
Alunperin mun piti avautua kuukautisiini liittyvästä hormonimyrskystä. Onneksi mulla ei joka kuukausi mielialat heittelehdi näin paljon, mutta mulla on ollut koko päivän ihan sairaan paha mieli siitä, etten voinut mennä aamulla tenttiin hirveiden kuukautiskipujen vuoksi. Tunnen itseni jotenkin älyttömän huonoksi ihmiseksi, vaikkei tässä mitään hätää olekaan. Lisäksi purskahdin äsken kauheaan vollotukseen, kun leikin koiran kanssa ja eläin-parka teki mun sukkahousuihin reiän. Onneksi sain paljon koirapusuja molemmilta elukoilta, tuli heti parempi mieli <3
-
Painosta ja laihduttamisesta nälviminen on yksi mun vanhempien lempiaiheista sillon kun olen käymässä kotikotona, siihen päästään useimmiten jo kymmenminuuttisella automatkalla juna-asemalta kotio.. Siskoni puolesta jo huolettaakin, hänen kanssaan aloittivat tuon nälvimisen jo aikaisemmin, ja nythän se näkyy. En ymmärrä onko vika mun vanhempien silmissä vai ymmärryksessä vai molemmissa kun eivät näe miten huolestuttavaksi siskon suhtautuminen painoon, ruokaan ja laihduttamiseen on mennyt. Kiittelevät ja kehuvat vaan.
Lisäksi musta on lähestulkoon sairasta, että hoikalle ja terveelle parikymppiselle tytölle on ihan ok huomauttaa sisäelinten rasvakertymän riskistä yhden "liiallisen" senttimetrin perusteella, kun sanojalla on tukenaan kokonainen terveydenhuoltoinstituutio ja kaiken maailman laihdutukset ynnä muut on just niitä nuorten naisten koetinkiviä. Anoreksia on yhteiskunnallinen sairaus ja silloin työhöntulotarkastuksen jälkeen ymmärsin taas vähän paremmin, miksi niin monet sairastuu siihen.
Ei todella ole ihme että anoreksia ja muut syömishäiriöt ovat niin yleisiä, kun tuollaista tapahtuu.. Vasta kuulin radiosta keskustelua aiheesta, oli kovin karuja tarinoita jo ala-asteelta kouluterveydenhuollon toimesta alkaneesta painontarkkailusta. Ei kovin vaikea ollut arvata mihin tarinat johtivat :F
-
Vyötärön mitasta oli kuitenkin terveysviranomaisten mukaan soveliasta ja aiheellista huomauttaa; suositus naisten vyötärönympärykseksi on max. 80cm,
:o eli jos satun omistamaan keskivertoa kapeamman lantion, pitäisi vyötäröni olla lantiota leveämpi tai olen sairas ihminen? Tai päinvastaisessa tilanteessa olla todellinen tiimalasi leveämmän lantion vuoksi? Hmph, todellakin törkeää huomautella tuollaisesta, varsinkin kun sentti nyt voi riippua ihan jo mittauskireydestäkin.
Toisaalta painosta on hyvä olla huolissaan, koska ylipainoisuushan on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Toisaalta oon just samaa mieltä teidän kanssa siitä, että liika on liikaa ja nyt todella tuntuu menneen jo yli. Musta ainakin on terveempää olla huonossa kunnossa fyysisesti kuin henkisesti, jos ymmärrätte. Tai siis terveestä kropasta ei ole paljoa iloa vakavasti masentuneelle, mutta henkisesti hyvinvoiva tekee reilusti ylipainoisessakin ruumiissa vaikka mitä - esimerkiksi kirjoittaa ficcejä. Koska tasapaino on niin vaikea löytää, tuo olisi minusta parempi kallistussuunta (ja jos ihmiset kuolee nuorempina, vaikkakin onnellisina, valtio säästää eläkkeissä)
-
Vyötärön mitasta oli kuitenkin terveysviranomaisten mukaan soveliasta ja aiheellista huomauttaa; suositus naisten vyötärönympärykseksi on max. 80cm,
:o eli jos satun omistamaan keskivertoa kapeamman lantion, pitäisi vyötäröni olla lantiota leveämpi tai olen sairas ihminen?
Minimimittaa ei ole määritelty, eli jos on tosi kapealanteinen ihminen, niin vyötärö saa kyllä olla just niin pieni kuin sattuu olemaan. Ainakin silloisten suositusten mukaan 80 cm oli se suurin suositeltu lukema, oli pituutesi ja ruumiinrakenteesi sitten mikä hyvänsä. Jännää tässä oli myös se, että terveydenhoitaja mittasi mun vyötärönympäryksen navan korkeudelta, mikä mun käsittääkseni ei todellakaan ole vyötärö; olen ompelija enkä terveysalan ammattilainen, joten mielipiteeni ei nyt tässä välttämättä kauheasti paina, mutta eikö "vyötärö" ole se keskivartalon kapein kohta? Se kohta, mihin housujen vyötärö asettui silloin kaamealla 80-luvulla?
-
Painosta ja laihduttamisesta nälviminen on yksi mun vanhempien lempiaiheista sillon kun olen käymässä kotikotona, siihen päästään useimmiten jo kymmenminuuttisella automatkalla juna-asemalta kotio..
Sama kokemus mulla kotoa paitsi nälvimisen kohde on veljeni. Muistaakseni olen ollut saman nälvimisen kohteena joskus yläasteella kun mulla oli pyöreät posket, mutta veljeni huomattavasti aiemmin ja nykyään vanhempani tekevät sitä lähinnä keskenään. En tiedä kuinka paljon tekevät veljelleni, mutta eipä siitä ainakaan ole koskaan positiivista hyötyä ollut kenellekään. Se on ilkeämielistä paskaa ollut niin kauan kuin muistan ja enemmän aiheuttanut vaan sitä, että paskanko välittäisin jos kuolisin sydärin. Ja sitten ne vielä hämmästelee, miksei veljeni laihduta. No ei varmasti laihduta. Ei tule ikinä laihduttamaan sanokaa mun sanoneen tai ehkä sen jälkeen kun vanhemmista aika jättää ellei ne lopeta noita painojuttujaan ja painosta huomauttelua. Jossain vaiheessa se kääntyi sitten vanhempieni suhteen mulla siihen, että ne alkoi huolestua siitä, että mulla olisi anoreksia ja joka kerta tekisi mieli sanoa, että jos on ikänsä niitä kuunnellut, niin ei olisi ihme jos olisikin anoreksia, mutta onneksi ei.
Nappeli, jos halua kuulla ihmisten painonälvintää, niin tule ihmeessä tapaamaan mun vanhempia. Ei kestä montaa minuuttia kun tulee läski/pulluka/muu vittuilujuttu vastaan. Vielä jos se olisikin edes jotain leikkimielistä, mutta kun mä olen nähnyt ihan tarpeeksi monta kertaa kun se johtaa itkuun.
//Me vihataan niitä, oi Aarre! :) Mun vanhemmat on hyvä esimerkki ihmisistä, jotka syö toistensa ja ympäristönsä itsetunnon ja sitten hämmästelee kun asioita tapahtuu ja pahinta kaikessa on että mä teen samaa. Oi aarre, että me vihataan, kun ihmiset jotka ei ole tyytyväisiä yhdessä eikä toisiinsa, jää yhteen, koska oi aarre, mä en halua nähdä enkä tavata niitä yhdessä, koska ne saa mut itkemään epätoivosta ja pyhästä pahasta olosta, jonka aiheuttaa kaikki vittuilu. Erikseen siedettäviä, mutta yhdessä sietämättömiä.
-
Mä oon paksu, ainakin keskivartalosta. ;D
Pysähdyn välillä peilin eteen miettimään, että miten tässä näin kävi (muutama vuos takasin olin jäntevä ja hoikka), mut eipä siihen oo kummempaa syytä kun liikunnan vähentyminen murto-osaan entisestä. Haluan totta kai hyvään fyysiseen kuntoon, mutten kyllä koe menettäneenikään mitään siksi, että on tuota ylimääräistä.
Sukulaisten kommenteista en välitä mitään, koska en ole milloinkaan ollut sopivan painonen heidän mielestään. Yläasteella olin liian lihava, sitten laiha, sitten taas lihava, laiha ja nyt taas lihava. Nykyistä muotoani ennen mulla ei oo ees ollut mitään ylipainoa tai läskiä, niin etten oikein luota perheeseen makutuomarina.
Elättelen toivoa, et syksyllä kun opiskelut alkaa, löytäisin jotain kivaa säännöllistä liikuntaa niin pysyis ajatuksetkin aisoissa ja sais elämän kunnolla järjestykseen.
-
Voi että kuulostaa nuo Lizin vanhemmat ikävän tutuilta. Omat vanhempani ovat hyvin pitkälle samanlaisia. Vittuilevat toisilleen ja kaikille läheisilleen, milloin painosta, milloin ihan mistä tahansa saavat jutun juurta. Nyttemmin tosin minä ja veljeni teemme meille vittuilusta tylysti lopun tyyliin: " joko loppuu nyt, tai saatte vittuilla keskenänne." Ja vanhempani vielä ihmettelevät, miksei kukaan sukulainen tykkää käydä heillä kylässä... Ja sitä itsesäälin määrää! Kele! Ja joku kun sanoo suoraan, että vika on heissä itsessään, niin sitten suututaan ja raivotaan.
Kuka järkevä ihminen tuollaista myrkkyä jaksaisikaan kuunnella? >:( Ikävä sanoa, mutta niitä ihmisiä valitettavasti on, joista kannattaa pysytellä erossa jo oman mielenterveyden vuoksi. Vielä ikävämpää se on silloin, kun kyseessä on vanhemmat tai joku muu läheinen. Äitini on jo vuosia haukkunut minua tunnekylmäksi ja ties miksi, kun en anna hänen sanomistensa määrätä elämääni, mutta saa olla sitä mieltä ihan rauhassa. En ole minäkään hänelle mitään velkaa, enkä jaksa surra enää sitäkään, että hän on itse omalla toiminnallaan tappanut kaiken kiintymyksen ja luottamuksen häntä kohtaan.
Mitä ylipainoon tulee niin. No. Sitä on reilusti, mutta vielä toistaiseksi olen säästynyt lieveilmiöiltä joita se tuo mukanaan. Voi olla että osansa on silläkin, että kuntoni on liikakiloista huolimatta kohtuullisen hyvä ja teen fyysisesti aika raskasta työtä. Ja toki sekin vaikuttaa, että henkisesti voin paremmin kuin koskaan aikaisemmin.
Mutta kyllä minulla silti on aikomuksena muuttaa elämäntapojani hivenen terveellisemmiksi, kunhan nyt saan tämän muuttourakan alta pois. Jospa sitä vaikka laihtuisikin siinä samalla. ;)
zilah
-
Mun äitini haukkuu kanssa aina välillä mua tunnekylmäksi, mutta ei se ole ainoa. Mä olen kertonut sille suoraan syyt, miksi mä en halua käydä kotona eikä se kykene ymmärtämään, miten pahaa se ilmapiiri tekee ja miten vaikeaa niitä on kuunnella, vaikka ne yrittää kohdella mua kuin silkkihansikkailla. Ei se riitä, jos ne kuitenkin koko ajan harrastaa henkistä väkivaltaa toisiaan kohtaan. Mä joudun joka tapauksessa aina siihen väliin ja ne vielä vetää mut aina väliin ja sen jälkeen saan syyt tunnekylmyydestä ja ties mistä. Viimeksi tai ainakin joskus lähiaikoina äiti kysyi multa ja syytti mua, että miten ne ihmiset siellä Oulussa on muka niin paljon parempia kuin kotiväki, ettei voi kotona käydä.
No, ihmiset täällä on parempia itselle ainakin sillä tavoin, että ei täällä tarvi jatkuvasti kuunnella tai osallistua haavoittaviin keskusteluihin tai valita puolensa niin, että aina joku on tyytymätön ja sanoo, että olet joko manipuloitu olemaan samaa mieltä tai tunnekylmä paska. Täällä mä kyllä oikeastaan olen ja tajuan kuinka vahvasti kannan tuota kotoa saatua hedelmää, mutta ehkä se täytyy tajuta koko voimallaan ennen kuin siitä voi edes haaveilla pääsevänsä jossain mielessä eroon.
-
Nytkun tässä painokeskustelussa ollaan päästy vauhtiin, niin voin jatkaa samalla aiheella!
Oon syöny huomattavasti terveellisemmin ja liikkunut enemmän kesän aikana ku muullon, mutta miksi mun vaatteet tuntuu jäävän entistä pienemmiksi. >:(
-
^ Oot raskaana.
-
Haha! No en sentäs.
-
Oon syöny huomattavasti terveellisemmin ja liikkunut enemmän kesän aikana ku muullon, mutta miksi mun vaatteet tuntuu jäävän entistä pienemmiksi. >:(
Kuivausrumpu? Tai lämpölaajeneminen? Täälä ainakin on niin kuuma, että tuntuu pelkkä koneella istuminenkin käyvän liikunnasta - tosi kiva sitten lähtee järvelle todelliseen pätsiin hikoilemaan.
Mutta eihän terveellinen syöminen ja liikunta aina heti näy massan vähenemisellä. Koska kun syö oikein, keho saa tarvitsemansa ravinteet ja imee ne itseensä. Varsinkin jos on aiemmin syönyt pitkään epäterveellisesti, keho todella kerää varastoon aineita ja se näkyy turpoamisella - niin kuin jos juo liian vähän, esim. litran vuorokaudessa, neste kerääntyy elimistöön ja lihoo ja alkaessa juoda tarpeeksi kerääminen aluksi kasvaa, kunnes keho tajuaa saavansa tulevaisuudessakin tarpeeksi nestettä ja luopuu varastoista. Eli vaihtamalla terveelliseen ruokavalioon muutos voi näkyä aluksi lihomisella, mutta vähän ajan päästä massa alkaa vähetä.
Mulla oli joskus pari tuttavaa, jotka olivat ihan älyttömän laihoja. Siis todella laihoja, järkyttävän alipainoisia ja kulkivat sen vuoksi lääkärissä jatkuvasti. Molemmat harrastivat urheilua säännöllisesti ja olivat hyvässä kunnossa. Alipaino johtui, naurettavan kuuloista kyllä, karmaisevista ruokailutottumuksista. Molemmat elivät tikkari suussa, söivät koko ajan karkkia ja erittäin harvoin kunnon ruokaa - päivällinen oli paketti jätskiä, iltapala sipsipussi ja aamupalaksi levy suklaata. Saivat niin vähän ravinteita, että eivät yksinkertaisesti voineet lihoa tai saada lihaksia, terve elämä hiphei! Mahtoi olla ruoansulatus huonossa jamassa, kun ainoat kuidut tulivat hamppareista.
Mä en itse ole mikään erityisen laiha, mutta en ylipainoinenkaan. Olen ikäni ollut vähän pulska, mutta kuitenkin terve ja vaikka paino onkin aina ollut lähempänä yli- kuin alipainoa, raja ei koskaan ole ollut liian lähellä saati ylittynyt. Tästä kiitän vanhempiani, mulle on koko ikä syötetty terveellistä, suolatonta ruokaa, suurimmaksi osaksi luomua ja ainakin mahdollisimman lisäaineetonta. Tuloksena olin koko lapsuuteni kade niille kavereille, jotka sai parikin kertaa viikossa käydä mäkissä tai hesessä vanhempiensa kanssa, itse pääsin pari kertaa vuodessa, ja nyt kun olen vapaa, ei ole haluakaan. Käyn kyllä aika usein ystävien kanssa ulkona syömässä, mutta se tarkoittaa kävelyä 10km päässä olevalle lempilaavulle tai muulle kauniille paikalle ja notskiruokaa hyvässä seurassa - ulkona voi käydä monella tapaa ;) Tosin kun porukassa on maidoton, gluteeniton, laktoositon ja kaksi vegaania (vegaania, ei kasvista), ei meille edes taitaisi löytyä ruokapaikkaa.
-
Käykö jotkut lapsiperheet mäkissä useasti viikossa? Silloin kun minä olin nuori, pikaruokaloissa käytiin kahdesti vuodessa ;D Ja silloinkin olin jo niin ruokasnobi, ettei maittanut.
Nykyään on hyvä palautus maan pinnalle kun syö muiden tekemää (sukulaisten lähinnä) ruokaa, ja voi ajatella kuinka hyvin asiat itsellä on ;D Joo olen hankala supersnobi ja sopii et syön yksin vaan kotona omia ruokia, mut hei kamoon, suomalainen ruoka voi olla muutakin ku suola, kerma ja voi.
Ja päivän ketutus on se, että joudun hiipparoimaan tästä töihin, kun kotonakin vois nukkua :(
-
Meidän partiotoiminta on sit loppu. Ketuttaa, kyllä. Tulevat leirit jäi sit munkin osalta käymättä. Mä yritin olla hyvä ohjaaja. Mä pidin niistä seikkailijoista. Äh, se ei riittäny. Itken koska multa vietiin nyt se mitä oon rakastanu silloinkin ku on tehny mieli hypätä kalliolta. Menihän tätä monta vuotta. Kolmisen vuotta silkkaa ohjausta. Huhhuh. Jumiudun varmaan tähän loppuelämäksi. Luontolapsi kuihtuu.
-
Vituttaa kyllä niin ettei nahkoihinsa tahdo sopia.
Zilah
-
Mun silmät valuu vaihteeksi poskille ja kutiaa. :P Olen puolisokea ja kirjoitusputkessa. Lisäksi käteni on vaihteeksi turvoksissa ja särkee. Helvetin poistetut imusolmukkeet. :P Saattoivat aikanaan pelastaa hengen, mutta nyt ovat riesana. ;D Voihan nyt jo hitto! No onkin jo mennyt aika kauan hyvin niin kai näiden piti taas alkaa.
-
Siis voi vittusaatanaperkelehuora ja kaikki sen kaverit.
Vituttaa, kun ihminen auktorteettiasemansa suomin valtuuksin tyrmää kaikki kehitysehdotukset ennen kuin niitä ehditään edes kunnolla esittää. Vittu kuuntelisi edes, mistä kieltäytyy. Mutta kun ei. Argh. Ei siitä kauaa ole, kun se valitti uusien ideoiden ja palautteen puutetta...
-
Miten olisi, Cele jos tuolle silloin sanoisi että itsehän kieltäydyt kaikesta niin miksipä turhaan tehdä minkäänlaisia aloitteita. Tympeää tuollainen, tiedän. Itselläkin on työssä joitakin asioita jotka ketuttavat, mutta kun ketjulla pitää olla yhtenevät toimintatavat niin... kele.
Liz: Voi että! Nuo ne ovat aina ikäviä. Tää lämpökö sen tekee vai ihan muuten vaan? Koitahan parantua ensi viikkoon. Mulla ei muuten oo kettään pitämässä kädestä kii kun meen kouluun. ::)
zilah
-
Joo, kesä on yleensä pahinta aikaa turvotuksessa. Veemäisintä on tämä särky. Eikä tämä ole edes pahimmillaan. Pahimmillaan on koko käsivarsi ihan kirkuvan punainen. Väsyttää muttei pysty nukkumaan kun pitäisi pitää käsi pystyssä ettei särkisi niin pahasti. Buranatkaan ei auta.
-
Miten olisi, Cele jos tuolle silloin sanoisi että itsehän kieltäydyt kaikesta niin miksipä turhaan tehdä minkäänlaisia aloitteita.
Joo, tähän ratkaisuun päädyttiinkin jo. Itse olen lähinnä seurannut sivusta, kun henkilö X tarjoaa innokkaasti henkilölle Y useita hyviä ideoita, jotka sitten torjutaan ilman perustelua ja kuuntelemista. Lienee turha sanoa, että itkupotkuraivarin kynnyksellä käytiin jo ja minäkin olen aivan hiilenä, vaikkei asia suoranaisesti minua edes kosketa.
Nyt päätimme sitten antaa tämän tiimityön palata takaisin alkeellisimmalle tasolle, eli hoidamme enää sen ihan pakollisen osion omasta toimenkuvastamme ja jätämme kaikki kehitysehdotukset antamatta. Emme tee mitään ekstraa, koska sitä ei näköjään kaivata. Kaiken tämän innon kanavoimme toiseen projektiin. Onneksi kyse on harrastustoiminnasta, työpaikoilla tällainen on aina saatanasti hankalampaa.
-
Jos mun vielä kauemmin tarvitsee kuunnella maailman nopeimman miehen hehkutusta, alan kiljua. :P Ei mitään pikajuoksijoita vastaan, mutta helvetti kun ottaa kupoliin mihin hypetyssfääreihin yhdestä lajista voidaankaan päästä, kun olympialaisissa on noin viisituhatta muutakin lajia. ;D Joka kisojen riesa. ::)
-
Perkele, Linuxnörtit saatana.
Jos oot koskaan ollu Linuxnyyppä ilman ymmärtävää, kärsivällistä ja selitystaitoista kaveria, ni tiedät mitä tarkoitan.
Perkule kun Linuxin distroissa useimmiten vaan ei tule automaattisesti aukeavaa peruskäytön opasta, mut kaikki netissä olettaa et kun Linuxin asentaa ni samalla opettelee ulkoa sen oppaan <o> \o/ <o> \o/
Tää on vähän kuin kysyis ompeluopelta et hei miten tää vetska ommellaan kiinni ni se joko neuvois "kiinnitä vetoketju, valmista sepalus" tai sanois "sori mut housukurssi ei o tarkoitettu aloittelijoille, odota automaattista sepalusohjelmistoa, joka valmistuu ehkä joskus vuonna 2015" :K
-
Äh, mää oon ärsyttävä, saamaton, laiska paskiainen ja omaan napaani tuijottaja. Lisäksi mun aivot on surkastuneet. Mää inhoan tuntea itseni idiootiksi.
-
Tervetuloa kerhoon, vaikka mä olen kyllä sitä mieltä, että joka helvetin ihminen on omaan napaan tuijottaja. Useimmat vaan ei kykene myöntämään sitä ja luulee olevansa jotain muuta. Sun idioottikommentille tekee mieli lollailla, kun tulee vaan mieleen kun tehtiin niitä älykkyystestejä. Mene sinä mettään puhumaan siitä kuinka tyhmä sä olet! ;D Se on suoraan loukkaus mun tyhmyyttä kohtaan. ;D Taitaa jokaiselle olla välillä ihan hyväksi tuntea itsensä joksikin muuksi kuin älykkääksi. Siinä joutuu nöyrtymään ja pään koko ehkä vähäksi aikaa pienenee kunnes dementia taas korjaa kaiken ennalleen. :P Näin ainakin siis mulla.
-
Äh, iski armoton vitutus. Luulin veljeni löytäneen viimein huonojen suhdevalintojensa jälkeen tytön, jonka kanssa sen on hyvä olla, ja joka pitäisi siitä huolta. Siltä se näyttääkin ulkopuolisen silmiin, mutta sain juuri kuulla, että tämä tyttö onkin väkivaltainen, sairaalloisen mustasukkainen ja muutenkin ilmeisesti mielenterveysongelmainen. Uhkailee tekevänsä itsarin jos veljeni lähtee kavereidensa luokse kylään yms. Veljeni on ihan älytön reppana, se ei uskalla sanoa kenellekkään mitään vastaan, ja tekee juuri niin miten käsketään. Nyt tekisi ihan pirusti mieli puuttua asiaan, vaikka mun ei edes kuuluisi tietää siitä mitään... >:( >:( >:(
-
Ärsyttää, kun yksi työkaveri käyttäytyy niin kuin saamarin uhmaikäinen kakara. Tiuskii muille ja käyttäytyy hirveän tylysti ja on ihan turha odottaa minkäänlaista kiitoksen sanaa, jos joskus auttaa sitä suoriutumaan sen päivän hommista. Muuten tuolla on tosi hyvä porukka ja mukava ilmapiiri, mutta toi yks tyyppi on ihan uskomattoman rasittava. Kasvaisi aikuiseksi, saatana.
Työpaikaltani löytyy kanssa tuollainen vamppi. On ottanut ikävä kyllä mut ihan erityiseksi silmätikukseen... Ei luultavasti tajua itse, että kuinka rasittava on. Jos häneltä kysyy jostain asiasta, ei varmana vastaa. Tuhahtaa vaan jotain ja on, että no etkö tuota tiedä, eikä pyydettäessäkään voi auttaa. Sitten alkaa tiuskimaan, että hae mulle tota ja tee noin ja vähän nopeampaa, etkö kuullut! Kunnia, josta oon kyllä kieltäytynyt... Sitten kun joka asiaan pitää olla niin kärkevästi jotain mieltä, työpaikalla! Tsemppiä työpäiviin!
Äh, mää oon ärsyttävä, saamaton, laiska paskiainen ja omaan napaani tuijottaja. Lisäksi mun aivot on surkastuneet. Mää inhoan tuntea itseni idiootiksi.
Allekirjoitan itseni kohdalta kaiken muun, paitsi viimeisen ;D Ikävä kyllä rakastan pyhää idioottimaisuuttani.
-
Voipa olla että tunnet itsesi idiootiksi, Nappeli raksu, mutta se on kyllä pötypuhetta.
Ärsyttää, kun yksi työkaveri käyttäytyy niin kuin saamarin uhmaikäinen kakara. Tiuskii muille ja käyttäytyy hirveän tylysti ja on ihan turha odottaa minkäänlaista kiitoksen sanaa, jos joskus auttaa sitä suoriutumaan sen päivän hommista. Muuten tuolla on tosi hyvä porukka ja mukava ilmapiiri, mutta toi yks tyyppi on ihan uskomattoman rasittava. Kasvaisi aikuiseksi, saatana.
Työpaikaltani löytyy kanssa tuollainen vamppi. On ottanut ikävä kyllä mut ihan erityiseksi silmätikukseen... Ei luultavasti tajua itse, että kuinka rasittava on.
No justiinsa näitä. On mullakin ollut jos jonkinlaisia työ"kavereita", joista osa todella rasittavia. Niidenkin rasittavuus vaan on suhteellista ja jos on asiallinen ja ammattitaitoinen esimies, niin eivät liiemmälti pääse ketuttamaan. Nykyisessä työpaikassa ei valitettavasti tällaista ole, niin se selkäänpuukottaja pääsee riehumaan jokseenkin vapaasti. Edellisessä työpaikassa se rasittava oli paitsi lusmu, myös mielisteli asiakkaita siihen tyyliin, että teki mieli sanoa näin: "polvistu nyt reilusti ja nuole oikein kunnolla, haluat kuitenkin". Todella asiansa osaava esimies kuitenkin osasi tämänkin rasittavan tyypin hoitaa suurimmaksi osaksi eri vuoroon kuin minä. :) Vaikka olikin pelottava tantta työhaastattelussa, muistelen häntä lämpimin tuntein.
zilah
-
Ottaa nuppiin, ottaa nuppiin ja ottaa lisää nuppiin! En osannut ratkaista yhtä ongelmaa, kirjauduin ulos kaikista paikoista ja olen just menossa juomaan kahvia ja nyt mä olisin keksinyt sen ratkaisun. No, odottaa mun ongelma huomiseenkin... Enää en koske mihinkään ja juon kahvia. ;D Edelliset kahvit meni pilalle. Ja sitten kirjoitan pornoa. :)
-
Huoh. Tääl' yksikseni laulelen kun päivä tullut on. Ja yöunet on päättyneet ja tylsyys tappaa mun.
Oikeesti, missä kaikki on? Millään foorulla ei tapahdu mitään, ircissä ei ole ketään, seedit ei seedaa kun ketään ei kiinnosta, marsut on hiljaa, perkules mä mätänen tänne :K
-
Katoin just Supernaturalin vitoskauden loppuun. Sarja on hyvin kirjoitettu ja todella fanitettava ja niin edelleen, mutta voi vittu kun mua alkaa nyt jo ihan tosissaan nyppimään sen sarjan mieskeskeisyys. Ellen ja Jo oli aika potentiaalisia toiminnallisia naisia, mutta eihän tämänkään setin sitten annettu kunnolla kehittyä miksikään. Myös sarjan hahmojen voittoisa valkoisuus käy hermoilleni koko ajan enenevissä määrin.
Tiedän, ettei SPN ole mitenkään ainoa laatuaan näissä epäkohdissa, mutta kun en minä niitä muita sarjoja katsokaan. Aika pitkään pystyn vaan nauttimaan hyvästä viihteestä ilman turhaa poliittisuutta, mutta tämän sarjan kohdalla raja tuli jossain vitoskauden aikana tosi vahvasti vastaan. Kyllä mä ne loputkin kaudet katson, siitä ei ole epäilystäkään, mutta huomattavasti enemmän kiroilua ja hammastenkiristystä se tulee varmasti sisältämään.
-
Ellen ja Jo oli aika potentiaalisia toiminnallisia naisia, mutta eihän tämänkään setin sitten annettu kunnolla kehittyä miksikään.
It gets better.
Myös sarjan hahmojen voittoisa valkoisuus käy hermoilleni koko ajan enenevissä määrin.
It even gets betterererererer.
8 )
-
Sama juttu ottaa muakin päähän!! Se ottaa yleisesti melkeinpä kaikessa päähän, mitä mä katson ja mitä täällä televisiossa näytetään, kun niistä näkee mikä niiden kohdeyleisö on: nuoret valkoiset. ;D Ja yllätys yllätys, kaikki tummat mitä tuossa sarjassa tähän mennessä on näkynyt useammassa sarjan jaksossa, ovat kauheita kovanaamoja ja ei-sympaattisia kick ass-tyyppejä. Että sattuikin niin. :P
-
^ Ellen ihan erehdy, niin tuo ei taida muuttua paremmaksi =/
-
Se ottaa yleisesti melkeinpä kaikessa päähän, mitä mä katson ja mitä täällä televisiossa näytetään, kun niistä näkee mikä niiden kohdeyleisö on: nuoret valkoiset. ;D
Joo, valkoinen ja mies on universaaleja. Sarjoissahan on hahmoja ja sit on erikseen värillisiä hahmoja. Samalla tavalla on hahmoja ja erikseen naishahmoja. Yhtenä syynä tähän näkisin olevan sen, että televisiotuotannon kultamaassa Yhdysvalloissa on erikseen omia kanavia etnisille ryhmille; ainakin mustalle väestöryhmälle ja latinoille on omat kanavat. Niille kanaville tehdään omat erityisen ohjelmistonsa, ja tadaa, taas on vähän valkopesty valtakulttuuria sysäämällä muut etniset ryhmät omiin lokeroihinsa. Mitään muutosta ei synny. Lisäksi jo tuo kanavajako itsessään tukee eriarvoisuutta, koska eihän valkoisille ole mitään omia valkoisten kanavia, vaan voittopuolisesti valkoisia sisältävät ohjelmat ovat "kaikille". Voittopuolisesti mustia sisältävät ohjelmat vaan on pelkästään mustille >:(
Mulla meinasi jo verisuoni katketa päässä ihan silkasta raivosta, kun intialainen superkickassjumala Kali (eli ei-valkoinen nainen), tarvitsee valkoisia miehiä pelastamaan itsentä. ARGH!
Ellen ja Jo oli aika potentiaalisia toiminnallisia naisia, mutta eihän tämänkään setin sitten annettu kunnolla kehittyä miksikään.
It gets better.
No hyvä. Tuossa Jossa muuten jäi kaivelemaan tosi paljon se, että varmaan yhtä paljon kuin aktiivisena toimijana se taisi olla esillä myös potentiaalisena halun kohteena.
-
Perkule... Piti sit rynnätä junalle tänä aamuna ja enkös vaan tuiskahtanu polvelleni aseman portaissa. TUSKA.
No pakotin itteni apinan raivolla ylös portaita ja junaan ja ehdin kuin ehdinkin... nyt vaan sit se kiva juttu et meidän luokka on kolmannessa kerroksessa, ei hissiä :KKKKK
Ja työssäoppimisen pitäis alkaa ens maanantaina, ja suosikkitoiveenani olevassa paikassa ompelutilat sijaitsee VIIDENNESSÄ kerroksessa, ei hissiä.
Jumalauta polvi nyt paranet ja vähän äkkiä!!! +M+
-
HUIJAUSTA! HUIJAUSTAHUIJAUSTAHUIJAUSTAAAAAAA!! Kräähömbrötzkrämts epäreilua, Young Draculan seuraavan jakson olisi pitänyt olla netissä jo puoli tuntia sitten, mutta kappas keppanaa, ei ole! Bräägh nyt todella tatittaa, ei ne voi tehdä näin! Jos ilmoitetaan jakson tulevan nettiin 18.30, silloinhan sen pitää silloin tulla silloin - eri asia, jos annettaisiin vain päivämäärä. Nyt pitäisi alkaa se vanha, kulutettu saarna siitä, kuinka ei voi morsiankaan häihinsä myöhässä tulla ilman seurauksia... Ja tätä jaksoa on odotettu! Edellinen tuli viime keskiviikkona enkä ymmärrä, miksi tässä piti olla näin iso tauko, tavallisesti kun ne tulevat matiketope... hämärää. Nyt jos olisin vampyyri, olisi lähiseutu jo todellakin palanut poroksi!
// tsihi, se tuli ^^ hitsi pitää etsiä se boksi, ihan varmasti on edes tekstittämättömänä sellainen olemassa
-
Nyääh, haluun avautua siitä, et vaikuttaa siltä, et mulla on kuoleman kosketus täällä Fifissä ja aika pahasti myös Finissä ja jopa yhdellä BT-foorumilla ._.***
Haluun keskustella asioista! Vaan kukaan ei halua keskustella mun kanssa perkules!
Ja nyt kun avaudun täällä niin kaikki alkaa karttaa mua vielä pahemmin.
-
Finissä tuo ei kyllä mitenkään yllättävää ole, siellä tulee ignooratuksi todella helposti - varsinkin jos ei satu tuntemaan porukkaa irl.
Mun osaltani ei ainakaan ole ollut tarkoitus sua sivuuttaa! Joskus vain on juttuja, joihin ei osaa sanoa mitään esimerkiksi tuntemattoman fandomin takia tai muista syistä. Tai sitten keskustelu on kääntynyt jo johonkin muualle ja jatkaa sitä. Jos alat kattomaan, niin ei sitä kaikkia muitakaan aina kommentoida :) Ignooratuksi tuleminen on aika yleistä ja välillä se turhauttaa, mutta yleensä ainakin musta on hyvä, ettei mun kaikkia puheitani niin vakavaksi jutunaiheeksi oteta :D esimerkiksi tuolle ylemmälle naureskelen tälläkin hetkellä, vaikkakin oon edelleen samaa mieltä.
-
Kyllä täällä saa avautua, Peccantis eikä kukaan karta sinua sen vuoksi. Avautuuhan täällä vuorollaan jokainen muukin.
Itse puolestani pyydän anteeksi, kun olen ignoorannut vähän kaikkia viime aikoina. Syynä on se, että olen todella kiireinen, mutta ei sekään nyt kaikkea pyhitä. Yritän parantaa tapani. ::)
zilah
-
Oon vaan taikauskoinen ;3
-
Mikä perkele gmailia vaivaa? >:(
zilah
-
Sä vaan mietit liikaa, pecs. :P
Lyhyesti sanottuna ottaa nuppiin. Ketuttaa, ärsyttää.
Mun tekee hirveästi mieli epäsivistyneesti kiroilla tähän. ;D
//Mulla näyttää toimivan gmail, mutta hitaasti kyllä lataa.
-
Mun tekee hirveästi mieli epäsivistyneesti kiroilla tähän. ;D
No anna mennä, Liz. En sitten oo ainoa, joka ilmaisee itseään sivistyssanoilla. ;D
zilah
-
Voi ny vittu. Ei pitäisi maalailla piruja seinille, mutta mä vähän veikkaan että meidän tyttösellä on astma. Sain kerrankin kuvattua kännykällä tollasen kohtauksen, joita on tässä puolen vuoden aikana ollut 3 tai 4, ja selattuani netistä noita kissan astmakohtauksen kuvailuja ja videoita, ei jää paljoa arvailun varaan. Ei auta muu kuin käydä taas vaihteeksi eläinlääkärillä. HUOH.
-
Ärgh. Argh. Rgh.
Miespuolinen henkilö elämässäni (joka lentää ulos siitä sangen nopeaan) valittaa mulle kuinka haluis pelata tennistä, muttei oo ketään kenen kanssa pelata. Kenttäkin löytyisi. Valitusta kestää useamman illan, niin että päädyn kyselemään kaveripiiristäni vapaaehtoisia ja aloittelijakerhomme on pian innoissaan ideasta. Saan kerättyä joukkueet, mailat ja pallot. Kysyn mieheltä, että nyt olis kuule tennistä tarjolla, miten ois. Sovitaan päivä, jopa kellonaika.
Kysyn jotain asiaan liittyvää tekstarilla, vastaukseen menee tuntikausia. Sitten alkaa pitkä ja hidas tekstiviestivaihto (kunnei kuulemma voi puhua), jonka koodikielillä kirjoitetuista viesteistä ei ota kukaan selvää. Oikeesti, koko päivä meni tohon! Mun luolamieslogiikkani ei kestä mitään hämäriä, epäselviä vastauksia. Kysymykseen, että "pelataanko me tänään?" tulee vastaukseksi jotain hyvin epämääräistä, josta on tulkittavissa, että ei pelata. Miksei voi sanoa heti ja suoraan, että tänään ei käy, jos tulee joku este! Oli työ ja tuska löytää sopiva päivä ensinnäkin ja nyt joudun selitteleen muille.
Jos vielä kerrankin kuulen valitusta tenniksestä syötän sille sellasen saatanan pallon.
-
Kyllä kiukutti kun koiraani haukuttiin yleisellä paikalla suoraan minulle. >:(
On kuullema lihava ja kun tämän rouvan mies ilmoitti, että talvella pulkkaa vetämällä pysyy kunnossa, niin tämä naikkonen päättää tokaista, että tuskin tuo jaksaa mitään pulkkaa edes vetää.
Eikö ihmisten törkeydellä ole rajaa? Koirani ei kyllä todellakaan ole mikään liian lihava tai jotenkin sellainen, että kärsisi painostaa. Joo ehkä ei ole se laihin yksilö, mutta kyllä silti kiukuttaa tuollainen käytös aikuisilta. Jos en olisi ollut niin hämmentynyt, olisin voinut jakaa muutaman vinkin tämän naisen oman ulkonäön ylläpidosta! Harvoin olen törkeä, mutta sillon kyllä kävi lähellä.
(Pakkohan se on käydä tutustumassa johonkin muuhunkin topaan)
-
Luin niiina tuon sun päivityksen jo naamakirjasta, ja kiukutti jo silloin sun ja koirasi puolesta. Ihmiset osaavat olla varsin tökeröitä, varsinkin nuo tapaukset jotka eivät yhtään mieti minkälaisia sammakoita suustaan päästävät. Monesti kyseessä ei tosiaan ole itsekään mitkään malliyksilöt. >:(
Lavande, mennäänkö pelaamaan tennistä? ;)
Niinjoo, ja olisko vinkkejä jolla sulaneen muovin saa irti hellalevystä? Oli taas liian monta kokkia samassa keittiössä...
-
Kaikki ihmiset ei taida ymmärtää, että lemmikin koon arvostelu ei ole asiallista. :P Eri asia ehkä siinä tapauksessa, jos näkisi oikeasti että lemmikki kärsii vakavasta ylipainosta. :P
-
Mun kaverit (ja ylipäätään meillä kylässä käyvät tuttavat) sanovat päivittäin mun kissoja läskeiksi, enkä ota siitä tippaakaan itseeni. ;D Mun kissat ovat normaalipainoisia, mutta niillä on leikkauksen jälkeen syntynyt söpöt rasvaessut, ja kun noi pojat ovat muutenkin melko isoja rakenteeltaan, väistämättä niitä sanoo läskeiksi tai pullukoiksi tai muuksi yhtä imartelevaksi.
-
Mun kaverit (ja ylipäätään meillä kylässä käyvät tuttavat) sanovat päivittäin mun kissoja läskeiksi, enkä ota siitä tippaakaan itseeni. ;D Mun kissat ovat normaalipainoisia, mutta niillä on leikkauksen jälkeen syntynyt söpöt rasvaessut, ja kun noi pojat ovat muutenkin melko isoja rakenteeltaan, väistämättä niitä sanoo läskeiksi tai pullukoiksi tai muuksi yhtä imartelevaksi.
Joo, kyllä munkin kaverit saa sanoa. Ei jotkut täysin ventovieraat törkimykset. :( Kyllä musta pitäisi jo kotona opettaa käytöstapoja ja kuinka muille ihmisille puhutaan. Kyllähän asiaan pitääkin puuttua, jos eläin on sairaalloisen lihava ja se on omistajan vika, mutta tunnen kyllä normaalipainoisen koiran painoon puuttumisen täysin vieraan ihmisen osalta törkeänä. Varsinkin kun kommentit on tuota luokkaa, että ei se jaksaisi tehdä varmaan sitä eikä tätä.
Ehkä otan kaiken tuollaisen rankasti, koska tunnen että joku arvostelisi omaa lastani ja ilman syytä. Kaverit nyt vitsailee kaikkea, kuten minäkin heidän lemmikeistään.. mutta kun se on yleensä sitä vitsailua.
-
On oikeastaan ihme, ettei minua ole syytetty eläinrääkkääjäksi. Sen verran kamalan näköinen koirani on viime kuukausina ollut. Luurangonlaiha ja karvapeite kammottavassa kunnossa. Nyt onneksi on saatu ruokavalio kuntoon, ja se näyttää koiralta. Luisevalta toki vieläkin, mutta jo sentään terveeltä.
Ja ketuttaapa tämä "rakas" perheeni jälleen. Isäni on enimmäkseen ok, mutta äitini kanssa ei kertakaikkiaan voi olla normaalissa puheyhteydessä. Joka kerran kun erehdyn soittamaan/vastaamaan puheluun, saan niskaani paskaryöpyn, miten toivottomia minä ja veljeni olemme. Ja kun sanon vastaan, äiti suuttuu ja lyö luurin korvaan kuin keskenkasvuinen kakara.
Vaan nyt sain totisesti tarpeekseni. Minulla on omiakin ongelmia, eikä minun tarvitse olla kenenkään paskasankona. Ei, vaikka se olisi oma äiti. Kirjoitin isälleni viestin, jossa ilmoitin että hän on tervetullut pitämään yhteyttä niin kuin ennenkin, mutta äitini ei. Leikkaan koko ihmisen pois elämästäni, kun ei kerran osaa muuta kuin syytää myrkkyä läheisilleen silmät suut täyteen. >:(
zilah
-
Ja kun sanon vastaan, äiti suuttuu ja lyö luurin korvaan kuin keskenkasvuinen kakara.
Ai sssaaatana kun mä inhoan tota! Mulla on tapana soittaa perään niin kauan, että mulle vastataan, ja huutaa, että anna olla viimeinen kerta kun lyöt mulle luurin korvaan. Se on vaan musta niin raivostuttavaa ja lapsellista, että en siedä sellaista ollenkaan. Meikän äiti tekee ihan samaa aina kun väitän jostakin vastaan, ja argh! Sympatiat sinne, zilah!
Joo, kyllä munkin kaverit saa sanoa. Ei jotkut täysin ventovieraat törkimykset. :( Kyllä musta pitäisi jo kotona opettaa käytöstapoja ja kuinka muille ihmisille puhutaan. Kyllähän asiaan pitääkin puuttua, jos eläin on sairaalloisen lihava ja se on omistajan vika, mutta tunnen kyllä normaalipainoisen koiran painoon puuttumisen täysin vieraan ihmisen osalta törkeänä. Varsinkin kun kommentit on tuota luokkaa, että ei se jaksaisi tehdä varmaan sitä eikä tätä.
Ihan täysin vieraatkin ihmiset (tuttavien avecit) ovat sanoneet, että meidän kissat on selkeesti olleet kotona ruoka-aikaan ja muuta samanlaista settiä heittäneet, eikä se haittaa mua tippaakaan. x) Yritin tossa jo edelliseen viestiin kuitenkin laittaa, että se osuu aina herkkään paikkaan kun lemmikkiä arvostellaan, oli sille syytä tai ei, mutta en vaan osannut muotoilla sitä fiksusti. Se on ihan uskomatonta, millaisia sammakoita jengi suustaan päästelee, mutta jos niillä puheilla ei ole perää, pitäisi vaan osata olla laittamatta niille mitään painoarvoa - säästyy mielipahalta.
-
Joillekin ihmisille on pakko lyödä luuri korvaan. No itse asiassa mun äiti on ainoa ihminen, jolle on pakko välillä lyödä luuri korvaan, koska me jäädään jankkaamaan eikä siitä saada mitään rakentavaa. Se vaan hiiltyy itse lisää ja mä olen uppiniskainen. Pikku tauko ja uusi puhelu, niin ihmiset on rauhoittuneet ja voidaan ottaa järkevämpi lähestymistapa ja tunnustaa toistemme pointit.
Mä olen sitä mieltä, että kissan vähän niin kuin pitää olla sellainen että se on ollut ruoka-aikaan kotona. ;D En ole varmaan edes tajunnut, että se on loukkaus joillekin. :P
-
niiina, tosi kurjaa joutua tuollaisten ihmisten hampaisiin, ilman mitään syytä. :( Koirasi on ihana eikä yhtään ylipainoisen näköinen. Pistä toisesta korvasta ulos tuollaisten idioottien puheet. Kaverien kanssa höpöttely on ihan eri asia kuin ohikulkijoiden ilkeät kommentit. Kaipa sitä joidenkin oma olo paranee siitä että saa tuottaa muille pahaa mieltä?
-
Todellakin lemmikit on paljon terveemmän näköisiä hippusen ylipainoisina kuin grammaakaan alipainoisina! Meiän viimeinen kissa (joka kuoli vanhuuteen viime syksynä, ikää 19 vuotta!) oli maalla eläessään kokenut erinäisiä yhteenottoja traktorien kanssa ja sen takia sen maha roikkui. Tuloksena näytti ei vain ihmisten vaan myös hobittien ruoka-aikoina kotona olleilta ja lisäksi mummon pullattamalta. Kulku todella oli varsinkin viimeisinä aikoina todellista lyllertämistä, maha kirjaimellisesti hyllyi ;D Lääkärin mukaan ei mitään tuskia tai terveysongelmia ollut, joten mikäs siinä. Oli Prity muutenkin suloinen tapaus, tuli meille jo ennen mun syntymääni ja pienestä asti ahdoin neidin nukenvaatteisiin, laitoin rattaisiin ja lähdettiin pihaan kävelylle ::) eikä se koskaan raapinut, vaikka neljävuotiaan otteet ei rakkaudesta huolimatta niitä ihan hellävaraisimpia välttämättä ole.
-
Voi ny sssaatana. Saatiin torstaina koulussa ryhmätyö korvaamaan perjantain peruuntuneet tunnit, ja meikän ryhmässä lisäkseni on/oli 2 muuta. Piti perjantaina tosiaan saada se tehtyä, jotta maanantain tunneille on valmiina. Meikän ryhmästä toinen vaihtoi koulua ja toinen lähti festaroimaan perjantaina, joten homma jäi yksin mulle, ja päätin että teen sen himassa nyt viikonlopun aikana. Ei siinä mitään, ihan mun tuuria taasen, mutta nyt vasta tajusin miten hankala ja työläs koko homma onkaan, ja siksi ketuttaa nyt kun joudun tehdä sitä yksinäni. >:(
-
Tosi ihanaa! Mä inhoan ryhmätöitä juuri tuon takia. Aina joku luistaa hommistaan tai kusee jotenkin muuten. :P
Mun ketutusaiheeni X tänään on se, että kurkkuni on ollut koko päivän kipeä. En tahdo sairastua nyt enkä kyllä tulevaisuudessakaan mutten ainakaan just nyt. Toinen ketutusaihe on se, että miten mä saan kaikesta tekstistäni ihmissuhdedraamaa vaikka pitäisi olla jotain muuta? >:( Kaikesta tulee pelkkää saamarin tylsää lätinää. Täytyyhän tämän olla joku erityistaito? No, niin kauan voin sietää, kun saan ujutettua mukaan vähän pornoakin. ;D
-
Äh, mää en tykkää yhtään olla sairaana. Joka paikkaa kolottaa ja pää on kuin haminankaupunki. En mennyt töihinkään kun on niin huono olo ja olis kiva vaikka kirjottaa jotain, mutta ei pysty mihinkään. Toivottavasti tämä menee pikaisesti ohi. :P
-
Hei, Haminan kaupunki on loppujen lopuksi ihan selkeä pohjakaavaltaan, ei yhtään sekaisin! ::)
-
Mä oon kanssa sairaana ja tuntuu vaan pahenevan muttei tarpeeksi että voisi jäädä kotiin. :P En halua heppoisia poissaoloja ja kyllä sitä persettään kuluttaa penkillä vaikka vähän nokka vuotaa ja pää on tönkkö ja silmät sumeat. Kuulo sentään pelaa! ;D
//Ainoa todellinen ärsytys on se, että mulla olisi inspiraatio mutta en voi toteuttaa sitä ennen kuin pääsen kotiin ja siihen menee ihan liikaa aikaa. ;D
-
Menin nukkumaan puoli kymmeneltä et heräisin kouluun ja milloin havahdun? Kymmeneltä aamulla! Vieläkin tekee mieli kirota. Lopetan perhana nukkumisen kokonaan jos on noin herttaisen yhdentekevää.
-
Ääää mua masentaa ja ketuttaa jo valmiiksi. Oon aktivistunu ihan huimasti blogin kanssa tässä kesällä. Oon syytäny postauksia asiasta tai asian vierestä lähes pari kertaa viikossa. Nyt pelkään, tai siis oon aika varma, että kun koulu taas alkaa, se kuolee ihan totaalisesti. :-[
Omaksi iloksenihan mä sitä enimmäkseen kirjotan, mutta kyllä toisaalta vähän ärsyttää.
Eikä se auta yhtään, että esmeks viime kuussa blogin avauksia on ollu lähes 400, ja kommentteja olen saanut kahdelta henkilöltä.
Hittoako stalkkaatte mun elämää jättämättä yhtään kommenttia. ;D
-
Chuuko, mun blogissa viimeisin kommentti on jätetty joskus vuosi sitten, ja sekin oli tyyliin joku haaste (johon en koskaan osallistunut). ;D Kyllä sitä käydään lukemassa, mutta en oo oikeestaan koskaan saanut sinne mitään kommenttia. Eipä siinä, omaksi iloksi oon sitä päivitellyt, ja tykkään käydä vähän väliä muistelemassa kuvien avulla mitä on tullut tehtyä ja kenen kanssa. :3 ...tosin mun blogitoiminta vähän lopahti nyt tänä kesänä, mutta veikkaan innostuksen heräävän nyt syksyn tullessa.
Blogit on kivoja. Tykkään seurailla ihan tuntemattomien ihmisten blogeja, etenkin jos päivitysväli on runsas ja teksteissä on mukana kuvia. :P Halvat on huvit meikälläkin...
// Ja mun pointti oli kysyä sun blogin osoitetta. :'D
-
Teen tuota ihan samaa tuntemattomien blogien kanssa. Välillä kyllä sitä herää säikähtäneenä todellisuuteen, kun tajuaa 'tuntevansa' ja 'tietävänsä' paljon enemmän tuntemattomien blogaajien elämästä ja arjesta kuin omien kavereidensa.... ::)
Pääsenkin jo huomena kotiin, enkä vasta perjantaina/lauantaina, mikä on ihan positiivinen asia. Olen jo vähän kyllästynyt tähän tekemättömyyteen ja möllöttämiseen, sekä tähän jatkuvaan kodinhoitokoneena olemiseen.
Negatiivistä tässä taas on toi typerä mies. En nää sitä seuraavaan kahteen viikkoon kun se jää tänne. Alunperin sen piti jäädä viikoksi, mutta eilen se kävelikin kotiin työsopimuksen kanssa että moi, jäänkin vielä ylimääräiseksi viikoksi...
Ei siinä mitään että jää, ei mulla mitään sitä vastaan olis ollu, jos mun kanssa olis ehkä vaan vaikka keskusteltu etukäteen asiasta.
Eikä vaan ilmotettu että joo, jäänki tänne ylimääräseksi viikoksi.
Saatoin eilen hieman pistävästi kuittailla ja avautua siitä ettei mua oteta huomioon päätöksenteossa, samoin kuin kävelevä kodinkone -fiiliksestä. Se kun oli vielä järjestellyt juttuja sille viikolle, nyt mä joudun sompailemaan vesisateessa pyöränkää järkkäilemässä sen asioita. ARgh, miehet. >:(
//Saapahan ite huolehtia kämpästään kaks viikkoa. Ja koska mulla on syksyllä paljon enemmän koulua kun sillä, se saa hoitaa kaikki typerät kotityöt.
-
Mä päivitin blogiani jossain vaiheessa kesällä ja sillä on käynyt viimeisen kuukauden aikana 4 ihmistä, joten aika turhaa kuvitella että joku niistä neljästä jättäisi jonkun kommentin. ;D Luultavasti nekin on botteja. ;D
Ketuttaa tämä flunssa. Pää on kuin tonni lyijyä, silmät ihan kauheat, nenä on räjähtämispisteessä, ei pysty hengittämään kun ei osaa suun kautta, nenän sisältö uhkaa valahtaa housuille, lihaksia särkee. ;D
-
Saanko mä nyt perustaa tänne semmosen Blogi -keskustelun jossa voidaan miettiä bloggaamisen syntyjä syviä ja jakaa osoitteita. Voidaan sitte kaikki lukea toistemme blogeja :'DD
Blaah, pitäis pakata. Koko kesä matkalaukkuun.
-
Paras juttu minkä eilen havaitsin, oli se että mun blogiin oli joku onneton päätynyt googlettamalla Jouni Niemisen blogia. ;D Jouni Nieminen on siis Helsingin Sanomien NHL-bloggari. ;D
-
Miten ihmeessä mulla voi olla näin paljon tavaraa täällä?
Valtava matkalaukku, 4 muovikassia, kameralaukku, läppärilaukku, yks kangaskassi, maalauslaatikko, olkalaukku, kahvinkeitin...
Onneks ei tarvitte junalla lähteä muuttamaan, vaan pääsen karavaanikyydillä koti. ;D
-
Paras juttu minkä eilen havaitsin, oli se että mun blogiin oli joku onneton päätynyt googlettamalla Jouni Niemisen blogia. ;D Jouni Nieminen on siis Helsingin Sanomien NHL-bloggari. ;D
Mitä blogia ja mitä se sanoi? Pitääkö munkin kokeilla googlettamalla Jouni Niemistä? :D
-
Ketuttaa. Flunssa uhkaa iskeä, eikä nyt olisi aikaa tai varaa sairastaa. Ei taho! :(
zilah
-
Ketuttaa. Flunssa uhkaa iskeä, eikä nyt olisi aikaa tai varaa sairastaa. Ei taho! :(
Toivottavasti ei tuu tämä flunssa, joka on pitänyt mut vuodepotilaana koko viikon. Tämä on joku suoraan hemmetistä peräisin oleva mutanttivirus. Kaikki mahdolliset influenssan oireet ja siihen lisäksi pahoinvointi, huimaus ja näköhäiriöt.
-
En tiedä mikä tämä on, eikä hirveästi kiinnostaisi tutustuakaan lähemmin. Pää ja kurkku ovat kipeät ja olen veltto kuin keitetty spagetti.
zilah
-
Vaatekaapin siivous on ihan saatanasta. Ihan oikeesti.
Päätin ennen kesää, että siivoan ja karsin sieltä käyttämättömät vaatteet heti kun kotiudun. Eli tämän viikonlopun homma siis.
Vaatekaappini (tai siis ne kolme) on täynnä kaiken maailman rättejä ja rääsyjä, joita olen raahannut jopa muutosta toiseen mukana, kun en ole jaksanut karsia. No nyt otin urakan alle, ja graah.
Masentaa sovitella ja miettiä mitä heittää pois, kun tajusin lihoneeni valtaosan vaatteiden hankkimisen jälkeen jotakuinkin kymmenen kiloa. Ihan totta, tsekkasin vaa'alta. >:(
Ja valtaosa sinänsä kivoista vaatteista joita olen joskus itse tehnyt, on niin huonosti ommeltu etten kehtaa laittaa niitä päälle. Mutta toisaalta tunnesyistä ei haluaisi luopuakaan, mutta pakko tehdä noille kaapeille jotain. Ne pursuaa yli äyräidensä, ovat täynnä käyttämättömiä vaatteita ja muoviset henkaritkin notkuvat painon alla. ;D
Taidanpa sponsoroida Pelastusameijjan kirppistä muutamalla jätesäkillisellä...
// Project wardrobe (http://chuukoinneverland.blogspot.fi/2012/08/project-wardrobe.html) suoritettu!
-
Vaatekaapin siivous on ihan saatanasta. Ihan oikeesti.
Aamen. Minäkin päätin muuton yhteydessä lajitella kaikki vaatteeni ja pitää vain ne, joita oikeasti käytän. Ihan helevetillinen kasa on niitä, joista pitäisi päästä eroon.
zilah
-
Paras juttu minkä eilen havaitsin, oli se että mun blogiin oli joku onneton päätynyt googlettamalla Jouni Niemisen blogia. ;D Jouni Nieminen on siis Helsingin Sanomien NHL-bloggari. ;D
Mitä blogia ja mitä se sanoi? Pitääkö munkin kokeilla googlettamalla Jouni Niemistä? :D
Ei sanonut yhtään mitään, mutta blogissa voi stalkata mistä ihmiset on blogiin päätyneet ja näköjään joku oli päätynyt googlettamalla Jouni Niemisen blogia. ;D Mä nyt toivon, että epäaktiivisuuteni bloggaajana olisi karsinut sen, ettei mun blogiin päädy Niemisen blogia, vaikka voihan nekin hakijat sisällöstä pitää. ;D
zilah, älä kuuntele noita Nappiksen pelotteluja. Mahdollisuus on myös selvitä vähän vähemmällä, vaikka kyseessä olisikin joku mutanttivirus. :P Ainakaan itse en tehnyt missään välissä pahemmin kuolemaa enkä ollut edes poissa koulusta. En tiedä onko kyse samasta taudista, mutta jos on, niin hyvä esimerkki, että toisilla voi tulla paljon rajumpana kuin toisilla. Ikävä tämä on ja ällöttävä ja räkää tunkee vieläkin rööristä, mutta ei ainakaan mulla mitään ylitsepääsemätöntä tai edes kokonaan toimintakyvyttömäksi tekevää. Ainoastaan yleisesti ikävää, joten toivon parasta, että on lähempänä tätä päätä kuin tuota toista.
-
Ihan helevetillinen kasa on niitä, joista pitäisi päästä eroon.
Myy nettihuutokaupassa? Ei tarvi kuin pestä, heittää kuvat nettiin (joko omalle huutokauppa/ kirppissivulle tai vaikka facebookiin) ja lähettää postissa ;) Saa samalla kertaa tilaa ja rahaa, vaikka eihän sillä rikastumaan pääse
-
Kaipa sen voisi niinkin tehdä. Ahdistaa vaan se järjetön työmäärä, minkä myymisen eteen joutuu tekemään töitä. Vaatteet pitää pestä, silittää, kuvata ja mitata tarkkaan ja sitten vielä ilmoitella siellä ja täällä, ja sitten vielä neuvotella joka helevetin rätin myyminen erikseen ja sitten postittaa ne...
Ei taho! :P
zilah
-
Mä oon kans tosi laiska ton nettimyymisen kanssa, kaapissa on jo vuosia lojunut jotain mun ja siskoni vanhoja goottivaatteita odottamassa myymistä... Yhden kerran saatiin paremman puoliskon kanssa aikaiseksi mennä ihan oikealle kirpparille myymään rytkyjämme ja saatiinkin siitä muutamia kymppejä tuottoa, mutta yleensä heitän vaan mieluummin kaiken ylimääräisen siskolleni, kavereille tai sitten jollekin hyväntekeväisyyskirpparille - rahaahan siitä ei saa, mutta hyvään tarkoitukseen niillä tienattavat pennoset menevät, joten riittää mulle. UFF tosin alkaa olla mun makuun jo vähän liian brändätty ja Fidasta en pidä kristillisen taustan vuoksi, joten viimeksi kaappien siivouksen yhteydessä tuin Emmauksen toimintaa.
// Pakko muuten selvennyksen vielä sanoa, että mulla ei sinänsä ole mitään kirkon organisoimaa toimintaa vastaan ja seurakuntatoimintaa kannatan kyllä lämpimästi monin paikoin, mutta itse valitsen kuitenkin mieluummin uskonnollisesti sitoutumattoman tahon.
-
Mäkään en jaksa ruveta mihinkään pese+silitä+kuvaa+mittaa+laitanettiin+postita -rumbaan. Siks mä raahaan kaiken Pelastusarmeijjan kirpparille. ;D (No okei, yks sukulaisnainen on siellä töissä, saattaa vähän vaikuttaa asiaan.)
Kyllä varmaan sit jos ois jotain siistimpiä vaatteita eikä tommosia perusrytkyjä myymässä josta voisi kuvitella saavansa enemmän kuin euron tai kaksi myymällä, saattaisin lähteäkkin tohon. Mutta kun kyseessä on nimenomaan vanhoja täysin ehjiä farkkuja ja t-paitoja, en jaksa vaivautua.
-
Minä käytän mieleiset vaatteet siihen pisteeseen asti että niistä saa leikata vaikka luutturättejä, mutta jos on jäänyt vähälle käytölle ja pitää päästä eroon vaatteista ym, olen lahjoittanut paikalliselle avustusjärjestölle, joka vie vaatetta Venäjän köyhille alueille; sinne kelpaa vähemmän muodikkaatkin vaatteet jos ovat pitokelpoisia ja lämpimiä. Monet järjestöt myyvät lahjoitetut vaatteet kirpparilla ja lahjoittavat tuoton eteenpäin, mutta minusta on kivempi ajatella että joku ihminen jolla on oikeasti kylmä, pysyy lämpimänä kun sillä on minun entiset talvikengät ja takki. :) Sitten jos se rikastuu niin viskatkoon ne menemään, parempi niin päin kuin jos Suomessa joku heittää ne pois siksi että ei niitä kukaan kirpparilta osta.
-
minusta on kivempi ajatella että joku ihminen jolla on oikeasti kylmä, pysyy lämpimänä kun sillä on minun entiset talvikengät ja takki. :) Sitten jos se rikastuu niin viskatkoon ne menemään, parempi niin päin kuin jos Suomessa joku heittää ne pois siksi että ei niitä kukaan kirpparilta osta.
Tää on kans yksi hyvä syy tukea Emmauksen toimintaa; ne myyvät osan tavarasta täällä Suomessa kirpputorilla, mutta se, mikä täällä ei mene kaupaksi, lähetetään myyntiin muihin maihin. Silloin, kun olin Emmauksella työharjoittelussa, ne laittoivat kamaa menemään Puolan Emmaukselle kirppismyyntiin. Sitten niillä on myös kohteita, jonne lähetetään tavaraa suoraan niitä tarvitsevien käyttöön. Roskiin menee todellakin vain se, mikä on rikkinäistä.
-
Minä taidan olla vähän laiska, en ole koskaan nähnyt niin paljoa vaivaa, että olisin laittanut vaatteita mihinkään keräyksiin. Rikkinäiset vaatteet ovat menneet matonkuteeksi tai räteiksi (kämppis ei oikein arvosta tosin tätä) ja ehjät olen vienyt meidän kierrätyspisteelle, jonne saa viedä ja josta saa ottaa ilmaiseksi. Sieltä tavara lähtee yleensä nopeasti kiertoon ja olen itsekin hakenut sieltä kaikenlaista omaan käyttöön. Tosin aika suuri osa vaatteista on kohdannut tiensä pään siten, että olen tarvinnut tietynlaista kangasta johonkin ja uhrannut jonkin sellaisen vaatekappaleen, jota en ole muuten käyttänyt.
-
No hei, pandat pelastuu kun kierrätetään vaatteita eteenpäin! Tai no toisaalta oot ite kierrättänyt kaiken, että ehkä ne pandat pelastuu tässäkin tapauksessa. ::)
Mäkin jätin joitakin oikeastaan käyttämättömiä t-paitoja kaappiin siltä varalta, että tarvin kangasta johonkin. (Jos vaikka joskus intoutuis ompelemaan niitä lastenvaatteita lisää tjsp ;) ) Kyseessä oli kuitenkin tyyliin koulun logoilla varustettuja teeppareita ja muita, mitä ei oikein kirpparillekaan viiti tunkea.
Ja jottei ihan offaukseksi tämäkään mene, kitisen takalistoni kunnosta. Kävin eilen pyöräilemässä hieman reilun 10 kilometriä ekan kerran kolmeen kuukauteen. Ja mun satula tuntuu olevan aina ihan päin p*rsettä ensimmäisten pyöräilyjen kohdalla. ;D
-
Ja valtaosa sinänsä kivoista vaatteista joita olen joskus itse tehnyt, on niin huonosti ommeltu etten kehtaa laittaa niitä päälle. Mutta toisaalta tunnesyistä ei haluaisi luopuakaan, mutta pakko tehdä noille kaapeille jotain. Ne pursuaa yli äyräidensä, ovat täynnä käyttämättömiä vaatteita ja muoviset henkaritkin notkuvat painon alla. ;D
Köhköh, tykkäsin pienenä ommella käsin pehmoleluja. Ja kun vanhenin ja sain alkaa käyttää konetta, tuotantovauhti kaksinkertaistui. Mulla on ihan järkyttävästi älyttömän rumia, epämuodostuneita ja yli kymmenen vuotta rutussa olleita möykkyjä, joista jokaisella on oma nimi ja itseäänkin karmaisevampia reikäisiä vaatteita ja parasta on, että suurin osa haisee kamalalta. Koska isin vanhat sukat oli tosi kivaa materiaalia, samoin kaikki läpikulutetut rätit ja äidin ompelun ylijäämätilkut. En tosin mitään muuta materiaalia olisikaan saanut käyttää, mutta ehkä joku olisi edes voinut pestä ne sukat ennen minulle heittämistä. Koska noita pehmoja ei voi enää pestä, koska saumat ei kestäisi ja osa osista on liimattu (;D) paikoilleen. Mutta ei niitä tietenkään pois voi heittää, nimetkin kun on annettu ja edelleen muistissa. Lähetin niitä viime talvena jätesäkillisen Afrikan slummeihin koulun keräyksen mukana ja koko suvun kakarat on möykyillä varustettu, edelleen niitä vain jäljellä on ja jostain syystä vastaanotto on varsin heikkoa... jos ikinä saan lapsia, yksikään niistä ei saa ommella kotona ennen ammattitutkinnon suorittamista mitään. Koska pehmolelujakin järkyttävämpää on katsella vanhoja kerhokuvia, joissa on itsellä päällä hienot uudet hame ja paita - ihme että edes pysyvät kasassa.
Kankaiden kierrättämistä minäkin harrastan. Se on vähän kuin armeijan käytettyjen tuotteiden käyttö - jos se edelleen on kunnossa, ei se rikki kyllä menekään. Just jostain miesten kauluspaidoista saa vaikka mitä, kun vain jättää hien valkaisemat kainalot käyttämättä ja pesee ensin koneessa etikan kanssa hajun poistamiseksi. Ja jos jostain kierrätysmateriaalista tehdystä tuotteesta tulee myynti/ itselle käyttökelvoton, voi sen aina lähettää sinne Afrikkaan, siellä kun ei kuulemma kamalasti muodin kanssa nirsoilla. Varsinkin tulee hyvä mieli, jos alkuperäistä materiaalinlähdettä ei olisi voinut mihinkään antaa liian surkean kunnon vuoksi :)
Kaipa sen voisi niinkin tehdä. Ahdistaa vaan se järjetön työmäärä, minkä myymisen eteen joutuu tekemään töitä. Vaatteet pitää pestä, silittää, kuvata ja mitata tarkkaan ja sitten vielä ilmoitella siellä ja täällä, ja sitten vielä neuvotella joka helevetin rätin myyminen erikseen ja sitten postittaa ne...
Mitata? o.O Kamalan kilttiä, itse en ainakaan koskaan jaksa (vaikka toki jonkun hääpuvun, korsetin tms. kanssa on eri asia). Ilmoitukseen vain koko, kuva ja osta heti -hinta. Peseminen on kohteliasta, mutta jos vaatetta ei ole käytetty ja se on puhdas, ei se musta välttämätöntä ole, niin kuin ei silityskään - postissa ryttääntyy kuitenkin ja itse ainakin pesen kaiken käytettynä ostetun ennen käyttöä. Ja kun valitsee hyvän sivuston (naamakirjassa on monia tehokkaita, heittää vain hakuun 'kirppis' tai 'huutokauppa') riittää kun jaksaa kuvat ja ilmoitukset kerran laittaa :) Tosin myytävää ei itselläni kamalasti ole, sillä heitän kaikki vanhat vaatteeni pikkusiskolle tai äidille, he saavat sitten myydä ja varsinkin sisko tykkää, kun saa sen pari euroa jostain mun vanhasta paidasta. Ja sukulaisilta on aina kiva saada niiden vanhoja vaatteita, niiden kun tietää olevan asiallisessa kunnossa ja jos ei itse tykkääkään, voi ne heittää hyvällä omatunnolla eteenpäin.
-
Jeps. Muuten hyvä, mutta esim. ne FB-ryhmät joiden kautta tämän kokoisia (xl) vaatteita voi myydä, pitävät sääntönään että myytävistä vaatteista on oltava mitat esillä tai ilmoitus poistetaan. Ja niissä paikoissa joissa tätä sääntöä ei ole, kukaan ei edes kysy lisätietoja, saati tarjoudu ostamaan.
zilah
-
Mulla on jo pitkään ollut se ongelma, ettei ketään mun kaveria tunnu kiinnostavan samat asiat kuin mua. Joudun pyörittelemään kaikkea vain yksin ja omassa päässäni. Oli niin mahtavaa silloin kauan sitten, kun HP nousi suosioon ja kolahti kovaa. Silloin löytyi paljon samasta aiheesta kiinnostuneita, joiden kanssa sai jakaa omaa innostustaan ja samoin on edelleen. TSH:n hautomiseen löytyy kans aina joku innokas tuttu. Nyt tähän mun yksinäisyyteeni on tullut pirullinen lisä Housen muodossa. Meillä on näkynyt keväästä lähtien Canal ja sieltä tuli Housen viimeinen tuotantokausi, jota kukaan mun tutttu ei tietenkään ole kattonut. Nyt kärvistelen sen kanssa ihan totaalisen yksin. ???
-
Sun pitää hankkia uusia kavereita. Ilmeisesti sellaisia, joilla on varaa johonkin pirun maksukanaviin. ;D
-
Argh. Ensimmäinen koulupäivä jeejee. Ei siinä mitään, mutta tuo kammottava ja kaiken kasteleva vesisade! Ärsyttää jo ajatuskin ovesta ulos astumisesta. Ei paljon huvita laittaa hiuksia tai naamaa nätiksi, kun tietää kaiken valuvan pitkin naamaa tossa kaatosateessa.
No, kai se on pakko vaan hyväksyä ja kiskoa kertakäyttösadettakkia niskaan ja toivoa parasta.
Eihän tuo matka ole kuin neljä kilsaa... Tosin siinä ajassa ehtii kastuja aika lailla.... Plääh. >:(
//pyörätiellä ikkunan editse pyöräili just joku penska, ja sen äiti käveli sen takana pitäen vaan sille pojalle sateenvarjoa. Mistä mä saan t0mm0sen henkilökohtasen sateenvarjonpitäjän?! ;D
-
Kun kurkkaa ulos ikkunasta, tuohon on aika helppo samaistua. Tykkään kyllä sateesta ja tuntuu kivalta lähteä pyöräilemään sinne, mutta kastuminen tai tarkemmin ottaen märillä vaatteilla sisällä olo turhan paljoa houkuta. Ja lisäksi mun matkani ei ole neljä kilsaa, vaan kymmenen :-\ Hihhih, kaverilla on sadeviitta ja se on kyllä aika kätevä, jos joskus pitää hommata uus sadetakki niin tahdon sellasen! Mahtuu alle pari kaveriakin ja laukku
-
Aamuja, jolloin ei olisi pitänyt nousta edes sängystä. Jätin lompakon jonnekin, jes!!! En saa ruokaa tai kahvia koko päivänä!!! Jes!!! Taidan lähteä takaisin kotiin ja heittäytyä sairaaksi ja vetää peiton korviin ja olla nousematta koko hemmetin viikkoon ylös!!! Eilen oli masentavaa, tänään on vielä masentavampaa! Jes, loistava maanantai ja viikon aloitus. :P
-
Katoppa meijän luokan tunnit ja käy Kuskin luona kysymässä, josko se vippais sulle vähän. Mä voin laittaa sille rahaa takas ja voit sit maksaa mulle kun jaksat :)
-
No onni onnettomuudessa on se, että meillä on jotkut yhteishengenkohottajaiset puolelta päivin ja mä aion skipata ne, koska mua niin ei kiinnosta kohottaa mitään henkeä kenenkään kanssa ilman lompakkoa ja kauheassa ketutuksessa. ;D
-
Liz: LOL ;D
Sit Nappelille:
Sun pitää hankkia uusia kavereita. Ilmeisesti sellaisia, joilla on varaa johonkin pirun maksukanaviin. ;D
...tai jotka hakee niitä jaksoja ei-niin-laillisia keinoja käyttäen ;)
Mulla kuivui aikanaan Housen kattominen johonkin. Ehkä toistoon. Ehkä mä satuin katsomaan sitä just niillä kausilla, kun oli vaan case-after-case-after-case. Hassua, koska mä tykkään toistosta ja tykkään Lauriesta, joten vois kuvitella, että show olis mulle juuri otollinen ;D
Vikan kauden loppu kuulosti kyllä mageelta <3
-
Mulla kuoli kiinnostus täsmälleen samaan plus, että en jaksanut Houseakaan. Sarjasta puuttui mielenkiintoiset hahmot, koska niitä oli täsmälleen kolme, joista kaksi vielä niin pienessä roolissa yleensä, että ei vaan jaksanut enää katsoa. Mua kiinnosti kyllä ne sairaustapaukset jonkin verran. ;D Mä itse asiassa odotin just jotain sellaista, mihin tuo loppui, mutta se tuli ehkä noin kaksinkertaisen venytyksen jälkeen eikä mua jaksa edes ajatuksena enää innostaa, että ne sai sitten ilmeisesti puhallettua sarjaan jotain todellista draamaakin kaiken tyhjän jaarituksen jälkeen. :P
-
Mulla kuivui aikanaan Housen kattominen johonkin. Ehkä toistoon. Ehkä mä satuin katsomaan sitä just niillä kausilla, kun oli vaan case-after-case-after-case. Hassua, koska mä tykkään toistosta ja tykkään Lauriesta, joten vois kuvitella, että show olis mulle juuri otollinen ;D
Vikan kauden loppu kuulosti kyllä mageelta <3
Mää en oo seurannut Housea mitenkään aktiivisesti. Yleensäkin oon sarjojen suhteen sellainen on/off katselija ja harva sarja on saanut mut koukkuun sen vertaa, että jaksaisin muutaman jakson peräkkäin katsoa. Nyt oon kattonut tuon Housen viimeisen tuotantokauden lähes kokonaan ja mulla ei oo aavistustakaan, mitä on tapahtunut 4-7 kausien aikana, eikä sillä ole mulle edes mitään väliä. Loppu on joka tapauksessa loistava.
//On tämä aina niin suoraan hemmetistä, kun on ollut sairaana ja poissa töistä. Hommat kasautuu väkisin, kun kesken jääneille kukaan ei käytännössä voi mitään sillä aikaa tehdä, ellei sitten oo kyse monen viikon sairaslomasta, jolloin on pakko. Sitten kun tulee töihin, niin johan on niskassa vuoronperään kuka milloinkin. Alkaa olla kärsivällisyys koetuksella, varsinkin kun ei oo terveenä kunnolla vieläkään. prkl.
-
Tulipa taas sydäntä lämmittävä muistutus siitä kuinka arvokas nuoren aikuisen työ/opiskelukyky valtiollemmeon.
Mun pitää kuulemma käydä pari kolme kuukautta sairaanhoitajalla ihan vaan todistaakseni että "osaan sitoutua avohoitoon" ja hoidontarve voidaan arvioida sitten EHKÄ pääsen terapiaan?
Käytännössä tää tarkoittaa sitä että saan noin kahden viikoin rampata 40 km päässä koulustani jutellakseni mukavia sairaanhoitajan kanssa vartin verran ajankohtina joihin mulla EI ole sanomista.
Parhaassa tapauksessa menetän joka kerta minimissään 2 tuntia muutenkin uhanalaista kouluaikaa JA ilmaisen lounaan.
Koulusairaanhoito ei auta mua asiassa koska en oo kirjoilla koulukunnassani.
Hyvä. Revin itteni piloille pysyäkseni koulussa mukana, miksailen iloisesti absinttia ja mielialalääkketä ja valehtelen sairaanhoitajalle silmät kirkkaina ei, en ole juonuut mitään, täysraittiita on oltu juu. Jos vaikka ehkä saisin terapiaa!
-
Mulle tulee tänään kaikki viestit näköjään jollain tuntien viiveellä, jos noi lähetysajat pitää paikkansa tai ne on Suomen aikaa. Räkää tulee myös nenästä varsin kiitettävä määrä. :P
-
varsinkin kun ei oo terveenä kunnolla vieläkään. prkl.
Elä mee sairaana töihin?
Liz, mulla kans tapahtui jotain, yhtäkkiä näkyi uusina viesteinä joku ehkä kolme vanhaa, jotka olin jo lukenut...
-
varsinkin kun ei oo terveenä kunnolla vieläkään. prkl.
Elä mee sairaana töihin?
Ei anna tohtori lentsun takia viikkoa enempää sairaslomaa. Ihmeitten aika ja rasti seinään, että viikon sain parannella.
-
Höh, oisit menny uuvestaan ja sanonut ettei oo vielä parantunut :F
-
Mulla on jo pitkään ollut se ongelma, ettei ketään mun kaveria tunnu kiinnostavan samat asiat kuin mua.
Joo ei oo ollut mullakaan sellasia kavereita, joita samat asiat kiinnostaisi. Olen ajatellut sen niin, että mitäs olen näin outo :( Mulla oli yks miespuolinen kaveri, jota tuntui kiinnostavan tosi moni asia kun muakin ja olisin mielelläni aikaa viettänyt paljon paljon hänen kanssaan, mutta hän ei sitten osaa olla oikeen vaan kaveria tyttöjen kanssa.
-
Ketään munkaan kaveria ei koskaan kiinnosta samat asiat kuin mua tai jos kiinnostaa, ne on kiinnostuneet niistä asioista jotenkin eri tavalla tai vaikkapa RPF:ssä eri henkilöistä ja eri parituksista, mutta jotenkin mä en myöskään oikeastaan jaa kenenkään kanssa sitä mikä mua kulloinkin kiinnostaa, koska mä jo oletan ettei ketään kiinnosta eikä mua kiinnosta alkaa edes jakamaan. Esimerkiksi kun lukee hyvän kirjan niin olisi siitä ensin ihan hemmetin paljon halua höpöttää jonkun kanssa, mutta kun tietää jo valmiiksi ettei ketään kiinnostaa tai että kukaan ei ole lukenut, niin ei sitä ala höpöttää kenellekään ja sitten se jo unohtuu ja voi siirtyä taas eteenpäin seuraavan asian pariin. Tai voi hihitellä itsekseen tai kehitellä vaikka mitä. Toisten ihmisten kanssa jakaminen vaan pilaa koko jutun yleensä, kun huomaa että on joukossakin ihan yksin ajatustensa kanssa. Se on vielä yksinäisempää kuin olla oikeasti yksin. HP:ssäkin oli lopulta aika ärsyttävää ja masentavaa todeta, että konsensus oli aina ihan jotain muuta kuin mitä itse ajatteli niin hahmojen kuin kaiken muunkin suhteen. Ehkä tämä itsellä pitäminen on luonnollinen jatke siitä havainnosta, ettei kukaan kuitenkaan jaa samalla tavalla niin miksi ylipäätään jakaa kenenkään kanssa omia yksityisiä ajatuksiaan tai jotain mikä on itseä koskettanut. :P Ei se kuitenkaan kosketa ketään muuta samalla tavalla ja sitten vaan tulee surkea olo. Parempi puhua ihmisten kanssa vaan linjalla hyvää päivää ja kirvesvartta tai antaa muiden puhua omista ajatuksistaan ja ihkutuksistaan ja pitää omat ihkutuksensa vaan ihan itsellään ja varjella, ettei kukaan ymmärtämätön tuhoa niitä, koska lopultakin asioiden voima on enemmän omassa päässä kuin sosiaalisessa tekemisisessä. Ainakin siis sen myötä, kun on oppinut etteivät ihmiset kumminkaan jaa juuri sitä kokemusta, joka itselle vahvimmin päähän jää. Eri asia niillä ihmisillä, jotka löytää kaltaisiaan ihmisiä ja pystyy jakamaan keskenään juuri sen olennaisen. Silloinhan se innostaa. Itselle se on sen verran harvinaista, että olen päätynyt vaikenemaan sisäisistä ihkutuksistani ja muista fiktiivisyyteen liittyvistä tunnetiloista niin pitkälle kuin mahdollista ja puhua niistä ääneen vain tosi yleisellä tasolla.
//LOL ilmankos sitä on yksinäinen tuntu, kun ei edes voi puhua kenenkään kanssa olennaisuuksista ja small talk taas on ihan suolenmutkasta, mutta kyllä sekin riittää aika pitkälle, että muut puhuu ja innostuu ja itse on kuin perseeseen ammuttu karhu. ;D Mutta toisaalta nykyisin sitä ei enimmäkseen jaksa edes innostua puolittain toisten innostuksesta, joten kai se sitten kostautuu, että kun ei jaa omia innostuksiaan ei jaksa osallistua enää myöskään toisten innostuksiin. Kaikesta kommunikaatiosta on tullut vähän niin kuin pelkkää pakkopullaa, josta puuttuu kaikki intohimo ja innostus :P.
-
Mulla ei aika riitä yhtään mihinkään, ja se ärsyttää. Itse oon kalenterini buukannut täyteen, ja ihan on omaa tyhmyyttä kun polvi tuntuu ottavan takapakkia, mutta ärsyttää se silti. Musta tuntuu, että fysioterapia ei auta, enkä luota tohon polveen lainkaan - se muljuu ja naksuu jatkuvasti kävellessä. Pardon my language, mutta vituttaa ihan hulluna kun suunta näyttäisi kulkevan nyt sinne helvetin leikkausjonoon sittenkin. >:( :(
-
En jaksa mennä tenttiin, en jaksa ÄÄÄÄ!
Olen valmistautunut ihan vitun huonosti ja väsyttää ja pää on täynnä räkää, vittu en halua lähteä kotoa mihinkään. Sillä opettajalla on tosi tiukat kriteerit enkä välttämättä pääse edes kurssia läpi, mutta pakko yrittää. Kurssi itsessään oli ihan kiva, vaikkakin pirun vaativa, kunhan nyt vaan saisin siitä sen suoritusmerkinnän, niin riittäisi... En vaan millään jaksaisi pukea ja istua junassa ja mitä kaikkea tähän nyt liittykään, saati sitten yrittää tsempata sen pari tuntia ja yrittää vääntää aivoistani ulos edes jotain semi-järkevää.
-
Hukkasin puhelimeni! Elämä hankaloitui kertaheitolla moninkertaisesti. Elättelen toivoa, että se olis jääny vaikka kirjastoon tai muuhun instituuttiin. Paha sitäkin etsiä, kun ilman kännykkää ei voi soitella peräänkään, niin pitää etsiä ihan perinteisin keinoin.
Huomenna on onneksi vika työpäivä.
-
No nyt se sit vissiin iskee. Neljän päivää uudessa bakteerimaljassa pyöriny, flunssaahan tää pukkaa.
Kurkku on samperi kuin hiekkapaperia ja vointi äärimmäisen nuutunut.
Ja pitäisi ruotsin lähtötasotestiä lähtä tekemähän... :-X
-
RAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAH.
Vittu.
Ihmiset.
Oikeesti nyt järki käteen.
En halua enää IKINÄ kuulla seuraavia fraseja muilta kuin lääkäreiltä, joihin olen hoitosuhteessa:
- Harrastaisit liikuntaa, se piristää.
- Kannattais vähentää lisäaineiden saantia, oon lukenut lehdestä että...
- Ryhdistäydy ja hymyä huuleen, kyllä se menee ohi.
- En halua syyttää sua mistään mutta tää voi alkaa vaikuttaa ulospäin huomin hakemiselta.
HUVIKSENIHAN mä vittu kymmenen vuotta olen sairastanut. HUVIKSENIHAN mä ramppaan lääkärissä ja napsin lääkkeitä, jotka lihottaa, aiheuttaa huimausta, pieretää ja väsyttää niin saatanasti.
Alan vittu valehdella kaikille perheen ulkopuolisille. Jos lääkitys nujertaa mut kuin känniin tai nukuttaa pahasti niin sanon että lääkitys on rytmihäiriöön tai veritulppaan tai akuuttiin lorvikatarriin tai krooniseen kefaliseen uremiaan :K
-
Kävin eilen lääkärissä ja sain tältä käskyn mennä labraan testeihin. Käski varata ajan itse, mutta huomiselle (eli tälle päivälle) ennen aamu kymmentä. Kysyin, mihin testeihin pitäisi mennä ja vastauksena mun ei tarvi tietää, ne tietää kyllä. Menen suoraan koneelle ja nettisivuilta huomaan, että (yllätys yllätys) ajanvaraukseen pitää tietää testit (helkutti! vielä erikseen kysyinkin niitä...). Tunnollisena tyttönä siis etsin netistä lähimmän toimipisteen ja kävelen sinne varaamaan ajan, olivat vähän niin kuin ihmeissään nopean aikataulun ja testeistä tietämättömyyteni takia, mutta sain kuitenkin sen ajan tälle aamulle. Tänään kävelin kilttinä tyttönä tunnollisesti hieman etuajassa labraan ja siellä kiltti sairaanhoitajatäti laittoi mun käteeni kivan, sateenkaaren värisen nallekoristellun nauhan, käski pitää kättä tyynyllä ja katsoa kattoon. Kilttinä tyttönä tottelin ja lensin melkein kattoon, kun mokoma iski neulan suoneen! Koska kukaan ei ollut kertonut mulle, että oon menossa verikokeisiin! Epäreilua! Vaikka toisaalta nyt vain melkein pyörryin sinne ja hoitaja sai hölmöydestäni iloa päiväänsä eikä tarvinnut pelätä vuorokautta. Koska pelättävää tosiaan oli, se osui suoneen vasta kolmannella kerralla! ja nyt on sitten mustana kummankin käden taipeet >:(
-
Ensin se saamarin pölkkypää ilmoitti multa kysymättä jäävänsä ylimääräseks viikoks töihin ja palaavansa tulevana perjantaina koti. No, nyt se kyllä varotti etukäteen, ja hetken päästä ilmoitti tulevansa vasta maanantaina.
"Anteeks, mut mieti paljon saan viikonlopusta...." No ei paljon lämmitä mieltä tyhjä kylmä sänky ylimääräsen viikonlopun verran, saamari.
Hajoaa pää.
-
Argh, luin hyvän kirjan ja sen jatko-osaa ei ole käännetty englanniksi eikä mistään löydy edes tietoa, ollaanko sitä edes kääntämässä. Ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi käännettynä jatko-osa kyllä löytyisi - ja ruotsiksi. En ole ikuisuuksiin lukenut mitään ruotsiksi ja vähän epäilen, mahdanko osata enää. Enkä ole edes vielä tarkistanut, löytyisikö kirjaa kirjastosta ruotsiksikaan. Ärsyttää!
-
Kävinpä sitten silmälääkärissä kun optikko sinne passitti, kun sain vihdoin aikaiseksi hankkia uusia laseja vanhojen ja naarmuuntuneiden tilalle. Seurauksena on nyt sitten kahdenlainen lääkitys, yöksi ja päiväksi eri lääkkeet ja lisäksi lähete silmäpolille, mutta on myös uudet lasit tilauksessa. ;D En tiedä ketuttaako mua tässä muu kuin se, että inhoan lääkityksiä plus en tiedä kauanko joudun jonottamaan polille, että ne pääsee tökkimään mua silmiin. :P
Silmälääkäri sanoi, että mulla on kireä iho. Olin ihan vähällä sanoa, että sitähän se vanhuus teettää, mutta arvelen kaiken ihanuuden taustalla olevan ihoni kuivuuden, joka on perinnöllinen ainakin jo kolmannessa polvessa. Sukuvika kun suksi ei luista. ;D
-
Voi Liz, otan osaa. Uudet lasit varmasti helpottaa elämää, mutta kaikenmaailman lääkitykset on kyllä niin perseestä, että huh. Lääkäreillä ravaaminen on kans helvetin ärsyttävää touhua, en ymmärrä, miten jengillä riittää hermot siihen. Vaikka kai se on vaan pakko.
Meinasin jo avautua omasta asiastani masennusarkistoon, mutta kai tää kuitenkin viime kädessä kallistuu enemmän vitutukseen. Oma urpous ja tyhmät asenteet ketuttaa.
Teen ensimmäisiä latinanläksyjäni, ja mielessä kummittelee ikävä pelko siitä, että enhän mä voi tätä ikinä oppia. Typerää, tiedän. Kieliä opitaan tekemällä duunia sen oppimiseen eteen, tasaista panostusta pitkällä aikavälillä. Tai siis noin sanoo järki, tunnepuoli on ihan jotain muuta. Olen perus-kärsimätön ihminen ja poden hirveitä alemmuudentunteita heti, kun joku asia ei välittömästi vain ota automaattisesti sujuakseen. Siis miten helvetissä ihmiset muka oppii uusia kieliä?! Olen viimeksi aloittanut uuden kielen opiskelun pakkoruotsin yhteydessä eli neljätoista vuotta sitten, sen jälkeen opintieni on keskittynyt ainoastaan tuttujen kielien hinkkaamiseen, ja tää tuntuu ihan mahdottomalta. Jostain olen omaksunut ajatuksen, että mulla ei ole kielipäätä, ja nyt jotenkin päädyn tuohon idioottimaisuuteen uudestaan ja uudestaan. Jostain sitä on aloitettava, luonnollisesti, ja alkuhan on tunnetusti kaikessa hankala, mutta en vaan käsitä miten uuden kielen voi oppia, mitä mun pitää tehdä että tämä siansaksa joskus järjestäytyisi mun päässäni ymmärrettäväksi, mitä häh mitä, tämähän on mahdotonta. Ja vittu tällä asenteellahan se oppiminen sujuukin...
No joo, olen oikeasti ihan supermotivoitunut ja olen jo tainnut valita akateemiseksi polukseni keskiaikaan, kirkollisten oppien ja kansanuskon kohtaamiseen, valistusajan alkuun, noituuteen ynnä muuhun liittyvän setin, ja latina olisi siinä tosi hyödyllistä. Ja hauskaa. Ja vaikka musta ei ikinä mitään tutkijaa tulisikaan vaan menisin johonkin normi-duuniin, kiinnostus noihin juttuihin on kulkenut mukanani koko elämäni, joten niistä on harrastusmielessäkin paljon iloa. Vituttaa tämä oma "en osaa mitään yhyy, kannattaako edes yrittää kun paskaks menee kuitenkin" -vammailu vaan niin poskettoman paljon. Miten tällaisesta tyhmyydestä pääsee eroon?!
-
Oi, minusta olisi ihana opiskella latinaa. Kerran meinasin ostaa latinankielisen Harry Potterin, kun selasin sitä kirjakaupassa, mutta oli niin kallis etten raaskinut. Sitä olen moneen kertaan harmitellut jälkikäteen. Joku tuollainen tuttu kirja saattaisi avata kielen helpommin, kun sitä alkaisi lukemaan. Minä luin Feeniksin killan silloin aikoinaan ensin englanniksi alle juuri ennen suomenkielisen julkaisun saapumista (sitä ennen uutena toki heti tuoreeltaan) ja sitten sen suomenkielisen, ja kun satuin olemaan siitä melkein seuraavalla viikolla Italiassa ja siellä oli juuri ilmestynyt paikallinen käännös, luin sen perään myös italiaksi. En oikeasti osaa niin hyvin italiaa että ymmärtäisin kunnolla kirjaa jota en olisi aiemmin lukenut, mutta kun se FK oli niin paljon luettu alle juuri aiemmin, ymmärsin sen melko lailla sanatarkkaan kun muistin sen lähestulkoon ulkoa. :) Nuorenakin harjoittelin englanniksi lukemista ensiksi kirjoilla, jotka olin aiemmin lukenut jo suomeksi, niin oli helpompi pysyä kärryillä.
Latina ja siihen pohjautuvat kielet ovat niin monin paikoin samankaltaisia, että ehkä jonkinlainen vertailu tai päättely auttaa? Minusta on aina jotenkin veikeää verrata miten sama sana muuntautuu eri kielissä. Jääkö sinulle kirjoittamalla helpommin mieleen sanat tai kirjoitusmuodot? Sekin voi auttaa. On myös olemassa kirjoja (ainakin kirjastosta varmasti löytyy) joissa on latinankielisiä sanontoja ja lainauksia käännöksineen (ja löytyy netistäkin varmaan vaikka mitä), sellaisilla on kiva myös vetreyttää muistia ja päättelykykyä.
Ikävä tosiasia kai lienee, että aika harvalla oppi tarttuu mieleen ilman että sen eteen tekisi yhtään töitä. Silti uskon, että harva kuitenkaan on oikeasti huono oppimaan kieliä tai mitään muutakaan, se ajatus vain on monella tiukasti mielen pohjalla, jos joku typerä opettaja tms on sattunut moittimaan huonoksi kielissä (tai missä tahansa muussakin asiassa). Tiedän ihmisiä jotka eivät uskalla laulaa kun joskus kouluaikana on sanottu että sinä se et osaa yhtään, tai neuloa, tai vaikka mitä muuta. Minä olin surkea liikunnassa, mutta olen sitä mieltä että jos olisi ollut kannustava opettaja innostamassa ja luomassa liikkumisen iloa eikä tuottamassa paineita ja ahdistusta, varmaan minäkin olisin parempi liikuntalajeissa. Nykyisellään se johti siihen, että en ole juuri metriäkään hiihtänyt yläasteen jälkeen enkä aiokaan, enkä osallistunut mihinkään joukkuepeliin. Järki sanoo että hiihtäminen olisi tehokasta liikuntaa joka tekisi hyvää koko kropalle ja pitäisi vetreänä, ja tosi moni oikeasti nauttii hiihtämisestä, mutta on hyvin vaikea kuvitella että itse voisi siitä millään tavalla pitää.
-
Mulle kielten oppiminen on melkein mahdottomuus. Edes englanti ei uppoa mun kaaliin. Suurin este opintiellä taitaa olla mun käsittämättömän huono muistini. Uusien sanojen oppiminen on hitaampaa kuin täin liikkuminen tervassa. Se ketuttaa. Mutta itse asiassa mun tämän päivän varsinainen ketutus on se, että ampiainen pisti. Koska olen allerginen, mun käsi on aivan paisuksissa ja itse olen kortisonilääkkeestä ihan tokkurassa. Ainoa hemmetin ampiainen koko metsässä! Mistä se sai idean tulla kuin hyrylän hävittäjä mua päin?
-
Puuh, muakin ketuttaa nyt kohtalaisesti se etten saa koulujuttuja tehtyä oman jo etukäteen negatiivisen asennoitumisen suhteen. Mullekin käy usein niin että kärsivällisyys loppuu jos jokin asia ei tunnu heti aukeavan, ja saan kehitettyä kohtuullisen yksinkertaisestakin asiasta ylitsepääsemättömän vaikean. Sitten kun asiaan palataan yhä uudestaan ja uudestaan eri yhteyksissä on jo valmiina asenne että en mä osaa, vaikeeta, en opi kuitenkaan, miksi kannattaa edes yrittää..
Nytkin olen koko viikonlopun vain kauhulla silmäillyt huomisia demotehtäviä, ja jo pelkkä summaoperaattorin näkeminen saa aikaan tunteen että en voi ikinä saada niitä tehtyä. Eikä nuo tehtävät loppujen lopuksi kovin hankalia voi olla, kun kyseessä on juuri alkanut peruskurssi eikä luentojakaan taida olla takana vasta kuin yksi.. mutta näyttää hankalalta.
Toiseksi suureksi ongelmaksi olen onnistunut viikon aikana muodostamaan pakollisen englannin suorittamisen. Pitäisi olla iloinen rennosta ja helposta kurssista ja englanti on vielä kivaakin, mutta sen opiskeluun kehitin jokunen vuosi sitten inhotuksen opettajasta johtuen ja nyt vanha tunne nousi heti pintaan.
-
Voi ei, Nappeli! Tiedän tunteen. Minäkin olen allerginen hyönteisten pistoille ja saan kammottavia reaktioita erityisesti amppareista. Ja minun vetovoimani niitä kohtaan on kuin jotain noiduttua. Jos hyönteisellä on kaksi kohdetta joista valita, minä tai se toinen, se pistää 99% varmuudella minua. Koeta parantua.
Jollelle tsemppiä koulunkäyntiin. Itselläkään ei opiskelumotivaatio ole tällä hetkellä niitä vahvimpia, johtuen raha-ja terveysongelmista. >:(
zilah
-
Liityn joukkoon, jolle kielten opiskelu on tuskaisaa.
Englanti nyt vielä menee, kun sitä harjoittaa päivittäin leffojen/kirjojen/musiikin muodossa. Ymmärrän lukemani/kuulemani, mutta oman tuotoksen aikaansaaminen on vaikeaa. Ja sanavarastoni on käsittämättömän huono.
Ruotsiin kehitin jo yläasteella niin negatiivisen asenteen huonon opettajan takia, että sen opiskelu on ihan toivotonta. Joudunkin nyt amk:ssa preppauskurssille, kun sain lähtötasotestistä huonoimmat maholliset arvosanat, lol. ;D
Venäjää opiskelin neljä vuotta, enää en muista kuin jotakuinkin kuinka esitellä itseni ja numerot 1-10... Harkitsin jatkavani amk:ssa, mutta kielten opo totes et todennäkösesti en saisi alottaa alottelijoiden kursseista kun oon lukenu kuitenki lukion lyhyen venäjän.
Tsemppiä ihmiset koulunkäyntiin! Itellä ois opiskelumotivaatio sinänsä korkealle, kuhan päästäisiin näistä tylsistä teorioista jo eteenpäin. ;D Ja kauheeta rahanmenoa tää opiskelun alotus, kun pitää hommata sitä ja tätä ja tota.
-
Liityn opiskelumotivaatioiden kanssa painiskelevien kerhoon. Word melkein tappoi mut ;D. Nyt oon henkihieverissä ja yhä olisi vaikka mitä tehtävää ennen huomista. Onhan tässä vielä iltaa jäljellä. Ei tässä juuri muuta ehdikään kuin käydä koulua ja tehdä tehtäviä ja nukkua. Mua ketuttaa, että olen niin hidas. Jos olisin nopeampi, olisi ehkä muutakin elämää ja ehtisi ehkä jopa kirjoittaakin, mutta mä olen hidas. Hi-das.
Mä oon sitten vissiin se, joka kokee kielet kohtuullisen helpoiksi oppia ja oppiminen jää eniten kiinni siitä, ettei viitsi sitäkään vähää nähdä vaivaa. Kaikessa on logiikkansa paitsi englannin prepositioissa ja kieliopissa. Niissä ei ole mitään logiikkaa. ;D Olen lukenut englantia, saksaa, ruotsia, espanjaa ja venäjää jonkin verran, mutten osaa niistä kuin englantia, joten aika hyödytöntähän toi on ollut kaikkinensa. ;D No, kai sitä voi aikansa tyhmempiinkin asioihin hukata. ::)
Nappis, hyvä että pisti käteen eikä päähän tai kaulaan!!! :o
-
Oikeasti, Liz. Ei se Word tai minun tapauksessani tietotekninen viestintä meitä tapa, vaan se opettaja. Hän on kyllä yhtä murhaa opiskelumotivaatiolle ja muullekin.
Nii-in. Jos ampparin on johonkin pistettävä, niin parempi että käteen, tai jalkaan. En suoraan sanottuna edes uskalla kuvitella mitä tapahtuisi, jos minua sellainen pistäisi jonnekin lähemmäs tärkeitä elimiä.
Minä taasen tykkäisin kielten opiskelusta. Minulla on hyvä kielikorva ja erinomainen muisti. Mutta. Motivaationi oli aiemmin kiinni juurikin opettajasta. Hyviä kieltenopettajia ei minun opintourallani ole juurikaan tullut vastaan. Parhaan opin olen saanut ihan käytännössä. Erityisesti englannissa, kun aloin kirjoittaa englanniksi Lotr-slashia tai surffailin alan kansainvälisillä sivustoilla. Kummasti silloinen mieheni ihmetteli minun kielitaitoni petraantumista... en vaan ihan viitsinyt esitellä parantuneen sanavarastoni värikkäämpiä puolia... ;D Ja nyttemmin pari viimeistä työpaikkaa on ollut sellaisia, joissa on pakko palvella asiakkaita englanniksi, aiemmassa myös ruotsiksi. Jee! ;D
zilah
-
Nappis, hyvä että pisti käteen eikä päähän tai kaulaan!!! :o
Nii-in. Jos ampparin on johonkin pistettävä, niin parempi että käteen, tai jalkaan. En suoraan sanottuna edes uskalla kuvitella mitä tapahtuisi, jos minua sellainen pistäisi jonnekin lähemmäs tärkeitä elimiä.
Huh, toden totta! Olis luultavasti tullut sairaalareissu, jos vaikka kaulaan olisi pistänyt, sen verran räyhäkkäästi tuo käsi turposi, vaikka välittömästi lääkitsin itseäni kortisonitableteilla. Pitäis käydä hakemassa apteekista uusi adrenaliiniruisku sellaista tapausta varten, kun entinen on päässyt vanhenemaan. ::)
-
Kyllä se itse Word on, joka tappaa. Sen toimintalogiikka ja käyttöliittymä on kaiken käyttöliittymäsuunnittelun vastaista alkaen toimintojen sijoittelusta näytölle ja jatkuen toimintojen määrään, jotka on näkyvissä. Siitä on ihan tutkimusta, kuinka ihmiset hahmottaa tietokoneen näytöltä toimintoja eikä sitä tue miljoona pikkunippeliä ympäriinsä, mutta pahinta tuossa on se, missä ne on. :D Siis tämän uusimman version. Opettaja on vaan piste i:n päälle, kun siitä ei ole minkään valtakunnan apua missään.
//Montako vuotta sun on pitänyt hakea se uusi adrenaliiniruisku? Musta tuntuu, että siitä on ollut puhe niin kauan kuin mä olen maisemissa ollut, yli viisi vuotta, joten jos nyt saisit sen aikaankin niin olisi hyvä ja helpompi hengittää vai odotatko niin kauan, että saat piston kaulaan? :P
-
//Montako vuotta sun on pitänyt hakea se uusi adrenaliiniruisku? Musta tuntuu, että siitä on ollut puhe niin kauan kuin mä olen maisemissa ollut, yli viisi vuotta, joten jos nyt saisit sen aikaankin niin olisi hyvä ja helpompi hengittää vai odotatko niin kauan, että saat piston kaulaan? :P
Kyllä mää kerran siinä välissä oon sen uusinut! :D Se vaan maksaa aivan sairaasti ja sitä ei yleensä edes tarvi, niin sitä tulee lykätyksi
-
Minä taasen tykkäisin kielten opiskelusta. Minulla on hyvä kielikorva ja erinomainen muisti.
*kuola valuu pitkänä* Varmasti ihanaa! Itsellä kyllä on muisti, mutta se on todella huono muistamaan uusia sanoja. Ei ainoastaan kielten, vaan myös esimerkiksi erikoisia henkilöiden nimiä, jollaisiin esimerkiksi aloitteleva manganlukija(::)) törmää. Mä kyllä ymmärrän asioita todella hyvin ja helposti ja logiikan polut muistan, mutta että pitäisi osata päähänpistoon perustuvia äänneklimppejä... brrr. Vaikka kieliä rakastankin, erityisesti ranskaa ja latinaa (♥), ei sanaston opiskelu todellakaan helppoa ole (kieliopin sensijaan osaan, se kun on pääosin loogista...). Jotain kirjaimistoltaan erilaista kieltä olisi todella mielenkiintoista opiskella, aramea vaikuttaa kiehtovalta ja kiina samaten. Kaverilta kuulin, että kiina on kieliopiltaan naurettavan helppoa, pelkkiä perusmuotoja putkessa oikeassa järjestyksessä, mutta ääntämiseltä ja kirjoitukselta helvetillistä. Tai sindar, sitä olisi kerrassaan upeaa osata, mutta kun Tolkien jätti kieliopin "vähän" vajavaiseksi ja sanoja ei Silmarillionissakaan hirveän kattavasti ole... btw opettelin 15-vuotiaana sen Silmarillionin takaisen sanaston alusta loppuun ulkoa täysin, oli silloin innostusta ja aikaa ;D Tuntuu dörpiltä nyt, koska ei sitä sanastoa enää muista kuin korkeintaan puoliväliin käytön puutteen vuoksi :s
-
//Montako vuotta sun on pitänyt hakea se uusi adrenaliiniruisku? Musta tuntuu, että siitä on ollut puhe niin kauan kuin mä olen maisemissa ollut, yli viisi vuotta, joten jos nyt saisit sen aikaankin niin olisi hyvä ja helpompi hengittää vai odotatko niin kauan, että saat piston kaulaan? :P
Kyllä mää kerran siinä välissä oon sen uusinut! :D Se vaan maksaa aivan sairaasti ja sitä ei yleensä edes tarvi, niin sitä tulee lykätyksi
Hahaha, teen tähän tahallaan tällaisen ketjuhirviön enkä poista edellisiä quottauksia. ;D Ei ole vaan tullut tuosta siinä välissä puhetta kun sulla on ollut se uusi adrenaliiniruisku niin mä pelkäsin, että se on ollut vuosikaudet hankinnassa. :D Ei sinänsä ketutukseen mitenkään kuuluva, mutta mä olen kohdannut ihmisen, joka on vielä pahempi valittamaan kuin minä ja vielä perusnegatiivisempi. Se on jo saavutus, mutta näköjään se sitten on mahdollista. ;D
-
Plääh! Sairastaminen on perseestä. Olin jo, että jaksaisiko tänään lähteä kouluun mutta vielä mitä. Muuten alkaisi olla ihan ok, mitä nyt pientä nuhaa ja sellaista, mutta kaikkein kamalin on tämä yskä. Yskittää niin, ettei yöllä saa nukuttua ja makuuasennossa se on tietysti pahimmillaan. :P
zilah
-
Sairastaminen on perseestä. Kaikkein vittumaisin vaihe on se, kun on olo on ollut jo menossa parempaan päin, mutta sitten homma päätyykin kulkemaan takapakkia. Tai sitten sitä jää kituuttamaan siihen "pikkaisen parempi" -olotilaan luoja ties kuinka pitkäksi aikaa. Ja sitten vaan vituttaa, ihan kuin ei olisi jo muutenkin nihkeät oltavat.
Mutta sitten takaisin vielä tuohon kielten opiskeluun. Tajusin eilen, mikä mulle on aina kaikkein hankalinta kielten opiskelussa; se saatanan ulkoa opettelu. Minut on niin aivopesty kannattamaan tietynlaista oppimismallia, että jo yläasteella mun kaaliin ei ole sitten millään uponnut, että esim. saksassa ne sijamuotoon taivuttamiset vaan yksinkertaisesti täytyy opetella ulkoa. Ulkoa oppimista ja mekaanista muistista latelemista dissataan niin antaumuksella muun opiskelun yhteydessä, että kai sellaisen metodin yhtäkkinen omaksuminen sitten vaan vieroksuttaa. Ja onhan se ihan vitun ärsyttävääkin :P
Mutta yritin nyt kuitenkin selättää vanhan viholliseni ja ryhdyin hokemaan sitä saatanan rimpsua. Muistin sen eilen ennen nukkumaanmenoa, muistan sen edelleen. Hyvä minä. Nyt kun vielä jaksaisi hokea sitä seuraavankin litanian opettelun jälkeen. Tää vaan tuntuu jotenkin luonnottomalta, tai vähintäänkin oman luonteeni vastaiselta. Muon vaistonvarainen reaktio sanalitanian ulkoa opettelemiseen on sellaista teiniuhon kaltaista "en halua en suostu toi on tyhmää äääää ette voi pakottaa!" pääni sisäistä kiukuttelua. Ja yleensä en sitten olekaan opetellut...
Ja Fio, kiitos tuosta latinankielisestä HP:stä vinkkaamisesta! Avokin mukaan mulle on suhteellisen helppoa ja mukavaa ostaa lahjoja, jos kaupoissa pyörimiseen vaan on riittävän paljon aikaa, mutta vinkkasin kuitenkin, että tuo kirja voisi olla lahjatoivelistalla jouluksi. Sitä ennen ei koko opuksesta varmaan juurikaan iloa olisi.
-
^Mä en itse opi asioita hokemalla. Onhan siitä toki valtavasti hyötyä viimehetken kokeeseenluvussa, mutta itse en ainakaan kunnolla opi mitään noin - sitä pitää käyttää, käyttää ja käyttää, opetella esimerkkilauseita ja piilottaa ne syrämmeen, sieltä ne löytyy aina tarvittaessa. Ja ainakin latinassa on niin tuhottomasti taulukkoja (ja luen myös ranskaa ja saksaa samalla tasolla, niiden taulukot ei ihan oikeesti oo mitään verrattuna siihen), etten ymmärrä, miten jotkut niitä latelee, niitä on liikaa lauluksikin. Mun kielipäässäni on vielä se vika, että termistön opettelu tuntuu kamalan vaikealta - jotain partisiippeja, sika pani kettua... enkä ymmärrä, miten passiivi voi taipua persoonissa ???
Marie Antoinette tulee tänään telkkarista jo toista kertaa vähän ajan sisällä ja taas sunnuntaina myöhään! Ääsh, haluun nukkumaan, väsyttää jo nyt! Mutta en oo nähnyt sitä vielä kertaakaan kokonaan ja tahdon, tahdon, TAHDON... kaipa pitää uhrautua halujensa edessä ja nuokkua maanantai, eihän se kuitenkaan niin myöhään tule, kun ysiltä kerran alkaa ja ennen puolta yötä loppuu. Jotenkin ironisen oloista vain.
-
No voi hitto. Piti ilmoittautua laskuvarjohyppäämään, mutta enpäs sopinutkaan. Luki, että pitää olla "reasonably fit" ja olin että joo joo, totta kai olen. Oon kirkkaasti alle painorajoitusten ja kaikkea, mutta lomakkeen viimeisenä kohtana oli BMI-raja, josta en sitten päässytkään läpi. Oon tottunut siihen, että jossen pääse mukaan, syynä on, että olen liian nuori/vanha/pitkä, mutta kertaakaan ei ole tällästä estettä tullut >:(
Ei varmaan auta kun alkaa laihduttamaan, koska todellakin haluan laskuvarjohypätä!
-
^Wow, rohkeaa, varmasti aivan upeaa uskaltaa! Vaikea edes kuvitella tunnetta, minua kun ei saisi edes helikopterin selkään enkä uskaltanut hypätä kuudestakaan metristä jättikokoiselle ilmatyynylle ::) En kyllä ihan ymmärtänyt, miksi pitäisi laihduttaa, jos olet alle painorajoitusten, mutta toivottavasti pääset! Ei ole koskaan tullut mieleenkään, että tuollaisessa kokorajoituksia olisi, mutta onhan se tietysti ymmärrettävää. Hyppäätkö yksin vai opettajan kanssa vai voiko laskuvarjolla edes hypätä muuten kuin yksin?
-
^Painoindeksi on liian korkea. Ja väitän kyllä itse, ettei se ole kovin korkea, tai ainakaan niin korkea ja että olen ihan hyvässä fyysisessä kunnossa ja se on kaikki vaan lihasta ja seli seli ja niin eespäin ;D En nyt varsinaisesti kehtaa alkaa lomakkeeseen valehtelemaankaan.
No tässä on ainakin ponniketta kuntosalilla ja uima-altaalla ravaamiseen!
Onhan niitä tandemhyppyjäkin, mut yksin olis tosiaan tarkotus mennä. 8)
-
Vau, jos uskaltaa hypätä laskuvarjolla! Minäkin olen aina salaisesti haaveillut jos nyt en ihan lentokoneesta hyppäämisestä niin sellaisesta liitovarjolla lentämisestä tai vastaavasta, jolla olisi korkealla ilmassa ja näkisi kauas. Mutta en ole uskaltanut edes ajatella, se laskeutuminen pelottaa liikaa. Eräs ystäväni harrastaa laskuvarjohyppäämistä ihan vakavissaan, hän on hypännyt satoja kertoja ympäri maailmaa ja sen myötä on ollut myös niitä loukkaantumisia aina joskus. Jos olisi 100% turvallista kokeilla, niin sitten vasta kokeilisin. Nössö mikä nössö. ;) Mutta ihailen paljon sitä että joku uskaltaa. Mahtaa olla hieno tunne!
On iso ristiriita, kun jokin sellainen kiehtoo mihin ei ole minkäänlaisia taipumuksia. Itse inhoan syvästi kaikkea missä mennään pää alaspäin tai on liian kova vauhti, en tykkää huvipuistoissakaan kuin sellaisista "sopivan hurjista" laitteista. Benji-hyppyä en voisi kuvitellakaan tekeväni, kun se menee pää alaspäin ja vielä nykäisee lopuksi. Mutta unelmoin aina joskus surffaamisesta isoilla aalloilla tai sellaisella jättileijan tapaisella varjolla ja lumi/surffilaudalla "lentämisestä" vedessä. Se näyttää aivan upealta mutta en voi ymmärtää miten kukaan voi sellaisesta selvitä hengissä, kun se menee niin korkealle ja läjähtää karmean näköisesti vasten veden pintaa. Mutta nämä on niitä juttuja joista lähinnä näkee unta. ;) Tai jos olisin joku muu minä, nuorempi ja paremmassa fyysisessä kunnossa ja kenties poika, niin ehkä sitten olisi asia toinen. Heh.
-
Benji, iuh! Minua ei sitä saisi hyppäämään, ei vauhdin tai pudotuksen vaan narun takia - tunnetusti se on liian pitkä tai unohtuu solmia mihinkään kiinni tai sitten se onkin rautalankaa ja lähtee jalka rysähdyksessä. Ja mun on vaikea uskoa ettei nykäisy sattuisi tai ettei jalka tai ainakaan nilkka sijoiltaan menisi. Upeaa tietysti kun joku uskaltaa ja on ihan hauska katsella toisten hyppelyä telkkarista, mutta musta se vaikuttaa niin itsemurhalta, että menisi hetki suostuttelussa - ja jos onnistuisivat hyppäisin mielummin ihan parvekkeelta ja narutta.
Vesisukseilu voisi kyllä olla kivaa! Tai surffaus ehkä vielä kivempaa, siinä kun saa vähän itse ohjailla eikä ihan niin lujaa mene. Tykkään myös (olympia) soudusta ja kajakoinnista, vaikka ihan amatööritasoinen molemmissa olen, hyvä että pysyn yksikköveneellä pystyssä! Kesällä on sellaista kiva harrastaa, talvella on vähän karua, kun treenit olis sisällä soutulaitteella... Keväällä taas kaverin kanssa soutukouluun toisen kaverin opetettavaksi, sinne kymmenvuotiaiden sekaan ;D Vähän suorituspaineita, sen verran heikko itsentunto on, ettei se kestä hävitä kymmenvuotiaalle tuollaisessa.
Jos jotain extremeä niin tahtoisin päästä Huippuvuorille kiipeilemään ja vaeltamaan! Tosin pitäisi ensin oppia kiipeilemään ja sielä on vähän jääkarhuja, mutta pitäähän paikallisilla hauskaa olla katsellessa tyhmiä turisteja räpiköimässä rinteessä tai kiipeämässä karhua karkuun ;)
-
Mä kokeilen ihan mitä vaan ;D
Suostun aina kaikkeen jännän oloiseen, että "Joo! Toi kuulostaa MAHTAVALTA!" ja sitten ilta sitä ennen palaan todellisuuteen ja tulee kauhea, vatsan pohjia kouraiseva fiilis, että mihin sitä on taas tullut lupauduttua. Mutta siinä kohtaa ei enää auta/kehtaa perua. Varmana jos en olisi niin ylpeä, jänistäisin kaikesta. Mulla on nyt pienet paineet päästä hyvään kuntoon, kun tosiaan menin höpöttämään silmät kirkkaina tuosta laskuvarjohyppäämisestä suunnilleen joka toiselle vastaantulijalle.
"Hei, voisin muuttaa maahan, jossa en ole koskaan käynytkään... Taas!"
"Ydinvoimaonnettomuusalueella tarvitaan vapaaehtoisia? Voisin irtisanoutua päivätyöstäni!"
Tulee silti niitä hetkiä, pieniä tai isoja, jolloin on ylpeä siitä, että tulee lähteneeksi. Sellaisia hetkiä, kun selittää viisivuotiaalle veljelleen, että sisko kiipesi aamulla vuoren huipulle. Tässä on sulle valokuva auringon noususta.
-
Tällä nimenomaisella hetkellä ketuttaa pahemman kerran se, että en osaa käyttää tietokonetta muuten kuin silloin kun se toimii. Tahtoisin katsoa netistä videota, mutta joka kerta "liitännäinen Adobe Flash" kaatuu ja siihen se katsominen sitten jää. Olen kyllä onnistunut sen lataamaan koneelle netistä (varmaan kymmenen kertaa), mutta ikinä se ei lataa sitä loppuun. Nytkin se sanoo "ei voi purkaa metatiedostoa pakkauksesta". Kai sen nyt pitäisi itsensä osata purkaa, jos se on sitä varten tehty. :( Tyhmä tietokone ja tyhmä ohjelma! Turhauttaa, kun ei tiedä mitä tehdä silloin kun nuo hölmöt ohjelmat eivät toimi niin kuin niiden pitäisi. Jos jollakulla on vinkkejä, ne otetaan kiitollisena vastaan.
-
Voi vehnä, niin mun tuuria! Tunnollinen opiskelija jättää sairastelut syyslomalle - niimpä niin... >:( Ehdin just perjantaina ihmetellä miten en ole tullut kipeeksi vieläkään, vaikka kaikki muut meidän luokalta on raahautuneet enemmän tai vähemmän flunssaisina kouluun.
-
Kävin eilen uusimassa jäykkäkouristus- ja kurkkumätärokotteen.
Mitään ulkoista reaktiota ei käsivarressa näkynyt eilen eikä tänään, mutta ai saamari tätä kipua! Käsivarsi kyynerpäästä olkapäähän on mielettömän arka liikutukselle, olo on ihan vammanen kun en saa itse puettua päälle kunnolla kun käsi ei kestä liikuttelua saatika pään yli nostoa tjsp. Onneksi on sentäs kyseessä vasen käsi, etten ihan toimintakyvytön näin oikeakätisenä ole. Mutta argh, heräsin jokusen kerran yöllä särkyyn ja pakotukseen, kun kaikki käden liikuttaminen ja lähes kaikki asennot sattuivat.
Ei mulla edellinen rokote aiheuttanut tämmöstä kipuilua. Onko tää nyt ihan rokotekohtanen, vai onko terkkari myrkyttäny mut...
-
Ei mulla edellinen rokote aiheuttanut tämmöstä kipuilua. Onko tää nyt ihan rokotekohtanen, vai onko terkkari myrkyttäny mut...
Mulle kävi samoin kun viimeksi otin jäykkäkouristusrokotteen. En ainakaan muista että mulla olis koskaan sitä ennen tullut mitään sivuvaikutuksia mistään rokotteesta. Mulla oli toinen puoli hartiasta ja käsivarsi ihan jumissa koko seuraavan päivänkin, mutta sitten alkoi helpottaa.
-
Mä olen menettänyt luottoni ihmisiin. Oon uskonut
ehkä liiankin helposti ihmisiin, mutta nyt täytyy todeta Picardin <3 sanoin: this far, no further.
Huoh. Vielä huominen ja sitten alkais loma. Nään päiväunia siitä jo nyt \o/
-
Kiva kun te Chuuko ja Nappeli pelottelette siellä - mun pitäs nimittäin hakea mahdollisimman nopiaan vanhentuneet rokotteet terkkarilta, ja jäykkäkouristus on ainakin sellainen, minkä tiedän mua siellä odottelevan. En myöskään ole neulojen ylin ystävä (nimimerkillä pyörryin verikokeissa ja lyön reaktiona hoitajia kun ne lähestyy neulan kanssa ::)...), joten apua-apua-apua.
Bbuttis, älä ny kaikkiin ihmisiin luottoasi menetä! Tsemppiä! <3
Näin koko yön unta siitä, että olin yksin kummilasteni kanssa mökissä keskellä metsää, ja sitä ympäröi suuri susilauma, jotka vaan odotti milloin iskeä, etsi sitä heikkoa kohtaa miten ne pääsisivät sisälle. Kun siinä unessa aamu viimein sarasti, otin kummilapset syliin ja lähdettiin järvelle, jossa sitten kirkkaassa auringonpaisteessa muksut uivat ja minä pidin vahtia petojen varalta. Yht'äkkiä tuli luonnottoman hiljaista, ja mulla nousi iho kananlihalle. Siinä rantaheinikossa rasahti jokin, ja tajusin sen olevan leopardi... Multa pitää ilmeisesti kieltää Animal Planetin katsominenkin, huoh.
-
malla, otan osaa. Mun jäykkäkouristusrokotus olisi pitänyt uusia 1997 enkä ole vieläkään käynyt uusimassa. Ei ole vanhentunut kuin 15 vuotta sitten. Varmasti jostain utopistisesta syystä vielä saan jäykkäkouristuksen ennen kuin saan vahvistusrokotuksen hankittua.
Mä sain tänään kahtena sairaalalappuja, kahdessa kirjekuoressa samat paperit. ;D Miten mä voin muistaa että mulla on aika polille joulukuussa? :P
Bbuttis, miksi sä menet uskon ihmisiin just nyt?
-
Liz, mulla ei ole harmainta aavistustakaan milloin mikäkin mun rokotuksista on vanhentunut, enkä varmaan menisi itse lainkaan uusimaan niitä, ellei koulu velvoittaisi sitä. x) Haha, luulisi ainakin sitten muistavan varatun ajan kun tulee tuplana tieto siitä. :D
-
lyön reaktiona hoitajia kun ne lähestyy neulan kanssa ::)
Anteeksi, mutta repesin x)
Liz, oliko toi kompa? :D
-
lyön reaktiona hoitajia kun ne lähestyy neulan kanssa ::)
Anteeksi, mutta repesin x)
Jostain syystä se ei koskaan naurata niitä hoitajia. x) Mulla varmaan lukee jotain jännää siellä tiedoissa, koska ne aina sanoo mulle kun tuun verikokeisiin tms, että istu sen vapaan kätesi päälle niin pysyt aloillasi tarvittavan ajan. ;D
-
Bbuttis, ei ollut kompa, mutta ainakin tuossa on kirjoitusvirhe. Piti lukea, että miksi menetit uskon ihmisiin just nyt. ;D
-
Bbuttis, miksi sä menet uskon ihmisiin just nyt?
Bbuttis, ei ollut kompa, mutta ainakin tuossa on kirjoitusvirhe. Piti lukea, että miksi menetit uskon ihmisiin just nyt. ;D
Aamulla just radiossa aprikoivat pitääkö legenda kiihkeistä uskovaisnaisista paikkansa. Tuli vain mieleen tuosta, että Bbuttis menee uskon ihmisiin... ;D
-
Onko noista kiihkeistä uskovaisnaisista jotain oikeaa tutkimustietoa olemassa? Olisi aika mielenkiintoinen aihe ainakin. Sitä paitsi kiihkouskovaisuuteen liittyy kiihkoa, joten ei se olisi edes mikään ihme.
-
Nyt mä sain sen takas, ainakin Cas on
taas mun jumala <3
(katoin neloskauden avausjakson uusiksi ;D )
Ja joo, uskovaisnaisia x)
-
Sain juuri äsken puhuttelun kämppikseltäni alkoholinkäytöstäni... Syynä siis kun kerroin hänelle, että mulla oli ennen nukahtamisongelmia, mutta se on auttanut kun juon arkena pienen lasillisen punaviiniä illallisen kanssa. Loppuun tokaisi vielä, että:
"En tarkoita, että olisit alkoholisti, mutta hei kannattaisko vähän miettiä mitä teet itselles."
Vaati hyvää itsehillintää vastata vaan, että 'joo, pidetään mielessä', koska mun mielestäni hän oli todella epäkohtelias. En ees liiemmin erityisemmin rakasta punaviiniä, oon ottanut sen terveyssyistä vaan ruokavalioon ja se on nykyään ainoa alkoholijuoma, jota juon >:(
Oliskohan tää joku kulttuurierojuttu? Itselle ei tulis kyllä mieleenkään alkaa arvostelemaan toisen alkoholinkäyttöä, ellei kyseessä ole joku läheinen. Tää ei ees ollut eka kerta, kun hän valitti aiheesta.
Toinen kämppis vihoittelee mulle, kun kerroin sille, että "Niin, tiedäthän, että noi tiskit kuuluu huuhdella pesuaineesta tiskaamisen jälkeen", koska arvoisa itsenäinen 23-vuotias ei tiennyt... Yritin vielä sanoa silleen varovaisesti, kun tuo ottaa itseensä kovin helposti.
-
Nyt on pakko sanoa, että perkele! Oon tässä tuudittautunut sillä ajatuksella, että ensi maanantain anatomian kokeeseen ehtii todella hyvin lukea kun on tämä syysloma, ja nyt sitten kun kuume hellittää hiljalleen päätin aloitella pänttäämistä. Koska tiedän etukäteen koekysymykset, etsin tietysti suoraan ne muistiinpanot joita tarvitsen. Mulle selvisi kuitenkin, että multa puuttuu juuri se saatanan ruoansulatuselimistöä koskeva moniste, joka siinä kokeessa kysytään. >:( Tiedän, että siinä on 24 eri kohtaa, enkä mistään netistä löydä samanlaista - joko kohtia on enemmän, tai sitten huomattavasti vähemmän. Oon nyt keräillyt sieltä sun täältä 18 kohtaa, mutta puuttuu vielä 6, enkä ollenkaan muista mitä kaikkea siellä piti olla. Suomeksihan en löydä kattavaa kuvaa koko asiasta, joten mun täytyy vielä ensin kääntää kaikki hitaasti sanakirjan kera.
Kaikki tämä siksi, että mua väsytti viime viikolla, ja päätin jättää iltapäivän viimeiset tunnit väliin päiväunet mielessäni.... >:( Tää oma saamattomuus ja laiskuus kyllä pistää toisinaan vituttamaan. >:( :(
-
Voi ei malla, saatko joltakin kurssikaverilta kysyttyä nuo kohdat? Piti tsekata IFA:sta, mutta sielläkin on varsinaisessa ruoansulatuselimistön esittelyssä nimetty 17 kohtaa ja sitten kyllä eritelty seuraavissa kappaleissa tarkemmin eri rakenteita. Mulla on pian edessä tuo IFA:n tenttiminen, oikeastaan olisi pitänyt hoitaa se pois alta heti alkusyksystä, mutta silloin oli mukamas niin paljon kaikkea muuta. Yritän motivoida itseäni lukemaan, mutten ole koskaan vaan osannut kiinnostua pätkääkään fysiologiasta. Ei riitä, että tiedän tarvitsevani niitä tietoja, minun pitäisi saada itseni kiinnostumaan jotta oppisinkin jotain. Miksei sitä voi opiskella vain oikeasti kiinnostavia asioita?
-
Gwyn, mä tässä juuri harkitsen, että kehtaanko häiritä näin syyslomalla yhtä kurssikaveria joka asuu tuossa melko lähellä. Se ei kyllä ole vielä lomareissultansa palannut, mutta muistaakseni sanoi tulevansa viikonlopuksi Helsinkiin, joten silloin ehtisi vielä ne puuttuvat kohdat opetella. Jotenkin vaan just niin mun tuuria, että multa puuttuu juuri se moniste, josta rakentuu puolet kokeen arvosanasta... Anatomia ja fysiologia ei kyllä nappaa täälläkään, ja varmaan siksi kaikki termistö tuottaakin mulle jatkuvasti päänvaivaa - kuten sanoitkin, jos ei kiinnosta, niin ei opi. ::) Hyvähän se on ulkoa opetella termejä, osaamatta kuitenkaan sitten selittää mitä ne tarkoittaa tai tekee käytännössä. ;)
-
Ärsyttävää kun tänne ilmestyy jatkuvasti kaikkia mielenkiintoiselta vaikuttavia fikkejä, mielenkiintosen kuulosia parituksia ja kaikkea, eikä mulla yksinkertasesti oo aikaa ja keskittymiskykyä että pystyisin lukemaan niitä! Tai onhan mulla periaatteessa illat aikaa, mutta kun ei tee mieli vain notkua tietokoneella iltoja vaan sosialisoida ton miehekkeenkin kanssa tai vastaavasti harrastaa terapeuttista tsombiaivojen seinille räiskimistä pelikonsolilla. ;D No, ensi viikolla on syysloma, jos vaikka vähän helpottaisi tätä tahtia ja ehtisi lukaistakin jotakin. Mun kesällä alkanut kunnon lukuputki on katkennut kuin seinään, plaah.
-
Mulle nappais nimenomaan fysiologia ja anatomia! Olen tenttinyt IFA:n, ja harmillisesti se korvaa eläinfysiologian johon olisin halunnut keväällä. Täytyy siis odottaa ensi vuotta ja mahdollisuutta päästä anatomian kursseille lääkiksen puolelle. :)
Miksei sitä voi opiskella vain oikeasti kiinnostavia asioita?
Jopas olisikin ihanaa jos olisi edes jonkinasteinen mielenkiinto opiskeltavaa asiaa kohtaan. Mulla on koko alkusyksyn ollut vain hajanaisia pakollisia kursseja, joihin motivaatio ei juuri alempana voisi olla.. Jospa ensi viikolla näyttäisi valoisammalta kun pääaineen kurssit alkavat viimein! :) Pitäisi sitä ennen selvitä tilastotieteen tentistä, ja miten voikaan olla hankala tarttua materiaaleihin. Ei edes olisi kovin vaikeaa eikä paljoakaan luettavaa kunhan vain saisi aloitettua, mutta nytkin hyvä lukuaika kirjastolla kuluu pohtiessa käynkö ennemmin äänestämässä vai syömässä ensin ;D
-
Mulla on koko alkusyksyn ollut vain hajanaisia pakollisia kursseja, joihin motivaatio ei juuri alempana voisi olla..
Meilläkin on ollut vaan pakollisia kursseja tähän mennessä, mutta jostain kumman syystä oon tykännyt lähes kaikista! :D Voi tosin olla, että mun innostus on vaan tätä alkuinnostusta vielä, ja hiipuu varmaan jossain vaiheessa. Valinnaisia kursseja odotan kuitenkin silmät kiiltäen, ensimmäiset alkavat muutaman viikon kuluttua, jee!
Harmittaa vaan ihan hulluna, että mun lempiopettaja vaihtaa työpaikkaa vajaan kuukauden kuluttua. :( Höh.
-
...Tällä hetkellä mun hieni kankaanmaalausprojekti (http://chuukoinneverland.blogspot.fi/2012/10/kirsikankukkia-kankaalla.html) otti valtavasti takapakkia. Huuhtelun jälkeen kangas on varsin kirjavahko ja pääsääntöisesti kauttaaltaan vaaleanpunainen. :-[ >:(
Nyt hellalla porisee joku 50 litran kattila ja kasa mäntysuopaa, jos ton vielä saisi pelastettua...
-
Miten voikaan toinen ihminen pilata kaiken hyvän fiiliksen vaan parilla sanalla ja ilmeellä. >:(
-
Mihin tää yhteiskunta on oikein menossa? >:( :o >:(
Miten voikaan toinen ihminen pilata kaiken hyvän fiiliksen vaan parilla sanalla ja ilmeellä. >:(
Sekä tämä.
-
Tämä yhteiskunta on menossa hunningolle, kun mullekin tänään joku sanoi, että oli saanut mut ykkösehdokkaana vaalikoneesta. Meinasin ensimmäiseksi sanoa, että otan osaa. ;D
-
^niinhän sitä aina ajatellaan, kun muutos on tulossa. Vanhukset valittaa ja voivottelee... koska olihan asiat ennen paljon paremmin. Katoin muuten eilen Hairsprayn ;)
Toinen kämppis vihoittelee mulle, kun kerroin sille, että "Niin, tiedäthän, että noi tiskit kuuluu huuhdella pesuaineesta tiskaamisen jälkeen", koska arvoisa itsenäinen 23-vuotias ei tiennyt... Yritin vielä sanoa silleen varovaisesti, kun tuo ottaa itseensä kovin helposti.
Reps. Ihan loistava! ;D Mitä eroa on mehulla ja fairylla... hänen mielestään ei ilmeisesti edes vaahto, muuten olisi varmaan huomannut, että mehu vaahtoaa aika paljon, jos sielä on seassa pesuainetta. Ja vesi kans alkaessaan kiehua. Todellakin lapsellista vihoitella tuollaisesta kyllä. Milläköhän lasten hammastanhalla hän on astiansa pessyt, jos ei edes makua huomaa...? Tai sitten on äiti aina tiskannut.
Mutta näitä riittää, vanha poikaystävä ei tiennyt, mikä on CV - oli aina saanut töitä vanhempiensa kautta suhteilla...
-
Mua ärsyttää ihan suunnattomasti, kun seurailen naamakirjan puolella yhtä kirppissivustoa.
Ihmiset kyselee ja antaa ihan pokkana vyötärönympärystietoja hameista, jotka ulottuvat ehkä juuri ja juuri ylälantiolle. Hameen yläreunan mitalla ei ole _mitään_ tekemistä vyötärönympärysmitan kanssa, ellei se hame tosiaan ole _vyötäröllä_. Argh.
-
hänen mielestään ei ilmeisesti edes vaahto, muuten olisi varmaan huomannut, että mehu vaahtoaa aika paljon, jos sielä on seassa pesuainetta. Ja vesi kans alkaessaan kiehua. Todellakin lapsellista vihoitella tuollaisesta kyllä. Milläköhän lasten hammastanhalla hän on astiansa pessyt, jos ei edes makua huomaa...? Tai sitten on äiti aina tiskannut.
Se jatkaa sitä edelleen ja asuntosopua ylläpitäekseni en halua sanoa samasta asiasta uudelleen. Kauheesti sanomista sille muutenkin, se päästää summerin kautta tuntematonta porukkaa rappuun öisin ja silleen. Not nice! Toinen kämppis lupas vahtia sitä, kun se tiskaa seuraavan kerran :D Kenties se yrittää myrkyttää meidät hitaasti? Voisin seuraavalla kerralla kun se laittaa ittelleen kahvia, lorauttaa sekaan vähän tiskiainetta, että sä vissiin tykkäsit tästä? #sunnuntainsekopäisyyttä
Mua ärsyttää ihan suunnattomasti, kun seurailen naamakirjan puolella yhtä kirppissivustoa.
Ihmiset kyselee ja antaa ihan pokkana vyötärönympärystietoja hameista, jotka ulottuvat ehkä juuri ja juuri ylälantiolle. Hameen yläreunan mitalla ei ole _mitään_ tekemistä vyötärönympärysmitan kanssa, ellei se hame tosiaan ole _vyötäröllä_. Argh.
Sun pitää kouluttaa niitä! Sivistät vähän tietämättömiä!
-
Mua ärsyttää ihan suunnattomasti, kun seurailen naamakirjan puolella yhtä kirppissivustoa.
Ihmiset kyselee ja antaa ihan pokkana vyötärönympärystietoja hameista, jotka ulottuvat ehkä juuri ja juuri ylälantiolle. Hameen yläreunan mitalla ei ole _mitään_ tekemistä vyötärönympärysmitan kanssa, ellei se hame tosiaan ole _vyötäröllä_. Argh.
on ihan puhekieltä puhua hameen vyötäröstä, vaikka hame päättyisikin lantiolle - sama juttuhan se on kaikkien housujen kanssa. Tiettty eri juttu kysyä toisen vyötärönympärystä ja sitten ilmoittaa hameen olevan hänelle juuri sopiva, mutta jos esimerkiksi hameen tiedoissa lukee vyötärönympärys, se tarkoittaa hameen vyötäröä. Vai pitäisikö sanoa hameen lantio?
-
Musta toi on ihan vaan termien väärinkäyttöä ja ihmisten huijaamista. ::)
Hame, joka kuvassa näyttää selkeästi joltain s-kokoiselta ja kerrotaan sopivan s-kokoiselle, ja sen vyötärönympärykseksi ilmoitetaan 84cm. Mistä asiakas tietää mitata "vyötärönsä" jostain 15 senttiä oikean vyötärönsä alapuolelta... 84senttinen "oikea" vyötärö on nimittäin jo aika paljon isomman ihmisen vyötärömitta.
Eikä housut ja hame voi päättyä lantiolle, siinä vaiheessa jo vilkkuu jos mitkä tavarat eikä vaate kestä päällä...
Miksei voi puhua ihan reilusti hameen reunamitasta tai jostakin muusta ympärysmitasta? Lantiomitta taas on hyvä ilmoittaakin erikseen, sehän se kuitenkin on pitkälti joka ratkaisee hameen mahtumisen.
-
FINI-AHDISTUS ISKI! Ei perkele!
Innostuin tässä kirjoittamaan kauhealla draivilla pari ficciä ja sen johdosta sitten aloin pohtia, että miksi hitossa en enää oikein lue ficcejä suomeksi. Mieli tekisi, mutta jotenkin vaan tökkii... No, menin sit Finin puolelle tosi pitkästä aikaa, ja siellähän tää lukko katosi heti - ei tässä suomenkielessä mitään vikaa ole, mutta FiFin tarjonta on tosi vähäistä ja kirjoittajiakaan ei ole kauhean montaa... ÄÄÄÄ.
Finissä voi lukea kyllä ilman tunnuksia joitain ficcejä, mutta ei tällä kauhean pitkälle pötkitä. Ja jos teen tunnukset lukemista varten, tiedän jo etukäteen että jossain vaiheessa haluaisin kommentoidakin niitä ficcejä ja sitten olisi tietysti kiva postata sinne omiakin tuotoksia kun lukijoita olisi moninkertainen määrä tähän foorumin verrattuna ja VOI PERSE. Muistan kyllä tasan tarkkaan, miksi sieltä häivyin ja mikä siinä paikassa ahdisti, enkä sen takin sinne enää haluaisikaan, mutta samalla FiFi on alkanut tuntua hirveän pieneltä ja tunkkaiselta ja kuolleelta, isommalla foorumilla on kuitenkin puolensa... Vitunperkeleenvittu, ei tässä näin pitänyt käydä. Ehkä tää menee ohi...? Tai jos ei, niin pitää kai vaan niellä se vitutus ja todeta, että Fini on omassa mittakaavassaan "only game in town"...
// No helvetti, nyt mulla on sitten ne tunnukset... Jos nyt vaikka asettaisi asiat tärkeysjärjestykseen, ei tää nyt niin vakavaa ole...
-
^ Se on. Mäkin kovasti uhosin, että Fini ei oo enää mulle, mutta kas kas, tulipa todettua, etten tuu oikein toimeen ilman Finiä ;)
Oon ottanut omaksi politiikaksi pysyä pois keskusteluosastoilta, tosin Hormista välillä seuraan, JA ETENKIN POIS Kansliasta. En lue ollenkaan sieltä mitään, paitsi joskus käyn kattoon sääntötopsun että onko päivityksiä. Oon jopa piilottanut sen koko ekan kompleksin plussan alle x)
Ihan jees mennyt, melkeen, ja varsin virkistävää ollut sekin, ettei kovin moni tiedä kuka mä oon. Onhan sillä varjopuolensakin, kun ehkä ennestään useampi uskalsi tarttua ficciin, mutta nyt kun viestejä on jotain öö, nolla, niin kynnys saattaa olla suurempi :P
Noh, live and learn ;)
-
^ No onhan se vähän vakavaa, joo, mutta toisaalta naurattaa kyllä noin miljoonannen kerran ihan pirusti se, että jaksaa suhtautua näin kuolettavalla vakavuudella nettifoorumille rekkautumiseen...
Mun ja Finin rakkaussuhde on kyllä nyt kariutunut sen verran monta kertaa sen verran rajusti, ettei paluu entiseen ole mahdollinen kyllä vuosiin. Sitä paitsi en kaipaa yhtään sen paikan keskusteluja, kun täällä on jo tottunut siihen, että juttelut käydään pienellä "tutulla" porukalla --> keskusteluista siis helppo pysyä pois. Fini-aktiiviksi ei ole muutenkaan mitään hinkua (eikä kyllä aikaakaan), joten hyvin matalan profiilin toiminta sopii vallan loistavasti...
Saa nyt nähdä, miten kauan maltan pysyä poissa sieltä kansliasta. Toisaalta viimeksi paluuni jälkeen meni vuosi tai pari ennen kuin keksin taas alkaa seurata yleisiä tapahtumia, mikä sitten tietysti johti uuteen pakoon, ehkä tuosta vahingosta viisastuneena en enää tee niin... Eikä nyt enää oikeastaan jaksa kiinnostaa, kai sitä on nyt (ainakin toistaiseksi) oppinut, että parempi vaan antaa olla, kun ei siitä tule muuta kuin paha maku suuhun.
-
Mulla on tunnukset Finiin ihan pelkkää lukemista varten. Oon onnistunut pysymään täysin poissa kaikista keskusteluista ja käyn tosiaan vain lukemassa ficcejä. Mun ei oo tarvinnut käydä edes mitään jaakobinpainia sen asian kanssa, koska mun intohimoni Finiä kohtaan on todellakin täysin kuollut. Ei minkäänlaista pienintäkään kiinnostusta sen paikan muuta toimintaa kohtaan. ::)
-
En mäkään ole siellä osallistunut mihinkään keskusteluihin vuosiin. Lukemista ja kommentoimista varten siellä lähinnä käyn, vaikka myönnän kyllä välillä eksyväni Kanslian puolelle pyörittelemään silmiäni. Turha siitä on huonoa omatuntoa potea - se vaan todella on niin, että Fini tuppaa olemaan suurin suomalainen ficcifoorumi.
-
Mjäh, mulle finistä on näin ajan (aika lyhyen ajan, alle vuoden, mutta kuitenkin) kuluessa tullut pieni neutraali apinankakka suuressa universumissa. Provosoidun kyllä helposti ja mulla on mielipiteeni, mutta yleensä en vain jaksa välittää. Lueskelen siellä Narutoa, koska sitä ei Fifissä ole, ja tunnukset on korkeita ikärajoja sekä miittitopia varten. Kävin viimeksi miittitopassa ilmoittamassa hahmoni Tracon-miittiin (jos joku ei tiedä, niin Finillä oli siellä pukeudutaan-kaikki-pottereiksi -miitti sunnuntaina), mutta muuten on jäänyt miittienkin seurailu nollille, ei ole ollut innostusta lähteä (miksi asun niin isolla paikkakunnalla? Miiteissä on täällä niin paljon porukkaa, ettei ehdi nähdä kunnolla ketään ja kokoajan on kamala meteli... okei, näkee paljon ihmisiä, mutta mielummin tutustun kunnolla viiteen kuin saan kuulla kahdenkymmenen nikit ja muistan niistä säkällä kolme)
Eikä housut ja hame voi päättyä lantiolle, siinä vaiheessa jo vilkkuu jos mitkä tavarat eikä vaate kestä päällä...
Tää alkoi kiinnostaa. Eikö lantio ole siinä lonkkien kohdalla, ehkä pikemmin ala- kuin yläreunalla? Ysärin jälkeen 2000-luvun alussa, joskus yli kuusi vuotta sitten (ennen leggarivallankumousta), oli katumuodissa lantsarit - siis lantiolle ylettyvät farkut. Onko meitä huijattu (SALALIITTO!) vai mistä on kyse? Jos lantio on tuossa, väitän housujen ja hameiden toimivan ihan ok:sti. Tosin persvako vilahtelee helposti ja housuja joutuu jatkuvasti nostelemaan, mutta ei ne rikki mene.
-
Mä en ole niin kommenttinarkki että tarttisin Finiä saadakseni kommentteja, mutta en näe suurta moraalista ongelmaa lukea siellä ficcejä. Suurin osa niistä ihmisistä, joiden ficcejä luen tai kommentoin, ei ole ikinä ollut syyssä mihinkään, joten miksi niiden pitäisi kärsiä siitä, että joskus ihmisten päätöksenteko on varsin päätöntä? ;D
//Itse paikassa ei ole vikaa, päättäjissä aina välillä on jotain vkaa, mutta niin kaikkialla. Yleisestikin on niin, että isot foorumit on ärsyttävimpiä. Se on joku luonnonlaki. Fini tavallaan on yksi pysyvä elementti elämässäni, mutta sen tärkeys on koko ajan vähentynyt enkä usko, että koskaan tulen enää siellä kauhean näkyvää roolia ottamaan. Toivon niin, koska toivoisi Siperian opettaneen, että oli siellä ketä tahansa, sama aaltoliike jatkuu ja historia toistaa itseään osittain jo siksikin, etteivät ihmiset tunnista historiaa ja osittain siksi, että porukka vaihtuu eikä historia pysy muistissa. Voi sitä aina välillä käydä tökkimässä jos on aikaa ottaa kantaa, mutta sydän ei enää mene verille siitä, jos siellä tapahtuu joku omasta mielestä vääryys. Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella, koska luultavasti silloin kun taistelee tuulimyllyjä vastaan on itse väärässä. Paitsi että joskus on oikeassa ja voi tökätä aina sillä välillä silmään kuten nyt suomenkieliset ikärajat, jotka oli alun perin niin ei ei. ;D
-
Eikä housut ja hame voi päättyä lantiolle, siinä vaiheessa jo vilkkuu jos mitkä tavarat eikä vaate kestä päällä...
Tää alkoi kiinnostaa. Eikö lantio ole siinä lonkkien kohdalla, ehkä pikemmin ala- kuin yläreunalla? Ysärin jälkeen 2000-luvun alussa, joskus yli kuusi vuotta sitten (ennen leggarivallankumousta), oli katumuodissa lantsarit - siis lantiolle ylettyvät farkut. Onko meitä huijattu (SALALIITTO!) vai mistä on kyse? Jos lantio on tuossa, väitän housujen ja hameiden toimivan ihan ok:sti. Tosin persvako vilahtelee helposti ja housuja joutuu jatkuvasti nostelemaan, mutta ei ne rikki mene.
Lantionympärys on se takapuolen päältä mitattu, kaikkein levein kohta. Lonkkien kohdalla on ns. ylälantionympärys. Eli käytännössä ihmisiä on huijattu, ei ne mihinkään lantiolle pääty. Koska lantio on todellakin se _levein_ kohta. Ja se tosiaan on siinä pyllyn leveimmällä kohdalla, ei kenenkään housut lopu siihen. ;D
-
Mulle ei ollut mikään moraalinen ongelma lukea sieltä ficcejä niin kauan kuin sinne ei kirjautunut sisään. Tunnusten luomisessa vaan kulkee joku maaginen raja, kai se tunnusten tekeminen sitten tekee sen verran finiläiseksi, että se puistatti. Musta nyt kuitenkin on kivaa kommentoidakin lukemiani ficcejä, jos jotain sanottavaa tulee mieleen, joten siinä mielessä ne tunnukset tuli ihan tarpeeseen. Sitä paitsi ei oikein tullut siellä mitään luettua, kun ei ollut kommenttimahdollisuutta.
Itse paikassa ei ole vikaa, päättäjissä aina välillä on jotain vkaa, mutta niin kaikkialla.
En nyt oo ihan varma, viittaatko tässä "päättäjillä" ylläpitoon, mutta ainakin viimeksi mun lähdön syy oli käyttäjäkunnan enemmistän päätös. Olin eri mieltä ylläpidon kanssa, mutta se nyt ei enää tuntunut juuri miltään, mutta olisi ollut liian kova pala pysyä foorumilla, jossa valtaosa keskusteluun osallistuneista jäsenistä kannatti sitä puitavaa käytäntöä. Silloin nimenomaan petyin paikkaan, kokonaisilmapiiriin ja käyttäjäkuntaan. Se foorumi oli tarjonnut tosi oudosti ihan naurettavaa yhteisöllisyydentunnetta, joten kun sukset meni niin pahasti ristiin, se pettymys oli tosi henkilökohtaista.
No siellä sitä nyt ollaan, postasin pari ficciäkin, koska kyllä musta kommentteja on kiva saada ja oletan, että joku voisi haluta niitä mun raapustuksia lukeakin, kun fandomit on vähän pienempiä. Jos kerran oon jotain kirjoittanut, on musta kivaa laittaa se ihmisten ulottuville luettavaksi. Mitään hirveää läjää tekstejä en kyllä sinne aio postata, vaan valikoidut herkut, eikä HP:tä ollenkaan, niin pysyy se oma alue siellä pienempänä. Pari osastoa ja that's it, siellä ne mun luettavaksi kaipaamani tekstit kans on.
Pakko todeta, että kivuttomampaa tää on kuin kuvittelin. Kai se intensiivinen kiinnostus siihen mestaan on vaan niin mennyttä, nyt olen kotiutunut täydellisesti tälle foorumille ja Fini on vaan Se Toinen Foorumi, jossa on joitain kivoja ominaisuuksia, joita täällä ei ole. Hohhoo, ihme draaman mä nyt tästäkin itselleni tein...
-
En viittaa ylläpitoon vaan siihen, että läheskään kaikki finiläiset niin kuin eivät kaikki fifiläisetkään osallistu yhtään mitenkään päätöksentekoon, ei äänestyksiin eikä mihinkään muuhunkaan. Eivät varsinkaan jos ovat tulleet koko foorumille sen jälkeen, kun joku päätös on muinaisuudessa tehty. ;D Se, että "rankaisisi" näitä ihmisiä jostain omasta mielestä typeryydestä ei vaan tunnu musta loogiselta.
//Tavallaan siis pitkäaikainen boikotointi on musta järjetöntä pelkästä periaatteesta. Eri asia jos pysyy poissa oman mielenterveytensä takia. ;D
-
Toi on kyllä ihan totta.
//Tavallaan siis pitkäaikainen boikotointi on musta järjetöntä pelkästä periaatteesta. Eri asia jos pysyy poissa oman mielenterveytensä takia. ;D
Haha, niin on kyllä tääkin. Mä pysyin sieltä pois enemmän just sen mielenterveyden vuoksi, eikä mulla pitkään ollutkaan mitään tarvetta mennä sinne takaisin. Toisaalta boikotoin kyllä edelleen vähän sellaista ns. Fini-henkeä, jonka kyllä tiedän olevan hyvin pitkälti myös omien korvien välissä...
-
Mä en ole oikeastaan pitkään aikaan havainnut mitään Fini-henkeä. Taitaa olla foorumi paisunut jo sen verran isoksi, että sitä on vaikea havaita kun ei ole niin aktiivikäyttäjä eikä hengaa porukassa. Mun on pakko tunnustaa hieman epäuskoisena, että mä en muista mikä se juttu oli, miksi me viimeksi lähdettiin? Mikä se oli se enemmistöpäätös, jonka kanssa me ei voitu elää? :P Mulle jäi koko episodista päällimmäiseksi mieleen se, että se meni kulisseissa likaiseksi ja henkilökohtaiseksi.
-
Mun on pakko tunnustaa hieman epäuskoisena, että mä en muista mikä se juttu oli, miksi me viimeksi lähdettiin? Mikä se oli se enemmistöpäätös, jonka kanssa me ei voitu elää? :P
Voi Liz ;D
Päätös koski sitä, että voiko Finissä antaa rangaistuksia Vuotiksessa perseilystä, jos sen tekee "finiläisenä". Sääntöihin kai sit kirjattiin, ettei Vuotista saa trollata. Likaisesta ja henkilökohtaisesta en tiedä, kun mä taisin lähteä aika liukkaasti siitä kiistasta.
-
Ai niin, se oli tuo Vuotisjuttu! Se on edelleen aivan helvetin pelottava päätös, vaikka mun dementia onnistuikin hetkellisesti unohtamaan sen, mutta jos ihmiset ei ymmärrä, mitä riskejä on siinä jos yhdistetään hyvinvointipalvelut ja voitonmaksimointi, ei ne varmaan näe tuollaisenkaan päätöksen riskejä kun kerran rikos on ollut selvä ja kaikki on niin hyväntahtoisia toimissaan. :P
-
Mitenkään tähän keskusteluun liittymättä, pakko vaan todeta että mun väsyneet aivot löi nyt hetken aikaa tyhjää, kun yrityin sovittaa yhteen sanat nettifoorumi, hyvinvointipalvelu ja voitto ::) Liz, muistelin että sanoit joskus ettet halua politikoida foorumilla...
-
Ei siinä yhdistelmässä mitään järkeä olekaan. Siksi se siinä on ;D Eikä toi ole poliittinen kannanotto. Kyse kun oli riskeistä, ei siitä ettei se voisi toimia. Sehän nimittäin voi. Häiritsevää yleensä on se, että asioita ei tunnuta miettivän ollenkaan monelta puolelta. Kaikki on jotenkin kauhean simppeliä. No, ehkä se on, kun kerran muuta ei ole Vuotispäätöksen jälkeen kuulunut.
-
Eli käytännössä ihmisiä on huijattu, ei ne mihinkään lantiolle pääty.
Heitin salaliiton ihan läpällä, en edes jaksanut naureskella sille itse. Ja silti tää järkytti, TÖRKEETÄ! Kamalaa huijausta, pieniä viallisia ihmisparkoja on harhaanjohdettu kavalasti... Mutta onko lantio siis perseen leveimmällä kohdalla, vai jos on leveät reidet ja pieni perse, voiko lantio olla myös perseen alapuolella? Pepunsuurennokset on kyllä asia jota en koskaan ole ymmärtänyt. Rinnat vielä jotenkin käsittää (hyvän maun rajoissa!), mutta kuka tahtoisi isomman pepun? Höh, en ymmärrä. Silloinhan tarvii isommat farkutkin eikä varmaan ole kivaa, että kaikissa yläosissa pitää olla joko peppulisä alareunassa tai niiden pitää päättyä vyötärön jälkeen... tai no eihän kaikki tietenkään sellaisia ihan järkkyjä Meksikosta hae, mutta kumminkin. Varsinkin jos on lautavartalo voisi kuvitella, että ei missään nimessä tahtoisi ensimmäisenä muotoja perseeseen... noh, jos lauta ostaa uuden pepun niin kai se muutakin ajatteli tehdä ja siten muotoja hommata. Tai sitten muutos ei ole kovin radikaali, jolloin herää kysymys tarpeellisuudesta. Vaikka toisaalta työllistäähän se ihmisiä :P
-
Culliina, ei lonkkaluutkaan alemmas valahda, vaikka reidet olisivatkin leveämmät kuin persauksen levein kohta. ;D
(Itseasiassa opin tämän oikean mittaustyylin vasta nyt amk:ssa, amiksessa kerrottiin puutaheinää asiasta.) Lantion levein kohta mitataan siitä pyllyn paksuimmasta kohdasta aina. Jos piirretään esimerkiksi hameen kaavaa, otetaan ns. reisimitta siltä varalta, että ihmisellä on leveämmät reidet kuin takamus. Jos tuo reisien ympärys on suurempi kuin lantionympärys, piirretään kaava sen perusteella, että hame mahtuu kyseisen ihmisen päälle.
Jos kyse on taas housujen kaavoituksesta, sit pilkotaan ja raastetaan kaavaa auki ja lisätään väljyyttä tosi typerän vaikealla tavalla... ::)
Kai sitä lautana radikaaleimmat haluaa johonkin sitä muotoa, miksei peppuun. Pyöreä pylly on kuitenkin paljon miellyttävämmän näköinen kuin ihan semmonen littana. Herättäähän sitä huomiota paremmin niin vaikka nyt lisääntymisen kannalta. Toisaalta persauksen sais kyllä peppulihaksia treenaamalla ja kasvattamallakin. ::)
-
...persauksen sais kyllä peppulihaksia treenaamalla ja kasvattamallakin. ::)
Tästä on kyllä pakko esittää eriävä mielipide, joka perustuu ihan omaan kokemukseen. Olen koko ikäni ollut lautaperse ja sellaisena pysyn, vaikka vuosien ratsastusharrastuksen tuloksena omistan raudanlujat istumalihakset. ;D
Zilah
-
Voi kun näitä keskusteluja on aina veikeä lukea, hymy tulee väkisinkin huulille. :) Olette ihania.
Kyllä meillekin käsi- ja taideteollisessa aikanaan opetettiin että lantionympärys mitataan leveimmästä kohtaa, osuipa se mihin kohtaa ihmisen alakroppaa hyvänsä.
En kyllä peppulisäystä ottaisi, vaikka mielelläni toivoisinkin itselleni muhkeampaa takapuolta ja hoikempaa vyötärönseutua kuin päinvastoin. ;) Minusta olisi nätti sellainen tiimalasimallinen kroppa, vaikka vähän muhkeampikin, mutta minkäs teet kun olet perinyt pienipyllyisen omenavartalon... Tosin kaikki isopeppuiset joita tunnen ovat sitä mieltä että ei se laaja takamus niin kiva ole, ja on vaikea löytää sopivia vaatteita, mutta kai se ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. ;)
Fini-asiasta on kyllä pakko myöntää se, että minulle se "Fini-henki" muodostui eniten ihmisistä jotka siellä olivat silloin kun itsekin oli aktiivisimmillaan ficcaamassa, eli oikeastaan nyt suurin osa niistä ihmisistä on täällä. Finistä kuitenkin tykkään nimenomaan ficcifoorumina, vaikka en siellä kovin paljon ole keskusteluja ja muita juttuja enää seurannutkaan. Se kasvoi liian suureksi ollakseen enää samanlainen kotifoorumi kuin silloin idylliaikana, mutta ei minulla mitään sitä vastaankaan ole.
Sen sijaan minua ärsyttää yleisesti ottaen se, että kaikki menee pilalle ja hankalaksi kun väkeä tulee liikaa. Kaipa sen saa näin ketutuskeskustelussa sanoakin. ;) Tätä on nähty nyt vähän muillakin foorumeilla kuin kirjoitusaiheisilla, ja kaipa se on niin että kun foorumilaisia on liiaksi että oltaisiin sellainen "tuttu porukka", huono käytös alkaa ja on pakko asettaa sääntöjä ja rajoja että tilanne pysyy käsissä. Ehkä sellainen anonyymimpi olo saa sen aikaan, että ei ole väliä miten sitä käyttäytyy? Toisaalta, eihän sitä voi niinkään tehdä että sanottaisiin jossain vaiheessa että nytpä ei enää enempää ihmisiä tänne päästetäkään... Ja elämäntilanteet ja ihmiset muuttuvat, joten hyvähän se vain on kun ei junnata paikallaan vaan tilanteet elävät. Itse vain aina tahtoisin jumittua siihen missä on hyvä olla ja minkään ei tarvitsisi siitä muuttua. ;) Tykkään hirveästi nyt olla täällä Fifissä, ja nimenomaan kivan porukan ja yhteishengen takia. :)
Nyt kun aloin asiaa miettimään, niin ehkä se alamäki tavallaan alkoi Finissäkin siitä ajatuksesta että pitäisi mainostaa ja haalia uusia ihmisiä sinne ja laajentaa harrastusta. Miksi ihmeessä tarvitsisi. Kyllä ne kiinnostuneet tiensä löytävät mainostamattakin. Kell´onni on, se onnen kätkeköön -asenne ei tietysti kauhean kiltti ole, mutta jos ihan rehellisiä ollaan, minusta on vain kiva että jotkut asiat pysyvät pienen porukan juttuina. Ja nimenomaan niin, että jos on asiasta kiinnostunut niin on tervetullut mukaan, mutta mitä järkeä on siinä että tiettyyn aihepiiriin (olkoonpa mikä tahansa) erikoistuneelle foorumille tunkee väkeä joka ei ole siitä itse asiasta niin kiinnostunut mutta alkaa vinkua että pitäisi saada offata vaikka sun mistä muusta asiasta. Pelkkiä keskustelupaikkoja kuitenkin riittää, ja lisäksi monille erityisaloille omat paikkansa. Minä tykkään mieluummin käydä monella eri foorumilla lukemassa ja keskustelemassa aina sen tietyn aihepiirin asioista kussakin, ja olisi hölmöä jos kaikki sulautuisi vain yhdeksi ja samaksi paikaksi... (Tämä taas oli tätä minun hypoteettista pohdiskeluani, ei kai sellaista kuitenkaan ole varsinaisesti tapahtumassa missään. ;) )
-
Ketuttaa ja paljon. Olen auttanut erästä läheistäni paljon, mutta mikään ei silti tunnu riittävän. Hirveä valitus, kun homma ei mennytkään aivan niin kuin piti. Parhaani olen kuitenkin tehnyt ja jossei kelpaa, niin painutkoot v*ttu vaikka kuuseen mun puolesta. >:(
Zilah
-
Fiorella, musta ongelmat alkaa aina jotenkin siitä, että aletaan ajatella olevamme parempia kuin muut, jonkinlaisesta ylemmyydentunteesta. Osallistun muuhunkin toimintaan, jossa tuntuu olevan sellainen vallalla tai ainakin ajatus, että pitää olla parempi kuin muut, pitää yllä korkeaa tasoa ja kasvaa. En oikein tajua miksi pitää kasvaa, valloitaa maailma ja olla aina vain parempi, mahtavampi ja isompi. Miksei olla tyytyväisiä siihen, mitä on? Siis ymmärrän kehittymisen ja muuttumisen silloin kun se perustuu ihmisten omaan intoon, mutta en silloin kun sitä ohjaa pelko oman aseman tai yhteisön aseman menettämisestä.
Ymmärrän kasvamisen halun poliittisessa toiminnassa, kun se on nimenomaan pyrkimystä valloittaa maailma, mutten ymmärrä miksi se näyttää hallitsevan kaikessa muussakin toiminnassa. :P
zilah, tuntematta tilannetta ollenkaan niin rikkinäiset ihmiset on yleensä tyytymättömiä kaikkeen saamaansa apuun siksi, että ne on niin rikki. Siinä täytyy vähän pyrkiä suojaamaan omia voimavarojaan ettei hajoa.
//Korjasin krijoitusvihreitä
-
Suksikoon suohon se, joka muutti miedän lukujärjetyksen. Ei jaksa monena päivänä peräkkäin viikossa painaa koulussa aamukahdeksasta iltaviiteen, tehdä sen jälkeen vielä kasaa kotitehtäviä ja käydä tavallaan pakollisessa teatteriesityksessä ja elää vielä jotain elämääkin.
Eilen yhdeksän oppituntia kaavoja ja ammattitekniikkaa, tänään aamupäivä sama ja päälle kasa kuvista. Kaavat ja ammattitekniikat opettaja käy niin tappotahtia läpi, että eräskin eiammattipohjaa omaava tyttö vain itki tunnilla, kun ei pysynyt kärryillä.
Kuviksen tunneilla kasata kollaasi itsetutkiskelusta ja omasta syvimmästä, ja mun kuvan täytti sätkynukke ja pari muuta ahdistuspahdistushärpäkettä, kun tällä hetkellä ei vaan jaksa. Ei tämmösillä päivillä saa alottaa heti loman jälkeen! No, nyt on ruuat vedetty naamariin, taidanpäa lähteä tästä sinne teatteriin...
-
Mä en ole oikeastaan pitkään aikaan havainnut mitään Fini-henkeä. Taitaa olla foorumi paisunut jo sen verran isoksi, että sitä on vaikea havaita kun ei ole niin aktiivikäyttäjä eikä hengaa porukassa.
Fini on paisunu aivan järjettömästi. Ehkä omituisinta on, että kun me ei itse Finiä missään mainosteta sen kummemmin, niin mistä ihmiset aina Finin löytää? Tää on meille yleinen läppä etsiä aina uutisia, jos käyttäjiä on tullut iso kasa lisää, koska tuntuu hassulta, että tosi iso porukka löytäisi saman päivän aikana Finiin sattumalta. Vasta oli näköjään Metro lehdessä mainittu Finin osoite. Muistan ainoastaan kun sillon aikoinaan Fini oli mukana kirjamessuilla, mutta sekin varmaan yksi harvoja "mainos" juttuja, missä silloiset Finin ylläpitäjätkin oisi ollut mukana?
Lehdissä on aika paljon puhuttu nyt lähivuosina fanfictionista, että löytäisikö porukka jotenkin sen varjolla sitten. Musta Vuotis on aina vaan nimellisesti ollut tunnetumpi ja silti siellä on vähemmän porukkaa, mutta sekin saattaa johtua, että sieltä poistellaan paljon nollapostaajia ja semmoisia, jotka ei käy aikoihin(?). Tokihan kaikki on tervetulleita, eikä sitä voisi tehdä, että sulkisi kirjautumisen, että sori meitä on nyt tarpeeksi, mutta kyllähän tuo määrä on hämmentänyt useampanakin päivänä.
Iteki muistan aina, kun porukan tunnisti helposti nikeistä ja keskustelut oli yleensä aina suhkot samalla porukalla. Kyllä se onneksi tuollakin vielä onnistuu, kun ei sentään ole kaikki käyttäjät yleensä samoissa keskusteluissa vaan yleensä se joku tietty porukka + muutama random väliin. Ei se silti ihan sama asia ole kuin ennen. Kyllähän sitä aina kaikkea vanhaa kaipaa. :)
-
Kirjoittaminen on oikeesti aika yleinen harrastus. Kaikki ei tee sitä nettifoorumien kautta, onhan sitä kaikkia kerhojakin ja kaikki ei julkaise tekstejään. Itseltä ainakin aina kysytään, missä/ mitä kautta ja vastaus siihen on nettifoorumi. Sitten aletaan kysellä lisää fandomeista sun muista ja koska fini on iso foorumi, jolta löytyy fandomeita, joita ei fifissä ja muilla pienemmillä ole, tulee sen maininneeksi usein. Veikkaisin, että ihan puskaradiolla mennään. Ja lisäksi kirjoitusblogeissa on aika usein maininta, millä kirjoitusfoorumeilla kirjoittaja on.
Kaikkien harrastusten kanssahan se menee siten, että ensin kuullaan isoimmasta seurasta (tai foorumista), koska sillä on eniten jäseniä ja näin eniten mainetta. Jos se on fyysisesti kaukana (mikä ei nettimaailmassa ongelma ole) tai itselle jollain tapaa epämieluisa tai riittämätön (esim. fandomkohtaisella foorumilla voi olla enemmän ficcejä juuri siitä fandomista), tongitaan lisää ja löydetään pienemmät paikat. Itse löysin fifin ja twinin joidenkin profiileista finissä, olisiko ollut allekirjoituksissa tai jotain, loftiksen, tähden ja vuotiksen mainostopien kautta.
Niin ja sosiaalinen media! Blogeja mainostetaan usein facessa ja niissä on helposti mainintana foorumeita. Tai sitten mainitaan ihan foorumi itse. Ja jos julkaisijalla on kavereita 500... informaation kulku on nykypäivänä aika nopeaa. Ja sitten on vielä finituotteetkin, "Sirius on umpihomo" herättää helposti kysymyksiä. Finiläisspotting on ihan hauskaa.
-
Sosiaalinen media on varmasti iso tekijä, mutta mietin myös, että onko Lefa maksanut esimerkiksi siitä, että Fini löytyisi helpommin kun fanifiktiota googletetaan. Finissähän kuitenkin on myös jotain mainoksia ja sitä kautta siitä tulee jotain mainostulojakin.
-
Puskaradio on itsenikin suurin veikkaus. :D
Ketuttaa.fi mainos on Lefan oma sivurojekti ja koska Lefa sen verran paljon duunailee Finin hyväksi, niin ollaan annettu sen olla tuolla Lefan iloksi, eli ei tuo kellekään se sivusto mitään voittoa ainakaan Finin kautta. :D
-
Joo, en mä voitoista mitään puhunutkaan vaan optimoinnista, jota hakukoneissa voidaan harrastaa ja jota voidaan myös ostaa rahalla, jotta jotkut sivustot pompsahtavat etusivulle jotain sitä koskevaa haettaessa. Käytettiin kyseisiä menetelmiä myös vaaleissa ainakin jonkun tiedotuksen mukaan niin tuli mieleen. Finin laajeneminen alkoi jo silloin kun se poistui keltaiselta pohjaltaan, joka oli palikkatesti. Nykyään verkossa ovat kaikki ja ficcaaminen ylipäätään on jo ison joukon harrastus ja fandomeja on vaikka kuinka paljon.
-
Ääh miten voikaan olla mahdollista että ei ole pätevää lukujärjestys-/kalenterijärjestelmää? Kaikki luennot, harjoitukset ja tentit täytyy käsin kopioida ilmoittautumislistoista kalenteriin jotta saisi minkäänlaista kokonaiskuvaa siitä miltä seuraava kuukausi tulee näyttämään.. Potentiaalista kirjoittamis- tai opiskeluaikaa tärvääntyy vaikka kuinka kun silmät ristissä yritän pysyä oikealla rivillä ja kopioida edes kellonaikoja oikein, saati sitten salien tunnuksia ja muuta. Ehkä mä totuin viime vuonna liian hyvälle, mutta tämä kyllä tuntuu varsin kivikautiselta ja aiheuttaa melkoista ketutusta..
-
Ääh miten voikaan olla mahdollista että ei ole pätevää lukujärjestys-/kalenterijärjestelmää? Kaikki luennot, harjoitukset ja tentit täytyy käsin kopioida ilmoittautumislistoista kalenteriin
Vastasit omaan kysymykseesi :) ...senkin teknofriikki :P
-
Vähänkö nyt ottaa päähän. Kyllähän ne näköjään sai tappelun täällä aikaiseksi luottamuspaikkojen jaosta eikä edes vain siitä vaan vähän kaikesta. Jotenkin säälittävää ja veti kyllä mielen matalaksi, kun eka oli niin mieli korkealla vaalien jälkeen ja sitten koko homma pilataan typerällä itsekorostuksella silloin, kun tiimityöskentelyn pitäisi jatkua. :P No, näköjään muutkin täällä tappelee, joten kai se on ihan normaalia. ;D
-
Lentolippujen ostaminen on ärsyttävää... Talvella täältä ei ole suoria lentoja, niin joudun lentämään jouluksi Lontoon kautta. En meinannut edes lähteä Suomeen, mutta kun lomaa on 1½ kuukautta ja kaikki muut palaa jonnekin huitsin nevadaan, niin en mä nyt tänne yksin jää.
Pitää sumplia yhteensä neljä lentoa... Oon niin varma, että mun aikataulut tulee kuseen, kun lentoyhtiö vaihtuu välistä ja sitten oon jossain Stanstedin kentällä ja virkailija tulee, että madame, teidän lento lähti kolme tuntia sitten. Ja kaikki on ihan että omg omg mitä meinaat tehdä Londonissa ja itse oon vaan, että lentää pois >:(
Menee hukkaan hyvä mahdollisuus, mutta ei suoraan sanottuna huvita alkaa sumplimaan sieltä vielä majoitusta jollekin viikonloppureissulle. Oon niin varma, että eksyn tosi tosi pahasti, eikä huvita alkaa yksin vaelteleen vieraassa kaupungissa. Ja nyt ärsytän itse itseänikin, kun en osaa arvostaa mahdollisuutta mennä katsoon vaikka jotain musikaalia.
#firstWorldProblems
-
Ei ole taas tosi! En vilustunut vaikka värjöttelin tuntikausia ulkona vaalityössä, mutta nyt kun olin koko viikonlopun kotona sisällä, sen jäljiltä näköjään nyt sairastuin. :P
-
Jaahas, ja olen sitten tämän reilun viikon aikana oppinut, että poliitikot ovat yhtä avoimia keskustelulle omien systeemiensä toimivuudesta kuin useimmat foorumitkin, eli eivät oikeastaan ole ja vetävät herneen nenään ihan yhtä helposti. :P Ja keskustelua pyritään toppuuttelemaan ja rauhoittelemaan, vaikkei kukaan menisi mitenkään mihinkään henkilökohtaisuuksiin ja kaikki pysyisivät ihan asialinjalla. No, kai se on sitten tyypillistä ihmisille eikä poliitikot tee poikkeusta, koska nekin on ihmisiä, mutta ärsyttää että ensin puhutaan toista ja sitten tehdäänkin tosiasiassa toista. :P ;D Ensin annetaan ymmärtää, että äänestyksellä on enemmän painoa kuin kokemattomuudella ja sitten kuitenkin ajetaan ne kokeneet luottamuspaikoille, koska niillä on sisäistä luottamusta riippumatta äänestystuloksesta. Lisäksi hommasta on vielä sisäpiirikähminnän makua, vaikka eihän sitä koskaan kukaan tunnusta. Koen tulleeni huijatuksi, vaikka tämä ei minua edes koske, koska en ole itseäni minnekään luottamuspaikalle tunkemassa, mutta musta tuntuu etten voikaan enää suositella politiikkaa ihmisille niin kuin vähän aikaa sitten. No, ehkä suosittelen sellaiselle, joka osaa ottaa sisäpiirin haltuun ja hankkiutua ihmisten suosioon sisäpiirissä. Sillä saa valtaa ja mahdollisuuksia. En sano, että se on huono juttu. Mä vaan luulin, että tämä homma toimisi vähän toisin ja luotin ihmisten sanaan, mutta eihän poliitikon sanaan voi luottaa LOL. ;D
Ja kaiken hyvän lisäksi joudun ilmeisesti perumaan viikonloppureissun jota odotin, koska flunssa ei ole parantunut. Kurkkuun ei enää satu, mutta nenä ja silmät poksahtaa ja lihaksiin sattuu. Ja pitäisi jaksaa käydä kaupassa. :P
-
KIROILUVAROITUS!
Vittu että mua vituttaa ihmiset, joilla on niin kova pätemisen tarve, että ne keksii vaikka tikusta asiaa ja kuiskaa korvaan että teet väärin, vaikka vittu niillä oo mitään perusteita sanoa niin ja ne vaan haluaa kiillottaa omaa haloaan jonka ovat onnistuneet päänsä päälle omassa mielessään luomaan.
Kaikkein rasittavinta tässä on se, että mäkin olin joskus sellainen, tiedä vaikka olisin vieläkin. Yritän ainakin kovasti olla olematta, mutta mitenkäs minä oman sädekehäni sokaistessa mitään näkisin.
Perkele.
-
Kaikkein rasittavinta tässä on se, että mäkin olin joskus sellainen, tiedä vaikka olisin vieläkin. Yritän ainakin kovasti olla olematta, mutta mitenkäs minä oman sädekehäni sokaistessa mitään näkisin.
Et sää ole semmonen. Sää olet kiva ja herttainen ja avulias puuskupuh ja siks me kaikki tykätään susta ihan älyttömästi.
Mä en suoraansanoen tiedä, mikä mua harmittaa tällä hetkellä. On vaan semmonen perusblues päällä. Tekisi mieli kettuilla kaikille, jotka on onnellisia ja parempia kuin minä. Mutta en jaksa, kun eihän se niiden vika loppujen lopuksi ole, että mua ärsyttää.
-
Mä taas meinasin sanoa eilen, että Bbuttis just kuvasi mua tuossa pätemisessä tai ainakin olen saanut siitä kuulla. Pätemistarpeiset ihmiset on niitä, jotka pelkää kovasti sitä, etteivät asiat pyöri ilman heitä ja heidän täytyy saada tuntea itsensä tärkeiksi. Hmm.. musta tuntuu että siihen sortuu aika monet ihmiset eri asioissa ja elämänvaiheissa eikä se niinkään liity siihen onko ihminen muissa asioissa millainen. Voi olla ihana muuten, mutta jossain tietyssä jutussa saamarinmoinen päällepäsmäri.
-
Ääh voi pätemisentarve ja se että pitää omaa itseään jalustalle nostaakseen puuttua joka ikiseen asiaan, sellaisiin jotka ei millään lailla puuttujalle kuulu, ja päteä ihan vain lämpimikseen.. Onneksi sellaisia tyyppejä oppii karttamaan, ja myös hallitsemaan sitä puolta itsessään ainakin kohtuullisen hyvin. Oon kyllä huomannut sen, että saattaisin tehdä sitä itse hyvinkin, jos en vahtisi itseäni ;D
Ja kyseiseen asiaan löyhästi liittyen: sain eilen sen puhelun jota oon aina pelännyt, kun mulle soitettiin ja kerrottiin että mun hevonen on ihan kunnolla kipeänä. Olen aina odottanut kuitenkin että jos näin käy, niin mä olisin se jolle soitetaan ensin ja keskustellaan yhdessä että mitä tehdään, ellei tietysti ole niin akuuttia että täytyy suoraan ell. kutsua paikalle. No, mulle soitettiin ekan kerran siinä vaiheessa kun oli jo kaikenlaisia hoitotoimenpiteitä tehty eri puolilta saatujen neuvojen pohjalta. Tietysti asiaan vaikutti se, että ei ole kolmea viikkoakaan siitä kun samalla tallilla täytyi lopettaa hevonen juuri kyseisen taudin takia, mutta nämä tilanteet on juuri niitä joissa tullaan helposti pätemään ja jakelemaan kovin "asiantuntevia" mielipiteitä ja neuvoja ihmiselle jolla ei omaa kokemusta paljon ole ja tietysti hirveä huoli hevosen kunnosta..
Nyt kun näyttäisi siltä että hoitoa on annettu ihan turhaan paniikin siivittämänä, se vain aiheuttaa hallaa toipumiselle, niin hyvähän se on soitella jatkuvasti ja kysellä mitä olisin tehnyt toisin, kun ei asialla enää mitään merkitystä ole..
-
Voi ei, Jolle! Olen pahoillani hevosesi vuoksi. Kyllä sitä eläinten kanssa saa aina itkeä ja kirota niiden sairastellessa. Munkin entisellä heppasella oli milloin ähkyä, milloin jaloissa jotain. Tai sitten tallipaikan kanssa jos mitä ongelmia. Enkä edes hevosen myytyäni ole ongelmista eroon päässyt. Päinvastoin: koirani ell- kulut ovat vieneet talouteni rajusti miinukselle.
Zilah
-
Ei vittu mä en käsitä, miten tällanen on mahdolllista!
En enää kestä kuunnella musiikkia tietokoneellani, koska kaikki särisee tällä paskalla kuin rikkinäiseltä älppäriltä soitettuna, ja muutamat biisit on Spotifyssa onnistunu venymään kuin kuluneelta c-kasetilta konsanaan. Miten helvetissä voi tietokone tehdä tällaista, eiks tän ääniformaatin pitäisi olla sellainen, ettei ainakaan tollasen hidastumisen ja venymisen pitäis olla mahdollista...?
Kaikkia täähän tietysti kilpistyy lopulta megalomaaliseen vitutukseen siitä, ettei mulla oo rahaa. Jos ois, tää ei ois niin paha juttu, koska sittenhän sitä vaan ostaisi uuden koneen... Tarttisin kyllä muutenkin, toi irronnut kirjainnäppäin kans puhuu uuden koneen puolesta, mutta tyhjästä on paha nyhjästä...
Toisaalta oon kyl jo oppinu hyvin elää ton v-kirjaimen alta paljastuneen muovinappulan kanssa, ei häiritse kirjoittamista enää ollenkaan, ehkä pitää vaan sopeutua tähän uuteen äänimaailmaankin ja alkaa vaan kuuntelee niin vitun räkäistä punkia, ettei paskottu ääni haittaa vaan sen voi ajatella kuuluvan pakettiin ::)
-
...muutamat biisit on Spotifyssa onnistunu venymään kuin kuluneelta c-kasetilta konsanaan. Miten helvetissä voi tietokone tehdä tällaista, eiks tän ääniformaatin pitäisi olla sellainen, ettei ainakaan tollasen hidastumisen ja venymisen pitäis olla mahdollista...?
Minulla heräsi epäilys, että onko musiikin äänenlaatua huononnettu tahallaan, että saataisiin ihmiset hankkimaan se maksullinen Spotifyn versio. Kun kuuntelin pitkästä aikaa niin mainoksessa sanottiin nimenomaan että "parempi äänenlaatu kun päivität premium-versioon". En tietysti tiedä miten tietokoneesi näin muuten temppuilee, mutta ei sitä tiedä jos vaikka johtuu jostakin tuollaisestakin tempusta?
-
Mä en ole itse huomannut mitään kummallista Spotifyn äänissä, ihan ilmainen versio minullakin. En kyllä ymmärrä tuota äänen venymistäkään... ettei vika olisi kaiuttimissa? Jos kuuntelet suoraan koneesta niin en tiedä, ehkä koneenkin kaiutin voi olla rikki ::) Teknologianero iskee
jälleen.
-
En tietysti tiedä miten tietokoneesi näin muuten temppuilee, mutta ei sitä tiedä jos vaikka johtuu jostakin tuollaisestakin tempusta?
Kyllä se teki samaa iTunesinkin kanssa, mutta Spotifyssa enemmän, ehkä riippui jotenkin siitä tiedostomuodosta...? Meillä on avokin kanssa yhteinen tunnus Spotifyhin, eikä sen koneella mitään tollasia ongelmia ilmenny, joten tuskin mikään ilkeä mainoskikkakaan oli kyseessä.
Mutta nythän ongelma on kadonnut. Koneeni alkoi sekoilla muutenkin niin maan perkeleesti, että piti sammuttaa ja käynnistää uudelleen, kun nettisivut jummasivat ikuisuuksia ja tekstinkäsittelykin oli tuskaista, kun kirjaimet ilmestyivät näytölle parin sekunnin viiveellä... Mutta uudelleenkäynnistyksen jälkeen kaikki pelittää taas, jopa äänentoisto :o No, parempi näin, mutta hämmentävä ilmiö joka tapauksessa.
// Ja siis koneessani todellakin voi olla paskana ihan mikä tahansa osa, kaikki on mahdollista. En kuitenkaan usko, että äänen venyminen johtuisi kaiuttimista, vaan enemmäkin siitä tiedoston prosessoinnista...
-
En enää kestä kuunnella musiikkia tietokoneellani, koska kaikki särisee tällä paskalla kuin rikkinäiseltä älppäriltä soitettuna, ja muutamat biisit on Spotifyssa onnistunu venymään kuin kuluneelta c-kasetilta konsanaan. Miten helvetissä voi tietokone tehdä tällaista, eiks tän ääniformaatin pitäisi olla sellainen, ettei ainakaan tollasen hidastumisen ja venymisen pitäis olla mahdollista...?
Läppäri vai pöytäkone? Mulla on sama ongelma läppärilläni ja oon melko varma sen johtuvan vaan ajureista. Aikoisin ostaa uuden masiinan, joka pyörittäis Skyrimiä esimerkiksi vähän paremmin, mutta raha.
-
^ Compaqin läppäri.
-
Ei enää huvita tää töiden määrä yhtään. Opettajat syytää jatkuvasti uusia, valtavia aihekokonaisuustehtäviä, joiden kaikkien palautus on ennen joulua. Jopa musta rupee tuntua ahistavalta. Ollaan kaheksasta viiteen koulussa ihan jatkuvasti, ja vielä pitäisi jaksaa sen jälkeen tehdä tuntitolkulla tehtäviä kotona, että saa kaiken ajoissa valmiiksi. Minä, joka olen äärimmäisen järjestelmällinen, hyvähermoinen ja aikaansaava, mutta nyt on pakko myöntää, että ahistaa !Aika ei vaan yksinkertasesti riitä! Ja ois ihan kiva tehdä muutakin kotona, kuin koulutehtäviä...
-
Ei enää huvita tää töiden määrä yhtään. Opettajat syytää jatkuvasti uusia, valtavia aihekokonaisuustehtäviä, joiden kaikkien palautus on ennen joulua. Jopa musta rupee tuntua ahistavalta. Ollaan kaheksasta viiteen koulussa ihan jatkuvasti, ja vielä pitäisi jaksaa sen jälkeen tehdä tuntitolkulla tehtäviä kotona, että saa kaiken ajoissa valmiiksi. Minä, joka olen äärimmäisen järjestelmällinen, hyvähermoinen ja aikaansaava, mutta nyt on pakko myöntää, että ahistaa !Aika ei vaan yksinkertasesti riitä! Ja ois ihan kiva tehdä muutakin kotona, kuin koulutehtäviä...
Kohtalotoveri! Ajattelin eilen, että kun saan bibliografiani valmiiksi voisin tehdä vaikka tunnin verran jotain kivaa. No, bibliografiat oli valmiita ja lähetetty klo 23. :( Kärsin nukahtamisvaikeuksista (yleensä menee sellainen pari tuntia, ennen kuin nukahdan), niin joudin sänkyyn saman tien ja aamulla herätys kello seitsemän, kouluhommat jatkuu aina taas keskiyöhön saakka! Tätä samaa on ollut nyt jo pari viikkoa. Tiiän, et tunnelin päässä on valoa, että kuukauden kuluttua alkaa ruhtinaallisen pitkä joululoma, mutten ole poistunut kampukselta kolmeen viikkoon. Vielä kuukausi tuntuu aika kidutukselta. Tänäänki olin ihan innoissani pelkästään siitä, että sain järjestettyä aikaa pestä pyykit, koska puhtaat vaatteet loppu joskus sunnuntaina ;D
Ja tuntuu et yhyy yhyy feilaan, vaikka käyttäsin jokaisen minuutin valveillaolostani esseihini. Tää ei oo inhimillistä!
-
Ja joku vielä pelotteli, et toinen vuosi on se raskain ja vaikein. :-X En edes tiedä kuinka selviän tästä ensimmäisestä, kolme jäljellä! Aaargh. Kiva luova ala ja silleen, mutta plah, kirjallisten tehtävien määrä on kammottava. Ei mulla noita käsitöitä sisältäviä tehtäviä vastaan ole mitään, mutta kässärien, leffojen ja teatteriesitysten analysoinnit ja kirjaesseet ei oo mun juttu yhtään. Haluan tehä jotain muuta kun kotitehtäviä!
-
Kuulostaa juuri sellaisilta tehtäviltä, jota aina inhosin koulussa. Inhoan tekstien analysointia yli kaiken. Oman kässärin voin kirjoittaa, mulla on sellainen olemassakin, kun se piti tehdä kirjoittamisen opintoihin (tai siis mulla on olemassa juoni ja osa kässäristä ja kohtausluettelo), mutta kirjaesseet ja analyysit- varmin tapa pilata kirjallisuusnautinto pitkäksi aikaa. Ja jään aina miettimään, että jos teksti palastellaan sillä tavalla niin kuinka moni oikeasti on ajatellut kaikkea sitä, mitä tekstistä mukamas löytyy? Se on kirjoittamisen kannalta kauhean masentavaa ajatella, että jos joskus saisikin aikaan jonkun teoksen, sitä murusteltaisiin sillä tavalla eikä vaan luettaisi viihteenä miten se on luultavasti kirjoitettu, jos se omani olisi. ;D
-
No meillä se tekstin paloittelu liittyy aika olennaisesti opiskeluun, puvustusta kun opiskellaan. Ideana olisi nimenomaan löytää viitteitä ympäröivästä maailmasta, henkilöhahmojen luonteenpiirteistä ja löytää ne oikeat tapavat luoda hahmojen näköisiä pukuja. Tuo kässäritehtävä perustuukin pitkälti tuohon. Mutta noi muiden analysoinnit on kyllä niin blaah. Kyllähän ne liittyy olennaisesti tähän, kyllä meidän pitää osata huomioida valojen ja lavastuksen suhde puvustukseen, ja niitä nyt on vielä ihan kohtalaisen ok tehdä, mutta essee kirjan perusteella flakjglkagoah. Menen hakkaamaan päätäni seinään.
-
Ja jään aina miettimään, että jos teksti palastellaan sillä tavalla niin kuinka moni oikeasti on ajatellut kaikkea sitä, mitä tekstistä mukamas löytyy?
Ilmoittaudun. Kun kirjoitan, kokoan aina tekstini pienistä paloista, joita asettelen lomittain ja peräkkäin. En tietenkään valmiita lauseita, heh, vaan asiakokonaisuuksia. En kyllä ole mikään Kafka, mutta tyylinä rakastan sekä lukea että kirjoittaa "salailevia" ja syviä ulottuvuuksia (♥). Draamastakin saa paljon herkullisempaa vähän syvempänä, laineisiin kun kyllästyy varsin nopeasti. Tai ainakin minä kyllästyn, jotkut tietysti tykkäävät aaltoja tuijotella. Kaikkia teoksia todella ole suurennuslasin alle tehty, esimerkiksi Star Warseja ei minusta ole mukavaa tutkia tarkasti kuin henkilöhahmojen ja aatteiden kohdilta (löl, kloonisodan filosofiset merkitykset, vaikka onhan niitä vaikka kuinka). Ja edes pilkkuvirheet ei ole niin ärsyttäviä kuin kirjaimellinen auringonpaiste keskiyöllä <= miksi pilkkominen on joskus hyödyksi ja varmasti moni kirjoittaja sitä ainakin jossain määrin kirjoittaessaan harrastaa.
-
Ja jään aina miettimään, että jos teksti palastellaan sillä tavalla niin kuinka moni oikeasti on ajatellut kaikkea sitä, mitä tekstistä mukamas löytyy?
Tarkoitatko kirjoittajaa? Yleensä tekstiin tunkee mukaan teemoja ihan vahingossa, ilman että niitä täytyy sinne väkisin miettimällä tunkea.
Itseäni ei oo koskaan haitannut analysointi, koska teen sitä luonnostanikin lukiessa. Ja mä olen kriittinen ja tylsä lukija, että mua ei miellytä teksti, missä ei muka ole enempää purtavaa. Mä tapaan joskus analysoida amatöörikirjoittajienkin tekstiä ja musta on mukavaa, jos joku tekee niin mullekin. Mikä ei ole mukavaa, on että jos kirjoittaja kommentoi siihen, että 'Ei, ei se noin mene. En ajatellut tuota kirjoittaessani. Et ymmärrä. Luet väärin.', koska jos mulla on selvät perusteet mielipiteelleni tekstistä lainattuna niin se on varteenotettava kanta. Sen sijaan sellainen analysointi, että 'Tää sama kirjoittaja on kirjottanut nyt kahdesti tekstiä siitä, kuinka kivaa on juoda kaljaa. Se on varmaan alkoholisti.' on ihan pöhköä.
-
Sen sijaan sellainen analysointi, että 'Tää sama kirjoittaja on kirjottanut nyt kahdesti tekstiä siitä, kuinka kivaa on juoda kaljaa. Se on varmaan alkoholisti.' on ihan pöhköä.
hih, olisi hupaisaa saada tuolta pohjalta tehty analyysi ;D Kyllähän näin tehdään paljonkin, juuri siksi yleensä käytän itse tiettyä sensuuria joissain tilanteissa. En foorumille tai blogiin julkaistessa, mutta esimerkiksi isoäidilleni en antaisi synttärilahjaksi itsemurhaan päättyvää darkficciä. Tosin en antaisi isoäidilleni lahjaksi tekstiä kuin äärimmäisessä hätätilanteessa muutenkaan, vaikka hän minulle erittäin tärkeä onkin, mutta pointti tuli selväksi.
-
Joo, tarkoitan kirjoittajaa, ja minäkin tykkään ajatella lukiessani mutta se ei ole sama asia kuin se, että vedetään tulkintaa että kirjoittaja on niin tietoinen kaikesta, mitä on kirjoittanut ja tähtää johonkin tekstillään. Varmasti monet ovat tähdänneetkin, mutta myös asioihin, joita kukaan näistä tulkitsijoista ei ole tullut edes ajatelleeksi ja seuraavaksi kinastellaankin oppineiden piireissä siitä, kenen tulkinta on oikea. ;D Ihmisten kun pitää aina olla joka asiassa oikeassa. Se nimenomaan näissä analyyseissä on ottanut päähän, kun on historian suhteenkin tullut tutustuttua näihin kinasteluihin. ;D
-
Murr. Mulla on nyt pari päivää särkenyt yhtä viisaudenhammasta, eikä tää näytä menevän ihan heti ohi. Tää viikko on ihan älyttömän hektinen koulussa, enkä yksinkertaisesti voi olla pois, jonka lisäksi mulla on ylitsepääsemätön hammaslääkäripelko. >:( :(
-
Murr. Mulla on nyt pari päivää särkenyt yhtä viisaudenhammasta, eikä tää näytä menevän ihan heti ohi. Tää viikko on ihan älyttömän hektinen koulussa, enkä yksinkertaisesti voi olla pois, jonka lisäksi mulla on ylitsepääsemätön hammaslääkäripelko. >:( :(
Joo, jos viisaudenhammasta särkee niin se on kyllä hammaslääkärikeikan paikka :/ Älä mieti koko asiaa, vaan soita sinne saman tien. Ne antaa sulle kipuajan, pääset nopeesti etkä ehdi pelkäämään!
Kaverilla on kanssa paha hammaslääkäripelko, mutta kun viisaudenhammas puhkesi, kipu (tai tyttöystävä, en muista kumpi) pakotti hammaslääkäriin. Ei ollut käynyt sitten ala-asteen ja purukalusto on sen näköinen... No jälkeenpäin myönsi itsekin, että pienellä kärsimyksellä pääsi suuresta kärsimyksestä.
Voit tsempata ittees, että hammaslääkäri sattuu varmasti vain murto-osan aiemmin kokemasta hammassärystä, kestää korkeintaan pari tuntia ja sitten oot vapaa koko ongelmasta! You can do it!
-
Hurjasti tsemppiä täältäkin, Malla. Minäkin pelkäsin hammaslääkäriä aiemmin, mutta muutaman hyvän kokemuksen lälkeen se on helpottanut. Nykyiset purukalustotohtorit lienevät ammattitaitoisempia ja helläkätisempiä ja osaavat hoitaa myös pelkopotilaat asiallisesti.
Zilah
-
Ha, toimisikin niin, että ottaisin itseäni niskasta kiinni enkä ehtisi pelätä ollenkaan... Oon kyllä (nykyään) saanut esilääkityksen, joka poistaa pelontunteen lähes täysin, mutta sitä ennen mun tosiaan pitäisi varata aika ja kävellä ovista sisään. Mulla on ollut aiemmin ihan järkkyjä hammaslääkäritanttoja, jotka on olleet sitä mieltä, että pelko lähtee pelottelemalla vähän lisää ja poraamalla ilman puudutuksia yms. Viimeisin hammaslääkäri oli tosi mukava, ja jos voisin sille varata ajan niin tekisin sen heti, mutta kyseessä oli päivystävä lääkäri muussa kuin mun omassa toimipisteessäni.
Mun hammaslääkäripelko on ihan järjetöntä - mut on jo pienenä lapsena pitänyt irrottaa ovenraameista kun oon niissä roikkunut, mun päällä on pitänyt istua etten juokse karkuun, rauhoittavan esilääkityksen lisäksi mun hampaita on pienenä hoidettu anestesiassa... Se pelko on juurtunut jonnekkin niin syvälle, että en jotenkin usko pääseväni siitä eroon missään maailman ajassa. :(
Mutta kiitos vaan tsemppauksista, Lavande ja zilah! <3
-
Kuule Malla. Minun pelkoni on oikeasti ollut juuri tuota luokkaa. Vielä avioliittoni aikana mies talutti minut kädestä pitäen lääkäriin, jonka hän oli itse minulle varannut. Ja ensimmäisillä kerroilla myös juotti minut pikkupäihin jotta ylipäänsä pystyin menemään lääkäriin pyörtymättä. Ja tosiaan, parin kerran jälkeen helpottaa, usko pois.
Entäs jos joku ystävä tai kumppanisi auttaisi sinua? Itsekin mielelläni olisin apuna jos en asuisi niin kaukana.
Zilah
-
Mun isoäidin oli tapana viedä mua hammaslääkäriin, mutta nyt kun mummia ei enää ole, en oikein osaa pyytää ketään muutakaan mun tueksi. Hävettää, kun näin aikuisena ihmisenä olen pelkkä tärisevä ja itkevä hermoraunio kun edessä on hammaslääkärireissu. :-[ Saattaja on pakollinen esilääkityksessä - eivät ne edes anna sitä jos yksin menee. Avokin sain viimeksi mukaani kun piti toiselle puolelle Helsinkiä mennä päivystykseen yöllä, mutta vähän huonosti sillä on yleensä arkena mahdollisuuksia olla pois töistä...
Jos nyt perjantai-iltapäivään saakka kestäisi tulehduskipulääkkeillä ja antiseptisellä suuvedellä - silloin mulla oikeasti olisi ensimmäinen mahdollisuus mennä poistattamaan tuo typerä hammas.
-
Hammaslääkärit ei kyllä ole mitenkään mukavia paikkoja, mutta kyllä sä siihen pystyt, Malla.
Ketuttaa oma kuulo ja asiat, jotka menee sekaisin, kun ei saa kolmannellakaan kerralla selvää toisen puheesta eikä enää kehtaa pyytää toistamaan. Tein haastattelusuunnitelman siltä pohjalta, että menen jututtamaan neulanreikäkamera-harrastajaa. Se olikin neulegraffitien tekijä. En vieläkään käsitä, miten nuo voi mennä sekaisin. Siinä sitten istuin ja ruoskin itseäni henkisesti samalla kuin improsin kysymyksiä kuin pieni apina.
-
Nyt kyllä oli oma moka, mutta silti vituttaa! Pikku veljel ei oo omaa s-postia, joten annoin sitten omani, jota käytän mesessä, ne päätyi sitten sen yhteystietoihin kännykkään. Isä fiksuna poisti kaikki ja kas nyt mulla ei oo mesessä ainuttakaan ihmistä, ja en voi vanhaa osoitetta käyttää ilman että ne menee pikku veljelle, mutta kun kaikki siinä hoki mulle että kyllä veljen on pakko saada siihen heti jotain ja annoin sitten oman spostini. Nyt ketuttaa, anteeksi purkaus! Että olis ihan kiva saada meseen porukkaa vaikka harvoinhan enää olen mesessä.
Malla kyllä sä pystyt menee hammaslääkäriin! Aattele et se on kohta ohi!
Arya, sitä kuulee välillä mitä ihmeellisempiä asioita, mutta se oli ehkä sen takia että toivoit kuulevasi ja et keskittyny riittävästi. Mutta kaikesta oppii...
-
Argh, toin sitten Venäjältä lutikoita mukanani. Käärin juuri patjan huolellisesti jätesäkkeihin ja teippasin ilmastointiteipillä huolellisesti moneen kertaan, niin että sen uskalsi kuljettaa käytävän läpi jätekatokseen. Nyt pitää vielä peitot ja tyynyt tuhota, sänky ilmeisesti voidaan käsitellä niin ettei sitä tarvitse hävittää. Huomenna aamulla on ensimmäinen myrkytys neljän myrkytyksen sarjasta, joka pitää suorittaa paitsi meillä myös naapuriasunnoissa. Onni sinänsä, että reagoin näin voimakkaasti lutikan puremiin, koska mitään muuta jälkeä niistä ei vielä näy. Mutta argh, nyt ei kyllä tee ihan heti mieli lähteä reissaamaan eikä ainakaan hostelleihin!
Tietääkö joku muuten, olisiko jossakin listattuna hostelleja, joissa on lutikoita? Koska tämä on oikeasti niin sairaan iso operaatio tämä lutikoiden tuhoaminen, etten halua enää ikinä joutua tähän!
-
Iiks, Gwyn, aika karmeaa! Onneksi huomasit ne niin pian, koska muuten niistä ei pääse eroon kai suunnilleen millään. Ystäväni asui kerran solukämpässä, jonka yleiseen olohuoneeseen oli joku vastuuton tuonut / jättänyt luteita kuhisevan sohvan, ja ne kai olivat sieltä levinneet ties minne, enkä tiedä lähtivätkö edes myrkytyksen jälkeen. Ystäväni muutti pois ja onnekseen selvisi ilman öttiäisiä, kun ei ollut siellä olohuoneessa oleskellut.
Minua aina matkustellessa pelottaa juurikin se, jos hotelleista tai hostelleista tarttuisi jotain ötököitä, mutta toistaiseksi olen ollut onnekas. Eihän se tietysti vaadi kuin yhden vieraan joka niitä kantaa mukanaan minne tahansa, mutta tykkään varalta lukea hotellien ja hostellien arvosteluja juuri sillä silmällä, minkä verran ihmiset ovat pitäneet niitä mielestään puhtaina. Jos jossakin lukee että siellä on ollut ötököitä, en mene koko paikkaan ollenkaan.
Olenkin utelias kuulemaan, mistä ne huomaa (paitsi puremista jälkikäteen) vai huomaako niitä mistään? Olisi entistä suurempi into nyt varoa niitä, kun kuulee että jollekin on oikeasti sattunut lutikoita kohdalle... Koskeeko se, kun lutikka puree? :-\
-
Joo, lutikoista taitaa olla aika mahdotonta päästä eroon, jos ne ehtivät lisääntyä ja levitä rakenteisiin. Läheskään kaikki eivät saa mitään oireita puremista (minulle tulee sellaisia selviä, kutiavia patteja), joten lutikat huomaa sitten vasta kun niitä on todella paljon. Mutta ainakin torjuntafirman mies oli sitä mieltä, että nyt tämä hoituu myrkytyksillä. Toivotaan parasta!
Minäkin katson hostellien kohdalla arviot siisteydestä (tosin olen pelännyt täitä, en lutikoita), mutta ei tuon kohdalla kukaan ollut maininnut mitään asiasta. Enkä minäkään kyllä siellä huomannut mitään hälyyttävää, eikä minua siellä mikään syönyt, joten en osannut siksikään varoa. Pesen aina pyykit heti reissun jälkeen, mutta kun meillä ei ole omaa saunaa, en ole käyttänyt laukkua ja takkia saunan kautta - se tappaisi lutikat.
Periaatteessa lutikat jättävät vuodevaatteille ja sängyn alle sellaisia tummia pieniä jälkiä ulostaessaan, mutta meiltä ei kyllä vielä löytynyt sellaisia. Kuulemma jätöksiä ei tässä vaiheessa vielä välttämättä näykään.
-
Minä oon kans aina pelännyt, että jostain kulkeutuis lutikoita. Meidän vanhasta talonrotiskosta niitä ei varmasti sais enää koskaan pois! Miten lutikan pureman erottaa esim. lintukirpun puremasta? Meidän kissojen mukana varsinkin keväisin ja syksyin kantautuu sisään lintukirppuja ja minä saan niiden puremista semmoisia kutiavia paukamia, jotka kutisee ainakin viikon. Tosi ärsyttävää, mutta ei mikään pysyvä haitta. Mutta siis erottaisko kirpun puremaa luteen puremasta? Luteethan ehtis lisääntyä meillä vaikka kuinka kauan ennen kuin alkaisin epäillä mitään! :o
-
Minulle ainakin lintukirpun puremista on tullut sellaisia pienempiä jälkiä. Lutikoista tuli sellaisia korkeampia syylän näköisiä patteja, joista muutama on klassisesti kolmen rivissä ihan vierekkäin - ihan erilaisia nämä on, ainakin minulla. Mutta eri ihmiset reagoi aika eri tavalla ja kuulemma 30%:lla ei tule mitään oireita puremista. Periaatteessa pitäisi näkyä myös sellaisia tummia ulostejälkiä esim. petarin ja patjan välissä, mutta mä en ainakaan löytänyt sellaisia eikä löytynyt tuholaistorjujasetäkään.
Mutta nyt on ensimmäinen myrkytys tehty ja toivotaan parasta. Mulla on aika paljon kirjoja, siis ihan oikeasti paljon. Jos ne pitää kaikki käsitellä, menee siihen ikä ja terveys.
-
Tuota juuri mietin itsekin seuraavaksi, että mitä tapahtuu kirjoille (ja vaatteille, huonekaluille sun muille vähemmän tärkeille asioille) jos asunto saastuu lutikoista? Millainen käsittely niille tarvitaan? Olisi karmeaa jos joutuisi kaiken tuhoamaan... Juuri joku aika sitten (vakuutusasioista ja hometaloista keskustellessa) kuulin sellaisen kauhutarinan että jossain oli jotain ihme vaarallista ötökkää ollut niin mahdoton hävittää että talonväki oli joutunut polttamaan kaiken omaisuutensa ja vaatteetkin yltään, ja sen oli vakuutus korvannut. Mutta en tiedä onko tuo oikeasti totta vai joku urbaani legenda. Kuulostaa vain niin käsittämättömältä että niin voisi käydä.
-
Lutikat kuolevat saunassa alle parissa tunnissa, joten jos hätä tulee, voi kirjat vaikka saunottaa. Tosin mun kirjojen saunottamiseen menisi kyllä tovi ja taloyhtiön saunassa se olisi vähän kurjaa. Pesukoneessa lutikat kuolevat jo kuudessa kympissä pestessä. Jos lutikoita ei ole kauheasti, voidaan huonekalut käsitellä kuumalla höyryllä.
Tuholaistorjuja kielsi ostamasta vielä uutta patjaa ennen seuraavia myrkytyksiä ja käski nukkua kuitenkin omassa huoneessani, että lutikat pysyisivät siellä. Miten minä nukun pari viikkoa ilman patjaa ja peittoa? Tämä on vähän turhan hc ::) Missähän minun makuualusta mahtaa olla...
-
Miten minä nukun pari viikkoa ilman patjaa ja peittoa? Tämä on vähän turhan hc ::)
Auts. Todella perseestä koko tilanne muutenkin, mutta sitten vielä tällaiset asketismit päälle... Huh. Erittäin HC, todellakin.
-
Vielä hankalammaksi menee, huh huh. Saisitko jostain sellaiset petivaatteet jotka voisi heittää vaikka roskiin sen parin viikon jälkeen? Uusia tuskin kannattaa ostaa. En osaa kyllä kuvitella että tähän aikaan vuodesta kärsisi nukkua ilman peittoa ja patjaa yhtäkään yötä. Kesähelteellähän tuo vielä menettelisi.
Lohtu sinänsä, että kirjat ja muut tavarat ovat turvassa. Kyllä on ihan järjetön ruljanssi yksien öttiäisten takia. :( Toivottavasti niistä nyt kuitenkin tällä päästään!
-
Makuupussi ja joku petari tai kaksi -ratkaisu alle, ne kai voi keittää saunassa tai pesukoneessa jälkeenpäin?
Voimia sulle, Gwyn <3
-
Ketutuksen kettujen kettu!! Miksi kaikkea kehitetään aina vain epäloogisempaan suuntaan? Miksei voi pysyä yksinkertaisessa ja selkeässä? Mihin ovat hävinneet vanhat kunnon ranskalaiset viivat kun tehdään muistiinpanoja? Miten mindmap on muka selkeämpi kuin ranskalaiset viivat ja hyvä allekkainen järjestys? Ja kuka ihmeen neropää insinööri on keksinyt muuttaa kaikki office-ohjelmat järkyttävän vaikeiksi käyttää? Miksi oi miksi on kaikki siistit alasvetovalikot korvattu kammottavilla kuvakkeiden loputtomalla suolla ja sekavalla sokkelolla, jossa edetään nappi kerrallaan täysin ennalta arvaamattomaan suuntaa? Miten muka on käytettävyydeltään parempi sellainen ohjelma, jonka toimintojen pelkkä visuaalinen ilme on niin sekava ja ylibuukattu, että sitä hetken tuijotettuaan alkaa nähdä kaiken kahtena? Me vihataan sitä oi aarre! >:(
-
Mua ketuttaa se, että suostuin hommaan, joka ei taida olla oikein kenenkään hallussa ja jossa henkilön piti ottaa minuun yhteyttä jo aikoja sitten mutta eipä ole ottanut, joten vaihtoehdot nyt ovat seuraavat: olla tekemättä vieläkään yhtään mitään, sopii mulle mutta kiva jos sitten joku hyppää niskaan että olisikin pitänyt tehdä jo jotain. Toinen vaihtoehto on ottaa itse yhteyttä ja kysyä. Taidan tehdä sen vaikka aavistelen että yhteistyö voi olla muuta kuin hedelmällistä. Tulen siihen johtopäätökseen että tässä asiassa ja ilmeisesti kaikessa muussakin on loisto-organisointi - sellainen ettei kukaan ole oikeastaan ajatellut asiaa. No sehän sopii. ;D
-
Miksei voi pysyä yksinkertaisessa ja selkeässä? Mihin ovat hävinneet vanhat kunnon ranskalaiset viivat kun tehdään muistiinpanoja? Miten mindmap on muka selkeämpi kuin ranskalaiset viivat ja hyvä allekkainen järjestys?
Tämä mua ärsyttää koulussa lähes päivittäin! Mindmap siellä ja mindmap tuolla, voi että miten kätevää ja fiksua, mutta kun minä tykkään tehdä muistiinpanot ranskalaisin viivoin, ja jo ajatus mindmapista saa mut tuskastumaan! Meillä lähes jokainen opettaja vaatii jokaisen työn yhteydessä mindmapin aiheesta, yhy.
Oma ketutus tälle päivälle on muutama luokkatoveri. Nyt ollaan tässä ryhmän muodostumisessa edetty siihen vaiheeseen, että ne erimielisyydet puskee kunnolla pintaan, ja pienetkin asiat ärsyttää. Murr. Lisäksi joku taliaivo päätti, että pidetään pidempi syysloma - mikä oli jees - mutta kun se tarkoittaa myös lauantai-koulupäivää. :( Käyn kamppailua itseni kanssa siitä, että onko huominen koulupäivä tarpeellinen...
-
Meillä lähes jokainen opettaja vaatii jokaisen työn yhteydessä mindmapin aiheesta, yhy.
Mulla on kans jossain koulussa vaadittu jotain mindmappeja, mikä oli musta kans ihan käsittämätöntä. Ite tykkään tehdä mindmapeja tenteissä niistä essee-aiheista, mutta muuten ne on mun mielestä maailman epäkäytännöllisin asia. Sen lisäksi on kieltämättä ihan perseestä käyttää niitä jonain yleisinä kuvauksina aiheesta, koska mindmapin ideahan on nimenomaan siitä, että se on sun oma käsitekartta, ja kappas kummaa, kun ei ne muiden mindmapit käy yhtään järkeen...
-
^ Se on kyllä ihan totta, ettei niistä muiden mindmapeista ymmärrä välillä hölkäsen pöläystä, ja kun muiden töiden kautta yritetään oppia eri aiheista, se on vähän nihkeetä. Ei noi vaan ole mun juttuni...
-
Koko päivän on taas ollut kivuliaita vatsakramppeja, väsymystä, huonoa oloa ja kurkkukipua. >:( Nyt on jotenkin todella kuumeinen olo, mutta alilämpöä näyttää mittari. Saa taas arpoa, että johtuuko nämä kaikki kolotukset ja säryt siitä, että tuli eilen muutama siideri otettua, vai oonko tulossa kipeäksi. Nyt ei olisi varaa sairasteluun...
-
En oo saanut tänä viikonloppuna mitään aikaseks :( Keskiviikkona on yhden tärkeän raportin palautus ja mulla on siihen... ranskalaisia viivoja? Jipii. Tiedän kaivaneeni koko viikonlopun omaa hautaani ja seuraavat pari päivää tulee oleen unetonta kirjastossa paniikissa näppäimistön hakkaamista, mut kun ei enää jaksais. Ääh... Eikö voitais jo hypätä joululomaan?
-
Mua ketuttaa, mutten voi sanoa edes mikä mua ketuttaa. Ketuttaa, että mua ketuttaa jutut muualla ja sitten kostan ne tänne ja ketuttaa, ettei siitä ole mitään hyötyä täällä, koska ei kukaan täällä kuitenkaan kiinnitä siihen huomiota enkä mä sillä muuta yhtään mitään. Mutta tuskin sitä muuttaisi miksikään muuksi muutenkaan, joten ihan sama ja mua saa ketuttaa ja te joudutte kärsimään siitä, koska ette te edes tiedä kärsivänne siitä. ;D
-
No voi nyt vitamiini, flunssaahan tää onkin! >:( Eipä ollut varaa jäädä kotiin nukkumaan aamulla, joten raahauduin silti kouluun ja raakuin jopa puolen tunnin esitelmänkin luokalle. Nyt onkin sitten kurkku hellänä... >:(
-
Ääähh, tää on jo niin tyhmää, mutta voihan kuteva kettu sentään.
Olen tosi huono ikinä rekisteröitymään millekään sivuille yms., mutta nyt annoin viimein periksi Archive of our Ownin kanssa... ja nyt pitää sitten venailla jotain perkeleen kutsua, että sinne pääsee rekkaamaan. Ja nyt oon jonossa joku 2200. tai jotain sellaista, kutsu ois ehkä tulossa joskus joulukuun lopussa! Siis mitä, näinkö kätevää tämä sähköinen asiointi onkin?! Argh.
Vaarallistahan tämä ei ole, mutta voi sun saatana, miten ärsyttävää. HP-ficcien aikoihin en kyseistä mestaa tarvinnut, koska luin ficcini pääasiassa Snape/Lupin-paritukseen erikoistuneilta sivuilta (<3) tai sit Finistä, mutta nyt uusien fandomien jyllätessä olisi ihan pop päästä tallentamaankin niitä tageja ynnä muita, käsittääkseni toi vois olla oikeasti tosi kätevä sivusto... Kirjanmerkitkään ei nyt aja ihan samaa asiaa.
-
Höpisin aiemmin syksyllä siitä Ranskaan lähdöstä kesäksi. Noh, kaikki on kunnossa ja muuten voisin lähteä, mutta ne vaatii kielitodistuksen! Grääh, alin läpäisytaso on B2 eikä oma kielitaito sellaiseen väänny - vielä. Ketuttaa sitten vietävästi, että en pääse vielä ensi kesänä, mutta tää tarkoittaa vain, että luenopiskelenluenopiskelen ahkerasti, käyn kursseja ja lopulta läpäisen mokoman kielikokeen! Eihän joka paikkaan todistusta tietysti tarvita, mutta en tahdo mihinkään hämärään paikkaan ja mieluiten lähtisin jonkin yhdistyksen kautta, esim. Campus Francen. Ja ne vaatii todistuksen. Onhan siihen syynsä, ymmärrän hyvin, mutta harmittaa vähän... mutta vielä joskus! Nyt on ainakin motivaatiota paljon, kun on kunnon realistinen tavoite :) Taidankin viettää ensi kesän eksoottisesti Suomessa opiskellen ja siinä sivussa siwan kassaillen, jos nyt niinkään hienoon paikkaan töihin pääsen. Hyvältä tämäkin kuulostaa, ei siinä mitään, mutkun voisin olla Ranskassa...
-
Cele,jos tahdot kutsun tuonne Archiveofourowniin niin minä saattaisin pystyä lähettämään sellaisen sinulle. Olen ollut siellä jäsenenä n. Vuoden verran ja tietääkseni jäsenet voivat lähettää noita kutsuja.
Zilah
-
ja nyt pitää sitten venailla jotain perkeleen kutsua, että sinne pääsee rekkaamaan. Ja nyt oon jonossa joku 2200. tai jotain sellaista, kutsu ois ehkä tulossa joskus joulukuun lopussa! Siis mitä, näinkö kätevää tämä sähköinen asiointi onkin?! Argh.
Nopeestihan sä sen saat, mä taisin jonottaa ainakin pari kk :D
Kutsuisin mut mulla ei oo niitä jaettavana, ehkä pitää olla jäsen pidempään...
-
Cele,jos tahdot kutsun tuonne Archiveofourowniin niin minä saattaisin pystyä lähettämään sellaisen sinulle.
Oih, jos pystyt sellaisen mulle lähettämään, niin ilomielin otan vastaan <3
Mun maili on gootti_prinsessa ät hotmail piste com (joo, tää ei varmaan koskaan lakkaa huvittamasta mua...).
-
Mä pyysin kaveria ihan vasta (olisiko eilen tai toissapäivänä) lähettämään mulle kutsun Archiveen, mutta ei kuulemma pystynyt mua kutsumaan. :P Sitten totesin, että parempi vaan ettei mulla ole sinne tunnusta, koska turhautuisin jos alkaisin kirjoittaa englanniksi ja toisaalta näyttää ihmiset ottavan siellä hirveänä nokkiinsa joistakin ihan normaaleista kommenteista, joissa vähänkään tehdä jotain muuta kuin ihkutetaan. Ymmärrän, jos ficcari menee herne nenään vittumaisista kommenteista, mutta se että menee herne nenään kaikesta, on ärsyttävää. Ja sen kautta olisi vaan lähinnä kiusaus hämmentää soppaa lisää ja käydä antamassa pikkaisen kriittistä palautetta faktoista, vaikka mulle on ihan sama ignoroidaanko ne. ;D
-
toisaalta näyttää ihmiset ottavan siellä hirveänä nokkiinsa joistakin ihan normaaleista kommenteista, joissa vähänkään tehdä jotain muuta kuin ihkutetaan. Ymmärrän, jos ficcari menee herne nenään vittumaisista kommenteista, mutta se että menee herne nenään kaikesta, on ärsyttävää. Ja sen kautta olisi vaan lähinnä kiusaus hämmentää soppaa lisää ja käydä antamassa pikkaisen kriittistä palautetta faktoista, vaikka mulle on ihan sama ignoroidaanko ne. ;D
Näh, joka paikassahan tuota tapahtuu x)
-
toisaalta näyttää ihmiset ottavan siellä hirveänä nokkiinsa joistakin ihan normaaleista kommenteista, joissa vähänkään tehdä jotain muuta kuin ihkutetaan.
Musta tuntuu siltä, että kansainvälisellä kentällä nimenomaan ne pelkkää ihkutusta sisältävät kommentit ovat se normaali tapa. En tiedä, olenko ollut väärissä paikoissa, mutta suomikentän kaltainen ruotiva kommentointi ei tunnu rantautuneen englanninkielisille sivuille - liekö kyse suomikentän pienuudesta sekä ihan kulttuurisista käytännöistä...?
Mutta en mä siellä mitään kommentoida varmaan jaksaisi, lähinnä haluaisin tilin, jolla tallentaa tageja yms.ymss.
-
Musta ei kaikki suomalaisillakaan sivuilla jaksa (positiivisesti tai negatiivisesti) kritisoivasti kommentoida. Täällä fifissä se on varsin yleistä, mutta väitän suuremman, ihan jo esimerkiksi fininkin, kokoisen foorumin ficcikommenteista vähintään puolien olevan ihkuttavia. Ja riippuuhan tuo paljon fandomistakin, erittäin karu ja pelkistetty linja voisi olla nuorempi lukijakunta=> ihkuttavampi kommentti. Eihän näin tietenkään läheskään aina ole eikä ihkuttaminen rikollista ole, mutta nyt esimerkiksi twili fandomina tuntuu usein herättävän varsin awwwwwittavia tai iiiiiiiikittäviä tunteita, jotka julkituodaan ihQuttamalla.
-
^ Siis onhan sitä ihkutusta suomeksikin, mutta suomalainen kommentti-ihanne tuntuisi kyllä mun mielestä sisältävän vähän syvempääkin analyysia. Ja harvemmin minä ainakaan olen lukuisina Fini-vuosinani saanut sitä ihkutuspalautetta, kyllä ne mun saamat kommentit on yleensä ollut ainakin muutaman rivin mittaisia ja niissä pyritty sanomaan muutakin kuin että ihq. Okei olen kirjoittanut tosi pitkään melko synkkää kamaa, joten lukijakunta on varmaan valikoitunut vähän sen mukaan... mutta mitä nyt muidenkin ficcejä siellä luki, niin ei se tyhjä ihkutus ole musta siellä niin hallitsevaa kuin esim. livejournalin englanninkielisissä yhteisöissä.
-
Vaikka mä oon miltei täysin erikoistunut fluffisiirappisiin ja humoristisiin ja kevyisiin lyhkäisiin ficceihin, aika vähän mun saamista kommenteista on ollut niitä pelkkiä "ihq"-kommentteja. Ja no, mä arvostan niitäkin, koska joskus ei vaan osaa sanoa muuta, tiedän tunteen itsekin. Mut joo, ehdottomasti ne on enkkupuolella yleisempiä. Siellä oon saanut ällistyviä kommakommentteja joskus, kun oon vaivautunut kirjoittamaan edes parin rivin mittaisen kommentin :D Negatiivista en oo juuri uskaltanut, mutta en luota kielitaitooni toisaalta niin paljon, että lähtisin yrittämään ees kohteliasta kritiikkiä, joten...
-
Musta ihkutus on ihan ok yleisenä linjana enkä sitä dissaa, mutta joskus ottaa päähän kirjoittajat, jotka vetää herneen nenään siitä, jos joku vaikkapa kommentissaan sanoo, että tapahtuma joka ficissä on laitettu tapahtumaan vaikkapa 2005 onkin tapahtunut 2006. Ja silloin se ottaa päähän, jos kommentilla ei mitenkään ole pyritty pätemään faktatiedoissa ja vielä korostetaan, ettei tämä hänen lukemistaan ole haitannut eikä kommentista tule vaikutelmaa että se on vittumaisuuksissaan sanottu. Sellaiseen kommenttiin vastauksena annettu "kirjoita itse parempi" tuntuu jotenkin täydellisyyssyndroomalta. ;D Jokainen voi erehtyä joskus. Muakin ärsyttää jos faktat on perseellään ja itse olen ne kusenut.
Voi olla että mä ärsyynnyn tästä vain siksi, että mun tekee mieli muissa yhteyksissä oikeasti kommnentoida ja ihmetellä muutamia asioita kirjoittajien ratkaisuissa, mutta jos sietokyky pelkkiin yksinkertaisiin faktoihin on yleisesti tuota tasoa, niin sillä kritiikillä taitaisi saada aikaiseksi kauhean sodan. ;D Itse asiassa olen kyllä livejournaleissa tavannut ihan vastaavaa. Kommentit on yleisesti lyhyitä ja sisältää pelkkää ihkutusta, kukaan ei kommentoi sisältöä millään tavalla tai ihkuta mitä se sisältö on tai perustele mitään, mikä on ihan ok, mutta sitten jos joku niin tekee, niin se on ihan hirveä katastrofi. On sitten toki niitäkin, jotka kommentoivat ilkeästi.
-
Voi olla että mä ärsyynnyn tästä vain siksi, että mun tekee mieli muissa yhteyksissä oikeasti kommnentoida ja ihmetellä muutamia asioita kirjoittajien ratkaisuissa, mutta jos sietokyky pelkkiin yksinkertaisiin faktoihin on yleisesti tuota tasoa, niin sillä kritiikillä taitaisi saada aikaiseksi kauhean sodan. ;D
Joo! Esim. mulla on usein lukemastani paljon sanottavaa, mutta jos kaikissa muissa kommenteissa on ollut vaan päätähuimaavaa ylistystä, niin kyllä sitä tulee miettineeksi kahdesti, että sopiiko tänne sanoa mitään poikkipuolista! Joskus oon huomannut myös, että muut lukijat käy sen yhden vähemmän yltiöpositiivisen palautteen antajan kimppuun, kun kaikki sen kirjoittama lytätään haukkumisena...
-
Joo, niin siinä monesti käy, että ilmaantuu heti porukkaa haukkumaan sen, joka jotain vähän kriittisemmin kommentoi. :P
Ja voi LOL että niinhän siinä mun vastuuhommassani kävi kuin arvelin. Osapuoli X ei kerro mulle mitään eikä ole minuun missään yhteydessä ja osapuoli Y ihmettelee kun ei mikään etene. Miesten logiikka. Puhuukohan Y ja X keskenään ollenkaan? ;D Ei sillä, otan vastuun epäaktiivisuudesta, mutta eihän tässä näytä auttavan muu kuin potkia noita ihmisiä perseelle, että jos ne jotain haluaa ja tarvii, olisi parempi ottaa yhteyttä ja kertoa mitä ja mihin tai alan arpoa summassa ja ne saa olla ihan ihmeissään. ;D
-
ARGH!
Kävin lukemassa NaNoWriMon suomalaisella foorumilla Ihan Oikeasta Julkaisemisesta käytyä keskustelua, ja voi perkeleen perseensuti, miten alkoi ottaa aivoon. Siellä julkaisseet kirjailijat kertoivat, miten heille oli ollut julkaisun kannalta kannattavaa lukea kirjoitusoppaita, vasta sitten oli auennut kustannusmaailman ovet, ja että sieltä oppii paljon hyvää, esim. romaanin rakenteesta. No, kukin tyylillään, sanon minä, mutta kyllä pisti vituttamaan. Onko todellakin niin, että kaikki meidän uudet kirjailijat on jotain saatanan kirjoitusoppaiden kasvatteja?! Pystymetsäkirjailijoita ei siis enää kaivata, pienet rosot ei kirjoihin kuulu, vaan kaiken pitää olla niin loppuunsa hiottua teknistä suoritusta, että oksat pois.
Mä en ole elätellyt kirjailijahaaveita enää vuosiin, ficcaaminen tuntuu mulle sopivimmalta tavalta kirjoittaa. Nyt tässä kuitenkin luonnostelin yhtä tarinaa vähäsen ja avokin kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen se julkaistavaksi pääseminen alkoi taas ajatustasolla vaikuttaa tavoiteltavalta... Ja sit luin sen topicin. Ei hotsita enää yhtään. Lähinnä tekee mieli nostaa keskisormi pystyyn koko kustannusmaailmalle eikä enää ikinä edes kirjoittaa mitään originaalia, ja jos kirjoitankin, niin vastoin ihan kaikkia sääntöjä ja ohjeita. Mulle tuli kauhea vitutus ja surkukin siitä, että kaikkien kirjojen pitäisi mennä johonkin muottiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Itse asiassa tuli sellainen olo, ettei mua edes huvita lukea mitään romaaneja, kun vaan mietin, että kuinkahan monta kirjoitusopasta tämänkin rustaaja on tullut ulkoa opetelleeksi. Prkl.
-
Celeporn: Mulla on sellainen kuva, että tällä hetkellä kirjojen rosoisuuskin on siloiteltua ja kaikki on justiinsa oppikirjojen mukaista. Tietty en ole vielä päässyt opiskelemaan kirjallisuutta, joten en mene vannomaan, mutta joo. Varsinainen pointti on siinä, että tällä hetkellä vallitsevan oppikirjapolitiikan voi muuttaa vain kirjoittamalla sen vastaisia tekstejä ja lähettämällä niitä kustannustoimituksiin (tai julkaisemalla omakustanteena, mutta se lienee vielä vaikeampaa). Tietty se vaatii ihan jumalattomasti töitä, mutta on ehkä sen arvoista. Ja oishan se hienoa olla uuden tyylisuunnan aloittanut kirjailija. Joten älä lannistu ;D
Kävin eilen suuhygienistillä hammaskivenpoistossa. Se sähläs siinä alkuun jotain ja sitten ei ollut enää aikaa poistaa niitä "vanhalla" menetelmällä (eli kiskomalla), vaan se joutui käyttämään jotain ultraäänilaitetta. Ei ollut yhtään kiva juttu se. Hampaita vihloo vieläkin ja ikeniä kutittaa ja argh. Olihan se huomattavasti nopeampaa, mutta itse pidän enemmän vanhasta tavasta.
-
Cele, todista ne erehtyneiksi. Kirjoita se rosoinen kirja ja saa se kustannettua. Mä ostaisin ainakin! ;D
-
Noi avaudutaan nyt vähän.
Sisko tuli yökylään. Oli kivaa. Siinä joutessamme, koska mulla on uusi laavalamppu ja laavalamput on jeejee ni jäätiin tuijottelemaan aivan erikoisen erikoisesti alkanutta lämmintyssykliä (ei täysin viilennyt vahakakku suli keskeltä ja muodosti somia piikkejä ja tötteröitä kunnes avautui kokonaan ja purskautti ylös asti ulottuvan sangen mielikuvituksellisen kokoisen pylvään jossa tunnistettiin jännittäviä muotoja kuten petoshamaani, Oogie Boogie, ja erittäin realistinen miehinen elin juhlatunnelmissa I-kid-you-not) no oli jo aika mennä nukkumaan ja jäimme (tietenkin) jännäämään milloin vaha lähtee kunnolla kuplimaan... no se vähän riistäytyi käsistä ja "tiäkkö mikä olis tosi makeeta -- Kyllönen ja Mertaranta selostamassa pää punasena laavalampun toimintaa" muuttui "Danholmin ja Pekkarisen" pariselostukseksi "laavalampun maailmanmestaruuksien joukkuesemifinaalista Zagrebissa" jossa kielikukkaset kukoisti ja lajille keksittiin lennosta historiaa, terminologiaa ja sääntöjä.
Ja ongelma?
Nyt en voi katsoa laavalamppuani ilman että aivot autofillaa kiihkoa kolmoishelmistä, lambadaohituksista, vaihtorytmistä, Azerbajistanin kansallisliigasta ja Tuvalun vuoden 1996 maailmanmestaruuksien Axe-skandaalista kuluneiden sanontojen väännösten ja kaksimielisyyksien säestämänä.
HUOH.
-
^ Aaaaaa! No nyt tajuan paremmin x)
Ei mua ketuta mikään, offailen lämpimikseni.
-
toisaalta näyttää ihmiset ottavan siellä hirveänä nokkiinsa joistakin ihan normaaleista kommenteista, joissa vähänkään tehdä jotain muuta kuin ihkutetaan.
Musta tuntuu siltä, että kansainvälisellä kentällä nimenomaan ne pelkkää ihkutusta sisältävät kommentit ovat se normaali tapa. En tiedä, olenko ollut väärissä paikoissa, mutta suomikentän kaltainen ruotiva kommentointi ei tunnu rantautuneen englanninkielisille sivuille - liekö kyse suomikentän pienuudesta sekä ihan kulttuurisista käytännöistä...?
Mun teoria on se, että suomalainen kulttuuri on niin suorasukainen verrattuna anglofoniseen maailmaan puhumattakaan muista. Täällä pakkasessa susilaumojen keskellä on luonto kyllä korjannut ne, jotka kivahtavat "pidä huoli vaan omista kivikirveistäs" tai "älä kuule ala mulle karhunkaadosta avautuu" rakentavaan kommenttiin...
Ja sit erityisesti amerikkalaisessa kulttuurissa vallitsee tällainen "kaikki on special" ja "ole oma itsesi" -kiima (onhan se ihan hyvä opetus, mutta kääntöpuolena on "olet täydellinen juuri tuollaisena -> ei tarvitse vaivautua muuttamaan mitään / kehittymään ihmisenä") niin näkeehän sen mikä sota siinä syttyy.
Sit on vielä nk. haliboksi-ilmiö. Selitän asteikolla. Nettireviirin haliboksius voidaan arvioida numerona asteikolla yhdestä kymppiin. Ykkönen on vaikka 4chan, jossa yleinen ilmapiiri on "trollit trollaa trolleja, kuka ragequittaa ekana häviää". Kymppi on vaikka Etsy, jossa ilmapiiri ja virallinen ja valvottu sivuston käytäntö on "jos ei ole pelkkää kivaa sanottavaa on oltava hiljaa".
Mikähän olisi hyvä termi haliboksin vastakohdalle? Haliboksissa voi varautua siihen, että jos vähääkään viittaa puutteisiin, on kimpussa kaveriaan puolustavien "valkoisten ritarien" lauma.
Ja meinaan että Etsy todella on äärimmäinen haliboksi. Esimerkkinä sivuston kunniapaikalla nähty blogipostaus (http://www.etsy.com/blog/en/2011/handmade-weddings-depression-era-hobo/?ref=fp_blog_title), joka kertoi jäsenen teemahäistä: teemana 30-luvun laman kodittomat. Ihanaa ja luovaa ja erikoista? Vai käsittämättömän loukkaavaa ja vähintäänkin arveluttava asia, jota ei todellakaan kannattaisi nostaa Etsyn etusivun jutuksi? Regretsyn näkemys asiasta (http://www.regretsy.com/2011/08/02/its-called-poverty-youve-probably-never-heard-of-it/), ja voitte kuvitella millainen paskamyrsky aiheesta nousi.
Kaikkialla muualla paitsi Etsyssä. Katsokaapas alkuperäistä postausta ja katsokaa kommentteja. Huomatkaa poikkipuolisten sanojen harvinaisuus.
Halibokseja voi olla myös isompien kokonaisuuksien sisällä... esimerkkinä aina silloin tällöin DeviantArtistani bongaamat herkkikset, jotka loukkaantuvat saatuaan hyväntahtoisen parannusehdotuksen tjsp, blokkaavat heti kommentit ja vinkuvat tekosen kuvauksessa "en voi käsittää miten vaikeaa on ymmärtää, että EN HALUA KRITIIKKIÄ" (vaikka ei sanonut sitä missään), "jouduin blokkaamaan kommentit koska joku KUSIPÄÄ halusi olla TAHALLAAN ILKEÄ"... Tai sitten tyypit jotka erikseen pyytää kritiikkiä vaikka minkälaisille plötäyksille ja ottaa nokkiinsa kun joku käyttää arvosanoja neljä-kautta-viiden alapuolelta... Esimerkkinä tämä kritiikkini (http://peccantis.deviantart.com/critique/707102548/)... ilmeisesti heti sen nähtyään tekijä esti kritiikit JA tavalliset kommentit kokonaan (http://fav.me/d5imu3l).
Ja tämän ilmiön takia alkeellisemmat työt ei juuri kommentteja saa kuin haliboksin sisältä. Itse en epäröi avata sanaista arkkuani... mutten myöskään väkisin tunge halibokseihin. Esimerkkinä animu.net :P jestas
-
Jos kaikki romaanin julkaisseet ovat juuri näitä kirjoitusoppaiden oppilata, se selittää miksi kirjallisuutta suomeksi tuntuu hallitsevan tosi voimakkaasti persoonattomuus. Kukaan ei kyseenalaista mitään, kukaan kyseenalaista sitä, että voisi tehdä päinvastoin kuin oppaissa ja saada aikaiseksi jotain hyvää. Ja toisaalta kukaan ei kyseenalaista sitä, että oppaiden avulla lopputulos on tylsä, mielikuvitukseton ja kaavamainen (rakenteellisten ratkaisujen suhteen). Tai siltä se musta tuntuu, kun yritän kirjoja lukea. Sama kyllä on myös ulkomaisissa, mutta koska siellä on isommat markkinat ja osittain erilaisetkin, siellä pääsee läpi myös vähän erilaisuutta. En tiedä tosin onko tuolla oikeasti mitään tekemistä sen kanssa, että mun mielestä ainakin joitakin genrejä oikeasti vaivaa persoonaton kirjoitusote. Keskitytään ehkä itse juoneen, kehitellään hyviä ideoita, mutta kirjoitusote on tylsä ja jotenkin aina sama. Suomessa ehkä on ongelmana se, että piirit on niin pienet ja ulkopuolelta taas on ehkä vaikea päästä julkaisuun, koska nämä piirit sitten määrittää sen, mikä pääsee läpi.
-
Mun teoria on se, että suomalainen kulttuuri on niin suorasukainen verrattuna anglofoniseen maailmaan puhumattakaan muista. Täällä pakkasessa susilaumojen keskellä on luonto kyllä korjannut ne, jotka kivahtavat "pidä huoli vaan omista kivikirveistäs" tai "älä kuule ala mulle karhunkaadosta avautuu" rakentavaan kommenttiin...
;D ;D
Oon ehkä jokseenkin samaa mieltä. En osaa vielä oikein verrata suomalaisten luontoa näihin länsimaalasiin... Vähän olen huomaavinani eroja jenkkien ja brittien välillä siinä, että britit on ehdottomasti kohteliaampia. Mun otanta amerikkalaisista on kyllä aika pieni, enkä ole koskaan haastatellut ketään alkuperäisessä habitaatissaan, mutta ainakin seinänaapurini on hyvin suorasukainen tuntemattomille. Tää on tosin vähän erilaista suorasukaisuutta kuin mistä oli puhe. Kun jotain pr-ihmisiä rimputtaa rapun ovikelloa, hän sanoo ihan suoraan ovipuhelimeen että 'suksikaa kuuseen, ei kiinnosta'. Mä en pystyisi samaan, häpeäisin itseni maanrakoon, mutten kyllä ole mikään malliesimerkki suomalaisesta...
Nyt jos kulttuurieroista puhutaan, niin Britannian kohteliaisuus ja Japanin kohteliaisuus on kyllä ihan erilaista. Molempien maiden kansalaisia on ainakin mun kuullen aina kuvailtu kohteliaiksi, mutta käytännössä sanalla on kyllä kaksi ihan eri merkitystä. Hankala pukea sanoiksi... Japanin "kohteliaisuus" on enemmän vastuuta, kun taas brittikohteliaisuus on tapoja ja sosiaalisia normeja. Japanissa jos joku tulee kysymään sulta tietä, kyseinen henkilö on siitä lähtien sun vastuullas ja on sun hommas auttaa sitä eteenpäin. Täällä ei ole sellaista tunnetta. Jos joku kysyy tietä, kerrotaan mitä tiedetään, mutta that's it. Sitten taas joku small talk on tähänastisten huomioiden mukaan ihan erilaista. Japanissa pienet hiljaisuudet on mun mielestäni vähemmän kiusallisia ja small talkin määrä on vähäisempää. Jos vaikka Japanissa tapaan kaveria ja hänellä on miesystävä mukana, tervehdin tyyppiä, muttei kukaan oleta, että mä alkaisin sen kanssa liiempiä juttelemaan ellei olla parempiakin tuttuja. Täällä musta ainakin tuntuu, että aina pitää alkaa haastelemaan liirumlaarumia, että mitäs sulle kuuluu-hyvää-kaunis sää muuten-blablabla... Sen sijaan joku oven avaaminen on huvittavinta ikinä! Kaikki avaa mulle oven. En tarkota sitä, että pitää ovea auki vähän itsensä jälkeen seuraavalle, vaan että joku oikein erikseen tulee sen avaamaan! Tai jää siihen seisomaan avonaisen oven kanssa, että minäkin pääsen. Japanissa sitä ovea pidetään juuri sille seuraavalle ja sitten kiirehditään alta pois. Erikseen oven avaaminen toiselle on jotain hyvin ekstraa. :D
Mutta nää on vasta parin kuukauden saldoa ja asun tosiaan täällä pohjoisessa, eli ei välttämättä kauhean perusteellisia havaintoja. Lisäksi musta aina välillä tuntuu, että kun sanon Japani tarkoitan Suomi ja kun sanon Suomi tarkoitan, että Japani.
-
Cele,jos tahdot kutsun tuonne Archiveofourowniin niin minä saattaisin pystyä lähettämään sellaisen sinulle. Olen ollut siellä jäsenenä n. Vuoden verran ja tietääkseni jäsenet voivat lähettää noita kutsuja.
Zilah
Blääh! Myttyyn meni, vaikka yritystä ei puuttunut. Se invites- nappi kyllä toimi, mutta minulla ei kuulemma ole kutsuja jäljellä. Outoa, koska aiemmin niitä suorastaan tyrkytettiin. >:(
Olen pahoillani, Cele. Käyn tuota katsomassa aina välillä josko onnistuisi myöhemmin. Muuten joudut näkemä odottamaan jonossa.
Zilah
-
No pahus. Kiitoksia yrityksestä, minkäs sille mahtaa, jos kutsut ovat kadonneet tuhkana tuuleen. Pitääpä sitten vain odotella siinä missä muutkin... plääh.
-
Hm, minusta Etsyn kaltaisessa virallisessa paikassa on ihan ok olla virallinen. Sen sijaan esim. tällaisilla ficcifoorumeilla on vähän eri juttu kyseessä.
Minä olen aina ollut vähän sen suhteen varovainen, millaista kritiikkiä kenellekään antaisi. Jossain vaiheessa minua suoraan sanottuna ärsytti se, että jotain rakentavaa olisi ollut suunnilleen pakollista antaa, ja monesti kommenteista luki "en löytänyt yhtään virheitä" -tyylisiä ilmaisuja, joskus suorastaan pahoitteluja siitä että nyt ei mitään ihmeellistä korjattavaa ole vaikka vähän yritti etsiäkin. Ei kai nyt kenenkään tarvitse jotain huvikseen luettavaa juttua sillä silmällä lukeakaan, bongatakseen sieltä mahdolliset virheet pois. Minusta rakentavaa kritiikkiä on järkevämpi antaa silloin jos jokin pomppaa silmiin niin että se vaikuttaa varsinaiseen lukukokemukseen jotenkin, ja silloinkin on hyvä vähän varoa sanojaan.
Peccantiksen tyyli kirjoittaa mielipiteitään on vähän kärkevänpuoleinen, ja kun uteliaisuuttani tarkistin tuon DA:n kommentin, niin ymmärrän kyllä miksi piirtäjä oli ilmeisesti pahoittanut siitä mielensä vaikka siinä ei suoranaisesti mitään rumasti sanottukaan. Se on kirjoitettu sillä tapaa, että siitä tulee joka tapauksessa paha mieli. Varsinkin jos kyseessä on aloitteleva piirtäjä tai kirjoittaja tai mikä tahansa joka yrittää jotain innoissaan (ja varsinkin jos on kyseessä lapsi tai nuori), niin sitä on niin herkkä sille tekemälleen asialle, että vaikka tuotos olisi keskinkertainen tai jopa kehno, ei sitä voi arvostella "oikeasti". Minusta silloin on parempi ihan oikeasti vähän silitellä päätä ja kannustaa jatkamaan tai olla sanomatta yhtään mitään. Yleensä sellaiset ihmiset eivät ole vielä oikein kypsiä vastaanottamaan kriittistä palautetta, edes pohjimmiltaan kannustavaksi tarkoitettua.
Näistä asioista on puhuttu niin sataan kertaan että en nyt enempää jatka kun se menee aina saman toistoksi (veikkaan että ainakin puolet teistä muistaa jo liiankin hyvin ennestään mitä olen aiemmin aiheesta kirjoittanut kaikenlaisissa keskusteluissa esim. Finissä ja varmaan täälläkin) mutta sinänsä on kyllä mielenkiintoista keskustella aiheesta. "Haliboksi" -ilmaisu oli minulle uusi ja en ole niin pitkään aikaan ollut missään ulkomaisilla ficcisivuilla tai muualla että olisin kiinnittänyt asiaan huomiota, joten on itse asiassa aika mielenkiintoista lukea näitä vertailuja.
Toisaalta sekin voi tosiaan vaikuttaa asiaan, että Suomessa ollaan aika rehtejä siinä mitä sanotaan ja tehdään. Juttelin pari päivää sitten Facebookissa ystäväni kanssa, joka asui Suomessa perheineen viimeiset kymmenkunta vuotta ja nyt muuttivat takaisin tuonne Atlantin taakse. Kuulemma suurin kulttuurishokki olikin kaikkien yllätykseksi iskenyt perheen isään, joka törmäsi työyhteisössä siihen ongelmaan, että hän oli ehtinyt tottua suomalaisten tapaan olla vilpittömiä. Kun sanotaan että "nähdään joskus" tai "pitää joku kerta tehdä niin tai näin" jne niin yleensä suomalaiset ovat silloin myös aikoneet oikeasti niin tehdä eivätkä vain puhu lämpimikseen. Kuulemma jo nyt oli tullut muutamia noloja tilanteita tällaisista tottumuksista johtuen. ;)
Minulle tulee aina näitä kilometripostauksia, jaksaakohan kukaan lukea... Mutta pakko vielä kommentoida noita köyhäilyhäitä. Ymmärrän toisaalta molemmat näkökulmat tilanteesta; pariskunta tahtoo jotain hauskaa, epävirallista ja omannäköistään. Kuitenkin on aika mautonta valita aihe, joka on oikeasti ollut vähän muutakin kuin nostalgisen herttaista ja hauskaa. Hääväki näyttää ihastuttavan onnellisilta kuvissa ja häät ovat varmasti olleet tosi kivat, mutta selvästi niistä huokuu se, että kyseessä ei ole olleet "köyhäilyhäät" vaan varmaan noihin valmisteluihin on mennyt ihan sama raha ja vaiva kuin perinteisiinkin, koska kaikki on tehty ja teetetty yhtä lailla, ainoastaan ulkonäkö on erilainen. Jotenkin luulen, että jos joku olisi pitänyt "luomu-köyhäilyhäät" ja mennyt oikeasti juhliin missä sattuu runttuvaatteissa, jos koristeet olisi tehty vanhoista vessapaperirullista tai sanomalehtisilpusta ja muutenkin kaikki ollut aidosti kotikutoista, kulunutta ja kierrätettyä, niin sama hääpari olisi pitänyt häitä surkeina. ;)
-
Itse asiassa mä kunnioitan sitten taas niitä, jotka sanoo suoraan ettei ne halua kritiikkiä, koska se loukkaa heitä enkä oikein suhtaudu kunnioituksella ihmisiin, jotka perustelevat ilkeät kommenttinsa rehellisyydellä ja suorasukaisuudella, vaikka jo yleisesti ottaenkin suomalainen ilmaisukulttuuri on jyrkempää.
Siksi mä aina päädyn sitten siihen, että jätän yksinkertaisesti kommentoimatta, jos mulla olisi jotain kommentoitavaa, mistä epäilen ettei kirjoittaja ehkä halua kuulla tai suuttuisi jos kommentoisin. En sano mitään vaan olen hiljaa. En tiedä haluaisinko itsekään kuulla sitä, mitä mulla olisi johonkin sanottavaa. Itse asiassa varmaankaan en, koska se mitä mä haluaisin hämmästellä on se, millaisiksi jotkut oikeat henkilöt kirjoitetaan ficistä toiseen. Mä en ymmärrä. Musta tuntuu kuin ne olisi jotain ihan muuta ja ficcarit olisi kehittänyt ficcitodellisuuden, jossa on otettu osa persoonasta ja jätetty pois loput ja sitten tämä toistuu tarinasta toiseen ja kirjoittajasta toiseen täysin samanlaisena. Mä jään miettimään, että onko kyse siitä, että kaikki näkee asian samanlaisena, siitä että ne samat jutut ja viehättää niitä ihmisiä vai mistä. Ihan vastaava ilmiö siis kuin myös muissa fandomeissa. Se vaan ottaa mua nuppiin, kun kaikki on jotenkin aina yksinkertaistettua.
Mieluummin keskustelisin aiheesta jossain muussa kuin ficcien yhteydessä, koska ei mun mielipidekään olisi mikään rakentava palaute eikä kehitysehdotus (inhoan kehitysehdotuksia, en kehitä ketään mihinkään koskaan) vaan pelkkä mielipide. Ja olen turhautunut vain, koska en keksi paikkaa mistä aiheesta voisi keskustella, koska täällä taas ei oikein voi kun täällä on ilmeisesti vain yksi ihminen, joka lukee samoja ficcejä kuin minä. ;D Sitä paitsi tulen aina siihen lopputulokseen, että kyseessä on vain mun ongelma ja jos muut on iloisia, niin mulla ei ole mitään asiaa pilaamaan muiden iloja. Voin vaan itsekseni tuhista ja puhista. ;D
-
Nyt kiehuu yli ja lahjakkaasti. En kuitenkaan haluaisi aloittaa kolmatta maailmansotaa facebookissa, joten puolueeton fifi on oikein mainio kanava mulle tällä hetkellä.
Joku ei tykkää opiskella ruotsia. Ok, sen kanssa olen ihan sujut. Enhän mäkään pidä yhtään luonnontieteistä tai matematiikasta, enkä mä koe tarvitsevani elämässäni jälkimmäistä läheskään lukion kuuden pakollisen palikkamatikan kurssin verran. Mutta olenko siitä huolimatta itkenyt sosiaalisessa mediassa, miten perseestä se on ja vaatinut kovaäänisesti, että koko aine pitäisi poistaa opetussuunnitelmasta? En ole, tätä ei nyt kai voi laskea, kun käytän itseäni esimerkkinä. Sen sijaan kiristelin hampaitani yksin ja istuin ne kurssit läpi, yritin parhaani ja tein voitontanssin kirjarovion ympärillä, kun kaikki kurssit oli hyväksytysti suoritettu (kirjaroviota ei oikeasti tapahtunut, mutta toi sanomaan kaivattua särmää). Minä en ehkä tarvitse kemiaa jokapäiväisessä elämässäni, mutta täälläkin on varmasti aika monta semmoista, jotka on aineen kanssa tekemisissä joko työn tai harrastusten kautta. Ei se ole oppiaineen vika, että se on muinoin katsottu hyödylliseksi kaikille ja valittu osaksi opetussuunnitelmaa. Ja muutenkin haluaisin tietää, miksi yksityisihmiset sekä niiden perässä media on ottaneet juuri ruotsin silmätikukseen. Se voisi olla ihan yhtä hyvin matematiikka, uskonto tai vaikka kuvataide, mutta ei. Pakkoruotsi on paha, hyihyi, pois se opetussuunnitelmasta. Musta ei tule ruotsinopettajaa, eikä se koskaan ole ollut korkeimmalla sijalla mun lempiaineiden luettelossa, mutta silti tällainen yhden aineen julkinen parjaus ärsyttää. Varmasti muillakin aineilla on inhoajansa, mutta jostain syystä omiin silmiini ei ole esim. sosiaalisessa mediassa osunut kuin ruotsivastaisuutta. Miksi ja ennen kaikkea mitä täällä tapahtuu? Argh.
No niin. Olen rauhoittunut, ainakin hiukan ;D Jatkakaa.
-
Ei se ole oppiaineen vika, että se on muinoin katsottu hyödylliseksi kaikille ja valittu osaksi opetussuunnitelmaa. Ja muutenkin haluaisin tietää, miksi yksityisihmiset sekä niiden perässä media on ottaneet juuri ruotsin silmätikukseen. Se voisi olla ihan yhtä hyvin matematiikka, uskonto tai vaikka kuvataide, mutta ei. Pakkoruotsi on paha, hyihyi, pois se opetussuunnitelmasta.
No siis, ruotsista ei ole mitään hyötyä suurimmalle osalle Suomea. :P
Kyllä muakin ketuttaisi jos joutuisin jossain itärajalla opiskeleen ruotsia, kun populaatiossa on enemmän venäjänkielisiä kuin suomenruotsalaisia. Ymmärrän ruotsin opiskelun synnyinkaupungissani ja muulla ruotsinkielisellä alueella, mutta onhan se muuten aika kapulakieli... Joo, ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, mutta ei monissa muissakaan kaksikielisissä maissa tarvitse opiskella sitä toista kieltä. Mun mielestä ruotsi olis ihan hyvä siirtää vapaaehtoiseksi kieleksi ja olen sentään suomenruotsalaisesta suvusta. Suomenruotsalaiset on niin pieni vähemmistö koko maan tasolla, että pöhköähän se on laittaa koko maa opiskelemaan kieltä, jolla ei olisi Suomessa paljoakaan käyttöä nimenomaisen erityisasemansa ulkopuolella. Suomessa kielijakauma ei kuitenkaan ole kuin Belgiassa, eikä odotettavissa ole samanlaisia ongelmia, vaikka suomenkieliset lopettaisivatkin toisen kotimaisen opiskelun.
-
En tiedä pakkoruotsista tai muistakaan pakkokielistä tai pakkoaineista, mutta olen miettinyt tuota pakollisuutta ja sitä että kun ihmisillä on eri aineiden kanssa vaikeuksia, niin ne pitäisi jotenkin minimoida. Siis jos miettii, että toisilla vaan ei ole kielipäätä ja toisille taas matematiikka muodostuu suunnilleen ylivoimaiseksi esteeksi. Niiden pitäisi päästä jollain vähimmäsmäärällä läpi ja sen vähimmäismäärän pitäisi olla pienempi kuin nyt, koska on epätodennäköistä, että ne ihmiset hyötyy siitä että ne rämpii väkisin kurssit läpi ja ahdistuksen määrä maksimoituu.
Mikä nykyään on uskonnon sisältö oppiaineena?
-
Lavande: Juu, ruotsi ei kieltämättä ole mikään käytännöllisin oppiaine. En ole ajatellut järjestää mellakkaa, jos se joskus päätetään siirtää valinnaiseksi ;D Ärsyttää vain, kun asiasta päättävät tahot ovat tulleet siihen tulokseen, että toistaiseksi ruotsi on pysynyt pakollisena osana opetussuunnitelmaa ja tämän oikeutetun kaksikielisyyden sijaan suomalaiset katkeroituvat ja toistelevat, että "eihän Ruotsissakaan opiskella suomea". Jopa mun mielestä ruotsi tuntui joskus turhalta ja sen opiskelu lukiossa oli muutaman kurssin ajan pakkopullaa. Mutta joskus turhatkin asiat voi olla kivoja, eikä niitä tule vihata vain siksi, että ne on turhia. Ja mitä venäjän kieleen tulee, jos minä saisin päättää, myös se olisi nykytilanteessa pakollista suomalaisille.
Mun todellinen ongelma äskeisessä viestissäni oli oikeastaan siinä, että kovinkaan moni ruotsia mukamas niin syvästi inhoava ei osaa perustella kantaansa muuten kuin vaisulla "no mä nyt vaan olen tätä mieltä ja ruotsi on paskaa"- linjalla. Otetaan tällä kertaa vaikka esimerkiksi mun äiti. Se sai ruotsista ehdot silloin, kun oli yläkoulussa eikä kyse ollut niinkään tyhmyydestä kuin välinpitämättömyydestä. Tänäkään päivänä se ei osaa perustella, miksi pakkoruotsi on sen mielestä paha asia. En sano, että kaikkien tarvitsisi osata selittää kuin Runeberg, mutta olisi ihan kiva kuulla muutakin kuin "en mä tiedä, se nyt vaan on niin". Jos kerran koetaan niin suurta vastarintaa jotakin kohtaan, kyllä se mielestäni pitäisi osata selittää edes jotenkin tai muuten on kyse ehkä enemmänkin opitusta käyttäytymistavasta.
Lizlego: Lukion uskonto sisältää pakollisina kursseina mm. kirkkohistoriaa ja maailman uskontoja (Vai oliko se valinnainen? En muista enää). Suomen uskonnoillekin on varattu oma kurssinsa ja siinä käydään läpi vähän kaikkea muinaisuskosta nykyajan uskonnollisiin liikkeisiin. Sinänsä aihe ei ole mun mielestä turha, koska se antaa pohjaa yleissivistykselle ja muiden kulttuurien ymmärtämiselle, poimin sen vain esimerkiksi tuohon. Niin ja, ymmärrän kyllä, jos jonkun inho ruotsia ja muitakin kieliä (tai jotain muuta ainetta) kohtaan johtuu siitä, että ne eivät vain suju työn määrästä huolimatta (oma kettuuntuneisuuteni matematiikkaan jne. johtuu juurikin tästä). Sellainen päätön viha, jota ei osata selittää on kuitenkin kurjaa.
-
Pakkoruotsi on etenkin itäisessä Suomessa monen mielestä maailman turhin asia, mutta se että sitä ei kotipaikkakunnallaan tarvisisi, ei kuitenkaan tarkoita että kieltä ei koskaan tarvitsisi ikinä missään. Se voi tulla hyvinkin tarpeeseen esim. työelämässä, jos saakin muualta päin Suomea töitä. Kieltämättä täällä olisi pakollinen venäjä tarpeeseen, kun todella harva sen valinnaiseksikaan ottaa. (Ehkä nykyään vähän useampi kuin ennen.)
Minä olen aina tykännyt kielten opiskelusta ja ruotsiakin oli kiva opiskella, eikä se tuntunut pakkopullalta, mutta pakko se on myöntää että koskaan en ole sitä mihinkään tarvinnut ja se on hiipunut käytön puutteessa lähes kokonaan. Ymmärrän vieläkin jotakin jos vaikkapa katson ruotsinkielistä ohjelmaa tekstityksellä, mutta en osaisi enää puhua ollenkaan, en muista sanoja ja en todellakaan pysty sitä nykytilanteessa käyttämään missään arjen tilanteessa. Tosin, viimeisen 20 vuoden aikana on tullut vastaan vain yksi tilanne, missä olen kohdannut ruotsalaisen ihmisen niin että olisi ollut mahdollista keskustella ruotsiksi. Tämä henkilö tosin puhui täydellistä englantia ja kommunikointi sillä sujui huomattavasti helpommin kuin tönköllä ruotsin yritelmällä. ;)
Se pakkoruotsista kiukuttelu on kieltämättä ärsyttävää. Yhtä lailla varmaan tosin ärsyttäisi mikä tahansa oppiaine, jota mainostettaisiin pakollisena. Minusta taas tuntuu oudolta se, että etelämmässä ja läntisessä Suomessa tiennimet ja paikannimet ovat kahdella kielellä. Eri asia ehkä vielä, jos joku sana tarkoittaa jotain, mutta tuntuu yksinkertaisesti hölmöltä että joku paikannimi mikä nyt vain on sana ilman merkitystä, on keksimällä keksitty olevinaan olemaan joku ruotsinkielinen eri nimi että sillä nyt vain olisi kaksi nimeä. (Tai toisin päin? En tiedä.) Minusta paikannimet pitäisi olla vain yhdellä nimellä, sen sijaan esim. ohjekyltit kuten "sairaala" tai "poliisiasema", "virasto x" jne luonnollisesti voivat olla kaksikielisiä, koska sehän on oikeasti tarpeellista.
Uskonnonopetusta pidän kulttuurillisesti tärkeänä asiana, mutta olipa sitä tai ei, minusta pitäisi opetussuunnitelmaan sisällyttää pakollinen ja vahvasti painotettu oppimäärä yleistä moraalia, käytöstapoja, toisten huomioon ottamista ja ylipäätään ihmisenä olemista. Se tuntuu nykypäivänä olevan ihan todella pahasti hukassa ja pahemmaksi vain koko ajan menee. Piittaamattomuus alkaa näkyä jo pikkulapsissa ja kouluikäisten kanssa ollaan jo helisemässä. Pakottamista paremmin toimisi ymmärryksen kasvattaminen.
-
Voi sitä itkun määrää, jos venäjästä tulisi pakollinen kieli suomalaisiin kouluihin. ;D Itse kyllä tykkään nyt lukea, mutta tuskin olisin aikoinaan tykännyt ja on se aivan älyttömän hidasta oppia, kun pitää opetella ensin aakkoset ja menee ikuisuus pelkästään siihen, että saavuttaa jonkun säälittävän lukunopeuden. ;D Venäläinen logiikka on kyllä kovasti mun mieleen. ;D Tarkoitan sitä logiikkaa, että missään ei ole logiikkaa kovinkaan paljon ja sanat voi pistää vapaaseen järjestykseen toisin kuin vaikkapa saksassa. Pakkoruotsin vihaaminen on osittain ikuinen muoti-ilmiö. Jo 90-luvulla me käytiin koulussa väittelyä aiheesta ja väittely jatkuu varmasti niin kauan kunnes jotain muutosta ehkä tapahtuu. Ongelma on sekin, ettei voi tietää mistä oppiaineesta tulee lopulta se, josta on tai ei ole hyötyä. Siksi lukio on yleissivistävä ja sisältää monia pakollisuuksia, jotka kuitenkin voivat heikentää motivaatiota.
-
Minä taas en ymmärrä tätä pakkovenäjän väläyttelyä. Venäjä on hyödyllinen kieli, joo. Sitä osaavia ihmisiä tarvittaisiin, joo. Mutta eihän meillä ole koulussa mitään muita pakollisia kieliä, kuin äidinkieli ja toinen kotimainen kieli sekä jokin vieras kieli, jonka lapsi (tai vanhemmat varmaan yleensä) voivat valita koulun opetustarjonnan mukaan - ei siis mikään tietty kieli, vaan yleensä vaan vieras kieli. Jos joku haluaa lisätä pakollisten kieliopintojen määrää, on se ihan perusteltua. Mutta miksi mikään tietty kieli pitäisi nostaa pakolliseksi, sitä en ymmärrä ollenkaan.
Itse kuulun niihin, jotka vastustavat pakollista toisen kotimaisen kielen opiskelua ainakin siinä laajuudessa, missä sitä nykyään on opiskeltava. Ymmärrän historiallisen taustan ja ymmärrän tasavertaisuusjärkeilyn sekä suomenkielisten että ruotsinkielisten kannalta - tai ymmärtäisin, mikäli esimerkiksi peruskoulussa jo voisi saada merkinnän "virkamiesruotsista". Mutta käsittääkseni monessa kunnassa ja monessa ammatissa jonkun muun kielen kuin toisen kotimaisen kielen (oli se sitten suomi tai ruotsi) osaamisesta voisi olla enemmän hyötyä, joten en oikein näe tätä äidinkieli - toinen kotimainen kieli - yksi vieras kieli -systeemiä tarkoituksenmukaisena.
-
Ärgh, kamala tilanne! Sukuriidat+joulu=katastrofi, tämä ei voi päättyä kuin huonosti. Huoh, inhottavaa! Kun kaikki alkoi viisi vuotta sitten ajattelin tästä vielä selvittävän, mutta tuloksena en itse tule toimeen toisten isovanhempieni, ongelmien ytimen, kanssa enkä tahtoisi heitä pilaamaan joulua kuten ei kukaan muukaan, mutta siitäkös riemu syntyy, jos heitä ei kutsuta ollenkaan vaan pelkät toiset isovanhemmat... vielä kun heidän ainoa lapsensa on oma isäni (ei sillä, että isäni heistä pitäisi, mutta kamala tilanne heille).
-
Nyt ketuttaa. Taas ollaan menossa ell:n vastaanotolle virtsakiteiden takia. >:( Se niistä veronpalautuksista ja joululahjoista...
-
Musta tuntuu, että ohjelmistosuunnittelussa on mennyt jotakin pieleen, jos yliopiston sisäistä exceliin pohjautuvaa sovellusta ei pysty käyttämään ilman tarkkaa käyttöohjeiden seuraamista...
-
Musta tuntuu, että ohjelmistosuunnittelussa on mennyt jotakin pieleen, jos yliopiston sisäistä exceliin pohjautuvaa sovellusta ei pysty käyttämään ilman tarkkaa käyttöohjeiden seuraamista...
Ei hämmästytä, kun tuntuu että ohjelmistoja suunnitellaan edelleenkin erillään käyttäjistä. Sitten vielä käytännön toteutus on eri ihmisillä kuin suunnittelijat. Lopputulos voi olla jotain, mitä kukaan ei halunnut. Yhä uudelleen jaksan hämmästellä Wordin käyttöliittymää. ;D
-
Mä haluaisin kirota niin maan perhanasti nyt. Mutta koska tämä on julkinen foorumi, niin yritän siistiä kieltäni ennen kuin alan avautua aiheesta laatujournalismi Suomessa.
Nih. Jos halusin kreditoida naisen ensimmäisenä lehtenä koko alueella siitä, että hänet on valittu yrityksen ekaksi naispuoliseksi toimitusjohtajaksi, niin se editoidaan pois merkkimäärään vedoten. ja jotenkin mystisesti samassa jutussa vain yhden kerran mainittu sana "poliisi" on pitänyt muuttaa "liikennesääntöjä valvovaksi viranomaiseksi". Que?
Mielenterveysongelmista ei saa puhua, sillä se on räjähdysherkkä aihe. Räjähdysherkkä? Kuka siinä räjähtää, jos jossain paikallisessa lehdessä kirjoitetaan tuhannen merkin (siis merkin, ei sanan) näkökulmateksti ko. aiheesta? Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä niin kauan, kunnes sen haluaa julkistaa, näköjään.
Ja muutenkin aina pitäisi olla semmonen vittujeejee kaikilla on kivaa-linja ja ollaan niin helvetin kultturelleja ja sovinistisia ja naiset keittiöön. Mitähän minä siellä toimituksessa edes teen? No kuvaan ja roikun netissä. Kun eihän tytölle voi antaa juttuja kirjoitettavaksi, kun... no, en ole vieläkään saanut syytä. Joo, en ole ammattilainen. En ole tehnyt toimittajan työtä viimeiset 20 vuotta, mutta kyllä minäkin nyt osaan pistää asioita paperille ja vielä ihan loogisessa järjestyksessä (tätä ei nyt lasketa, tämä on ragea). Enkä mä haluakaan millekään eeppiselle poliitikkojen varjostuskeikalle (tässä kaupunginpahasessa on edes paha repäistä sellaista mistään), mutta kyllä asioista pitäisi pystyä puhumaan niiden oikeilla nimillä ja niin kuin ne on.
Ja kyllä minäkin nyt osaan niistä vesiputkista kirjottaa, varsinkin kun on materiaali nenän edessä.
Argh. Olen puhunut. Jatkakaa.
-
Luokkalaisten piti tulla pelaamaan lautapelejä ja juhlistamaan yhden heistä synttäreitä meille illanvieton merkeissä, mutta kaikki peruivat tulonsa. Kiitti, enhän ehtinytkään kuin siivota ja hommata vähän pientä naposteltavaa teitä varten. No juon sitte yksinäni ja syön kaksi kiloa porkkanaa. >:(
-
Kurja tilanne, Chuuko! :( Tuollainen massaperuminen on niin ärsyttävää ettei tosikaan. Kutsu muita kavereita kylään ex tempore illanviettoon ja porkkanansyöntiin, jos siellä on lähellä joku, niin ei ärsytä niin paljon?
-
Syötiin sit avokin kanssa kahestaan puolet niistä porkkanoista ja pelattiin Carcassonnea puoleen yöhön saakka. ;D Loppujen lopuksi ei juurikaan edes harmittanut, että saatiin viettää iltaa kaksin, mutta onhan tommonen käyttäytyminen nyt vähän ärsyttävää. Oli muuten viimeeinen kerta ko yritän järjestää tuolle porukalle mitään.
-
Mä missasin synttärikekkerit, koska kadotin kännykän (siis unohdin sen koulun lokeroon ja vielä ehdin ajatella että sinne se kuitenkin jää ::)) ja kannettavan verkkohjohdon, jonka olin sitten jostain älynväläyksestä tunkenut tyynyn alle. Tai luultavasti olin siirtänyt sen sinne siinä vaiheessa kun viimeksi imuroin ja olin vaan tyytyväisenä luullut, että kone on virtajohdossa kiinni, koska virtajohto oli töpselissä. Ei vaan ollut toinen pää kiinni missään. ;D Kaiken kukkuraksi ketutti, että lisin päässyt paikalle, jos joku olisi kertonut mulle etukäteen edes paikan, missä kekkerit on, mutta kukaan ei ollut edes kutsunut mua niin miten muka mä olisin tiennyt minne mennä enkä edes että mihin aikaan? ;D Ehkä toi kertoo jotain siitä, kuinka haluttu vieras olin tai jotain, joten ehkä ei tartte tuntea huonoa omatuntoa. ;D Kaljat voin toki tarjota myöhästyneenä. ;D
-
Siinä sen näkee, miten riippuvainen ihminen on näistä elektronisista laitteista. Yksi kun katoaa, niin toinenkin takuuvarmasti lakkaa toimimasta juuri silloin ja sitte ootkin ihan pimennossa kaikesta. Mun olis pitänyt silloin perjantaina käydä kaappaamassa sinut mukaan suoraan koulusta ja harkitsinkin sitä vakavasti, kun en sinua saanut kiinni. Pahus, kun olisinkin. :(
No, olen edelleen yhtä vanha ja juhlia ehtii vieläkin. Ja sitten pidetään ne vuosisadan kekkerit, kun saan viimeinkin haluamani asunnon. ;)
zilah
-
Mä en nyt tiedä mihin topicciin tää olis pitänyt tunkea, mutta ahdistaa ja stressaa ja jännittää ja pelottaa ja ja ja! ??? Yritän siis keskiviikkona saada keikkalippuja Irlannista, ja tiedän jo etukäteen, että jos olen liian hidas, se vitutus ja pettymys on jotain ihan omaa luokkaansa - ja jos saankin ne, sekoan varmaan täysin. Äh, voisiko olla jo keskiviikko, jottei tarttisi olla näin hermorauniona jatkuvasti!
-
Flunssan lisäksi ketuttaa eräs tietokonepeli. Taistelemalla taistelin liigalevelini eilen tasolle 5, ja nyt jonkun paskan nettiyhteyden takia lentelin ulos pelistä pariin otteeseen ja tipahdin yhdeksännelle ja viimeiselle liigalevelille. Kiitti vaan, mut luokitellaan pelin nollaksi olematta itse syyllinen asiaan mitenkään. >:(
-
Eikö ihmisellä ole joku oikeus lomaillakin? Haluaisin viettää rauhallisen talviloman ja kerrankin tehdä jotain kivaa, mutta armaat sukulaiset on ilmottaneet omillaan entisiin työpaikkoihini, että olen käytettävissä vaikka heti. :( En ole! Mulla ei ollut kesälläkään lomaa ku kolme päivää, haluan joskus aikaa tehdä jotain muutakin kun opiskella tai työskennellä. Ei kukaan painosta serkkujani tai siskoani töihin, miksi mua?
Mulla oli sitä paitsi molemmissa paikoissa terveysongelmia, ensimmäisessä työasento ja taukojen puute tuntui sydämenpistoksina ja toisessa huono ilmanlaatu sai allergiat ihan uusiin afääreihin ja olen siitä huolimatta valmis menemään jälkimmäiseen uudelleen ensi vuonna kesäksi. Asia ei kuulu heille! Ihan turha syyllistää, että joo ei kannata valittaa, että elämä on kallista jos ei ole yhtään valmis näkemään vaivaa rahan eteen, kun en kuitenkaan turvaudu heihin taloudellisesti. Ainoan kerran, kun olen ollut toimettomana sitten 15-w oli nyt tammi-huhti kun olin työttömänä ja silloinkin tein paljon vapaaehtoistyötä ja teatteria.
Ja äh, eniten ärsyttää itseni, koska tuntien omaa itseäni luultavasti poden loppuloman huonoa omatuntoa siitä, etten soita takaisin tuonne ja mene kuudelta pakkaseen seisoskelemaan koko päiväksi ilman taukoja minimipalkalla.
#valivali
-
Mä en ole kirjoittanut oikeastaan sanaakaan viimeisimmän kalenteriluukun jälkeen ja nyt on aivan polttava pakkomielle tuottaa jotain todella söpöä ja vaaleanpunaista, mutta pitäisi herätä huomenna aikaisin eikä ehtisi päivällä nukkumaan ainakaan kovin aikaisin päivätorkkuja. Aaargh! Miksei voi odottaa yhtä saamarin vuorokautta? Mä tiedän, että jos nyt yritän nukkua, pyörin vain miettimässä mun ideaa, joka ei ole yhtään mistään kotoisin, mutta on vaan pakkomielle päästä kirjoittamaan tai pää hajoaa! ;D
-
Mä en tiedä, kuuluuko tämä ketutusarkistoon, koska olen ihan semi-iloinen tästä, mutta kyllähän kyseessä oleva asia ketuttaakin ja rankasti, joten...
Jotkut ehkä mahdollisesti muistaa, kuinka ihkutin ihastumistani toisessa topassa pari viikkoa sitten. Joo, no, eilen tää tunteiden kohde tuli kaapista ulos. Että... jee. Tietysti on ihan mahtavaa, että sillä on rohkeutta tehdä niin ja myöntää olevansa homo, mutta valitettavasti en saa järkeiltyä ihastustani pois. Ainakin voin todeta, ettei vika ollut mun luonteessa vaan sukupuolessa ja sitä en kyllä rupea muuttamaan ;D Ja hei, mulla on homokaveri. Kuinka moni nainen haluaa sellaisen? Tv-sarjojen mukaan aika moni.
-
Työpaikan lounasravintolassa oli jouluateria. Menin sitten syömään, kun työkaveri pyysi. En ollut syönyt eilen kunnolla ja tänä aamuna en myöskään ollut syönyt, vaan juonut vain kolme isoa mukillista kahvia. Noh, onnistuin tietenkin saamaan niin järkyttävän kahvikuppineuroosikohtauksen, etten meinannut saada syötyä mitään! Jumalauta! Nolotti ja ketutti ja vitutti niin armottomasti, ettei oo tosikaan. Ja tietysti kun hermostuin, niin tärisin sitten vähän vielä lisää. >:(
Onneksi tulee joulu. Taidan mennä sängyn alle piiloon ja hautautua peittoihin ja tyynyihin. Murisen jokaiselle, joka yrittää kaivaa mut sieltä esiin. Makaan piilossa ja luen paljon pwp:tä ja nousen joulun jälkeen esiin uudistuneena kuin feenix-lintu! ;D
-
Huh, Nappeli, kuulostaa ikävältä. Mutta joulusuunnitelmat vaikuttavat hyvältä lomalta ja itsensä paikkailulta ;)
-
Nappeli, sun pitää alkaa syömään kunnolla! Ei ole mitään järkeä sun touhussa, että et syö ja kittaat vaan kahvia! :o
Meillä oli joulupuuro ja tottakai se soppa sitten valui yli reunojen. ::) Ei, sitä ei voi mitoittaa oikein eikä Siperia ikinä opeta. Ja yksi ryhmäläinen nauroi vieressä. Olen sen vakio naurunaihe. No, hyvä että jollakin on hauskaa. Mieluummin niin kuin että itkisi tai tuijottaisi epäuskoisena. ::)
Ketuttaa, ettei maailmanloppua tullut. Olisihan tämä nyt joutanut loppua. ;D Varsinkin kun sitä ehdittiin jo jauhaa, vaikka kuinka kauan. No idioottihan se olisi uskoa, että maailma loppuu siihen, kun joku pölvästi on jotain kalenteria tehnyt. ;D
-
Komppaan vakavasti Lizia, Nappeli. Pelkkä syömättömyyskin tekee tuonkaltaisia oireita, ainakin itselläni. Joskus tajuan syödä vasta sitten, kun verensokeri laskee niin alas että tärisee ja on ihan pyörtymispisteessä. Ja siihen vielä kunnon kahvinkittaus päälle niin avot! :o Kuuppa on ihan takuuvarmasti sekasin kuin seinäkello. :P
Ja pakko tunnustaa: niin yybersosiaalinen kuin muutoin olenkin, odotan innolla lomaa jolloin saa olla vain omassa, hyvässä seurassaan. Nyt kun olen eronnut, todellinen luonteeni tulee esille yhä enemmän ja enemmän. Ystäväni ovat minulle rakkaita, mutta heidän olemassaolostaan huolimatta olen pohjimmiltani yksinäinen susi. Ellen saa olla tiettyä määrää yksin, minä ahdistun ihan hirveästi. Tuntuu ihanalta, kun saan viimeinkin asustaa kodissani yksin, ilman että on velvoitteita pitää seuraa yhtään kenellekään.
zilah
-
Ketuttaa, ettei maailmanloppua tullut. Olisihan tämä nyt joutanut loppua. ;D Varsinkin kun sitä ehdittiin jo jauhaa, vaikka kuinka kauan. No idioottihan se olisi uskoa, että maailma loppuu siihen, kun joku pölvästi on jotain kalenteria tehnyt. ;D
Nii, varsinkin ne tontut jotka ei suostuneet tajuamaan että kyse ei ollut maailmanlopusta vaan aikayksikön täyttymisestä. Olikse nyt hindut joilla on myös erittäin pitkiä ajanjaksoja käsittävä kalenterijärjestelmä... muistaaksen siinä on kahdenkymmenen vuoden kausia, joista neljän satsi on "aikakausi", aikakausia kun on kaksitoista, se on "maailmankausi", ja sadan maailmankauden aika on Brahmalle kuin yksi silmänräpäys. Tai jotain sinne päin. Ja kiinalaisen eläinradan lasku pyörähtää alkuun aina 60 vuoden välein tjsp?
-
Eikös mayakalenteri ole kuitenkin kaikissa muissa kohdissa jatkunut, kun on siirrytty aikakaudesta toiseen, vaan tässä kohtaa se katkeaa kokonaan? Eli tämän piti olla se Maailmanloppu, ei pelkkä aikakauden vaihtuminen? Tai näin puhuttiin joskus yli kymmenen vuotta sitten, enpä ole asiaan sen jälkeen enempää perehtynyt. Tosin ilmeisesti nyt oli löytynyt joku seitsemän tuhannen vuoden päähän ulottuva mayakalenteri. "Niinhän se on, että parhaat tarinat eivät ole tosia. Niiden hyvä puoli on, että ne voisivat olla tosia!" kuten presidentti Kekkonen joskus sanoi.
-
Täällä me mistään mitään tietämättömät kitistään ja kuittaillaan, vaikka ihan saletisti jotkut tosielämän Buffyt, Winchesterit ynnä muut on raatanu perse ruvella sen eteen, ettei maailmanloppu tullut. Siihen mä haluan uskoa, tuntuu heti hohdokkaammalta.
-
Gwyneth, ei... siinä erityisen tunnetussa maya-kalenterissa (esineessä/merkinnässä, ei koko kalenterijrjestelmässä) vaan loppuu ilmaisevat numerot kesken. Sama tilanne kuin auton trippimittari pyörähtää nollille 9999,9 kilometrin jälkeen. Viimeisimmässä Tiede-lehdessä kerrottiin, että muissa maya-kalentereissa on ollut paljon pidempiäkin aikayksikköjä... odotas kun lainaan.
1 vrk = k'in
1 "kuukausi" = winal = 20 k'in = 20 vrk
1 "vuosi" = tun = 18 winal = 360 vrk
k'atun = 20 tun = 72 000 vrk
bak'tun = 20 k̈́'atun = 144 000 vrk
1 "maailmanaika" = 13 bak'tun = 1 872 000 vrk eli n. 5126 a
Maailma on siis "loppumassa" koska mayat valitsivat kolmannentoista bak'tunin eli "nykyajan" aluksi jostain syystä vuoden 3114 eaa. Numero kolmetoista tulee mayamytologian taivaankerrosten lukumäärästä, kaksikymmenjärjestelmän mukainen varsinainen aikamitta on kuitenkin:
piktun = 20 bak'tun = 8 000 a
ja sen vieläkin isommat lukuyksiköt
kalabtun = 20 piktun = 160 000 a
kinchiltun = 20 kalabtun = 3,2 miljardia vuotta.
Tervetuloa mayavuoteen 14.0.0.
-
Eikö ne vasta löytänyt maya-kalenterin jatko-osan, joka oli vanhempi kuin se edellinen, jonka piti päättyä eilen? ;D Tää jatko-osa päättyy seitsemän tuhannen vuoden päästä. Että sitä taas odotellessa.... ;D
//Eikö sekin just ollut viimeisimmässä Tiede-lehdessä?
-
Onko se sitten ihan huuhaata, kun 2012-leffassa selitettiin kalenterin loppuvan tähän vuoteen siksi, että kaikki aurinkokunnan planeetat on silloin jonossa? En tiedä mayoista kovinkaan paljon, mutta leffaa katsellessani uskoin tuohon ihan täysillä.
Ja sitten omaan ketutukseen. Tai no, nyt jo pikemminkin sarkastiseen käkätykseen. Jos joku keksii itsestään täyttyvän listauksen, tulen rakastamaan häntä myötä ja vastoinkäymisisissä. Koska listauksen täyttäminen on yhtä tuskaa! Äärgh, täydensin sinne juuri parin kuukauden tekstit. Ei niitä ollut kuin pari, mutta pelkästään puuttuvien selvittäminen on jo hirveää... aina päivittäessäni vannon, etten enää ikinä julkaise mitään ihan vain päästäkseni päivityksestä. Ja sen jälkeen alan nauraa turhautuneena. Mutta itsestään täyttyvä listaussysteemi olisi ihana! Pitää pyytää ensi vuonna joulupukilta, eikös tontut osaa mitä tahansa? Ihan huomiseksi ei taida enää ehtiä. Tai sitten pyydän orjatontun, se voisi samalla siivota ja keittää kahvia. Tai lähetän Pauligille, vai kenen ne überkahvikoneet onkaan, palautetta, että niiden koneeseen pitää asentaa vielä automaattinen listauksenpäivittäjä, koska vasta sitten kahvista pystyy kunnolla nauttimaan.
// niin joo ja sukastakin loppui lanka kesken! Ärgh, en kyllä ala ostaa lisää! Annan sitten lahjaksi yhden samanlaisen sukan ja toisen puoliksi samanlaisen.
-
Oih, sukulaislapsia kaitsiessa muistaa kyllä, miksen haaveile omista lapsista vielä ainakaan viiteentoista vuoteen ~♥
Laitoin just kolme kauhukakaraa nukkumaan, niillä on herätys kuudelta. Mulla loppu sokerihumalaisten lasten (miksi ihmiset antaa lapsille karkkia?) kanssa keinot kesken, niin että uhkasin skalpeerata kummipoikani nallen jollei se asetu aloilleen. Katsoi mua niin murhaavasti, että varmaan tuhosin koko sukulaissuhteen... Vaatimukset ei siis ole, että täytyisi nukkua, kunhan vaan pysyy omassa huoneessaan hiljaa, ettei herättäisi neljättä, joka on vielä vauva. >:(
-
Lavandehan käyttää ihan noita perinteisiä, hyväksi havaittuja lastenkasvatusmetodeja. Nehän ovat kiristys, uhkailu ja lahjonta. ;D
Ihan rauhassa vaan. Tuonikäinen unohtaa nopeasti, eikä kanna kaunaa. Kokemusta on.
zilah
-
Onko se sitten ihan huuhaata, kun 2012-leffassa selitettiin kalenterin loppuvan tähän vuoteen siksi, että kaikki aurinkokunnan planeetat on silloin jonossa? En tiedä mayoista kovinkaan paljon, mutta leffaa katsellessani uskoin tuohon ihan täysillä.
Sellaisessa jonossa kuin ne viime aikoina ovat ehkä asettuneet ne asettuu varsin usein eikä maailma ole silloinkaan loppunut. Tällä kertaa jono ei myöskään ole kovin suora. Tämäkin Tiede-lehdessä jota en kyllä välttämättä hoksannut ottaa mukaan.
-
Nyt taas sitten jokin mättää jossain, kun sekä gmailin että Fifin uudet yksärit tai ilmoitus siitä tulee noin niin kuin vuorokauden jälkijunassa siitä kun viesti on lähetetty. Vai voinko mä olla niin sokea, etten näe? Nyt näkyy lisäksi nyt yksi uusi yksäri, vaikka ei ole mitään uutta yksäriä, kun kaikki olen lukenut. :P
-
Nousipa sitten kuume eilen, joten se siitä joulufiiliksestä. >:( Vedin koko illan vaan särkylääkkeitä ja kuumaa juotavaa, ja samalla tavalla starttasin aamunkin. Ärsyttää ihan hulluna. >:(
-
Onnea joulufiiliksestä, malla! Mun siskolla on niin vitun hirveä silmätulehdus, ettei lääkärin viime viikolla antamat tavalliset lääkkeet tehoa ja sen pitää mennä uudestaann lääkäriin... Ja mä usutin sitä menemään tänään, on noi silmät kuitenkin sen verran tärkeät jokapäiväisessä elämässä, oisin ollu valmis käkkii sen kanssa aattonakin influenssamummojen keskellä päivystyksessä, mutta se kieltäytyi. Mutta joo, joulufiilis oli katossa, kun silmä oli valonarka, reppana teippasin sen jossain vaiheessa kiinnikin kun alkoi ärsyttää niin paljon.
-
Koita parantua, malla! Onneksi glögi on kuumaa :)
Näistä joulufiiliksistä kun puhutaan veljeni veti hurjat chaplinit joulusaunan lattialle ja sai ilmeisesti aivotärähdyksen. Ei sentään haljennut pää kirjaimellisesti, onneksi, mutta meni tasapaino joksikin aikaa ja oli ihan pökkyrässä koko loppu päivän eikä omista selkeitä muistikuvia jouluaatosta. Minä tahansa toisena päivänä olisi päässyt acutaan, mutta ei nyt jouluna viitsinyt. Onneksi on kunnossa, säikähdin tosissani! Kamala ontto räsähdys...
-
Oih, paranemista kaikille vammautuneille <3
Mua ketuttututututtaa!!! Oon kirjoittanut tässä kuussa tasan 161 sanaa ja sen lisäksi kai kääntänyt parisataa sanaa joskus alkukuusta. Siinä saldo. Melkoinen pudotus nanoilumääristä, mutta ymmärtäähän sen toki, että kun kuukauden sinnittelee ja pyrkii miltei kahteen tonniin päivässä, niin hetken haluaa huoahtaa. Mutta kuukausi ei ole enää hetki :(
Mua pelottaa, että tulee taas joku vuoden tai parin blokki. Niitäkin on nähty =/
-
Mua pelottaa, että tulee taas joku vuoden tai parin blokki. Niitäkin on nähty =/
Sulle mitään blokkia tule, kun ollaan sun tukena täällä :'D Ollaan niin mahtavia, ettet voi vastustaa sitä, että saat ilahduttaa meitä uusilla ficeillä, vaikka ihan vaan raapaleilla.
Oon flunssaisena töissä ja jätin nenäliinat kotiin. Täällä ei ole paperipyyhkeitä vessoissa, vaan ne perhanan kangasaparaatit, jotka kelautuu sisään vähän kerrallaan. Ja ihan oikeasti, tätä räkää on kohta kaikkialla. Ei välttämättä mun poskionteloiden/sierainten ulkopuolella, mutta pään varastointikyky ylittyy ihan just. Ja ruokikseen on vielä 45 minuuttia.
Miksi olen näin muistamaton ja joudun kärsimään siitä mitä naurettavimmilla tavoilla?
Ja anteeksi, jos ällötin jotakuta.
-
Tuskin vessapaperi kankaisena versiona on? Koveta nenänaluksesi, niistä vessapaperiin! Se sattuu ehkä, mutta enemmän sattuu räkiä hihaan :F
Jaa joo, eilen kirjoitin muutaman sanan väkisillä, mutta paskaahan sieltä tuli. Ei ehkä pitäis aloittaa blokinmurtamista ficillä, joka on kangerrellut jo niin monta viikkoa... ::)
-
Kyllä sitä perkele on taas saanut sukulaisistaan ihan tarpeeksi. Voipi mennä aika pitkään ennen seuraavaa vierailua. >:(
Zilah
-
Kyllä sitä perkele on taas saanut sukulaisistaan ihan tarpeeksi. Voipi mennä aika pitkään ennen seuraavaa vierailua. >:(
Mulla on aina samanlainen olo joulun jälkeen - tai oikeastaan jo siinä aattoiltana alkaa vilkuilla kelloa, että josko ne jo lähtisivät kotiinsa... Mutta tsemppiä, zilah!
-
Kiitos, Malla. Tsemppiä tarvitaan. Mikä helvetti siinä on, että kun mun sukulaiset tappelee niin ihan takuuvarmasti se oon minä jolle asiasta avaudutaan. Tapelkoot keskenään jos on pakko tapella, kele.
Zilah
-
Mulla on sama ongelma - jostain syystä aina meikän niskaan kaadetaan perheen riidat, ja vaaditaan valitsemaan puolia tai antamaan mielipiteitä asioista. Todella ärsyttävää sellainen. >:( Oon kyllä nyt teroittanut jo vuosien ajan sitä, että vanhempien väliin en halua mennä, ja ne on viimein sen tajunneetkin. Oli todella hämmentävää ja lannistavaa lapsena valita puoliaan vanhempien riidoissa, ja kuunnella isällä miten äitiä mollattiin ja äidillä miten isää mollattiin; ei sen pitäisi niin mennä.
No joo, se niistä lapsuuden traumoista, ja sitten uusimpaan ketutukseen: ruoka. Käytiin kuluttamassa joululahjoiksi saatuja lahjakortteja, ja siinä rankan shoppailun (paino sanalla rankan - ei ollut fiksu idea lähteä vielä flunssaisena ostoksille!) ohessa tietysti iski nälkä, joten päätettiin käydä syömässä. Valitettavasti vähintäänkin puolet Itä-Helsingin asukkaistakin olivat päättäneet niin tehdä, ja ihan joka paikassa oli hirveät jonot. Lannistuneina suunnattiin mäkkäriin, mutta siellä odotti vieläkin pidemmät jonot. Päädyttiin sitten muutaman mutkan kautta Chico'siin, joka on yleensä ollut tasaisen hyvä safkapaikka. Vaan eipä ollut tällä kertaa. Vaikka ravintola oli melko tyhjä siinä vaiheessa, saatiin odotella palvelua vaikka kuinka kauan - tarjoilijat viettivät suurimman osan ajasta juoruillen ja kikatellen tiskin takana. Meikän annoksesta puuttui juuri se ainesosa miksi sen tilasin (sinihomejuusto), molempien kasvikset olivat todennäköisesti edellisen päivän annoksista kasaan kaavittuja, perunat olivat raakoja ja imelä kastike peitti kaikki muut maut alleen. >:(
-
Ush, jaksamista teille kaikille, jotka joudutte kuuntelemaan sukulaisten riitoja ja seisomaan vanhempienne välissä! Meillä sukulaisiin pidetään niin harvakseltaan yhteyttä, ettei ole edes sukuriitoja puitavana - kai ne sukuriidat on enemmän sitä, ettei olla hyväksytty toisten valintoja ja on siksi vaan laitettu välit poikki. Tai sitten ihan muuten vaan, en usko että meidän suvussa molemmilla puolilla kaikki ovat vaan riidoissa keskenään. Minä en ainakaan ole riidoissa oikein kenenkään kanssa, mutten silti pidä mitään yhteyttä. Joskus laitoin joulukortit vielä sukulaisille ja sainkin kortteja, nyt sekin on jäänyt, puolin ja toisin.
Minua ketuttaa se, että olen niin saamarin hidas kirjoittaja. Ja nyt minulla on aikataulukin, koska kirjoitan hahmoja peliin ja ne pitäisi saada pelaajille nyt heti. Tavallaan hahmokirjoitus sopii minun kirjoitustyylille tosi hyvin: saan kirjoittaa samoista tapahtumista monta eri tulkintaa, käännellä ja väännellä asioita, kääntää näkökulmat päälaelleen uudelleen ja uudelleen. Juuri siitä olen aina tykännyt. Ja nyt pelaajan on pakko myös lukea tekstini, hah! Mutta kun tämä vaan on niin hidasta! Ja välillä inspiraatio vaan loppuu, tarina ei kulje, en löydä näkökulmaa enkä saa hahmosta järkevää kokonaisuutta, tunnelma ei välity tekstiin ja mikään ei toimi. Ja kun kirjoittaa aikataulun kanssa, ei ole varaa blokkeihin. En tajua, miksi lähdin tähän. Ihan idioottimaista!
Ketuttaa sekin, etten ole ehtinyt lukea pitkään aikaan mitään fiktiivistä ja kun saan jotakin luettua, halusin jutella kirjasta jonkun kanssa. Sitten selaan kirjablogeja ja foorumeita ja löydän jostakin lyhyitä mainintoja ja keskustalunalustuksia kirjoista, joista puhuisin mielläni, mutta ne foorumit, kuvaukset ja yleinen keskustelu eivät rohkaise siihen. Ja ainoat kirjat, joista minun lähipiiri nykyään haluaisi keskustella ovat Potterien lisäksi Nälkäpelit (en ole lukenut) ja Fifty Shadesit (en aiokaan lukea, koska kukaan ei puhu niistä mitään hyvää ja niitä lähinnä vaan haukutaan, enkä halua niin paljoa osallistua keskusteluun, että jaksaisin lukea kirjasarjan, josta kukaan ei pidä). Niin ja sitten kirjallisuutta opiskeleva kaverini, jonka kanssa voisi muuten puhua, mutten ole lukenut monia niitä kirjoja, joita he lukevat ja niistä, jotka olen lukenut, en osaa tehdä sellaista analyysiä (en osaa edes sitä terminologiaa), että siitä olisi hänelle iloa. Pläh.
-
^ Perusta tänne lukupiiri? Eikös siitä puhuttukin joskus?
Mä en ole lukenut Fifty Shadesia mut luin MotUa aikanaan kai lähemmäs sata lukua eli siis tykkäsin siitä ficistä. Se jäi mulla muistaakseni kesken vain siksi, että Twi-huuma laski niin paljon, etten enää jaksanut edes au-human ficcejä lukea. Mut kyllä mä varmaan kirjoistakin tykkäisin, kun ne käsittääkseni aika pitkälti seuraa sitä ficciä :)
-
Entä jos tehdään tänne joku kirjoista keskustelemisen ketju? Tosin ihan muistelen kuin täällä jo olisi jotain sellaista. Mitä olet lukenut viime aikoina tai haluaisit lukea? Minä ainakin luen koko ajan aika lailla laidasta laitaan, mutta Nälkäpelistä ei juuri ole minulla sanottavaa ja Fifty Shades -sarjaan tuskin tulen puuttumaan, joten eihän sitä tiedä vaikka tuuri kävisi. Paitsi jos tahtoisit keskustella Sofi Oksasesta - niistäkään kirjoista en oikein ole kiinnostunut.
-
Entä jos tehdään tänne joku kirjoista keskustelemisen ketju? Tosin ihan muistelen kuin täällä jo olisi jotain sellaista.
Täällä on kai vaan suositteluketju, ei niinkään kirjoista keskustelemiseen keskittyvää topaa. Joten siitä vaan pystyyn. Mun lukemistot käsittää lähinnä tota fakta-puolta, mutta olisihan se silti minustakin ihan kiinnostavaa kuulla romaaneista, jos vaikka joskus innostuisi jonkun itsekin lukaisemaan...
-
No mutta, tehdään sitten sellainen! :) Minusta yleinen keskustelu kaikista kirjoista olisi kivempi kuin varsinainen lukupiiri, kun kaikki kuitenkin lukevat eri kirjaa eri aikaan. Voisi sitten keskustella mitä on tykännyt jostain kirjasta jonka on aiemmin lukenut ja miksi. Spoilerien kanssa tietysti pitää vähän varoa, mutta varmaan sellainen yleisluontoinen keskustelu menisi ihan hyvin?
Ja kun aina pitää verrata Finiin jossain asiassa, niin mainitsen ihan uhillanikin ( ;) ) että siellä on minusta se kirjat ja kirjallisuus -tyylinen keskustelu nykyään suosikkipaikkani. On mielenkiintoista nähdä mitä kukin on lukenut ja lukemastaan tykännyt, ja sitten voi käydä kirjastosta tutkimassa niitä kirjoja joita moni on suosittellut ja katsoa täsmääkö maku. :)
-
Sain juuri joululahjaksi 3 uutta kirjaa, hyllyssä odottaa vielä 2 uutta (joita en voi lukea kun puuttuu molemmista sarjoista yksi osa välistä), ja tulipa tilattua tänään vielä yksi kiinnostava opus lisää, joten kannatan tuota yleistä keskustelutopaa kirjoille! :) Luen nykyään vähän vähemmän kirjoja, mutta olisi kiva voida keskustella välillä lukemastaan jonkun kanssa.
-
Mua harmittaa, kun en tiedä milloin mulle vittuillaan ja milloin ei. Yleensä ei harmita, mutta just nyt ehkä vähän harmittaa. En ole ikinä ennen epäillyt kyseistä ihmistä vittuilusta ja olen kuitenkin tuntenut useamman vuoden, mutta nyt olen alkanut epäillä, että mulle on vittuiltu koko ajan. Mistä sen voisi saada selville onko vai ei kysymättä onko vai ei vai pitääkö se kysyä? Mä en halua kysyä. Silläkään ei oikeastaan ole väliä, että onko koko juttu vittuilua vai ei, vaikken tykkääkään siitä että mut tehdään tyhmäksi. ;D Tässä tapauksessa en niinkään välitä, koska olen oikeasti ihan idiootti ja kyseinen ihminen on taatusti mua miljoona kertaa älykkäämpi, mutta haluaisin vain tietää, että onko keinoja paljastaa itse itselleen milloin toinen vittuilee ja milloin on tosissaan. Multa menee luultavasti aika paljon vittuilua myös ohi muutenkin, koska en oleta että ihmiset vittuilee ainakaan livenä kovin pahasti ja jos niiden naama on peruslukemilla, sitä vähemmän oletan yhtään mitään. ::)
//Kyseinen asia vaan on sellainen, että sen suhteen lähes toivoisi että se on vaan vittuilua. Se olisi helpotus tietää. Luultavasti kysyn seuraavan kerran nähdessäni, jos muistan. ;D
-
Kiitos! Te olette kaikki niin herttaisia, ettei tässä voi olla edes kettuuntunut enää :)
Fiorella, olen seurannut sitä Finin kirjakeskustelutopicia harvakseltaan ja sieltä saa välillä poimittua hauskoja kirjavinkkejä ja se on mukavan vilkas keskustelu. Mutta siellä on kuitenkin enimmäkseen tapana esitellä kirjat lyhyesti kirjoittamalla jokin takakansimainen kuvaus kirjasta. En ole oikein uskaltanut sekaantua keskusteluun, kun aina jos huomaan jonkun mainitsevan siellä kirjan, josta haluaisin puhua, on siinä välissä jo useita tuoreempia viestejä eikä siellä muutenkaan ehkä ole tarkoitus keskustella sillä tavalla kuin tahtoisin. Minä tykkään kuulla mielipiteitä henkilöhahmoista, jotain kirjan teemoista tai vaikka jotain pientä hauskaa yksityiskohtaa kirjan taustoista tai vaikka suosikkikohtauksia tms. Toisaalta minua ei yleensäkään haittaa spoilaantua kirjojen suhteen, en yleensä lue niin juonikeskeisiä kirjoja että spoilaantuminen kauheasti haittaisi.
Malla, mitä kirjoja sait joululahjaksi?
Liz, ääh kuulostaa tosi inhottavalta tilanteelta! Kysyminen voi olla tosi vaikeaa vuosien jälkeen, mutta toisaalta keljua sekin, jos kyseinen henkilö ei ole tarkoittanut vittuilla ja kuvittelet nyt sitten niin :P Ja jos hän on vittuillut, voi hän vaikka hämmentyä kun kysyt asiasta suoraan.
-
Siis ei asia ole vuosia vanha (tai alkaa sekin olla) vaan mä olen vaan tuntenut henkilön useamman vuoden enkä ole koskaan ajatellut, että hän voisi mulle jossain asiassa vittuilla tai tehdä pilaa niin etten mä tajuaisi. ;D Asia on kohtuullisen tuorekin tai sanotaanko että toistuva eikä nyt niin vakavakaan. joten en tiedä olisiko sen kysyminen loukkaavaa. Voi olla. En väitä, että olisin niin läheinen että osaisin sanoa enkä ole varma, että jos loukkaisin, sanoisiko kyseinen henkilö sen mulle suoraan vai ei. Epäilen hieman ettei, mutta samalla olen melko varma, että pystyisin kysymään tätä niin, ettei se loukkaisi. Itse asiassa siihen liittyy muitakin juttuja, jotka puhuisi sen puolesta, että kyseessä on kaikelta osin vähän niin kuin vitsi, joten ehkä mun täytyy selvittää vitsi loppuun saakka. ;D Voi olla muitakin syitä, miksi asia on vitsi. ;D
//Harvinaisen epäselvästi sanottu, mutta kyse ei ole mistään ihmissuhdedraamasta eikä siitä, että jos tämä tyyppi onkin sitten vittuilu tästä asiasta niin maailma romahtaisi. Ainoastaan mietin, että olisikohan mun pitänyt tajuta tai onkohan toinen osapuoli olettanut, että tajuan enkä ole ikinä ennen tajunnut mitään ennen kuin vasta nyt? ;D
-
^ Jos tässä on kyse tortun tarjoilusta, niin beibe, se on vitsi vain jos haluat sen olevan vitsi :-*
;D
Anteeksi, olen maanisella päällä :F
-
Tämä ei nyt valitettavasti liity mitenkään tortun tarjoiluun. ;D Vaikka kyllä mä edelleenkin torttua tarjoan ja kuumia munia. ;D
-
En tiedä mistä on kyse, mutta jos minun käytöksessäni jokin vaivaa, niin ilman muuta saa ja pitääkin sitä suoraan kysyä. Sen tiedän, että olen spontaani ja suurisuinen, mutta toivon etten ole niitä liikaa ja sitä myöten loukkaa ystäviäni. Mutta jos olen, niin sitten ne sanotut ystävät voivat aikuisten oikeasti tulla ja potkia persiille tai ainakin kertoa mikä on vialla. ???
Itse olen saanut nyt ihan tarpeeksi sitä, että ihmisillä on kaunaa keskenään, mutta sitä ei mennä kertomaan kaunan kohteelle vaan jollekulle täysin sivulliselle.
Teidän vallan mainiosti että eksäni ja sukulaiseni vihaavat toisiaan. Voivat tästä lähin mennä kertomaan tunteensa toisilleen eikä käyttää minua välimiehenä. >:(
zilah
-
Kuten muut, minäkin suosittelen kysymään tältä potentiaaliselta vittuilijalta suoraan. Itse lukeudun niihin ihmisiin, joiden ulosanti tuppaa välillä saamaan turhan vahvoja sävyjä ja yksi hyvä ystävänikin tunnusti tuossa pari vuotta sitten minulle joutuneensa aina välillä arpomaan, että pitäisikö juttuni tulkita vittuiluksi vai ei. Hän oli kyllä aina tullut siihen tulokseen, että en vittuile ja oikeassahan tuo oli, en ainakaan tarkoituksella ole sellaisia viestejä halunnut lähettää, mutta hyvähän se vaan oli saada asiaan selvennystä, eipä tarvitse ystävän moista enää miettiä...
Sitä paitsi kuten minulle, kyseiselle ihmiselle voisi tehdä hyvää kuulla, millaisia fiiliksiä käytös herättää. On aika kauheaa kuulla, että toisesta tuntuu siltä kuin dissaisit häntä rivien välissä, vaikkei todellakaan ole ollut tarkoitus, mutta eipä siihen osaa itse puuttua, ellei kukaan asiasta informoi.
-
Tuota ehkä nyt kuvitellaan liian suurena asiana kuin mitä se on, mutta ehkä kysyn seuraavan kerran kun näen, jos muistan. :P
Plääh! Päivä on melkein jo mennyt enkä ole saanut tehtyä asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo eilen enkä myöskään saanut kokattua ruokaa, joka olisi pitänyt kokata jo eilen. No, ei auta muu kuin alkaa tekemään, koska muuten kärsin nälkää. :P On vaan taas vaihteeksi sellainen olo, ettei jaksa mitään. Jos nyt edes pakolliset saisi tehtyä eli ruuat ja syötyä, niin voisi mennä nukkumaan ja nukkua seuraavaan valoon asti. :P ;D
-
Minäkin kannatan että kysyt suoraan, mutta varmuuden vuoksi ei ehkä kannata kysyä liian suoraan. Koska jos kyseessä ei olekaan tahallinen ilkeily, siitä voi tulla paha mieli. Minulle ainakin tulisi.
Joskus kävi niin, että joku kysyi minulta mitä oikein tarkoitan kun laitoin silmäniskuhymiön jonkun sanomisen perään netissä, koska hän tulkitsi sen ilkeilyksi. Ja joskushan hymiötkin ovat vähän eri näköisiä, minä esimerkiksi olen aina tulkinnut silmäniskuhymiön sellaiseksi veikeäksi jutuksi mikä tarkoittaa että sanoo vähän leikillään eikä liian vakavasti, mutta ilmeni että eräs ihminen tulkitsikin sen ilkeilyn merkiksi ja taas eräs toinen ihminen flirttihymiöksi!!! Että jos sitä tulee väärin tulkituksi livenä niin kyllä sitä netissä tapahtuu senkin edestä... ::)
-
No kyllä tätä voi kysyä ihan suoraan. ;D
Hieman häiritsee ajatustyöskentelyä tällä hetkellä se, että nenään tulvii ihanainen viemärinhaju. ;D Ei se oikeastaan ketuta edes.
-
Tämän päivän ketutuksen aiheeksi riittää yksi sana, josta on muodostunut oikea kirosana:
WORD!!!
Logiikan riemuvoitto. ;D
-
Oon aika samoilla linjoilla Lizin kanssa, sillä tietokone on ongelmana mullakin. Uusi läppäri on jee, uusi käyttöjärjestelmä Windows 8 ei todellakaan.
Ja vielä enemmän inhoan skypemessengeriä. Kerta mese on integroitumassa skypeen, ajattelin oikaista ja latasin sen valmiiksi. Ja mitä kettua, systeemi latasi kaikki kontaktini messengerin puolelta. Siis tosiaankin kaikki, jopa blokatut ja poistetut. Akfdkjdhgkajdfdfs. >:(
-
Uusi läppäri on jee, uusi käyttöjärjestelmä Windows 8 ei todellakaan.
Ja vielä enemmän inhoan skypemessengeriä.
Tell me about it - mulla on täsmälleen sama ongelma. Uuden läppärin viehätys laski roimasti kun yritin epätoivoisesti tutustua uuteen käyttöjärjestelmään, jossa ei ole päätä eikä häntää... >:(
-
Äsh, käsi on taas kipeä! Oikea olkapää on temppuillut jotain kummia joulusta asti; joko herään päivällä ja se on kipeä tai sitten kuuluu kamala rusahdus ja se on kipeä. Eikä tunnu auttavan ei mikään, olen pyöritellyt ja venytellyt ja jumpannut vaan ei, ei auta. Käsi tulee vain kipeämmäksi kun sitä pyörittää, joka pyörähdyksellä kuuluu samassa kohtaa krunts ja alkaa mennä tunto. Sitten kun antaa vain olla niin päivän-parin päästä se on taas kunnossa. Väitän, että siellä on jokin kupla nivelessä pahassa paikkaa tai jotain ja käsi on muljahtanut vähän paikaltaan. Tuskin tuo mitään vakavaa on, mutta ei ole kivaa kun olkapäätä/ ylähauista (jos minulla nyt mitään lihaksia on) särkee. >:(
-
Ei vittusaatanaperkele, nyt se alkaa. Työnhaku. Jeesus, miten vihaankaan tätä paskaa. Lähetin juuri ensimmäisen hakemuksen, mikä on vieläpä paikkaan, jonka ihan tosissaan haluaisin. Seuraavat sata onkin sitten jotain ihan turhia.
Olen hakenut viimeksi töitä viime keväänä. Lähetin hakemuksia ehkä jonkun parisenkymmentä, sain yhden haastattelukutsun. Töitä ei herunut. Mutta se oli ihan ok, yritykseni oli ehkä vähän puolivillaista. Tänä kesänä mun on pakko saada duunia, koska en halua käyttää kaikkia tukikuukausia jatkuviin kesäopintoihin vaan jättää jotain maisterivaiheen venymisen varalle. Lisäksi käynnissä on tää vitunsaatananperkeleen asumusero avoliitosta, mikä tarkoittaa sitä, että asumiskustannukset tulee nousemaan ja tarviin muutenkin töitä opiskelujen oheen. Olin kyllä suunnitellut hankkivani jonkun sivuduunin tän kevään aikana, mutta nyt on ihan erilainen pakko.
ARGH tätä vitutuksen määrää. Pitäisiköhän sitä vaan ruveta pummiksi? Jos mulla ei olisi koiria, mä vaan muuttaisin mun mummon nurkkiin ja hautaisin pääni johonkin sohvatyynyjen väliin ja eläisin huolettomasti maksaen asumisesta siivoamalla ja hoitamalla kaikkia tarvittavia raskaampia arkiaskareita mummon puolesta, mutta kun en halua luopua elukoista ja suvussa on niin saatanasti astmaatikkoja, ettei sinne yhteiseen mummolaan saa tuoda eläimiä.
-
^ Kiitti muistutuksesta, selasin heti mollin avoimet kesätyöpaikat, ja mä todella toivon, että niitä on vielä tulossa saatanasti lisää - kun ei halua vuokrapaikkaa, mulle sopivia kesäduuneja oli tasan 1, eli ei mitään mahiksia. Jee...
-
Viime vuonna Seurasaaren kesäduunihaku loppui joskus maaliskuussa ja päätin, että se ulkoilmaoppaan jobi on ainoa kesätyö, jota haen. Jos siis käy niin ohraisesti, ettei mulla ole sen haun loppuessa jotain töitä. Muuten haen nyt vaan apinanraivolla noita perus osa-aikaisia työpaikkoja ja rukoilen kaikilta mahdollisilta kosmisilta voimilta, että joku homma mulle lohkeaisi. Mulla vois olla sinne Seurasaareen ihan hyvät mahkut koulutuksen puolesta, mutta kun en haluaisi töitä vaan pelkäksi kesäksi...
Mutta toivottavasti niitä sulle sopivia tosiaan tulisi lisää! Mä olin nyt ahkera ja laitoin hakemukset kolmeen paikkaan, jos tässä viikonlopun aikana yrittäisi pistää vielä toisetkin kolme...
-
Me ollaan taas kesäksi menossa sinne Kaijjaaniin, ja ahistun jo valmiiksi ajatuksesta kesätyönhaku.
Olin kyllä jo yhteydessä yhteen kesäteatteriin, ja sinne voisi mahdollisesti päästä palkattomaan harjoitteluun. Vähän inhottaa ajatus ilmaistyöstä, saanhan mä kelalta tukea joo, mutta ei se kesäopintotuki ihan huiman suuri ole, vielä kun se asumistuki siinä vähän epäilyttää, kun kuitenkin pitää taas olla kaks kämppää koko kesän ajan alla, enkä tiedä ollaanko tekemässä vuokrasopparia ollenkaan siitä kesäkämpästä ja tukea voi saada vain siihen asuntoon, josta käsin opiskelu on mahollista, ja tästä Kouvostoliiton kämpästä se varmaankaan ei ole mahollista... ::) Mutta edelliskesästä jo tiedän, että pelkillä kelan tuilla kesällä tekee loppusyksystä taas vähän tiukkaa... Tai ehkä mä vaan nostan kaiken opintolainan just ennen kesälomia. Mieheke kyllä tienaa taas ihan liikaa, mutta en haluais elää ihan sen siivelläkään. Blargh. Ja viime vuotinen kesätyönhaku Kaijjaanista tosiaan meni äärimmäisen hyvin.... sain sentäs 1 vastauksen.
-
Mieheke kyllä tienaa taas ihan liikaa, mutta en haluais elää ihan sen siivelläkään.
Mut miehekkeen vuoksihan sä joudut evakkoon omasta kodistas, miksi siis tuntea syyllisyyttä siitä, että se kustantaa? Hyvillä mielin vain oot, voithan sä oman elämises maksaa itse siinä määrin kuin kykenet, mut kyllä se voi asumisen kustantaa kun sen vuoksi Kolomen Jiin Kajjjaaniin joudut :F
-
Argh, tää päivä on ollut ihan saatanasta! Mikään ei toimi kuten pitäisi, ihan hirvittävä väsymys, kotona tunnelma on jäätävä, on taas sellainen kipeä olo ja sain huonoja uutisia erääseen perheenjäseneen liittyen. >:( :( Huoh.
-
Haista paska, Oulun Energian laskutusosasto! >:(
Joo, ei mulla muuta.
zilah
-
^ Mä sain taas ihanaa postia sieltä, oikein diplomin kuinka olen vastuullinen ihminen kun maksan pari e kuukaudessa lisää siitä että ostan tuulivoimaa ;D
Hmm, mikähän mua ketuttaisi? Ehkä se, etten saa taas vaihteeksi kirjoitettua. Joo, se on hyvä ketutuksen aihe :P
-
Harmikseni voin yhtyä zilahin ketutuksenaiheeseen... >:(
Ja onhan tuota oma ketutuksenaihe myös, varta vasten tulin keskustan kautta kotiin, ja kotiovella tajusin että unohdin taas ostaa sitä mitä menin sieltä hakemaan. Tosin kaikkea muuta tarttui mukaan kyllä.. Ei siis sittenkään tiedossa viikonloppua kotona löhöillen, en nimittäin ehkä selviä hengissä ilman kasvorasvaa, jos iho kuivaa tätä tahtia.
-
Mitä ne nyt on laskuissa sekoilleet? Mulle kai tuli ihan asiallinen lasku...
-
Sekoilleet on tuossa se avainsana, kele. Eipä muuta kuin lähettäneet niitä laskujaan milloin sattuu ja miten sattuu, niin ettei niissä kukaan pysy enää kärryillä mitä on maksettu ja mitä ei. Ja sitten kun jäi yksi tämän vuoksi maksamatta, niin sitä ei karhuttu, eikä laitettu seuraavaan laskuun lisäksi niin kuin missä tahansa muussa yhtiössä olisi tehty. Ei edes tullut varoituskirjettä siitä, että lasku on maksamatta tai ilmoitusta, että sähköt katkaistaan. Ne perkeleet vain katkaisivat ne. Ja sitten joudun maksamaan 200e takaisinkytkentämaksua sen varsinaisen, muutaman kympin sähkölaskun lisäksi. Asiaa ei lainkaan auta se, että asiakaspalveluun on lähes mahdotonta päästä soittamalla läpi. Olen useita kertoja syksyn aikana soittanut ja yrittänyt selvittää tilannetta, mutta aina joutunut lopettamaan infernaalisen pitkäksi venyvän jonotusajan vuoksi.
Kyllä oikeasti vituttaa niin etten tahdo nahkoihini sopia. >:(
zilah
-
Eihän ne voi katkaista sähköjä jos ei oo ensin karhuttu laskua? o.0
-
Kyllä muuten voi. Minä olen siitä elävä esimerkki. Joko niin, tai sitten Posti-Pate on vienyt laskun muille maille...
zilah
-
Kas, muuallakin sekoillaan laskujen kanssa.
Tän kämpän omistajalle (avokin äidille) napsahti eilen postissa lasku kahden vuoden lämmitystolppapaikasta ja sähköstä. Päiväys vain oli toukokuulta 212. Oli melko äkäisesti tussailtu eräpäivää, että maksakaa heti. Missä lie koko lasku pyörinyt yli puoli vuotta... ;D
-
On muuten aika perseestä tuo Oulun Energian toiminta. Mä epäilen jotain joukkosähläystä. Löysin mun edellisen laskun ja siinä sanotaan, että seuraavan laskun eräpäivä olisi 7.1.2013 mutta ei multa löydy mitään laskua. Edellinen lasku suvainnut saapua heinäkuussa. Ei myöskään mun Energia-tililtä löydy laskua. ::) Sähköjen katkaisua odotellessa... ;D
-
Hei tosta kannattaa kyllä valittaa äänekkäästi, mä satuin vaan soittamaan sinne muissa asioissa ja se virkailija kysyi että oonko huomannut laskua. Mulla se tosin näkyi Energiatilillä, mutta siitä ei ollut tullut e-laskua verkkopankkiin.
-
Joo, kysyn heti maanantaina kun nyt löysin tuon lapun. Mulla tosin todennäköisin syy on mittarien vaihto lokakuussa, tai siis se systeemi että siirrytään laskuttamaan todellista kulutusta. Kysyn nyt kuitenkin. Pisti joutessani tiedustelua asiakaspalveluun, kun tuosta pystyy lähettämään kätevästi sitäkin.
-
Ketuttaa se, että musta ei vaan ole asiakirjoittajaksi! Olen yrittänyt, mutta kun ei. Mulla ei ole mitään sanottavaa enkä tiedä mistään mitään tai muista mitään ja tietenkin kaikki muut on käsitelleet aiheitaan pitkästi ja perusteellisesti. :P Ei tätä saamarin p*skaa kehtaa mihinkään laittaa. No, ehkä joku muu kirjoittaa sen, kun mä en kirjoita. ::) Ihan perseestä koko homma! ;D
-
Ketuttaa se, että musta ei vaan ole asiakirjoittajaksi! Olen yrittänyt, mutta kun ei. Mulla ei ole mitään sanottavaa enkä tiedä mistään mitään tai muista mitään ja tietenkin kaikki muut on käsitelleet aiheitaan pitkästi ja perusteellisesti. :P Ei tätä saamarin p*skaa kehtaa mihinkään laittaa. No, ehkä joku muu kirjoittaa sen, kun mä en kirjoita. ::) Ihan perseestä koko homma! ;D
Kyllä sää oot nyt erehtynyt omista kyvyistäsi! Mää oon huomannut, että kaikkein pahin moka on mennä lukemaan mitä muut on kirjoittaneet just silloin kun itse pitäisi tuottaa jotakin. Siitä tulee ainakin mulle täydellinen aivokuolema. Kaikki mitä itse suoltaa tuntuu sen jälkeen täydeltä paskalta ja siihen loppuu sekin vähä mistä on ehkä just saanut kiinni. :-\
-
Itse asiassa päinvastoin. Mä näin niistä muista, että mitä mä en muistanut. ;D Kaikkia samoja juttuja ei ole tarvettakaan jauhaa, mutta jotkut jutut olisi unohtunut täysin, vaikka ne oli olennaisia. :o Ja sitten kun vähän kaiveli, niin palautuihan osa niistä jopa mieleen. Osa on kyllä hatusta, mutta olkoon.
-
Varoitukset: Tästä on tulossa hyvin henkilökohtainen ja kaunistelematon avautuminen aiheesta huonot parisuhteet ja mitä ne voi tehdä ihmiselle. Jos tuntemattomien ficcarien parisuhde-elämä ja sitä koskeva tilitykset eivät kiinnosta juuri sinua, en suosittele lukemista. Mun on käsketty kuitenkin puhua aiheesta ja vaikka fifissä mahdollinen yleisö onkin suurempi kuin mun lähin kaveripiiri, on jotenkin helpompaa avautua tästä ensin ihmisille, joita en ole kertaakaan nähnyt livenä ja joista hyvällä tuurilla ehkä yksi on nähnyt meikäläisen pärstäkertoimen ja senkin sivuprofiilina valokuvasta. Joten, asiaan...
Pari viikkoa sitten sunnuntaina äiti kysy multa ihan lepposasti, että mitäs muuten Pekalle (nimi muutettu) kuuluu nykyään. Oletin vaistomaisesti, että kyse on joko mun entisen, varhaisteiniaikaisen tyttöystävän pikkuveljestä tai entisen koulun vahtimestarista, joka liikkui samassa krav maga-seurassa kuin minä. Kysyin, että kumpaa Pekkaa se tarkoitti ja äiti vastasi, että "sitä, jonka kanssa sä seurustelit viime keväänä." Ja mulla löi tyhjää. Aikamme siinä jankattiin puolin ja toisin ja lopulta äiti päätti kiikuttaa mut päivystykseen (mulla havaittiin pari vuotta sitten päästä harmiton kysta ja äiti luultavasti ajatteli mun muistikatkoksen johtuvan sen äkillisestä laajenemisesta tai jotain sinne päin). Sairaalassa mun pää kuvattiin ja tajuttiin, että tällä kertaa kysta ei aiheuttanut mitään ongelmia. Juteltiin vähän tarkemmin lääkärin kanssa ja se rupes epäilemään jotakin psyykkistä. Koska asun äitin luona näin välivuoden ajan, pääsin lähtemään kotiin, koska ei ne oikein päivystyksessä voinut mulle mitään tehdä. Muuten mun aivot pelasi ihan normaalisti, en vaan muistanut seurustelleeni sitten em. tyttöystävän.
Mä varasin itelleni ajan yksityiselle puolelle ja sainkin sellasen heti maanantaille. Kerroin sille, mitä sunnuntaina oli tapahtunut ja sen eka kysymys oli, että onko mulla ollut stressiä. Luonnollisesti mulla oli (on), mutta pidin sitä ihan normaalina tässä vaiheessa, koska mulla on tällä hetkellä melko paljon vireillä. Lisäksi mua ahdisti (ahdistaa oikeastaan yhä) toisinaan ihan älyttömästi, enkä oikein osannut pysyä paikallani. Ja kuten aina, kun mua ahdistaa ja stressaa, mulle tuli sellaisia "kohtauksia", jolloin tuntui, etten ollut omassa kehossani ja tarkkailin kaikkea ikään kuin ulkopuolelta. Se ei tietenkään voinut tehdä mitään pilkuntarkkaa diagnoosia, koska oli ihan yleislääkäri, mutta heitti ilmaan dissosiatiivisen amnesian ja laittoi lähetteen terapeutille.
Sen verran tää lääkäri kuitenkin pystyi selvittämään mulle, että dissosiaatiohäiriöitä aiheuttaa yleensä fyysinen pahoinpitely, emotionaalinen laiminlyönti ja/tai seksuaalinen hyväksikäyttö, perheväkivalta, sota, kidnappaus, kidutus tai invasiiviset lääketieteelliset toimenpiteet. Neljä viimeistä suljettiin pois välittömästi, koska ne ei täsmää muhun hyvällä tahdollakaan. Fyysinen pahoinpitely olis mahdollinen, mutta kuulemma epätodennäköinen, sillä potilastiedoissa ei näkynyt merkintöjä siitä, että oisin käynyt hoidattamassa ruhjeita tms. joita pahoinpitelyssä tuppaa tulemaan. Sen sijaan siellä oli merkintä abortista, enkä mä muista siitäkään mitään. Me käytettiin ilmeisesti ehkäisynä jonkinlaista ehkäisykapselia, joka asetetaan ihon alle, mutta en muista senkään hankkimisesta yhtään mitään (se tosin tuntuu käsivarressa, joten kyllä se siellä on). Jostain syystä se ei varmaan alkanut vaikuttaa mulla heti, en oikein keksi muuta syytä raskaudelle. Kun kysyin äidiltä tästä raskausasiasta, niin olin kuulemma kieltänyt kertomasta kellekään sukulaiselle ja väittänyt vielä kavereillenikin, ettei tässä mitään raskaana olla, menkat oli vaan vähän myöhässä ja säikähdin.
Mä muistan kyllä, mitä tapahtui koulussa kevään aikana, miten kesätöissä meni ja muuta sellaista. Mutta mä en muista seurustelleeni kenenkään Pekan kanssa, mä en muista, miltä se näytti tai kuulosti tai mitä me yhdessä tehtiin. Se vois varmaan kävellä mua vastaan kadulla, eikä mun päässä sois minkäänlaiset kellot tällä hetkellä. Toisaalta mä en haluakaan muistaa, koska tekipä se mulle mitä tahansa, sen täytyy olla jotain niin kamalaa, että mun aivot pääti hävittää koko ihmisen mun muistista. Mutta toisaalta, muistamattomuus on ihan kamala tunne. Muut ihmiset kertoo sulle asioita, jotka ei tunnu tutulta ja sitten siinä rupeaa kyseenalaistamaan itseään.
Eniten mua häiritsee se, että miksi mä jäin suhteeseen, joka johti lopulta tähän. Mä pidän itseäni jonkinlaisena feministinä ja jos jotakuta kaveria kohdellaan huonosti parisuhteessa, mä olen ensimmäisenä rääkymässä, että jätä se ja eti joku parempi, se ei oo sun arvonen (ilmeisesti helpommin sanottu kuin tehty). Mitä se on satuillut mulle, että mä olen väittänyt olevani jopa onnellinen sen kanssa? Ja sitä paitsi, miksi ylipäätään minä? Äidin mukaan se opiskeli baarimikoksi samalla vuosikurssilla kuin minä kokiksi ja mä muistan jokaikisen muun oppilaan siitä ryhmästä paitsi sen. Ja siellä oli paljon muitakin tyttöjä/naisia, joten ei sillä ollut valinnanvarasta puutetta ainakaan. Enkä mä todellakaan koe olevani mitenkään "helppo uhri", jonka heikkoudet näkee melkein sokeakin. En vaan tajua.
Mutta mä jään odottelemaan terapeutin soittoa. Nostan hattua, jos tänne asti luit ja pahoittelen teksin sekavuutta. Mulla on tälläkin hetkellä semmonen olo, että ole omassa kehossani ja sen vuoksi kirjotusasu voi olla vähän... jännä.
-
Mussu, me on puhuttu näistä, mm. Pekasta, joten olettaisin asioiden oikeasti tapahtuneen. Mut vointia sulle <3
Käsittääkseni ei oo kauheen hyvä ajatella, että poissa mielestä poissa... mielestä, koska asiat tulis kohdata ja niiden suppressointi luultavasti tarkoittaa sitä, että ne on kipeitä asioita. Hyvä että hakeudut ammattilaisen puheille, toivottavasti sieltä kautta tulee jonkinlaista selvyyttä :)
Kaverini käy läpi, ei nyt muistamattomuutta, mut muuten vain vaikeita asioita ja on löytänyt buddhalaisuudesta, siis Buddhan tekstejä lukemalla paljon vastauksia. Sen mitä oon käsittänyt sen puheista, niin kyse on elämisestä tällä hetkellä ja asioiden kohtaamisesta sellaisina kuin ne on, ei yhtään enempänä eikä vähempänä. Ja itsensä tiedostamisesta. Kuulostaa minusta aivan meidän länsimaisten psykologien/psykiatrien puheilta :D Mut joo, kattele ihmeessä jos tuntuu että olis apua :)
-
Varmaan joku kaverisi tietää sen? Auttaiskohan se, jos joku näyttäis sulle siitä vaikka kuvia? :-\
Tai siis voi olla varmaan pelottavaa, jos siitä muistaakin sitten liikaa... Aika pelottavaa. Toivottavasti saat jotain selkoa tilanteeseen.
-
Bbutts: Kiitti. Joo, kuulemma kannattaa juurikin sen takia puhua, sillä asioiden myöntäminen tekee niistä "enemmän totta", eikä niitä suljeta pois vaan siksi, ettei sillä hetkellä muisteta. Ja varmasti tuun ainakin vilkasemaan noita buddhalaisuuden tekstejä. Tuli aika sopivaan väliin, kun mulla oli muutenkin tässä joku semmonen eri uskontoihin ja elämänkatsomuksiin tutustuminen menossa.
Lavande: Mun kaverit ilmeisesti tiesi, että seurustelin, mutta äidin mukaan ei koskaan käyty sen kanssa missään muualla kuin ruokakaupassa, joten harvat itse asiassa näki Pekan. Mutta mun pitää tosiaan jutella tästä myös kavereille, jos sitä kautta paljastuis jotain uutta. Ja terapeuteillahan on aina omat keinonsa, vaikkei nekään tietysti ihmeisiin pysty.
-
Kani, tuo sun tilanne kuulostaa kyllä todella hämmentävältä ja pelottavalta, toivottavasti saat selkoa siihen pian!
Ketuttaa niin pirusti olla huolissaan, koska ei mun kuuluisi huolehtia näin, mutta en voi mitään sille, että kun kymmenen aikaan olisi pitänyt kyseisen henkilön kotiin saapuessaan soitella, niin tosiaan huolettaa, kun en edelleenkään ole saanut kiinni.. Jokaiselle järkevälle selitykselle mun mieli keksii vähintään kaksi epätodennäköisen mahdollista, ikävää vaihtoehtoa. Ahdistaa, huolettaa ja vituttaa melko tasapuolisesti tällä hetkellä, ja viimeisen tunnin olen vain vollottanut silmiä päästäni koska en taas kerran jaksaisi tätä. Eikä tähän aikaan viitsi edes kenellekään soittaa jotta saisi koottua itsensä. Piti vielä mennä ajoissa nukkumaan..
-
Siis mitä vittua?!
Yliopiston sähköpostiohjelmaa on ilmeisesti vähän päivitetty... ja nyt se on pelkkää paskaa! Viestilistalle varattu tila on niin pieni, että siinä näkyy vaan joku muutama saapuneista viesteistä, minkä lisäksi niitä viestejä EI SAA AUKI! Siis mitä vitunhelvetinsaatanaa?! Onneksi lähetin stadin asunnoille eilen illalla ne tarvittavat liitteet, koska nyt olisin pulassa kun en vittu saa sähköpostejani auki. Joku aika sitten täällä Fifissäkin käytiin keskustelua siitä, että usein kaikki ohjelmistopäivitykset ynnä muut vaan sotkee käytettävyyttä, mutta tää nyt taitaa silti olla paskan kehityksen huipentuma.
En tajua, miten tällainen on edes mahdollista.
-
Meilläkin on koulun sähköpostijärjestelmää rukattu jo kuukausitolkulla, eikä kaikki sähköposti vieläkään kulje henkilökunnalle oikein. Nnice.
Otin tänään kasan kivoja kuvia sekä yleisesti että itsestäni, ja ajattelin tehdä postauksen aiheesta sekä päivittää naamakirjaprofiilikuvani. No, kopioin kuvat kortilta koneelle ja poistin kortin, ja kameran kautta poistin kuvat. No, puolet kuvista jäi tallentumatta koska en tajunnut numeroinnin pyörähtäneen ympäri, ja kuvien tallentuvan eri hakemistoon. Enpä ollut tajunnut tsekata sitä toista hakemistoa ja tallentaa niitä kuvia. Arlkgjfjhs. Sinne meni kivat kuvat. Uusiks ottaminen ei enään onnistunut, näytin torspolta.
-
Meidänkin koulun s-posti kusee - sitä päiviteltiin tossa syksyllä, mutta jotain pikkuvikoja korjaillaan yhä edelleen.
Äh, meninkin eilen lupautumaan muuttoavuksi! Nyt on sitten hartiat, käsivarret ja jalat ihan jumissa ja kipeinä. >:(
-
Äh, mua ketuttaa ihmiset, jotka tulee valittamaan toisille ja kertomaan, ettei jotakin asiaa saa tehdä, vaikka eivät itse edes tiedä saako vai eikö. Kaikkein v-mäisintä on se, jos tietää itse tasan täsmällisesti olevansa ohjeistuksen mukaisesti oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan ja tekevänsä aivan oikein, mutta valittaja vain ei usko sitä. No, kai se on sitten helpottavaa purkaa ärtymyksensä tuntemattomille, jos vituttaa tarpeeksi.
-
Mua ärsyttää se, kun periaatteesta tulee tärkeämpi kuin siitä, että onko siitä haittaa vai hyötyä ihmisille. Mitä helkutin hyötyä on siitä, että tekee asiat oikeaoppisesti, jos se samalla vaan sotkee, aiheuttaa sekaannusta, hämminkiä ja ärsytystä eikä palvele kuin jotain besserwissereitä? :P
-
Mua ärsyttää se, kun periaatteesta tulee tärkeämpi kuin siitä, että onko siitä haittaa vai hyötyä ihmisille. Mitä helkutin hyötyä on siitä, että tekee asiat oikeaoppisesti, jos se samalla vaan sotkee, aiheuttaa sekaannusta, hämminkiä ja ärsytystä eikä palvele kuin jotain besserwissereitä? :P
Eiks tää oo se asia, mistä on tullut männävuosina väännettyä kättä ankarasti nimeltämainitsemattomalla foorumilla :P Mutta siis oikeaoppisesti tekemisestä on se hyöty, että silloin kaikki pelaa samoilla säännöillä, muutoin heittäydytään iänikuiselle kaltevalle pinnalle siitä, että jos on yksi poikkeus, niin miksi sitten toistakin ja sit komatta, jne.
Vaikka ookoo, asiayhteydestä riippuen joskus se mutkien oikominen on ihan fiksu ratkaisu ;)
-
En tiedä mihin asiaan viittaat foorumeilla vääntämisestä, paitsi ehkä siihen että tehtäisiin yhteisiä päätöksiä sen sijaan, että joku pikku osa vaan päättää. Tää on eri tyyppinen asia. Mutta tässäkin tapauksessa voisi helposti tehdä yhtenäisen päätöksen tai vaikka äänestää. ;D
-
Mulle tulee tuosta periaatteesta ja foorumilla vääntämisestä mieleen ainakin muinainen vääntö ikärajamerkinnöistä. Siinähän oli vastakkain se periaate, että ficeissä pitäisi olla alkuperäisen ulkomaalaiset ikärajamerkinnät siitäkin huolimatta, että uudet ja mahdollisesti hyvinkin nuoret käyttäjät eivät tajua niistä välttämättä hölkäsen pöläystä. Aiheutetaan siis haittaa jollain iänikuisella periaatteella, joka ei palvele ketään.
-
Haha, mä kyllä ajattelin ihan yleisellä tasolla... Siis kun itse olen aina vääntänyt oikeaoppisesti tekemisen puolesta, en niiden käytännöllisten poikkeusten ::) No jaa, olen kyllä aina tiennyt, että mussa on vähän besserwisserin vikaa. Enemmistön päätöksellä ei nyt oikeastaan ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä minä ajattelin, koska enemmistö yleensä kallistuu kuitenkin sinne "kätevän ja kaikkien elämää helpottavan poikkeuksen" puoleen, ja periaatteen ihmisenä minä näen punaista...
-
Mä en ymmärrä sellaisia periaatteita, jotka ei palvele ketään ja joiden ainoa tarkoitus on palvella periaatetta itseään. Mikä sellainen periaate on? Niin periaatteen ihminen kuin olenkin, mun mielestä periaatteen pitää kuitenkin olla jollain tavalla hyödyllinen yleisesti. Besserwisserit on yleisesti ärsyttäviä periaatteineen. ;D
-
Niin periaatteen ihminen kuin olenkin, mun mielestä periaatteen pitää kuitenkin olla jollain tavalla hyödyllinen yleisesti.
No ilman muuta, joskin tämäkin jakaa sit mielipiteitä, että missä vaiheessa periaate on hyödyllinen ja milloin ei. Jos nyt jatkan nimeltämainitsemattoman foorumin käyttämistä esimerkkinä, niin vaikkapa periaate siitä, ettei foorumin sääntöjä pidä laajentaa koskemaan käyttäjien käyttäytymistä missään muualla, oli minusta hyvä. Enemmistö äänestäneistä oli kuitenkin kanssani toista mieltä. Minä puhuin kyseisen asian tiimoilta kovasti nimenomaan periaatteista, toisen kannan puoltajat puolestaan käytännöstä.
Wannabe-besserwisserinä periaatteet on musta yleisesti tärkeitää ;D
-
Se on hyvä periaate, koska mitä hiton asiaa toisen foorumin ylläpidolla on rangaista siitä, mitä tekee jossain muualla ja miksi se on edes käytännön kannalta tärkeää, kun sitä tapahtuu kerran viidessä tai kuudessa vuodessa. ;D Koko sääntö on käytännönkin kannalta aivan turha ja periaatteen kannalta täysin mahdoton tai aivan älyttömän ärsyttävä. ;D
Mun esimerkkitapaus, joka mulla on mielessä, on huomattavasti pienempää laatua ja liittyy ohjeeseen vierasperäisten (suurimmaksi osaksi venäläisten) nimien translitteroinnista kieliopillisesti oikein, joka johtaa kuitenkin käytännössä sekaannuksiin, koska lukijat ei tunnista oikeaoppista translitterointia eikä välttämättä yhdistä oikeaoppista kirjoitusasua henkilöön, josta puhutaan ja jota tarkoitetaan.
-
Mun esimerkkitapaus, joka mulla on mielessä, on huomattavasti pienempää laatua ja liittyy ohjeeseen vierasperäisten (suurimmaksi osaksi venäläisten) nimien translitteroinnista kieliopillisesti oikein, joka johtaa kuitenkin käytännössä sekaannuksiin, koska lukijat ei tunnista oikeaoppista translitterointia eikä välttämättä yhdistä oikeaoppista kirjoitusasua henkilöön, josta puhutaan ja jota tarkoitetaan.
Mä en ainakaan osaa translitteroida mitään :D Venäläisten nimien/sanojen kirjottaminen länkkäriaakkosilla on ihan mahdotonta ilman mallia.
Sitä kattelee aina vähän silmiään pyöritellen ihmisiä, jokka käy kauheata kisaa, että minkälailla joku japanin sana tulee kirjottaa suomeksi. Että joku olis "oikein", vaikka oikeasti asia on varmaan ihan samantekevä jokaselle kunnolla japania osaavalle, että miten länkkärit sanoja kirjottaa... Oudosti ne menee joka tapauksessa.
Toisaalta, vastapäisessä rakennuksessa joku poika tanssii ilkosillaan huoneessaan. Katoin sitä pöllämystyneenä joku kolme sekuntia, jollon se huomas mut ja väistin nopeasti näkymättömiin. Ketä tästä tulee rangaista ja mitä kaikkia periaatteita tässä nyt rikottiin? Kumman siveyttä on loukattu näin anglosaksisesti ajateltuna. >:( :D
-
En mäkään osaa. ;D Translitterointihan on aivan kielikohtaista, mutta lisäksi musta on kyseenalaista vaatia translitterointia just suomeksi silloin kun toimitaan niin suoraan rajapinnassa englanninkielen kanssa kuin tässä kyseisessä tapauksessa. Englantilainen translitterointi on aivan erilaista. No, onhan siinä järkeä ja periaatetta aina, että suomenkieliseen vaaditaan suomalainen translitterointi, mutta näyttää se enemmän sotkevan kuin mitään muuta. Venäläiset nimet vielä yleensä jotenkuten tunnistaa ja voi päätellä, mutta valkovenäläiset on sitten kokonaan toinen juttu. ;D
-
Mä niin tykkään kun yllättäen läväytätetään eteen koepaperi ja mitataan osaamista. En viikonloppuna valmistautunutkaan kuin jo kolmeen kokeeseen, mutta näköjään olisi pitänyt valmistautua neljään. Muut näytti tästä tietävän, joten multa oli vaan autuaasti mennyt ohi. :P Saamari, jos vielä joudun johonkin täydentämään tehtäviä tämän takia, koska homma todellakin taisi kusta aika lahjakkaasti nyt. Eikä mennyt edeltäväkään testi niin hyvin, että olisi toivoa korvaavuudesta.
Taas yksi hyvä päivä... ;D
-
Rrraah, ajattelin pikaisesti sendiä yhden työhakemuksen ja päivittää CV:ni, ja kuvittelin jo pääseväni kerrankin ajoissa nukkumaan. No mitä vielä, mun CV (automaattinen pohja) kusi pahemman kerran, ja jouduin kirjoittamaan koko roskan uudestaan. >:( Rrraivostuttavaa.
-
Floodaan, mutta voi kerpele, tulin sitten kipeäksi, vaikka niin yritin sitä välttää! :(
-
Tänään yritin pestä tukkaani suihkugeelillä, mutta tajusin korjata tilanteen ajoissa - turhaan. Menin sitten mättämään näihin hiusvahaa hiuksiinjätettävän hoitoaineen sijaan ja nyt on koko pää liimassa, kun ei olut aikaa uuteen (pikaisenkaan) suihkuun ;D
En tiedä, kuuluisko tämän oikeasti kikatusarkistoon. Mutta kyllähän tämä ketuttaakin istua työpisteellä tukka sen näköisenä, etten ole viikkoon pessyt.
Mä niin tykkään kun yllättäen läväytätetään eteen koepaperi ja mitataan osaamista. En viikonloppuna valmistautunutkaan kuin jo kolmeen kokeeseen, mutta näköjään olisi pitänyt valmistautua neljään.
Tuttu tunne. Mutta mä pidän peukkuja pystyssä, jotta saisit kaikesta huolimatta hyvän arvosanan (koska sehän auttaakin niiiiin paljon).
-
Tänään yritin pestä tukkaani suihkugeelillä, mutta tajusin korjata tilanteen ajoissa - turhaan. Menin sitten mättämään näihin hiusvahaa hiuksiinjätettävän hoitoaineen sijaan ja nyt on koko pää liimassa, kun ei olut aikaa uuteen (pikaisenkaan) suihkuun ;D
En tiedä, kuuluisko tämän oikeasti kikatusarkistoon. Mutta kyllähän tämä ketuttaakin istua työpisteellä tukka sen näköisenä, etten ole viikkoon pessyt.
Voi ei! ;D Anteeksi, mutta repesin kyllä ääneen tätä lukiessani. ;D Oon itsekin joskus mokaillut noiden purkkien ja tököttien kanssa, joten kiva huomata etten ole ainoa suihkunraikas rasvatukka.
-
Mitä on suihkugeeli? o.0 Luulin ensin että se tarkoittaa suihkusaippuaa ja ihmettelin kovasti, miksei se hätätapauksessa kävis, kyllä mäkin oon festareille lähtenyt vain yhden tuubin kanssa ja sillä on pesty niin tukka kuin kroppakin. Mut ei se taida olla sama juttu ;D
-
Luulin ensin että se tarkoittaa suihkusaippuaa ja ihmettelin kovasti, miksei se hätätapauksessa kävis
Tätä mäkin mietin. Hoitoaineen loppuminen on katastrofi, pelkän tukan kastelemisenkin jälkeen pitää käytää sitä, mutta pesemiseen käy melkein mikä tahansa...
-
malla: Kyllä mua itteenikin vähän naurattaa ;D Hyvä, etten ole ainoa.
Bbutts ja Celeporn: Kai ne on sama asia, ite vaan käytän nimitystä suihkugeeli, koska saippuasta tulee mieleen semmonen palaversio (joka tietty olis paljon ekologisempaa). Ite en oo koskaan kokeillut pestä suihkugeelillä/-saippualla tukkaa. Oon niin shampoonatsi, etten mene minnekään, missä ei ko. litkua ole ;D
-
Suihkugeeli on varsin... tahmeaa. Jos vaihtikset olisi pestä suihkugeelillä tai vaan vedellä, niin menisin kyllä ihan vain vedellä, vähän semmoinen kutina että suihkugeelin jälkeen tulos vois olla entistä kauheampi, tosin luultavasti voimakkaasti hajustettu. ;D En oo kyllä kokeillut, enkä suihkugeelejä pitkään aikaan harrastanutkaan. Tolla suihkusaippualla (pullotöhnää siis) mikä mulla on voisin kyllä ehkä harkita peseväni myös hiukset, mutta en tiiä olisko siinäkään lopputulos sen kummoisempi kuin voimakkaan tuoksuinen. All over shampoo on sit asia erikseen :P
Onneksi en yleensä käy aamusuihkussa, en varmaan olisi senkään vertaa ajoissa missään mitä nyt olen! Tarpeeksi väsyneenä täytyy monesti pestä hoitoaine hiuksista useampaan kertaan ennen kuin saan sen shampoopullon käteen.. Saati sitten unenpöpperössä.
-
Haha, okei, nyt sitä on sitten taas hivenen viisaampi ;D
Mä en ole varmaan koskaan edes käyttänyt suihkugeeliä, perus suihkusaippuaa vaan. En yleensä kauheasti katso, mitä saippuaa ostan kropan pesuun, kunhan puteli lupaa kivaa tuoksua, mutta tän jälkeen on varmaan ihan pakko ostaa suihkugeeliä vertailun vuoksi. Ja muistaa sitten shampoon loppuessa, että geelillä ei saa pestä tukkaa...
-
Mä suosittelen Axen anti-hangoveria jos suihkusaippuaa käyttää :D ja kyllä putelissa ainakin silloin aikanaan luki, että sitä voi käyttää sekä tukkaan että muuhun kroppaan. Eipä sillä, että mulle ois koskaan ollut juurikaan ees väliä sillä, millä tukkani pesen. Mähän olen yrittänyt luonnonrastoja, mutta vaikka hoitoaineetta olin piiiiitkän aikaa niin eipä takut pysyneet kun luistivat vaan hiuksista pois :(
Mutta joo, toi antihangover, tosi kiva ja raikas tuoksu <3 melkein kaipaan aikoja, kun käytin vielä saippuaa :D
-
Cele, mun edellinen suihkugeelikokemus on varmaan kymmenen vuoden takaa, se oli ihanan pinkkiä ja haisi ällöttävän voimakkaan mansikkaiselta.. Ehkä niiden koostumus on muuttunut tässä välissä, mut ainakaan sen peseytyvyys ei ollut huippuluokkaa, siksi en hiuksiin laittaisi :D
Bbuttis, eikös Axet nimenomaan oo aika pitkälle just noita hiukset + kroppa (all over) shampoita? Ihan perimmäiseltä tarkoitukseltaankin :P
Koska ketutusarkistossa näköjään ollaan, niin äääh! Voisi olla huomattavasti helpompaa tehdä palautettavia tehtäviä jos olisin jaksanut käydä luennoilla... Miksi en koskaan opi?
-
Mulla rasvottuu hiukset suihkusaippuasta ihan älytöntä vauhtia. Otan just festareille ja reissuihin vaan sen yhden putelin (+ hoitoaineen, koska pakko) mukaani, mutta kyllä mä noita mun kampaamosta ostettuja shampoita kaiholla sitten aina muistelen. ;D
En muuten oikein nyt ymmärrä tätä hiuspehkoani. Mulla on ollut yläasteen jälkeen aina suht lyhyet hiukset, mutta nyt oon antanut näiden kasvaa vapaasti, ja pituutta alkaakin olla jo jonkun verran. Luonnonkiharat on aina olleet viholliseni, ja ajattelin loogisesti pitkän tukan olevan painavampi, jolloin kiharatkaan eivät olisi niin mahdottomia, mutta tapahtuikin päinvastoin: mitä pidemmäksi mun hiukset kasvaa, sitä kiharampaan ne menee. :o Kummallista toimintaa.
-
Mua ärsyttää, että mua ärsyttää. Mua ärsyttää ihmiset joiden kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja jotka vaan kyrsii, koska ne tuntuu suhtautuvan kaikkeen negatiivisesti ja sitten se tarttuu itseenkin niin, että irvistelee tehdessään ja ottaa päähän ja tekisi mieli vaan haistattaa koko touhulle pitkät. Lopulta sitä vaan ignoroi kaiken mitä muut sanoo eikä sekään tunnu oikealta tavalta toimia. Ja miten sitten muka positiivisesti mainostaa uusille ihmisille toimintaa, kun itseäkin koko juttu enimmäkseen vaan ketuttaa? Pitääkö sitten valehdella, että joo meillä on mukavaa, mitä nyt itseä vaan vähän kaikki ketuttaa? ;D
-
Lizlego: Voi ei :l Tsemppiä sulle, toivottavasti ei ole pitkä projekti.
Argh. Kävin sitten yhdellä juttukeikalla Yhteisvastuukeräyksen tiimoilta. En tiedä, johtuuko tämä nyt siitä, että mua kyrsi jo valmiiksi (ei sinne meneminen, jostain tuntemattomasta syystä vaan) vai mitä siellä oikein tapahtui, mutta nyt hävettää. Mun jutussa on 1318 merkkiä, mikä on ihan okei, mutta olisin voinut saada siitä paljon enemmänkin irti. Menin sinne hyvissä ajoin, että ehdin jututtaa kerääjiä ennen kuin ne lähtee huitelemaan niiden lippaidensa kanssa, mutta eihän siellä ollut kuin kirkon työntekijöitä. Haastattelin sitten paria semmoista ja yhtä ihan rivikerääjää, kun ne vihdoin tuli siihen pyörimään jotain viittä vaille lähtöä. Kysyin siltä rivikerääjältä, että sopiiko sille, jos otan siitä kuvan juttua varten, niin reaktio oli aika nihkeä ja sitten kuuluikin jo kutsu, että kello on tasan 12 ja kerääjät hajaantuu. Melkein kaikki katosi siitä mun ympäriltä, niin päädyin sitten kuvaamaan yhtä diakonissaa, joka piti jotain oheistuotekojua.
Okei, mä saan siitä jutun. Ihan hyvän, näppärän ja tiiviin jutun ja kuvakaan ei ole edes tärähtänyt (lehtityön laatu ;D), mutta mä en saa sellaista juttua, kuin olin ajatellut ja sekös ketuttaa. Ja nyt en kehtaa sulkea tekstinmuokkausohjelmaa, sillä se tarkoittaisi sitä, että mun pomo pystyisi oikolukemaan mun tekstin. Osittain ymmärrän sen rivikerääjän reaktion kuvauskysymykseen, koska itekin olisin ollut melko vastahankaan, jos joku olisi tullut kysymään. Mutta sehän ei yhtään laske v-käyrän arvoja, valitettavasti.
// Pomo alko just purkaa kuvia kamerasta, aaaargh...
-
No onneksi kyseessä ei ole mikään ihan niin tärkeä juttu, mutta vakavasti mietin että pitäisiköhän ottaa ritolat kun ei voi tiettyjä asioita vaan hyväksyä ja kun niihin ei saa muutosta vai onko tuo itselle sen arvoista, että vaan kääntää katseensa pois ja on koko ajan kuitenkin tietoinen ja pahalla tuulella ja tekee mieli olla tietyille ihmisille siksi v-mäinen. Ja toisekseen laskelmoiden voi pohtia onko siitä mulle jotain hyötyä ja toisaalta vielä se tärkein juttu, että jos jättää asiat sikseen ei voi vaikuttaa sitäkään vähää kuin ehkä nyt. ::)
//Kani, no aika hyvän määrän sanoja olet saanut kasaan, jos aineisto jäi noin laihaksi ja se on aina ihanaa, kun ihmiset osoittautuu niin innokkaiksi osallistumaan tai tuossa tapauksessa antamaan kommentteja tai tulemaan kuvaan. :P
-
Kani toi on ihan tuttu ongelma, valokuvaaja-avokkini purnaa ihan samasta asiasta. Joskus tuo väitti, että niksi on kuvata ensin ja kysellä vasta jälkeenpäin vain nimeä lehteen, ei lupaa kuvata. Ihmiset ei kehta enää kieltäytyä jälkeenpäin. ;)
Mun elämä on tällä hetkellä ihan kakkaa. Kaikki on ihan perushyvin, mutta joku tuntuu mättävän. Koulua on liikaa, mutta silti se ei tunnu etenevän mitenkään. Pari kurssia jotka jatkuvat kevääseen asti ovat ihan arsesta ja kiinnostus niitä kohtaan on ihan nolla. Ei niinkään aiheen, vaan toteutuksen takia. Harjottelupaikankin sain kesäksi joten en ole ihan puillapaljailla enkä tylsisty kuoliaaksi, mutta yrh. Epäilyttää kaikki, osaanko/pystynkö/selviänkö/tuotanko vain pettymyksiä... Lisäks mulla ei tunnu olevan minkäänlaista sosiaalia elämää kodin ulkopuolella, viime viikolla olin yhtä aikaa ulkona luokkalaisten kanssa enkä osannut keskustella tyyppien kanssa mistään. Ja kyllästyttää tää opiskelijan rahatilanne. Ehkä pitäisi vain nostaa se opintolaina ja mennä shoppailemaan kaikkea turhaa mitä mieli tekee, kun en aikoihin ole ostanut mitään mitä en välttämättä tarvitsisi. Lisäks tää jatkuva liikkuminen ei näytä tuottavan mitään tulosta, mikä masentaa vielä entisestään.
Ja mikä mut oikeuttaa valittamaan, monella muulla menee paljon huonommin. Mulla on kuitenkin asiat ihan peruskivasti.
Ehkä mä vaan keitän kahvia ja jatkan seinään tuijottamista mukisematta.
-
No en kyllä tuota kuvaa ensin-kysy lupa sitten-metodia suosittele. On nimittäin ihmisiä jotka eivät. halua. tulla. kuvatuiksi. Jos joku yrittäisi kuvata minua vastoin tahtoani, voi olla varma jonkinasteisesta räjähdyksestä. Olen yksityisyydestäni tarkka, ja sitä pitää toimittajienkin kunnioittaa.
Ketuttaa tämä rahanpuute ja jatkuva epävarmuus tulevasta. Tähän asti on jotenkin jaksanut uskoa että kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin, mutta en tiedä kuinka kauan vielä riittää voimia pyristellä. Tekisi oikeasti mieli heittäytyä tyhjäntoimittajaksi sossun tuille, kele. >:(
zilah
-
Jos joku yrittäisi kuvata minua vastoin tahtoani, voi olla varma jonkinasteisesta räjähdyksestä. Olen yksityisyydestäni tarkka, ja sitä pitää toimittajienkin kunnioittaa.
Ketuttaa tämä rahanpuute ja jatkuva epävarmuus tulevasta. Tähän asti on jotenkin jaksanut uskoa että kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin, mutta en tiedä kuinka kauan vielä riittää voimia pyristellä. Tekisi oikeasti mieli heittäytyä tyhjäntoimittajaksi sossun tuille, kele. >:(
zilah
Ei se tyhjäntoimittajanakaan auvoista ole. Been there done that. :P
Tunnustan muuten että sun viestistä tuli melkein kimmoke yrittää ottaa susta salaa kuva, mutta älä huoli. Mulla ei ole edes kameraa. ;D
-
Mulla ei ole zilahista yhtään kuvaa, tajusin just o.0 mut tunnistan mäkin kameran kaihtamisen, mä kaihdan sitä myös :P
Voi sitä mennä sossun asiakkaaksi vaikka vain täydentämään toimeentuloa, laki kuitenkin tietyn perusosan jokaiselle takaa :) paperinpyörittelyynkin tottuu kun on pakko.
-
Erittäin tuttu ketutuksen aihe vuosien varrelta tuo rahanpuute ja epävarmuus. Se syö ihmistä melkoisesti. :-\
Mun täytyy nyt tänne purkautua kun on ihan älytön omaan itseen kohdistuva ärsytys. Pällin poksahdus! Oon onnistunut kehittämään erästä työkaveria kohtaan hirveän ärsyttävän ärtymyksen. Ok, mää tiedän, että osasyy on aika vahvat näkemyserot joistain mulle tärkeistä asioista, mutta se on vain rikkana rokassa. Kyllä mun kanssa voi olla eri mieltä tärkeistäkin asioista, eikä se yleensä aiheuta henkilökohtaista ärtymystä kyseistä ihmistä kohtaan. Asiaa kohtaan voin olla kovastikin ärtynyt, mutta hyvin harvoin ihmistä kohtaan.
Tässä kyseisessä tapauksessa vain tämä ihminen on itse suuna päänä arvostelemassa muita ja kiinnittämässä huomiota muiden tekemisiin ja tekemättä jättämisiin ja jumalauta kehtaa vielä palavereissa paukutella näistä havainnoistaan. Hirveä pyrky kehittää koko ajan jotain työntekijöiden valvontaa yms.. Sitten itse venyy päivät pitkät pitkin toisten työhuoneita jaarittelemassa kaikkea muuta kuin työasiaa!
Ja nyt mua ketuttaa niin maan perusteellisesti se, että mua ketuttaa. Mitä se auttaa, jos näen punaista joka kerta kun kuulen, tai näen kyseisen ihmisen? Ei yhtään mitään. >:(
-
Tänään oli sellainen päivä, että olisi tehnyt mieli pikkaisen avautua silläkin uhalla, että sillä olisi ollut seurauksia, mutta oikeasti en voi sietää ihmisiä, jotka hymähtelevät että ettekös te sitäkään osaa. No ei osata. Entäs sitten, saamarin nirppanokka! Etkö voisi hymähtelyn sijaan vaikka opettaa sen sijaan, että kommentoit mitä pitäisi jo osata ja mitä ei, jos kukaan ei ole vaivautunut opettamaan? Mene hymähtelemään sinne opettajanhuoneeseen. Epäilen itse asiassa, että menikin. Oli juuri sellainen ihminen, josta voin kuvitella tekemässä sellaista. :P Hymähdä mulle vielä kerran niin mäpäs hymähdän takaisin. Onnistuin jo kerran tekemään sen erään toisen opettajan läsnäollessa enkä kadu, koska mulla menee hermot ylenkatseen kanssa, kun parhaani teen ja joukossa on oikeasti ihmisiä, jotka on huomattavastikin mua arempia ja minäkin olen arka. Eikö nyt aikuiset voisi ymmärtää, mutta ei niin ei. Ei voi vaatia liikaa, mutta ihan peruskunnioitusta voi vaatia eikä sitä ole se, että hymähdellään halveksuvasti, jos ei jotain saamarin paskaa osaa tai muista. Katos, ketuttaa vieläkin. Onneksi sen tyypin naamaa ei välttämättä tarvitsee enää katsoa kertaakaan ja jos tarvitsee, niin sitten ei tarvitsekaan enää olla itsekään kohtelias. ;D
-
^ Meidän matikan ja fyssan maikka on sellainen, että se ihan avoimesti osoittaa meidän luokalle miten tyhmänä meitä pitää. Kun pyytää apua, se kysyy mitä et ymmärrä, naureskelee ja huokailee. Sanoo vaan "täähän on ihan yksinkertainen lasku", eikä edes selitä miten se sitten pitäisi laskea. Todella raivostuttavaa...
-
Voi ei, Malla. Nuo tuollaiset "opettajat" voisi oikeasti työntää sinne, missä päivä ei paista.
Tosin, itse opettajantyössä olleena ja monissa liemissä keitettyinä saattaisin hyvinkin kysyä tuollaiselta että oletko täällä opettamassa vai pönkittämässä omaa egoasi?
zilah
-
Mä vähän veikkaan, että se on tuossa työssä vaan pönkittääkseen egoaan. Huomasin juuri, että meillä on seuraavassa matikan kurssissa eri opettaja, jes! Sain kyllä hyvän numeron molemmista, mutta olihan se typerää, ettei apua saanut kysymällä ja jatkuvasti kyseltiin miten ei edes niitä yksinkertaisimpia laskuja osata tehdä. Kaikille kun matikka ei vaan ole yksinkertaista, kyllä opettajan pitäisi se tietää.
-
Meille yksi opettaja ihan suoraan sanoi, ettei se olisi siinä työssä, jos se olisi saanut alaltaan jotain muita töitä. Musta tuntuu, että aika monet on opettajina siksi, ettei niille ole tarjolla muuta niiden koulutusta vastaavaa työtä. Ei välttämättä kaikkien opettajienkaan motivaatio ole korkein mahdollinen, mutta se ei selitä v-mäisyyttä. Matikka esimerkiksi on toisille aivan hepreaa. Mulle on aivan hepreaa tietokoneohjelmien logiikka. ;D
-
Sanoo vaan "täähän on ihan yksinkertainen lasku", eikä edes selitä miten se sitten pitäisi laskea. Todella raivostuttavaa...
Meillä oli kans yläasteella sellainen ruotsinmaikka, joka saattoi kommentoida kysymyksiin, että maailman yksinkertaisin asia, ei tässä nyt mitään tajuamista ole... Jännä juttu, että monet inhosi ruotsin opiskelua. Ymmärrän kyllä, että yläasteen ruotsinopettajan homma on jo itsessään varsin vittumainen jobi yleisen asenteen vuoksi, mutta kannattaako sitä nyt tuollakaan tavalla hoitaa, ei se ainakaan porukan mielipidettä ruotsista yhtään paranna...
-
Opettajat on kyllä ihania :D Erittäin multimielisesti sisältäen myös aimo annoksen sarkasmia. Se on muuten myös mukavaa, että kysyy tehtävästä, että miten se menee, ja opettaja tulee ja katsoo vastauksen kirjan takaa, ilmoittaa sen sinulle ja lähtee itseensä tyytyväisenä pois. Enhän sitä vastausta itse olisikaan osannut katsoa ja se vastaa eri hyvin kysymykseen miten...
-
Se on kyllä jännä, miten paljon opettajan luonne tai opetustyyli vaikuttaa siihen, kuinka paljon ko. ainetta haluaa opiskella. Itsehän olin lukioaikana todella kiinnostunut filosofiasta, mutta meidän opettaja oli semmonen... harmaantunut kurppa, joka opetti suoraan kirjasta. Kävin sitten vaan sen pakollisen kurssin ja lainasin kirjastosta filosofisia opuksia ja opetin itse itseäni :D Oisin varmaan oppitunneilla istumalla päässyt parempiin tuloksiin, mutta meni jo.
Jaanpa nyt toisenkin kokemuksen, kun alkuun pääsin. Mulla epäiltiin nuorempana hahmotushäiriötä. Mitään ei todettu, koska opin lukemaan ennen ekan luokan alkua, mutta mitä nyt itse olen itseäni seurannut, niin kyllä hahmottaminen mulle vaikeaa on (varsinaisesta häiriöstä en tiedä). Muistaakseni vitosella meni matikankokeessa yhteen- ja vähennyslaskut sekaisin ja numeroksi sain 5 miinuksen. Opettaja sitten koko luokan kuullen paasasi, kuinka joku on niin idiootti, ettei edes peruslaskuja osaa. Kieltämättä meinasi ruveta itkettämään siinä tilanteessa, vaikka osittain olikin oma moka :D
-
Se on muuten myös mukavaa, että kysyy tehtävästä, että miten se menee, ja opettaja tulee ja katsoo vastauksen kirjan takaa, ilmoittaa sen sinulle ja lähtee itseensä tyytyväisenä pois. Enhän sitä vastausta itse olisikaan osannut katsoa ja se vastaa eri hyvin kysymykseen miten...
Mulla on ollut myös näitä tapauksia, ei niistä oikein saa mitään irti.
Opettaja sitten koko luokan kuullen paasasi, kuinka joku on niin idiootti, ettei edes peruslaskuja osaa. Kieltämättä meinasi ruveta itkettämään siinä tilanteessa, vaikka osittain olikin oma moka :D
Tääkin on tuttu ilmiö yläasteelta! Ärsyttävintä se, että vaikka opettaja ei nimeäsi sanoisikaan ääneen, peruskoulussa kyllä oppilaat vertailevat kokeiden tuloksia keskenään, ja hyvin nopeasti käy selväksi kuka se idiootti sitten onkaan. :(
-
Argh, no voi ava sentään! Voi olla niin himskatin vaikeaa yksi pikku pikselimössö löytää, agaflafnlkafslnkagrth >:( Joskus joulun jälkeen taisin edellisen kunnolliseni poistaa, koska en enää tahtonut katsella virnuilevaa hermannia aina kirjautuessani sisään, siitä asti on ollut toinen toistaan hirveämpiä yrityksiä, kuten lienette huomanneet. Sitä überhienoa paint-kukkaakaan en ehkä laita enää takaisin. Paljon on hienoja fanikuvia, joista voisi rajata, mutta enhän minä koneelleni tekijää ole tullut laittaneeksi ja vaikka olisinkin, ei se paljoa lämmittäisi - en kehtaa alkaa toisten kuvia sillä tavalla puoliluvattomasti käyttämään ja olen liian laiska pyytääkseni luvan joltakulta täysin tuntemattomalta ja mahdollisesti jo kuolleelta taiteilijalta, joka kuvansa on monta vuotta sitten nettiin heittänyt... Eli paint-kukat kunniaan, bryäääggglfaslbjsafklnt!
-
Kolmas paiva ilman nettia... Wireless ei toimi eika ethernet, jippii! Oon ollut it helpdeskilla valittaas joka paiva useeseen otteeseen, etta etteko voi lahettaa jotakuta, kas kun pitais saada jotai hommia tehtyaki. Heidan vastauksensa "Oletko kokeillut uudelleenkaynnistaa koneen?"
>:( >:( >:(
Hyva etten aggressiopuuskassani heittanyt lapasella!
Kuulemma pistokettani tarkistamaan vaaditaan kaksi insinooria samaan aikaan, mika on hankala saada onnistumaan. Aion kayda tuolla tiskilla viisi kertaa paivassa ja sitten alan vuokralakkoon. Serious business.
-
Voi nolo! Yritin niin professionaalisesti hoitaa asiaa ja kusin helvetin lahjakkaasti, koska olin onnistunut unohtamaan ohjeet. Tein siis itseni lopulta totaalisesti naurunalaiseksi ja annoin varmasti tosi osaamattoman vaikutelman. :P No ihan sama. En mä mitään osaakaan ja ainakin saamari tunnustin, että moka on minun enkä alkanut selittää mitään kenenkään muun syystä, mutta ei helkatti voi olla niin vaikeaa yksinkertaisetkin asiat ;D.
-
Tämmöisinä päivinä mä niin haluaisin asua yksin. >:( Huoh.
-
Tämmöisinä päivinä mä niin haluaisin asua yksin. >:(
Pakko myöntää, että tää on kyllä ihan mukavaa, sopeuduin tähän yllättävän nopeasti :o
Nukkumaanmeno on silti kohtuullisen ankeaa, erityisesti kun piskit on meillä yhteishuoltajuudessa ja nyt aluksi siellä exällä. Nyyh.
Mutta oli mulla ihan oma ketutuskin, nimittäin jätteiden lajittelu. Siis voi vittusaatanaperkele ihan oikeasti! Jos ei huvita lajitella roskia, niin älä tee sitä, heitä vaan kaikki sinne sekajätteisiin, mutta älä helvetti tule pilaamaan muiden tekemää lajittelua. Olisihan se pitänyt tajuta, että kun on näin tolkuttoman iso taloyhtiö, niin kaikenmaailman urpoja mahtuu mukaan, ja roskien vieminen saa mut tätä nykyä vaan pahalle tuulelle. Biojäteastiaa en ole vielä tsekannut, mutta muuton pahvi- ja paperiroskia viedessä alkoi kyllä kiroilututtaa niin maan perkeleesti, että huh. Täällä on kaksi pahviroskista ja kaksi paperiroskista, ja kaikissa noissa oli sinne kuulumatonta tavaraa. ARGH!
-
Tämmöisinä päivinä mä niin haluaisin asua yksin. >:( Huoh.
Yksinasuminen on muuten ihan parasta, mutta sit ku sitä sosiaalista kontaktia pitää erikseen järjestää, niin angst. Varsinkin jos tekee töissä hankalia vuoroja, niin voi olla vaikee saada ketään kylään.
Mutta oli mulla ihan oma ketutuskin, nimittäin jätteiden lajittelu. Siis voi vittusaatanaperkele ihan oikeasti! Jos ei huvita lajitella roskia, niin älä tee sitä, heitä vaan kaikki sinne sekajätteisiin, mutta älä helvetti tule pilaamaan muiden tekemää lajittelua. Olisihan se pitänyt tajuta, että kun on näin tolkuttoman iso taloyhtiö, niin kaikenmaailman urpoja mahtuu mukaan, ja roskien vieminen saa mut tätä nykyä vaan pahalle tuulelle. Biojäteastiaa en ole vielä tsekannut, mutta muuton pahvi- ja paperiroskia viedessä alkoi kyllä kiroilututtaa niin maan perkeleesti, että huh. Täällä on kaksi pahviroskista ja kaksi paperiroskista, ja kaikissa noissa oli sinne kuulumatonta tavaraa. ARGH!
Kuulostaa tosi ärsyttävältä! Lieneekö joku tahallaan tehnyt hallaa, vai eikö joku oikeasti tajua, mitä pahvi ja paperi tarkoittaa?
Meillä taas ei kierrätetä yhtään mitään. Samaan menee paperit, bio, muovi, metalli, lasi ja nyt myös elektroniikka. Tunnen niin huonoa omatuntoa tuosta. Onneksi syksyllä sitten uus kämppä... :P :-[
Huh huh... Kämppis lähti eilen reissuun pariksi päivää. Se on lukinnut huoneeseensa kaikki lusikat, joista btw ykskään ei ole hänen hankkimansa. Meillä ei siis juuri nyt syödä keittoa tai puuroa. Viimeks kun se lähti, huoneessa oli asunnon viidestätoista mukista kymmenen ja vedenkeitin. Eilen se laitto raakoja porkkanoita mikroon ja lähti huoneesta (!!!!). Syöksyin mikron oveen kiinni kun tajusin mitä siellä oli, mutta yksi ehti räjähtää. Mikro ei onneksi mennyt rikki, eikä tullut tulipaloa, mutta syyllinen ei edes ajatellut, että siivoaisi mikron.
Anteeksi, mutta kuinka vitun tyhmä ihminen voi olla? Kaveri jättää liedelle kamaa kiehumaan ja lähtee ulos... Sitten kun sille sanoo asiasta ystävällisesti, se on vaan, että "Aijaa, en mä oikeen välitä tollasista asioista." Niin ku meidän muiden turvallisuudesta! En pysty ottaan enää mitään puheeksi, koska oon niin hilkulla, etten ala huutamaan. Meillä on joka huoneessa lappuja neiti 20-weelle sellaisista monimutkaisista asioista, kuten "Vedä vessa!" tai "Suljethan jääkaapin oven perässäsi.", mutta kun häntä ei kiinnosta.
-
Cele, meillä on täällä ollut yllättävän hyviä kierrättäjiä pari vuotta, mutta nyt ihan viime kuukausina joku urpo on kokenut tarpeelliseksi viedä biojätteeseen sekajätteet, pahviin biot, sekaan paperit jne. Olin todella yllättynyt tuon roskakatoksen kunnosta silloin muuttaessamme tänne - olen naapuritalon roskakatokseen vienyt veljen roskia, ja se kaaos siellä oli jotain ihan järkkyä. Nyt alkaa vähän näyttää siltä, että joko tuosta naapuritalosta on joku muuttanut tähän, tai muuten vaan ollaan saatu urpoja naapureita jotka eivät osaa lajitella roskiaan. Rrraivostuttavaa, indeed!
Lavande, kuulostaapa tosi ihannekämppikseltä! :(
-
Meidän taloyhtiössä ihmiset sentään pääsääntösesti osaa lajitella roskat, mutta ärsyttää mm. ihmiset jotka ostavat huonekaluja Ikeasta ja kantavat ne valtavat pahvilaatikot vain siihen pahviroskiksen viereen lumisateeseen/vesirapakkoon koska eivät vaivaudu lyttäämään niitä että ne mahtuisivat roskikseen. Tai sitten ne työntää ne ruttaamattomina sinne pahviroskikseen, jollon sinne ei mahdu _mitään_ muuta.
Plus että naapuritalon koko a-rappu kantaa roskansa meidän taloyhtiön roskiksiin kun eivät jaksa kävellä omilleen toiseen päähän pihaa. >:(
-
Saatana kun ei osaa päättää mitä tekisi. Tai ei uskalla päästää irti, vaikka haluaisikin. >:(
-
Tuttu tunne, malla. Kyllä ne päätökset lopulta tulevat, kun olet siihen valmis.
zilah
-
Jessus sentään, huomenna kaksi koetta ja mun otsaan nousee sarvi pelkästä ajatuksesta. Toinen maikoista on oikein mukava, mutta toinen... ja tänään mulle selvisi, että tämä toinen, johon mulla alkaa mennä hermot kun tämä, tuo ja se juttu pitäisi osata ja mitään ei kuitenkaan kunnolla harjoitella eikä käydä läpi, on sanonut yhdelle oppilaalle jotain päänsisäisistä ongelmista, kun hän oli mennyt sanomaan siitä että edetään niin nopeasti ettei hän ehdi mukaan. Mä tiedän kenellä ne saamarin päänsisäiset ongelmat on, jos yli puolet luokkaa tuskailee sen kanssa että edetään hirveää tahtia uutta asia vaikkei vanhaakaan kunnolla opetella ja sitten kaikki pitäisi vaan osata.
-
^ Suurin osa meidän luokasta oli sitä mieltä, ettei yksi maikka opeta tarpeeksi. Valitusta ylemmille tahoille. Seuraus: maikka sai potkut. Tai käytännössä siirtyi AMK:n puolelle, mutta kuitenkin.
Henkkoht en siunannut ratkaisua, mutta minkäs teet. Tarinan opetus kuitenkin: kaikkea paskaa ei tarvitse niellä, koulussa on tarkoitus oppia asioita, joten opettajan metodien täytyy muuttua oppilaiden tarpeisiin jos näin ei käy.
Otat pari rohkeampaa mukaan ja meette opintosihteerille tjsp valittamaan siitä tyypistä. Valkkaa aikuisempia, ne tekee paremman vaikutuksen.
-
Tunnustan yleisesti olevani prokrastinoiva luuseri. Kahden viikon kuluttua tulen tänne itkemään koulutöiden määrästä ja siitä, kuinka ei ole aikaa nukkua tai syödä ja se tulee olemaan täysin itseaiheutettua. En voi käsittää, että koettuani viime marraskuun en ole oppinut mitään!
-
^ Suurin osa meidän luokasta oli sitä mieltä, ettei yksi maikka opeta tarpeeksi. Valitusta ylemmille tahoille. Seuraus: maikka sai potkut. Tai käytännössä siirtyi AMK:n puolelle, mutta kuitenkin.
Me tehtiin myös valitus matikan opettajastamme (taisin siitä jo vinkua täällä aiemmin), ja saatiin nyt sitten matikan tokalle kurssille toinen opettaja. Kannattaa siis Liz käydä vaikka porukalla valittamassa asiasta - kuulostaa ihan hullulta, että opettaja vihjailee oppilaalla olevan päänsisäisiä ongelmia jos käy sanomassa ettei pysy perässä. :o
-
No se oli se viimeinen niitti että se sellaista sanoi. Asia siirtyy eteenpäin.
-
Höh! Lähetin mun eksän kissalle (koska mullahan ei ole koskaan liikaa aikaa) vaikka kuinka hienon postikortin, ja se on kadonnut matkalle! Se maksoi 85p ja lähettäminen saman verran. Pakersin siihen kuvaa useamman tunnin, koska kissa ei osaa lukea. :(
-
Voi ketunkettu. Avokki lähti kymmenen minuuttia sitten kuvauskeikalle johonkin jumalan selän taakse Mikkelin toiselle puolelle, ja viis minuuttia myöhemmin se soitti et taloyhtiön huoltoauto päräytti kylkeen viereiseltä kadulta! Avokki ajeli oikeata kaistaa ja se kuski pörötti vasemmalta risteyksestä suoraan kuskin kylkeen! Mitä hittoa ihmiset. Argh, ärsyttää. Onneksi J:lle ei kuitenkaan käynyt mitään, mutta kuskin puoleinen ovi ja peili ilmeisesti kokivat vähän kolhuja. Ja eiköhän se mies vielä päättänyt kuitenkin ajella sinne jumalan selän taakke, kun keikkaakaan ei oikein voi perua tällasella varotusajalla jos haluaa asiakkaan pitää.
-
Oon niin raivona, että voi saatanaperkele ja kaikki muutkin pelsepuupit! Sain tänään huoltoyhtiöltä ilmoituksen koirien haukunnasta - lappunen oli siis kopio talon järjestyssäännöistä, josta oli sitten korostettu kohta melun aiheuttamisesta. Viereen oli kirjoitettu "koiran haukuntaa". Olin vähän ymmällä tästä ja soitin sitten huoltoyhtiölle, että mitä tää meinaa; olen kotona aika paljon ja mun läsnäollessa koirat ei hauku, joten haluan tietää, miten pahasti ne sitten (muka) älämölöää mun poissaollessa. Kysyin kans vähän vuorokaudenajoista, koska aiemmassa kämpässä meitä syytettiin joskus koirien haukkumisesta yöaikaan, vaikka kyseessä olikin naapurin eläin. Nyt ainakin yleensä kotoa lähtiessäni koirat ei pidä ääntä, pari kertaa kyllä, ja ikinä kotiin tullessani en ole kuullut kämpästäni pihaustakaan.
No vastaus sitten kuului, että haukunta ei tapahdu öisin, se on satunnaista, ei jatkuvaa eikä siten siis häiritsevää. Kyseessä ei ole oikeastaan edes valitus vaan enemmänkin tiedoksianto. Siis mitvit ihan tosissaan; asunnossa on koiria, joten on aika luontevaa, että joskus kuuluu haukkumista, se on ihan yhtä normaali elämisen ääni kuin vaikka lasten satunnainen melskaaminen tai ihmisten riitely. Kiva, kun tiedotatte, että asunnossani eletään aika silleen odotuksenmukaista elämää...? Ymmärtäisin ilmoituksen, jos piskit räksyttäisi yhteen menoon pitkään, sellainen on päiväsaikaankin ärsyttävää, mutta tällainen... Ei saatana.
Yksi ämmä tuosta paria kerrosta alempaa kyllä yhtenä päivänä oli kauhean kiinnostunut muhun törmätessään, että missä kohdin asun ja mites ne koirat. Mainitsi myös puhuneensa jonkun naapurin kanssa siitä, kuinka "siellä ne koirat taas itkee". Olin jo silloin ihan että vittujee, mutta tää menee jo naurettavaksi. Huoltoyhtiöstä myös kerrottiin tiedoksiantajan ilmoittaneen tästä, jottei "tilanne karkaa käsistä". Anteeksi tyhmyyteni, mutta jos kaikki on yleisesti ihan kunnossa, niin miksi vitussa mikään olisi mihinkään karkaamassa? Yhteenlaskettuna tää kaikki kuulostaa siltä kuin huitelisin ihan vitusti jossain kaiken päivää ja mun koiraparat täällä ulisee ja metelöi, vaikka yleensä olen kotoa poissa 2-8 tuntia päivässä, aina en edes sitä.
Mietin jo ihan tosissani, miten toteuttaisin sen piikkilankakranssin, mitä täällä jo vähän visioitiin, täytyyhän sitä tehdä palvelus elämättömille naapureille ja antaa niille tarpeeksi puheenaihetta. Aion myös kiireiden helpotuttua ja koirien mentyä exälle soittaa joka helvetin päivä metallia kohtuullisella volyymilla ihan vaan koska voin. Vituttaa suunnattomasti tällainen turha huomauttelu, jonka pohjimmainen funktiohan on vaan aiheuttaa pahaa mieltä ja osoittaa omaa valtaa, tänäänkin olen miettinyt koko vitun päivän tällaista tyhmää asiaa ja luennollakin ajauduin pohtimaan, että haukkuukohan elukat nyt kotona.
Lol, kauhea sepustus. Raivosin asiasta jo livessä ja kaverille puhelimessa, ei vaan näköjään riitä :p
Otan tämän tiedoksiantona siitä, että olen muuttanut kyylätaloon. Btw oon ainoa nuori ihminen, jonka olen tässä rapussa havainnut, suurin osa bongaamistani naapureista on jo keski-iän ylittäneitä, voisikohan tällä olla jotain tekemistä asian kanssa...?
-
Kannattaa käydä lukemassa suomalaisia NHL-keskusteluja... NOT! ;D Yleinen trendi on se, että antipatioita saavat menestyvät joukkueet (menestyneiden joukkueiden kannattajat ovat gloryhuntereita, jotka eivät tiedä mitään lätkästä ja osaavat nimetä niistä vain supertähdet) ja sellaiset joukkueet, joissa on suomalaisia tai näkyvät suomalaismedioissa. ::) Mutta mitä jos sitä tykkää vaan kattoa hyvää lätkää ja keskimäärin sitä pelaa ne joukkueet, jotka kulloinkin menestyy? ;D Niin, ja toki suomalaisena hieman sykähdyttää jos naapurikylän tai miksei vaikka Helsingin Pera menestyy ja pääsee nostelemaan kannua. ;D Ei sillä ettenkö olisi juuri ihan hirveä gloryhunter, koska mä voin ottaa kiksit helposti kenen tahansa voitosta ja vielä lisäksi löydän paljon iloa (varsinkin fiktiivisesti) myös kenen tahansa tappiosta. Kokonaisuutena siis keskustelujen perusteella olen mahdollisimman halveksuttava lätkäfani. ;D
Tämä olisi ehkä kuulunut kikatusarkistoon.
EDIT://Lisäksi suomalaisittain ja ilmeisesti myös kansainvälisesti jos havainnot pitävät paikkansa, on mahdollisimman halveksuttavaa seurata Pittsburgh Penguinsiä kaksikon Crosby&Malkin -takia. Ihan loistavaa! Tarkoittaa sitä, että olisi ihan jo sen takia pakko kirjoittaa lisää slashia niistä. ;D Hahaha!
-
^ Kuulostaa hienolta! Mua ei lätkä kiinnosta ollenkaan, mutta tuon perusteella voisin kyllä alkaa sellaiseksi kunnon gloryhunteriksi ja hypettää kaikkialla just niitä tunnetuimpia nimiä ;D
Itse olen nyt ajautunut lukemaan nettikeskusteluja liittyen erinäisiin alakulttuureihin, pukeutumiseen ja harrastuksiin, ja on kyllä hupaisaa huomata, kuinka monille VAPAA-AJAN VIETTOON liittyville asioille omistautuneet paheksuu syvästi kyseisen harrastuksen "viihdekäyttöä"... Otsa rypyssä kivojen viihdyttävien asioiden pariin siis, siitä se hyvä fiilis nimenomaan syntyy 8)
-
Just saman tunteen se mussakin aiheuttaa. Tekee mieli mennä hirveästi hypettämään ja muutenkin käyttäytyä mahdollisimman fanityttömäisesti, koska se on näköjään jotenkin paheksuttavaa. Heh, ja on myös paheksuttavaa, jos omistaa Crosbyn tai Malkinin julisteen. Hitto, sain lisää pontta oikeasti laittaa mun julisteen jonnekin näkösälle. Ehkä parvekkeen oveen? ;D
//Miksiköhän harrastukset ei voi olla viihdekäyttöä? ;D Eikö niitä harrastetakaan sen vuoksi, että niiden parissa viihtyy. ::)
-
Miksiköhän harrastukset ei voi olla viihdekäyttöä? ;D Eikö niitä harrastetakaan sen vuoksi, että niiden parissa viihtyy. ::)
No niinpä. Ja sen kuuluisi mun mielestä olla ennen kaikkea hauskaa.
Monia juttuja voi toki harrastaa silleen ihan tosissaankin ja omistautuen, mutta hampaat irvessä ja aina jotenkin mukamas "arvokkaasti" tapahtuva harrastaminen herättää mussa aika suurta kummastusta. Jos jostain nauttii, niin miksei sen parissa voi vähän hupaillakin, miksi pitäisi ottaa kaikki kauhean vakavasti? Ja tietysti toisella tavalla tekevät harrastavat vääremmin...
Ainakin suomenkielisellä fanfiction-kentällähän väännetään rivien välissä kättä siitä, millainen kirjoittamisharrastus on kunnioitettavampaa - kieli poskella hurvitellen ficcejä tuottava höpöhöpö vai kehittymiseen tähtäävä kirjailijanuralle tähtäävä runoilija. Harva tunnustaa pitävänsä toista tapaa vääränä, mutta kyllä noissa keskusteluissa musta on aina havaittavissa se vire, että on jotenkin hienompaa haluta kehittyä ja julkaista joskus oikeastikin.
Okei taidan itsekin pitää toista tapaa harrastaa vääränä, kun niin mieluusti kritisoin haudanvakavaa harrastamista ;D Oon vaan ehkä lukenut taas hetkeksi liikaa syvällisiä pohdintoja siitä, kuka on oikea gootti ja kuka ei :P Ja Liz, parvekkeen ovi kuulostaa hyvältä paikalta, toivottavasti mahdollisimman moni huomaa sen! Ja ärsyyntyy ::)
-
Mun taikauskoni alkaa kohta lisääntyä hälyyttävissä määrin, mutta niinhän siinä sitten kävi, että olin innoissani Iginlan tulosta Pittsburghiin ja siitä, että Sid on saanut viimeinkin itselleen miehen. Mitä sitten tapahtuu? Peliä ehtii kulua minuutti (60 minuutista), siis vaivainen minuutti ja kiekko on Sidin lätyssä, hampaat varmaan mukavasti paskana ja sitä rataa. Ehkä aivotärähdys. Toivottavasti ei, mutta oli aika kova isku. Taitaa Malkin joo todellakin viedä taas miehen pakollisen poissaolon aikana... ;D Tuuri on hyvää laatua taas. Hmm... kenellähän se voodoonukke oikeasti on? ::) ;D
-
Voi jumankauta että osaa vieläkin ottaa aivoon, että keskellä kirkasta päivää nappulat yrittää väkisin viedä kassin kädestä sen jälkeen kun en antanut euroa, koska mulla ei edes helvetin perseet ole käteistä rahaa ikinä! Tuon röyhkeyden jälkeen en olisi kyllä antanutkaan. Jumankauta helvetti, että pitää pikkulapsiakin kohta jo väistää mahdollisina varkaina ja pahoinpitelijöinä kun näkevät otollisen pienikokoisen tai vammaisen uhrin! Missä helkatissa on vika!? :o Vähänkö ketuttaa tällainen paska! Eivätkä näyttäneet nälkään olevan nääntymäisillään. Röyhkeitä ja kurittomia kyllä. *Lisää kaikki kirosanat tähän*.
//Edit: Rikosilmoitus tekeillä. Toivottavasti eivät ole ryöstäneet seudun mummoja kun tässä taitaa olla toi palvelutalokin lähellä. Vähän sen oloista toimintaa, ettei oltu ensimmäistä kertaa näillä asioilla.
-
Tässä kohtaa voisi oikeasti olla se ei tykkää- nappi paikallaan. On se perkele kumma kun tämänikäiset jo alkavat ryöstelemään ihmisiä. Rikosilmoitusta ja ilmoitusta sossuun ja kouluun vaan. >:(
zilah
//Edit: Tuossa voisi kanssa olla ihan hyvä kapine pitää mukana.
http://www.suomenpelastuskeskus.fi/spkshop/product_details.php?p=1494 (http://www.suomenpelastuskeskus.fi/spkshop/product_details.php?p=1494)
-
Tää nyt vaan on yksi todiste siitä, että asiat ei ole ihan mallillaan. :P Kunhan nyt ei kehittyisi amerikkalaiseen malliin, jossa on suljetut, turvalliset alueet rikkaille ja köyhät joutuu enenevässä määrin ryöstöille alttiiksi, kun samaan aikaan poliisien määrää vähennetään. Tosin muistelen, ettei rikosten määrä ole tainnut kasvaa itsessään vaan ovat muuttuneet törkeämmäksi. En kyllä muista mikä sitten oli selitys sille kehitykselle, että myös entistä nuoremmat syyllistyy johonkin. :P
-
Voi ei, Liz :F ...no, hyvä ettet antanut periksi! >: |
-
Itse asiassa mä jäin miettimään just päinvastaista, että mitä jos olisin rypenyt siihen jäälle, kun oli liukastakin ja vain siksi, etten päästänyt mun kassista irti. :o Olisin tuntenut itseni tyhmäksi, jos olisin loukkaantunut vain siksi, etten halunnut luopua lompakostani, jossa ei ollut rahaa. Joo, toki siitä olisi ollut paljon vaivaa, jos olisi joutunut kortit uusimaan vandaalien takia, mutta kaatuessa olisi voinut lyödä päänsä ja saada pysyviä vammoja ja joten vähän epäilen, ettei noilta olisi ehkä saanut ikinä rahallisia korvauksia pysyvistä vammoista, vaikka ne olisi kiinni jääneet. :P En tiedä jäävätkö ikinä, mutta toivottavasti ja toivottavasti eivät aiheuta jonkun toisen vammautumista vastaavassa tilanteessa. Ei varmaan ole tarkoitus aiheuttaa vaan kalastaa väkisin jotain rahaa ohikulkijoilta, mutta tuossa on mahdollista sattua jotain.
-
No hui. Hyvä että selvisit vammoitta Liz!
Voi jee... Tanssin täällä jo voitontassia, että kerrankin maksan vuokran ajallaan (eräpäivä vasta 15.!) ja tajusin, että tää on ensimmäinen lasku, jonka maksan ajallaan! Täyttelin sitten iloisena ulkomaanmaksukohtia viistoista minuuttia ja tunsin itseni hyvin aikuiseksi. Sitten netti katkesi, laskun tiedot katosi ja oon taas pisteessä A. Tiesin, että tää meni liian hyvin ollakseen totta...
-
Voi hele...! Saunalahden4G- mokkula on kyllä yks kasa jaskaa, en muuta sano! Taasen on netti pätkinyt jo pari päivää putkeen. >:(
Zilah
-
Mulla ei oo töitä kesäksi, enkä käsitä miten niitä saisinkaan täältä käsin Suomeen. :(
-
^ Työnhaku on kyllä yksi elämän kettumaisimmista asioista. Tsemppiä.
-
Tiedän kyllä, että vielä isompi ongelma olis, jos ei olisi töitä, mutta... mutta... mää hukun töihin! Järkyttävä kiire. :P Oon päivä päivältä enemmän zombi, eikä elämässä ole enää mitään muuta kuin työ. Mun työ on kivaa, mutta se ei oo kivaa, kun ei ehdi tekemään niitä sovitussa ajassa. Onneksi kukaan ei toistaiseksi ole tullut vielä huohottamaan niskaan ja vahingosta viisastuneena osaan kyllä sanoa v-mäisesti, jos tulee. Ketuttaa silti puskea kauhean pitkiä päiviä, että pysyisi edes jotenkuten aikataulussa. ::)
-
Nappeli, voit palkata mut apulaiseksi niin saadaan molempien ongelmat ratkaistua ;D
-
Nappeli, voit palkata mut apulaiseksi niin saadaan molempien ongelmat ratkaistua ;D
Joo, mielellään! :D
Minä en tajua, miksei työ voi jakaantua kaikille tasapuolisesti? Kannatan tasa-arvoa! Muutenkin kaikille pitäisi olla kaikkea tasapuolisesti. 8)
Nykyään tuntuu olevan kyllä vallalla sellainen ilmapiiri työelämässä, että niistä jotka siellä on puristetaan viimeisetkin mehut säästösyistä. Sitten kun ei enää jaksa, niin hautaan, tai vaihtoon, vaikka kaiken järjen mukaan voisi tosiaankin palkata riittävästi työntekijöitä heti alkuunsa. Mutta raha ratkaisee aina vain enemmän. >:(
-
Minua ketuttaa monellakin tapaa tapaus opettaja Korhonen, tai pikemminkin sen ympärillä käyty keskustelu. Osaisiko joku sanoa, missä nuoret (koululaiset) sanovat mielipiteensä ja ottavat kantaa näihin asioihin? Kun seuraa esimerkiksi Hesarin tai jonkin muun lehden artikkelien yhteydessä käytyä keskustelua, tulee sellainen olo, että nuoret ovat jotakin ihmiskunnan vihollisia, jotka pitää nyt vaan kovin ottein laittaa kuriin ja herran nuhteeseen. Nuorien ääni siellä ei ainakaan kuulu. Enkä minä nyt mitenkään tarkoita, etteikö työrauha-asia olisi kouluissa erittäin ajankohtainen - se on! Mutta silti moni asia tässä keskustelussa ottaa päähän. Kuten se, että minä en ainakaan kaipaa yhtään enempää valtuuksia ottaa fyysistä kontaktia oppilaaseen konfliktitilanteissa, vaan kaipaan pienempiä opetusryhmiä. Olisi myös tosi kiva, jos olisi jokin valvottu tila, jonne voisin tarvittaessa ohjata oppilaan luokasta, koska nyt on ihan yksi hailee, millaiset keinot on käytössä oppilaan poistamiseksi luokkatilasta, kun ei ole mitään paikkaa minne oppilaan voisi ohjata.
Sori, minua vaan ottaa päähän. Pahasti.
-
Sen jälkeen kun multa kädestä tultiin kassia viemään keskellä kirkasta päivää oon kyllä just sitä mieltä, että nuoret pitäisi laittaa kuriin ja herran nuhteeseen, kun eivät edes toisten ihmisten koskemattomuutta kunnioita. Mutta se kumpuaako sellainen siitä, että tiedetään niin tarkasti oma koskemattomuus ja se ettei kukaan muu mahda sille mitään ja siksi voidaan tehdä mitä vaan, vai jostain muusta niin epäilen, että jostain muusta. Ei mikään kyllä sillä ratkea, että otetaan kovemmat otteet vaan sillä, että käsitetään mistä ne ylipäätään alkaa. Ryhmäkoot on jo ala-asteella suuret, mutta on se vähän niinkin, että nykyisellään häiriköillä on enemmän oikeuksia kuin ei-häiriköivillä. Oli se kyllä niin jo mun yläasteaikaan, mutta se on taas siitä kiinni, ettei syihin puututa tai niitä selvitetä vaan pelkkiä seurauksia.
-
Ehkä se on sitä tiettyjen asioiden vapautta ja moraalia vailla pohjaa. Jotkut fiksuthan sanoo maailman olevan nyt jälleen murrosvaiheessa ja aika näyttää, mikä on tulevaisuuden suunta. Ehkä asiat parinkymmenen vuoden päästä on jo tasoittunut tai niiden myllerrykseen turtunut, saa nähdä.
Nyt on muuten enää 99 vuotta päivämäärään 21.12.2121. Siis 99 vuotta ja pari päivää, pitää muistaa joulukuussa bailata. Sinänsä ironista, että vielä hienompi 12.12.1212 oli keskiajalla - blaah. Tuskin ne edes osasivat iloita tätä suurta tapahtumaa.
-
No mutta eikö tuo päivämäärä olisi paljon kauniimpi muodossa 21.12.2112? ja siihen on ainakin 9 vuotta vähemmän aikaa!
//todennäköisesti keskiaikaihmiset ovat tutisseet löysät housuissa pöydän alla ja pelänneet noituutta tuon luvun takia... ;D
-
^ Pyhpyh, ei silloin tavallinen kansa (eli suurin osa väestä) mistään päivämääristä mitään tiennyt. Hallitsijat, kirkonmiehet sekä oppineet nyt varmaan olivat almanakoista aika hyvin perillä, mutta mietiskelin sellaista, että olisiko täällä läntisessä maailmassa kuitenkin 1200-luvulla merkitty päivämääriä roomalaisilla numeroilla, kun latina kuitenkin näytteli niin suurta roolia sekä kirkon että tieteen maailmassa. Jos niin oli, niin menettää tuo päiväys kyllä hitusen tehoaan; XII XII MCCXII.
-
^ Pyhpyh, ei silloin tavallinen kansa (eli suurin osa väestä) mistään päivämääristä mitään tiennyt. Hallitsijat, kirkonmiehet sekä oppineet nyt varmaan olivat almanakoista aika hyvin perillä, mutta mietiskelin sellaista, että olisiko täällä läntisessä maailmassa kuitenkin 1200-luvulla merkitty päivämääriä roomalaisilla numeroilla, kun latina kuitenkin näytteli niin suurta roolia sekä kirkon että tieteen maailmassa. Jos niin oli, niin menettää tuo päiväys kyllä hitusen tehoaan; XII XII MCCXII.
Meinasin tulla sanoon ihan samaa ;D
-
Aaaargh. Huomena maalauskurssin palautus. Koko päivän olen vääntänyt maatuskaan maalia pintaan, ja nyt pääsin lakkailuvaiheeseen. Ja lakanperkele leväytti värit pitkin Jackin naamaa, ja nyt koko naama on muodoton möykky! Olen aiemmin samalla lakalla päällystänyt toisen, eri väreillä maalatun maatuskan eikä mitään ongelmaa. Aassdfdgfkjsflgjslgslk mitä hittoa mä nyt teen, en mä kehtaa tota ton näkösenä palauttaa opettajalle. >:(
//kaiken lisäksi sininen maali muuttui violetiksi. Jackilla on nyt violetti takki jeejee! >:(
-
^ Hyi hele, onpa inhottava tilanne! Tunnollisen opiskelijan painajainen kyllä.
-
No worries. 6.30 tuli tekstari et tunnit peruttu, mut ei se sitä muuta et Jack on ruma. Ois mulla nyt kaks viikkoa aikaa hioa se takki puhtaaksi ja maalata uudelleen, mutta en tiedä onko mulla aikaa ja hermoja semmoseen. Naaman sentäs korjasin jo eilen, mutta ei siitä ihan yhtä hyvä tullut kuin alkuperäisestä. Ärsyttävää!
//wtf anteeks mitä, yllämainittu tekstari oli tullut vain minulle ja ilmeisesti yhdelle toiselle, muut olivat menneet tunnille tietämättä asiasta ja siellä oli ollut jopa sijainen. Mitä hittoa, opettaja ilmottaa tuntien olevan peruutetut, mutta silti sielä on sijainen paikalla? Ja nyt ne oli sijaisen kanssa sopinut, että ens viikolla onkin tunnit koska sijaiselle on merkattu ne, vaikka meillä ei pitäisi olla. Anteeks mitä hittoa. ??? ??? >:(
-
Kuulostaa taas loistavalta koordinoinnilta. Sitä on täälläkin liikkellä. Johtaa muun muassa siihen, että joissain kursseissa on samat sisällöt.
Mua ketuttaa. Olin ehtinyt jo ajattelemaan ja päättämään, että nyt mä teen yhdellä tavalla enkä vaihda toiseen, mutta sitten sattuma puuttui peliin ja nyt mä taas aloin ajatella, että ehkä se on joku kohtalo, että koska mua ei enää tarvita yhdessä hommassa, voisinkin ryhtyä ihan kokonaan toiseen. Ketuttaa, ettei osaa päättää.
-
LOL tai ehkä mä ratkaisen ylläolevan kysymyksen perinteisesti lähtemällä lätkimään. ;D Houkutus juuri nyt on niin suuri. Miksi yrittää edes vaikuttaa mihinkään, kun voisi vaan olla rauhassa ja pitää päänsä kiinni kaikesta ja nauttia niin kuin itse haluaa? ::) Mutta ei, sitä pitää mennä aina ja hakata päätään seinään. ::)
-
Miksi yrittää edes vaikuttaa mihinkään, kun voisi vaan olla rauhassa ja pitää päänsä kiinni kaikesta ja nauttia niin kuin itse haluaa? ::) Mutta ei, sitä pitää mennä aina ja hakata päätään seinään. ::)
Nimenomaan. Tätä olen yrittänyt minäkin, mutta heikoin tuloksin. Tai kyllä se aina vähän aikaa toimii, mutta sitten sitä taas ratkeaa niin kuin alkoholisti konsanaan. LOL
-
Miksi yrittää edes vaikuttaa mihinkään, kun voisi vaan olla rauhassa ja pitää päänsä kiinni kaikesta ja nauttia niin kuin itse haluaa? ::) Mutta ei, sitä pitää mennä aina ja hakata päätään seinään. ::)
Nimenomaan. Tätä olen yrittänyt minäkin, mutta heikoin tuloksin. Tai kyllä se aina vähän aikaa toimii, mutta sitten sitä taas ratkeaa niin kuin alkoholisti konsanaan. LOL
:'''D
Vittu mä oon nuohonnu ympäri kämppää jo kolme tuntia tekemättä mitään! Mulla olisi tiistaina kurssikaverin tutkielman opponointi, eikä huomenna välttämättä ole aikaa paneutua asiaan mitenkään hirveän syvällisesti, joten tänään pitäisi saada jo ainakin sellainen vankka pohja luotua, mutta olen kirjoittanut ylös vasta yhden pointin... Liian kiire lagailla ja tuijottaa seinää... PERKELE. Lisäksi olen niin helvetin kärsimätön, että huippukiinnostavaa romaania lukiessani menin jo silleen mukamas viattomasti katsomaan televisio-version castingia ja hups kun tulin spoilanneeksi itseäni tulevista tapahtumista. Eihän tämä nyt vaarallista ole, mutta vähän nyt harmittaa, että tiedän osan juonenkäänteistä. Vaan itseäni saan tästä syyttää, mitäs olen niin utelias.
-
Toi alkoholismivertaus on toimiva. Se menee just niin, että kun johonkin asiaan puuttuu, on hetken humala ja sitten iskee päälle krapula ja morkkis, mutta vähän aikaa kun kuluu (riittää yleensä ihan muutama tunti), niin ei kun uutta känniä hankkimaan! ;D
Celeporn, mitään ei vaan koskaan saa aikaan ajoissa kun löytyy muuta mielenkiintoista. Mun pitäisi harjoitella ruotsia, mutta en ole avannut kirjaakaan ja sanasto on aivan älyttömän vaikeaa mulle, kun ei ole mitään arkikielen sanastoa, mutta en vaan saa aikaan avata kirjaa. :P
-
Tänään oli totisesti päivä, jonka olisin suosiolla jättänyt väliin. Aamupäivällä oli hammaslääkäri, jossa multa revittiin hammas. Pian operaation jälkeen puudutus alkoi levitä ympäri naamaa. Parin tunnin kuluttua mun kieli lakkasi toimimasta ja roikkui hetken kuin veltto paska niin, että jouduin roikottamaan päätä alaspäin, kun tuntui että se menee kurkkuun. Sitten tuli huimaus, huono olo ja ääni alkoi mennä käheäksi. Siinä vaiheessa (kieli oli alkanut taas toimia) soitin hammaslääkärille, joka käski ottaa varalta allergialääkkeitä.
Allergialääkkeiden jälkeen olo koheni hieman ja ääni alkoi palautua, mutta väsymys oli kova. Raahauduin siis töistä kotiin (kyllä, oli koko episodin ajan töissä, paitsi hampaanpoiston, joka tapahtui tohtorilla). Tai siis yritin raahautua kotiin. Tulva oli katkaissut kotiinpääsyn. Kun viimein pääsin jonkun traktorin kyydissä tulvan yli ja sain jopa toisen kyydin tulvarajalta kotiin päin, oli ympäristökeskus kaivureineen tukkinut tien.
Tässä vaiheessa tuli mieleen, että pitääkö perkele hankkia kypärä jostain ja alkaa tetsata, koska kohta varmaan tulee joku barrikadi, tai vieraan vallan hyökkäys vastaan. No, pääsin lopulta kotiin ja kotona oli sähköt poikki. Ja kännykästä akku lopussa. Onneksi sähköt sitten tuli parin tunnin kuluttua, mutta on hyvin todennäköistä, että ne katkeaa taas kohta.
Ai niin, ja kaiken lisäksi mää saatoin jättää auton liian lähelle tulvarajaa tuonne tulvan toiselle puolelle. Lehtikuvasta just näin tulvan nuolevan melkein armaan autoni renkaita.
-
Voi Nappeli! Niin se on, että hankaluudet yleensä tuppaavat kerääntymään. Ne päivät kun kaikki tuntuu menevän pieleen, ovat hirveitä.
Toivotaan että sähköt eivät enää katkea ja että autosi pysyy poissa tulvan tieltä.
zilah
-
Hui, toivottavasti tosiaan ei tulva vie Nappelin autoa!
Kerrankin kun saisi nukkua pitkään (matikan tunnit peruttu), meillä on joku putkien pinnoitus-hässäkkä meneillään, ja ei saa laskea/kaataa vettä tai mitään muutakaan nestettä mihinkään viemäriin klo 8-17 - mukaan laskettuna vessanpönttö. Kaipa mä sitten istuskelen tässä ja dataan jalat ristissä kunnes pääsen kouluun vessaan... >:( Heräsin kyllä klo 7 käymään vessassa, mutta jos multa kielletään jotain, hätä iskee heti. Hmph.
-
Eilen oli todellakin päivä, jonka olisin minäkin mielelläni jättänyt väliin ja näyttää tulevan ihan uusi samanlainen tästäkin päivästä. Ihan suoraan sanottuna silkkaa vitunmoista paskaa, joka tekisi mieli vippaista tiettyjen henkilöiden naamalle. >:(
-
Ei juma, Nappeli! :o On mullakin joskus niitä päiviä, kun kaikki tuntuu menevän päin persettä, mutta ei mun yksittäiset paskapäivät liippaa läheltäkään tota koettelemusta. Huh huh, toivottavasti tosiaan auto säästyy tulvalta, järkkyä kamaa!
-
Mää unohdin allekirjoittaa virallisen paperin (d'oh) ja nyt, sen sijaan että olisin mukavasti sisätiloissa pakkaamassa ja siivoamassa ja vain katsomassa tuulen tuiverrusta ja märän sateen loiskintaa, joudun lähteen keskustaan rustailemaan nimmarini ko. paperiin. Ei voi odottaa, rahoituksesta kyse.
Toki kiva saada raitista ilmaa ::) mut oispa tää tullut esille eilen kun oli kaunis ilma ;D
Nappelille tsemiä, toivottavasti auto ja sinä selviätte. Mikä oma lehmä missä, kun oot toivottavasti vielä tulossa lauantaina muuttokuskiksi <3
Ja Lizillekin tsemiä, ajattele Sidin pakaroita, niin et voi olla hymyämättä! ;D
-
^ Kai sä unohdit sen allekirjoituksen eilen..? Alan nimittäin olla varma siitä, että eilinen on ollut joku yleinen perseily-meiningin juhlistus, koska exä soitti eilen ja kertoi toisella koiralla olleen joku hämy kouristuskohtaus. Kaikki vaikuttais kuitenkin olevan ihan ok, kouristus ei uusiutunut ja päivystävän eläinlääkärin mukaan ei siis ole akuuttia hoidontarvetta. Perustarkastukseen haluan kyllä karvapallon nyt viedä, vaikka tod.näk. se oli vaan joku ihan random kohtaus...
-
Ei, kyllä mä unohdin sen jo viime viikolla ;D
(jestas, kirjoitin ensin muistin -> unohdin ja vielä ens -> viime :o )
-
Bbuttis, ei mun tartte tyytyä Sidin pakaroihin, kun mulla on päivän ja vuorokauden pelastava kahvimuki. ;D
-
Jumaliste. Silloin kun tulva, ympäristökeskus, jääpato, tai joku meteorisade ei estä mun matkaani, sen estää pelastuslaitos! Kävin traktoriavusteisesti pelastamassa saarroksin jääneen autoni onnellisesti kuivalle maalle ja samalla pääsin kauppaan. Mutta takaisin päin mentäessä olikin palokunta tukkinut tien! Pikkuriikkinen ikivanha avotraktori kuskasi siellä porukkaa edestakaisin melkein umpisukkelossa, mutta meitä ei päästetty menemään järkälemäisellä traktorilla, koska meillä ei ollut pelastusliivejä! Siinä jonkun lehden valokuvaajakin kävi tuumaamassa, että: "Jaa, se tuo pikkutraktori pääsee kulkemaan, mutta teillä ei sitten vehkeet riitä."
Puolituntia piti palella tuulessa ja sateessa traktorin lavalla ennen kuin palokunta väistyi vekottimiensa kanssa touhuamaan jotain ja me paettiin kuin varkaat yöhön, tai tässä tapauksessa ehkä kalat veteen. Otetiin vielä ohimennen yksi kanoottikin hinaukseen, kun olivat kyllästyneet melomaan. Kanoottimies totesi osuvasti että: "Eipä tarvinnu pelastusliivejä sillon ku Eetla souti tässä lapsia kouluun", muistellen varmaan omia kouluaikojaan, jolloin vanhan tien aikaan tulva katkaisi joka kevät kulkuyhteyden.
Mulla on eilisestä asti ollut vähän epätodellinen olo. Ihan kuin olisin joutunut johonkin tasohyppelyyn, jossa aina yhden kentän suoritettuaan on uusi vaikeampi vastassa
-
VOI VITTU!!!!
Kirosin tänään kandin korjauksia tehdessäni niin, ettei tosikaan; oma koneeni on niin skeida, ettei tän wordilla saa mitään hyviä muotoiluja aikaiseksi, joten tuossa pari viikkoa sitten hikoilin yliopiston koneella muokaten asiakirjan priimakuntoon. Kandin esittelyn yhteydessä sieltä löytyi parit kriittiset typot, joita tänään sitten menin korjaamaan. Iloinen ylläri numero yksi; koska olin silloin ekan vedoksen muuntanut lukijaystävälliseen pdf-malliin, alkuperäistä word-asiakirjaa ei ollut enää olemassakaan. Tai sitten olin tallentanut sen johonkin niin ihme perseeseen, etten enää löytänyt. No perkele, kaivoin sitten sähköpostista sen kotona kirjoitetun tekstin ja vittu tein kaikki muotoilut uudestaan. Siinä se iltapäivä sitten melko pitkälti vierähtikin.
Tulin juuri kotiin ja tajusin jotain ihan vitun kauheaa. Se tänään muotoilemani teksti, jonka siis lähetin jo proffalle lopullisena vedoksena, sisältää kaikki alkuperäiset mokailut sekä huonot sanavalinnat, jotka kandissa oli ennen ekaa muotoilua. VOI VITUN PERKELEEN SAATANAN VITTU! No siinähän saatana on, vituttaa kuin pientä eläintä. Olen nyt vähän kahden vaiheilla, menenkö huomenna toistamaan koko tämän saatanan paskarumban vielä kerran, siis miten tällainen uunoilu on edes mahdollista.
No, ainakaan kotimatkaani ei katkaise tulva. Kuulostaa, Nappeli, tosi mukavalta hommalta, todellakin ihan kuin joku tasohyppelypeli. Ehkä sun nyt vaan pitää käyttää niitä samoja super-powereita kuin se älyttömän videopelin Tarzan, jota joskus täälläkin naurettiin, eikös se saanut jotain ekstra-voimia kainaloiden sniffailusta tai jotain muuta vastaavaa..? ;D
-
Sen oon taas tullut huomanneeksi, että kun epäonni vainoaa, se vainoaa kunnolla! Otan osaa Cele!
Ai niin, se kainaloita nuuskiva Tarzan! Hahaha! Mun täytyy yrittää tuota seuraavalla esteellä, joka tuntuu ylipääsemättömältä! :D :D
Onneksi tulva alkaa taas ainakin väliaikaisesti purkautua, eikä armeijan tarvi tulla apuun niin kuin uhattiin. Olis muuten varmaan täytynyt kaivaa se kypärä esiin ja paeta pottukellariin. Avosiippani jo tuumi, että täältä ei varmaan päästetä kohta pois muuten kuin täytyy yön pimeydessä pimeällä traktorilla salaa kiertää metsien kautta. :
-
Miksi ihmiset asuu sellaisissa paikoissa, että ne jää joka vuosi sinne saarroksiin kun joki tulvii? Eikö sieltä kannattaisi muuttaa pois? :o ::) Näin mun äitini kysyi ja jäin sitten sitä miettimään, että ennen se oli sentään pakko elinkeinon kannalta asua lähellä jokia, mutta mikä se syy on nykyään muu kuin se että kerran saadusta sukutilasta ei luovuta, vaikka se sitten olisi jokavuotisella mahdollisella tulva-alueella. :P
-
Minäkin olen joskus uutisia katsellessani itsekseni miettinyt, miksi ihmeessä ihmiset asuvat hurrikaani- tai maanjäristysalueilla ja tulivuorien vieressä, mutta kai sitä on jossain pakko asua ja ihmiset tottuvat kun ovat asuneet pitkään jossakin paikassa.
Se varmaan aika paljon rajoittaa muualle muuttamista, jos on vaikkapa talo jossakin - minnekä sitä siirrät, ja harvalla varmaan on varaa rakentaa huvikseen uutta taloa muualle jos ei sitä entistä myy jollekin. Ja tällä periaatteella sitten tietysti pitäisi kysyä miksi kukaan sitä ostaisi jos tietää jäävänsä tulvan alle nalkkiin. Mutkikkaita juttuja. ;) Ja eihän se tulvakaan kai kovin pitkää aikaa siellä liikkumista rajoita kuitenkaan?
-
Tuskin sitä kukaan ostaa tai ehkä ostaakin, koska ne rakentaa uusia talojakin noille alueille, jotka sitten jää tulvan alle tai ei alle, mutta loukkuun. :o
-
Ei täällä meidän kylällä ainakaan kukaan asu niin joen äärellä, että olis talo vaarassa ja nalkkiin jääminen kestää nykyään korkeintaan pari päivää, kun tietä on korotettu. Tuo tie on mennyt poikki kaks kertaa mun täällä asuessa ja mää oon asunut täällä kolmetoista vuotta. Lisäksi täällä on niin monella traktorit, että sen tulvan yli olis kyllä mahdollista päästä. Usein se vaan nousee niin äkkiä, että henkilöautot jää nalkkiin. Lisäksi nykyään virkavalta tuppaa lyömään puomit eteen ja estää alkuasukkaiden vapaan kulun. :p
Ainakin täällä tulvasta on muutaman päivän ajan pari kertaa n. viidessätoista vuodessa perkeleellistä haittaa, mutta se ei mun mielestä ole kovin painava syy alkaa suunnitella poismuuttoa. :D
Täytyy kyllä sanoa, että ei käy kateeksi niitä, jotka jostain syystä asuu sellaisessa paikassa, jossa tulva uhkaa kotia, henkeä ja terveyttä. Tulviva joki on melko pelottava.
Nalkkiinjäämisessä voisi oikeastaan kysyä, että miksi tiet rakennetaan niin lähelle jokea, tai niin matalalle, että tulva menee yli. Täällä meidän perällä on viitisenkymmentä taloutta ja tie poikki yhdestä ainoasta kohtaa. Pohjanmaalla oli poikki valtateitä, niin siinä on vaikea enää kysyä, miksi ihmiset asuu siellä, koska muuten pitäisi varmaan tyhjentää koko pohjanmaa.
// Nyt jäin pohtimaan tätä miksi-kysymystä. Tätä kummastelua voisi oikeastaan laajentaa vaikka mihin. Miksi ihmiset asuu kaupungeissa, koska siellä voi joutua ryöstetyksi ja raiskatuksi ja joutuu varomaan liikkumista yksin syrjäisissä paikoissa? Naapurit voivat aiheuttaa todellista piinaa ja talvella voi jäädä katolta putoavan lumen alle. Kaupungissa ilmansaasteet aiheuttaa keukosairauksia, tai pahentaa niitä ja lyhentää elinikää.
Pohjoisessa asuminen aiheuttaa masennusta, lisää itsemurhariskiä ja heikentää elämänlaatua. Lisäksi pakkanen rasittaa elimistöä.
Kaikissa paikoissa on omat vaaransa ja ongelmansa, joten usein varmaan poismuutto vain muuttaa ongelmat uusiksi.
Tästä voisi oikeastaan poislukea oikeasti hengenvaaralliset paikat, kuten aktiiviset tulivuoret ja mannerten liitoskohdat, mutta sellaisissa paikoissa taitaa asua usein niin köyhää väkeä, että muuttomahdollisuudet ovat vähissä.
Tulee loppujen lopuksi mieleen kuluttajaneuvoja, joka kysyessäni neuvoa viallisen tuotteen palautusoikeudesta kysyi, "Miksi ostit siitä liikkeestä? Olisit ostanut kadun toisella puolella olevasta." Niin miksi? Sattumalta luultavasti. :D
-
Toi mun äidin kanssa käymä keskustelu alkoi meidän sukutalosta, joka sijaitsee mäen päällä ja johon on osunut monta kertaa salama, mutta aikoinaan kun se kunnostettiin ihan alusta asti niin miesten logiikalla sitä ei voinut siirtää siitä nykyisestä paikastaan johonkin vähän vähemmän alttiiseen paikkaan, koska se oli aina ollut siinä. ;D Riippumatta siitä, että se sijainti nimenomaan altisti niille salamaniskuille ja riippumatta siitä, ettei sille ollut mitään syytä olla just siinä, kun lääniä olisi ollut. :P Siinä se sitten odottaa sitä ratkaisevaa iskuaan. ;D
-
Olisivat edes rakentaneet kunnon ukkosenjohdattimen! ;D Talon siirto voi tulla tuommoisessa tapauksessa turhan tyyriiksi, kun kaikki perustustyöt on tehtävä uuteen paikkaan uusiksi ja sähköt ja putket vedettävä ja nykyään täytyy tehdä likavedenpuhdistamot ja kaikki. Mua kyllä pelottais liian paljon tuollaisessa salamaniskupaikassa, mutta ehkä se harvakseltaan iskevä salama on useimmille liian mitätön pelote suhteessa talon muualle rakentamisen hintaan.
-
Joo, se voi että olisi tullut liian kalliiksi, mutta kun sitä vaihtoehtoa ei edes harkittu tai tutkittu, koska tunnepitoisuus vei voiton. "Talo on tässä, koska se on aina ollut tässä." ;D
-
Hurjalta kuulostaa salamat :P
Mun järjestöllä on hirveästi sisäisiä ongelmia >:( Mitä ne oikeen riitelee. Lisäksi ne ei tykkää kukaan valtaväestöstä! Onko jollakulla kokemusta järjestötoiminnasta? Onnistuisinkohan jotenkin parantamaan yhteishenkeä?
Positiivisena puolena sain kuulla tänään puheenjohtajuuden etuuksista ^^
-
Positiivisena puolena sain kuulla tänään puheenjohtajuuden etuuksista ^^
Kerro toki lisää! ;D
-
Hurjalta kuulostaa salamat :P
Mun järjestöllä on hirveästi sisäisiä ongelmia >:( Mitä ne oikeen riitelee. Lisäksi ne ei tykkää kukaan valtaväestöstä! Onko jollakulla kokemusta järjestötoiminnasta? Onnistuisinkohan jotenkin parantamaan yhteishenkeä?
Positiivisena puolena sain kuulla tänään puheenjohtajuuden etuuksista ^^
Kuulostaa ihan normaalilta järjestötoiminnalta. Itse just ottanut osaa avautumisiin parissakin eri järjestössä. Musta tuntuu, että paras juttu minkä voi tehdä, on se että pysyttelee puolueettomana ihmisten välillä, vaikka asiasta ilmaisisikin.
//Edit: Mäkin haluan tietää niistä luontoiseduista.
-
Heh heh, en nyt ala luettelemaan, mutta sanotaanpa vaan että piristi kyllä tätä päivää saada tietää. Siellä on sellasia pieniä ystävyyden osoituksia yhteistyökumppaneilta ^^
-
Tästä voisi oikeastaan poislukea oikeasti hengenvaaralliset paikat, kuten aktiiviset tulivuoret ja mannerten liitoskohdat, mutta sellaisissa paikoissa taitaa asua usein niin köyhää väkeä, että muuttomahdollisuudet ovat vähissä.
Hmm... Los Angelesissa ja Napolissa asuu aika varakastakin väkeä :-) Ihmisiä sitonee asuinpaikkaansa monet asiat (suku, ystävät, työt...) Ja monesti varmaan jengi pitää vaikka fataalin auto-onnettomuuden uhkaa suurempana kuin sitä, että kuolema sataa päälle tuhkana ja laavana tai kiskaisee maan halkeamaan. Massatuhoja voi tapahtua vaikka kerran sadassa vuodessa ja niiden jälkeen ihmisillä on kai taipumus palata paikalle, surra kuolleita, rakentaa talot uudelleen ja jatkaa elämää. Ihmiskunta on hämmentävän sopeutuvainen. Näin ihan spekulaationa, mitään tutkimuksia suurkatastrofien seurauksista kehittyneissä maissa en ole lukenut.
-
Tulvien ja tulivuorten jälkeen onkin hyvä tulla tänne inisemään, miten perkeleesti mua kiukuttaa, että yliopisto on niin tyhmä! Tää ei enää ole edes vitutusta vaan nimenomaan sellaista lapsellista kiukkua, miksei koko yliopisto (tai edes tiedekunta kokonaisuudessaan) voi käyttää samaa kaavaketta, vaan saman homman hoitamiseen on eri oppiaineissa eri systeemit?! Koska nyt ei voi vain tulostaa sitä kaavaketta ja toimia samalla tavalla kuin aiemmin, vaan joka fucking kerta pitää kaivaa tuolta sekavilta nettisivuilta jostain esiin se tieto, että mites täällä nyt sitten toimitaan, kenelle vien paperin ja mistäs vitusta mä tän juuri teidän haluaman kaavakkeen saan hyppysiini... NNNNNGGGGHHHHH!!!
Okei kiukuttaa tietysti sekin, etten ole tehnyt tätä aiemmin vaan jätin tämänkin homman tänne viimeisten kakkaduunien kekoon, mutta jos homma toimisi kaikkialla samalla tavalla, olisin tämän jo tehnyt. Srsly, mulla oli jo printit ja kaikki, mutta loppuun saattaminen jäi kesken, kun huomasin, ettei mukaan ottamillani kaavakkeilla täällä pärjääkään. Perkele on siellä maisterivaiheessa sitten omat paskapuolensa, mutta eipä ainakaan tarvitse vaivata päätään tällaisella sivuaineiden rekisteröintiskeidalla, joka on ehkä turhin pilkunnussinta IKINÄ.
-
^ Aaargh kaavakkeet! Ja sivuaineet byrokratioineen! Ei nyt paljoa hankalammaksi voi mennä, kun opintoneuvojakaan ei löydä hakukaavaketta kyseisen tiedekunnan sivuilta. Toisaalta opintoneuvonnassakin mättää jokin, kun vastausta ei saa kahdeksaan viikkoon useasta kysymisestä huolimatta... Onneksi sentään tänään sain kyseisen henkilön kiinni, ja apua tuon pirun kaavakkeen täyttämiseen. Ei nyt muuta kun perustelemaan, miksi niin polttavasti opinto-oikeuden tarvitsisin... Onneksi on vapaita (ja tietysti huomattavasti vähemmän mielenkiintoisia) sivuaineita, jos tästä nyt ei mitään tule.
-
^ Kuulostaa ihanalta. Siitä on kyllä pakko olla pahuksen tyytyväinen, että itse löysin ne kiinnostavimmat sivuaineet ihan niiden vapaasti valittavien opintojen joukosta, ei sentään ole missään vaiheessa tarvinnut pohtia mitään opinto-oikeuksia saati sivuainekoetta... Ja vastauksen odottelu kahdeksan viikkoa on kyllä mukava huipennus kaikelle byrokratia-hupailulle, huh huh!
-
Yliopistot osaa kyllä olla jossain suhteissa kuin jotain muinaismuistoja noiden tiedekuntakohtaisten juttujensa kanssa. :P :o Toisaalta yliopistossa parasta oli se vapaus. Ammattiopistossa ei mistään järkevistäkään syistä näköjään pysty kovin helposti neuvottelemaan, että voisi suorittaa kursseja etäopiskeluna. :P
-
Mun yliopisto-opiskelussa ei kyllä kauheesti vapautta oo... Nyt kun valitsen pääaineeni, en saa esimerkiksi yhtään niiden ulkopuolisia kursseja, muuta kun kaks core-juttua jotka kuuluu tutkintoon. Ehkä jos lukisi maisterin Suomessa pääsisi kokemaan sitä kuuluisaa akateemista vapautta ;D
Päivän ketutus on se, että koko vuoden pystyssä olleessa ryhmässä ei edelleenkään toimi tiedotus. Tai toimii heidän kesken, mutta mut jätetään edelleen ulkopuolelle ja meitä on hei vaan neljä. Esimerkiksi tunti sitten tuli viesti, että tavataan nyt, tuu paikkaan X. Voisiko siitä tapaamisesta kertoa kenties vähän aikaisemminkin kun sillon kun kaikki muut on paikalla?
-
Ei lähetty edes baariin vappuna, ja silti tulee varsin kalliiksi tää reissu taas. Tultiin porukoilat kotiinpäin, ja vastaantuleva rekka kimmotti kiven suoraan etulasiin. Kops vaan kävi ja eikun tuuliasin korjaajaa etsimään. Paitsi että tänään on vappu.
-
Mua ehkä hieman alkaa ketuttaa tässä vaiheessa kevättä, että valvon viikolla ja koen sen jopa velvollisuudekseni. Ärsyttää nimenomaan että koen sen velvollisuudeksi, kun eivät näytä muutkaan yleisesti kokevan. Tunnollisuus on ihan paskaa eikä siitä kukaan koskaan kiittele, vaikka hittoako mä kenenkään kiitoksellakaan tekisin, koska en tee sitä niiden kiitosten vuoksi vaan niitä varten, jotka ehkä jotakin saa siitä mitä mä teen. Jos joku saa.. Vähän epäilen kyllä sitä, mutta kai se on yhä tarpeeksi riittävä tekosyy valvomiseen? Se kai se on tärkeintä, että on hyvä tekosyy? ;D Valvoisin kyllä muutenkin, mutta ärsyttää silti turha velvollisuuden tunto. ;D
-
Harmillista, Chuuko! Ja tietysti tommoinen sattuu just sillon kun korjaaminen ei onnistu :F
Harvinaisen onnistunut ensimmäinen työpäivä, sain vain yhden ikkunalasin hajalle! Meni kerralla kauniisti kokonaan säleiksi. Ja varisi joka puolelle aiheuttaen hirveän sotkun ennen kuin ehdin asiaa edes kunnolla ymmärtää..
-
Vittu. Mä oon kohta onnistuneesti ollut 2 vrk tupakatta, no joo, hengitys tahtoo olla vaikeaa näinkin, saati sitten savun keskeltä, ja nyt tuo tuolla toisella foorumilla. Äh. Ei pitäisi ottaa asioita niin vakavasti, mutta pistää se silti vituttamaan.
Onneksi on SPN <3
-
^ Jos sorrut, urpo on voittanut. Älä luovuta!
Pakko muuten tunnustaa, että mun alkoholin ohella kulkeva tupakointi on vähän karkaamassa käsistä, on nimittäin tullut juopoteltua kohtuullisen usein... Sen seurauksena jo yksi siideri nostaa pintaan ihan hirveän tupakannälän, vaikkei vielä talvella ollut mitään tällaista. Äsh. Olen kyllä nyt taas vähän tsempannut, ettei tule poltettua muuten ollenkaan, minähän en ala taas oikeasti tupakoimaan. Satunnainen rööki silloin tällöin on ok, pysyin sellaisessa oikein nätisti pari vuotta, kyllä tämä tästä ielä tasaantuu kun sen pistää tasaantumaan :P
-
^ Mun yli puolen vuoden savuttomuus katkes just tohon että "kyllähän mäkin voin kännissä polttaa kun muutkin" .... ja vielä toista kertaa, koska edellinen melkein puolenTOISTA vuoden savuttomuus katkes just samaan. Miten tyhmä sitä voi ihminen olla? :D Kun ei niin ei.
Mut hei, hyvä, otan varaslähdön kun Suomessa kohta ei saa enää missään muutenkaan polttaa \o/
-
Taistele Bbuttis, sä kpystyt siihen! Elämä on paljon terveellisempää ilman syöpäkääryleitä.
Voiskohan naamakirjana saaha semmosen jääkiekkopäivityksenautomaattipoistotoiminnon. Tykkään kyllä ite kattoa jääkiekkoa, mutten kaipaisi naamakirjasivulle n.20 jääkiekkoaiheista päivitystä päivässä.
-
Mä oon kattonut tänään neljä peliä lätkää ja unohdin, että nythän on MM-kisatkin käynnissä enkä vieläkään tiedä miten Suomelle kävi ekassa pelissä Saksaa vastaan. ;D Olen jotenkin onnistunut parissa vuodessa unohtamaan että MM-kisat on täällä isompi juttu kuin änärin pudotuspelit. Niin nopeasti sitä vieraantuu. :o
Ketuttaa kirjoittaa yhdellä kädellä. :P Ketuttaa ettei mitään lätkää enää näe muuta kuin maksullisena, kun maikkarikaan ei näytä kuin Suomen pelit. Just nyt on pystynyt maksamaan änärin näkemisestä, mutta jatkossa ei välttämättä pysty ja siitä seuraa vuosisadan masennus. :P Tyhmää olla urheilufani. Paremmin pärjäisi köyhänä viihteen puolesta, jos rakastaisi tosi-tv:tä. :'(
-
Chuuko, mä pystyn, MÄ PYSTYN!
Liz, mikä sun kädessä? Tai en tiä haluanko tietää (miksi kirjoitat yhdellä kädellä ja ehkä samalla katsot änäriä ::))... ja hyvin kävi, Suomi voitti jatkoajan ekoilla minuuteilla 4–3 ...Ville Heinokin näköjään tietää :P
-
Aaargh, jotenkin niin tyypillistä! Meillä alkaa tänään yks erityinen projekti koulussa, ja kuukauden ajan on painotettu kuinka tärkeää on olla nyt tänään paikalla tutustumisissa sun muissa. Minäpä onnistuin sairastuttamaan itseni viikonloppuna, ja nyt on sitten niin flunssainen ja sekava olo, että en tiedä mitä tästäkin taas tulee. >:( Aion kuitenkin mennä käymään koululla - ainakin palauttaakseni yhden kotitentin - mutta vierailun vanhaintalossa voinkin sitten unohtaa. Murrr. >:(
-
Ei voi olla totta. Mää en enää tiedä ketä tässä syyttäisi. Onko firma laiminlyönyt erään henkilön koulutuksen, vai mikäs valeinsinööri tämä henkilö oikein onkaan? Kyseisen ihmisen ammattitaito on herättänyt jo pitkän aikaa suurta ihmetystä minussa, mutta tänään tuli viimeinen niitti. Tyyppi ei tiedä edes yksinkertaisimmasta perusasiasta mitään! Siis oikeasti asiasta, joka on pakko tietää, jos aikoo olla tässä työpaikassa päivääkään töissä niissä hommissa, mitä tämä tyyppi tekee!
Kaiken hilpeyden huipentuma oli samaan asiaan sivuseikkana liittyvä havainto, ettei tämä tyyppi meinannut millään tajuta, että jos puolikkaasta tulee kokonainen, lopputulos ei voi olla enää puolikas. En enää tiedä itkisikö vai nauraisiko. Ainakin mun aikaa kuluu ihan järkyttävästi hukkaan tämän tyypin takia. >:(
-
Mä en ole varma olisinko mäkään tajunnut, kun tuota asiaa selitit, mutta kai sitten vaan olen tyhmä. :P Vähän sama juttu kuin en tajunnut kustannuksia laskiessa, että jos myynti lisääntyy, ne hankittavat raaka-aineetkin lisääntyy, joten kaikki ei jääkään voitoksi. :P Vau! Tollouden huipentuma! Ei voi muistaa lisätä kaikkea kaavaan! Ihan perusjuttua, mutta jos on tyhmä, on tyhmä. On se hyvä että edes muut on fiksuja, mutta kun tyhmienkin pitäisi jollain elää. :'( ;D Voisi joskus viiltää ne ranteet auki että säästyisi omalta tyhmyydeltään, mutta kun ei ole edes riittävän tyhmä siihen. ::) ;D Kaikkinensa siis elämä on varsin kurjaa ja vielä kurjempaa on se, että tekee muiden fiksumpien ihmisten elämän entistä kurjemmaksi. Toisaalta ne ihmiset on sitten muuten kurjia, joten ehkä se on kompensoi, kun ne tekee omalla fiksuudellaan muiden elämän kurjaksi. Ja toisaalta jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia. ::) Hieman kyllä nolotti ja kun ei ollut ensimmäinen tätä laatua. Ehkä olen väärällä alalla. ::)
Ärsyttää kaiken maailman typerät en sano mitkä, koska menisi hermot edes kuvailla koko asiaa tänne. ;D Mutta sanotaanko, että sain tuosta mokasta juuri kuulla yhdeltä varsin suurisuiselta ihmiseltä, joka on aina äänessä ja vinkumassa ja koko ihminen ärsyttää ihan suunnattomasti. On ärsyttänyt koko vuoden, mutta nyt on ärsytys huipussaan. Jos on itse niin täydellinen ja aina oikeassa ja muistaa kaiken, niin hiton hyvä sille, mutta valitettavasti muut on välillä tyhmiä ja väsymys tekee osansa. Jaa, niin pitäisikö se lätkän tuijotus lopettaa, että pystyisi keskittymään eikä silmät seisoisi päässä? ::) Paskat! Tästä kai pitäisi oppia, mutta tulee se unohdus seuraavallakin kerralla. Vähän vaan eri asiassa. Se tulee aina eikä sitä voi estää. Elämän kylmä tosiasia, jonka kanssa itse pitää oppia elämään. Ei ne toiset tekee mokia, kun ei ne edes juutu kiinni hihoistaan ovenkahvoihin, saamari!
Positiivinen puoli on se, että pystyy taas kirjoittamaan. Vahinko vaan ettei aikaa ole ja varmaan joku katastrofi on kirjoittamisenkin kanssa oven takana. Se on aina tuloillaan.
-
Aivopieruja tulee jokaiselle, mutta tää kyseinen tyyppi ei oikeasti hoida hommia, jotka sen pitäisi hoitaa. Asia jota se ei tiennyt ei liity minkään ymmärtämiseen, päättelyyn, tai laskemiseen, vaan se on asia joka kuuluu tietää. Se ei voi tehdä työtä jota se tekee, jos sillä on näin oleellisia puutteita koulutuksessa.
Tuo puolikas-juttu oli tosiaan vain sivujuonne kyseisessä isommassa tapahtumasarjassa ja meni tosiaan lähinnä "hillittömät aivopierut" kategoriaan. :D
Kaiken lisäksi kyseisen henkilön virheet näkyy mun reklamaatio-listalla ikään kuin ne olisi mun tekemiä virheitä. Tyyppi hoitaa ulkomaanviennin asioita, joista pitäisi muutenkin saada reklamaatiot ihan minimiin, koska niitä on kallista hoitaa.
-
Otan osaa, Nappeli. Epäpätevät/lusmut työtoverit ovat kyllä omiaan aiheuttamaan niin ketutusta kuin stressiäkin. Luulisi, että olisi kaikkien etu muutenkin jos reklamaatiot saataisiin pidettyä minimissä.
zilah
-
Ei ole vittu todellista!
Tarpeeksi ketuttaa kirjaston kirjan hukkaaminen, mutta perkele kun yliopistolla ei selviäkään samalla konstilla kuin kaupunginkirjastossa - mun pitää ostaa uusi tilalle. No virkailijan mielestä piti olla ihan helppo homma, koska kyseessä on niin yleinen teos, mutta vitut, ei Platonin Pitoja tunnuta myytävän yhtään missään! Tsekkasin perus Suomalaisen ja Akateemisen, minkä jälkeen olen selannut niin saatanan monta nettikauppaa, ettei tosikaan, mutta ei tuota suomeksi saa mistään. Jo on perkele. Bongasin kyllä sitä tossa yksi kerta divarissa, mutta en viitsinyt maksaa 17€ niin huonokuntoisesta kirjasta... mutta kai se on pakko vaan mennä sinne huomenna ja rukoilla, että kyseinen opus on niillä vielä hyllyssä...
-
Ootko katsonut Antikka.netin ja Antikvaari.fi:n? ;)
Itse tilailen netistä kirjoja aika paljonkin ja nuo kaksi ovat Ebayn ja Huuto.netin ohella suosikkejani.
zilah
-
Oh, zilah, tuolla oli! Kiitos <3
Käyn kyllä tänään sieltä yliopiston viereisestä antikvariaatista katsomassa, olisiko bongaamani kirja siellä, koska noissa molemmissa olivat sitä kalliimpia, mutta hyvä tietää tämä, kiinnostaisi nimittäin kyseistä kirjaa joskus ostaa kotiinkin... Omat kirjaostokset netissä olen tähän saakka hoitanut Bookplussan tai play.comin kautta, mutta nämä sivut vaikuttivat kyllä aika mainioilta.
-
Hyvä, että minusta oli apua. Nuohan ovat tosiaan antikvariaatteja, mutta mitä mainioimpia silloin, kun metsästän jotain ajat sitten loppuunmyytyä painosta. ;) Ihan kokemuksesta voin sanoa, että kuntoluokan K3- kirja on jo todella siisti.
zilah
-
Ketuttaa niin kauheasti, ettei pysty keskittymään muuhun! Anaheim tippui viime yönä änärin pudotuspeleistä ja ne oli vielä kaksi peliä sitten johdossa, mutta hävisi sitten kaksi putkeen! >:(
-
Ketuttaa niin kauheasti, ettei pysty keskittymään muuhun! Anaheim tippui viime yönä änärin pudotuspeleistä ja ne oli vielä kaksi peliä sitten johdossa, mutta hävisi sitten kaksi putkeen! >:(
Sama täällä! :'(
Mun on ihan pakko kirjoittaa joku lohtuficci tästä.
-
No olipa tosiaan harmi, varsinkin kun ankoilla meni aiemmin hyvin. :(
zilah
-
Ketuttaa niin kauheasti, ettei pysty keskittymään muuhun! Anaheim tippui viime yönä änärin pudotuspeleistä ja ne oli vielä kaksi peliä sitten johdossa, mutta hävisi sitten kaksi putkeen! >:(
Sama täällä! :'(
Mun on ihan pakko kirjoittaa joku lohtuficci tästä.
Meidän ero on just tässä. Sulla on tippa linssissä ja mulla ei ole mitään tippoja, kun se hukkuu ärsytyksen alle. Saamarin tunarit! ;D
-
Kyllä mulle ainakin kelpaisi lukea miten Saku ja Teemu lohduttelevat toisiaan. Silleen söpösti ja kuumasti... eiköstä joo? ;D
zilah
-
Kunhan se ei ole kauhea itkuficci. :'( :'( :'(
-
Kyllä mulle ainakin kelpaisi lukea miten Saku ja Teemu lohduttelevat toisiaan. Silleen söpösti ja kuumasti... eiköstä joo? ;D
zilah
Aivan oikein, tämä oli mielessä! ;D
Ei Liz itkuficci... tai no joo, kyllä siinä itkuakin varmaan aluksi on, mutta ei kauheaa epätoivoa.
-
No se passaa, kunhan epätoivon taso on mahdollisimman vähäinen. Nyt kyllä lykkäsi uuden ketutuksen ja meni hermot! Koko vuoden tehnyt kaikki yhteen asiaan liittyvät jutut ja WTF: MUN JUTTUA tarjotaan kylmästi juuri jollekin toiselle! Eikä multa kysytä mitään, mutta jos kysyttäisiin niin en suostu. Nyt on niin sama onko sillä mitkä suhteet ja keneen ja kuinka kauan ja mikä sen tietotaso historiasta on, mutta perhana mä olin ensin ja jumankauta, jos oon sitten niin huonoa laatua tehnyt, että pitää uudella korvata, niin sanokoon suoraan! Ryhdyn lakkoon! :o ;D Irtisanon itseni sorron vuoksi. Ja sanon ruman sanan. ;D
-
Just silloin kun ei oo sateentarjoa tai muuta niin sataa kuin Esterin perseestä. Kele.
Zilah
-
LOL mäkin lähdin justiin siihen sadekuuroon ja kun pääsin kotiin, niin sade lakkasi. ;D Näin se vaan on, että tuuri ei aina käy.
-
Haluan ampua itteni. En oikeesti mut voisin ehkä hypätä järveen. Perkele.
-
Ampumisesta tulee rumaa jälkeen, mutta hukkunutta voi olla vaikea löytää... :P. Vaikea valinta siis. ::) Jos vaikka ei kuitenkaan.
-
Jospa ei kuitenkaan joo :P täytyy kyl sanoa, että tää päivä lähti jo aamusta menemään päin helvettiä ja sitä samaa oli iltaan asti, valopilkkuina Lizin pikanäkeminen <3 ja Suomen voitto. Plus onhan toi kivaa että pitkästä aikaa saajaan Suomi-Ruotsi-matsikin! :D
-
Valopilkkuna vai kaiken kurjuuden huipentumana? ;D Jaahas, Ruotsi sitten hoiteli Kanadan, vaikka väitin että oikea vastaus olisi Kanada. Noi veti jännitysnäytelmän tappiin asti ja meni voittomaalikilpailuun. :P
-
Kele. LJ ei toimi. >:(
zilah
-
LJ ei toimi. >:(
Saisivat kyllä ihan oikeasti tehdä jotain tolle paskasaitille, sen kanssa on varmaan enemmän ongelmia kuin muiden vastaavankokoisten mestojen kanssa yhteensä...
-
Mulla toimii LJ.
-
Mulla toimii myös, mutta on toi kyllä takkuillutkin välillä viime aikoina.
-
Kiitos hitosti OTP-haasteen hävittämisestä. :P Olisi kiva, että jos kyllästytte foorumiin, johonkin ihmiseen täällä tai mitä nyt ikinä, edes kunnioitatte muita sen verran, että ette noin vaan mene tuhoamaan aiheita, jotka koskevat muitakin tai muuten täytyy vakavasti harkita tuon mahdollisuuden poistamista. ::) En siis itse ala yksinään sitä määräämään, mutta ketuttaa että mennään tuolleen vaan deletoimaan, kun voisihan sen hoitaa muutenkin, vaikka omat viestinsä haluaakin pois.
-
Mitäh! Minne se on joutunut? :o
-
Deletoitunut, koska käyttäjä on poistanut kaikki omat aiheensa. Eihän se nyt sinänsä mikään suuri katastrofi ole, mutta siinä oli ne ficcilinkit ja on siinä kuitenkin hommaa palauttaa ne kaikki. Ei muuten mitään valittamista, jos olisi henkilön itse omistama haaste, jota ei halua enää meidän kanssa jakaa, mutta kun käsittääkseni ei ole. Vaikka me oltaisiinkin jostain syystä kyseisen henkilön mielestä kusipäitä ja ansaittu tämä sillä, niin ei kai nyt sentään ihan kaikki? ::) Olisi voinut esimerkiksi ensin lähettää jollekulle muulle pystytettäväksi sen aloitusviestin.
Ai mut hitto, enhän mä voi vielä olla varma, ettei näin ole käynyt. Jos ei näin ole käynyt, niin ketuttaa silti. Älkää ihmiset pystyttäkö yhteiskäytössä olevia topicceja, jos teidän hermot ei kestä pitää niitä yllä tai pyytää jotakuta muuta pitämään niitä yllä. Ei ole yhtään oikein muita kohtaan tuollainen toiminta.
No joo, ei varmaan ole oikein muita kohtaan ficcien poistaminenkaan lukijoilta, mutta ne on sentään oikeasti omia. :P
//Edit: Onneksi on olemassa välimuisti. ::)
-
Blääh! Tympäisee. >:(
zilah
-
Mikä tympäisee?
Mua tympäisee vittumaisia oireita aiheuttavat lääkkeet (onneks kuuri loppuu tänään) ja se, että kaikki viikonlopun suunnitelmat meni p..n päreiks. Mutta sain kuitenkin lisää ficciä kirjoitettua ja julkaistuakin. Että vähän jotain hyvää.
-
En viitsi sanoa. Voisi tulla liian tylyä tekstiä.
zilah
-
Niin tässä sitten kävi, että jäin vaille kesätöitä. Saatana. Ok, en hakenut tarpeeksi moneen paikkaan, mutta ärsyttää jäädä täysin rahattomaksi koko kesän ajaksi. >:(
Ja pirun USA.
-
zilah, anna tulla vaan. Hyssyttely on tylsää, samoin kuin turha kohteliaisuus. Ja mikä siinä muutenkin mättää, ettei ihmiset voi sanoa suoraan, jos joku mättää ja sitten vaan tehdään jotain tyhmää, kun ei saada siitä suuta auki?
Suomen pelistä puuttuu tunnetta!!! :o Mitä mitä? Miten siitä voi puuttua tunnetta, kun ne on sentään mitalipelissä? Onko noi miehet muka voittaneet jo liikaa? ;D
-
^ No mä kuulin, että joku niistä oli sanonut, että ihan sama tuleeko pronssia vai ei. Tosin se oli heti ruotsipelin jälkeen, joten ehkä hetkellinen masennus sallitaan ;D
-
Heti pelin jälkeen jos kysytään, ei kukaan sano mitään muuta kuin että ihan sama, koska tappio on tuore ja liiaksi ottaa päähän. Pitäisi olla kiellettyä haastatella pelaajia tappion jälkeen, mutta se on kyllä hyvää sosiaalipornoa. ;D Sen sijaan, jos ei oikeasti kiinnosta yhtään, niin kumma juttu, koska noissakin voi olla niitä, jotka ei enää ikinä pääse edes maajoukkueeseen. Sitten kyllä vanhana varmasti vituttaisi. :P
-
No en aio tehdä mitään tyhmää, vaikka ketuttaakin. Jos sellaisia aatoksia rupeaa tulemaan, niin lupaan kyllä kertoa.
Kiehahti, kun törmäsin tähän artikkeliin: http://www.iltalehti.fi/euroviisut2013/2013051817034430_ew.shtml
Joka jumalan vuosi sama hehkutus ja sitten jäädään kuitenkin häntäpäähän. Sekään ei ottaisi niin pahasti aivoon, jos olisi edes biisi mitä ei tarvitsisi hävetä.
Ja lisäksi ottaa aivoon täystollo naapuri, joka uhkailee tekevänsä eläinsuojeluilmoituksen. Toisaalta, tehköön pois, niin munaa itsensä tyystin. >:(
Ja lisäksi The Haava. Kele.
zilah
-
Kiehahti, kun törmäsin tähän artikkeliin: http://www.iltalehti.fi/euroviisut2013/2013051817034430_ew.shtml
Joka jumalan vuosi sama hehkutus ja sitten jäädään kuitenkin häntäpäähän. Sekään ei ottaisi niin pahasti aivoon, jos olisi edes biisi mitä ei tarvitsisi hävetä.
Musta se biisi oli ihan jees ja esitys just perfect viisujen kaltaiseen hörselö-sirkukseen. En mä mitään voittoa todellakaan odottanut, mutta kyllä kyseisen piisin pikkuinen pistesaldo tuli ainakin mulle oikeasti yllätyksenä, kuvittelin parempaa sijoitusta ja olen tulokseen jopa pettynyt. Yleensä Suomen paskojen viisubiisien hehkutus naurattaa mua, mutta tänä vuonna hehkutus tuntui musta ihan kohtuullisen ansaitulta :P Enkä mä hävennyt yhtään, päinvastoin meitsi ainakin tunsi kansallista ylpeyttä glitter-lesboilusta!
-
^ Komppaan. Kyllä mäkin odotin parempaa sijoitusta, ja olin ihan ihmeissäni kun ei pisteitä tullut. En ite tosta Kristan biisistä perusta, mutta hyvä meininki siellä näytti olevan, ja olihan se nyt tollasta viisuihin sopivaa hömppää - ei voi kuin ihmetellä.
Aaarrrggghhh, ei sitten tänäkään vuonna mitaleita meille. >:(
-
Musta se biisi oli ihan jees ja esitys just perfect viisujen kaltaiseen hörselö-sirkukseen. En mä mitään voittoa todellakaan odottanut, mutta kyllä kyseisen piisin pikkuinen pistesaldo tuli ainakin mulle oikeasti yllätyksenä, kuvittelin parempaa sijoitusta ja olen tulokseen jopa pettynyt. Yleensä Suomen paskojen viisubiisien hehkutus naurattaa mua, mutta tänä vuonna hehkutus tuntui musta ihan kohtuullisen ansaitulta :P Enkä mä hävennyt yhtään, päinvastoin meitsi ainakin tunsi kansallista ylpeyttä glitter-lesboilusta!
Veit jalat suustani. Kun oikein objektiivisesti koitin tota biisiä tutkailla, niin mä olisin todella kuvitellut, että se olis paremmin pärjännyt. Onhan se ihan, köh, ding dong, mutta sellainen menevä rallatus, päähän jää soimaan ja innostaa aivan taatusti hymyn naamalle ja pistää jopa jalan nappasemaan.
Plus mun mielestä Kristalla on jopa ihan hyvä äänikin ;D
-
No se glitter- lesboilu olikin koko esityksen paras anti.
Tuo kappaleen päätyminen viisuedustajaksi ärsytti minua pääasiassa siksi, että tänä vuonna olisi ollut tarjolla useampiakin todella hyviä kappaleita ja sitten päädytään tuollaiseen mauttomaan perusviisu- renkutukseen. Aiempina vuosina on yleensä ollut niin, että niistä kamalista ehdokkaista valitaan se vähiten kamala.
zilah
-
Mua kiinnostaisi kanssa tietää, että mitä ne monet paremmat biisit oli, koska en muista yhtäkään, jolla olisi edes ollut potentiaalista mahdollisuutta pärjätä. Ei voinut olla mitään hyvää, kun ei ole jäänyt yhtäkään edes mieleen. ;D Toi sentään bääsi finaaliin. Enkä myöskään tajua tuota parjausta hävettävyydestä, koska mua ei hävetä yhtään. Pidän myös siitä, että sillä esittäjällä oli rutkasti positiivista energiaa. En nyt tajua, miksi olisi pitänyt lähettää jotain parempaa, joka ei kumminkaan olisi pärjännyt, koska voittajakin oli ihan yhdentekevä, jos sitä käy ajattelemaan. Tärkeintähän on että se vetoaa yleisöön jollain tasolla, ei se että se on jotenkin "tasokas". ;D
-
No vaikka Diandran Colliding Into You tai Arionin Lost olivat biiseinä aivan toista luokkaa, samoin kuin Elina Orkonevan He's Not My Man, vaikkakin tuo viimeinen ei ehkä tyylillisesti olisi ollut viisuihin sopiva.
Kai se on muusikonuran peruja tietynlainen perfektionismi, ja ennen kaikkea halu valita se paras mahdollinen, eikä se, mikä ehkä eniten vetoaa yleisöön. Nuo kaksi kun eivät läheskään aina kohtaa, se on jo moneen kertaa tullut selväksi.
zilah
-
Niin mutta kenen mielestä paras? Sä niin kuin suoraan tuossa dissaat ihmisten musiikkimakua ja väität, että sun maku ja mielipide on parempi kuin muiden. :P Vaikka kuinka olisi muusikon ura ja perfektionisti, niin silti tuollainen on aika hemmetin ärsyttävää. No jokaisella mielipiteensä ja ammattilaiset tuppaa ajattelemaan, että heidän ylittää muiden, mutta kai se musiikki kuitenkin yleensä tehdään yleisölle, kun ei ammattilaisten ja perfektionistien kesken ole tarpeeksi menekkiä? ::) Ennenhän tosin euroviisut oli nimenomaan musiikkipiirien (eikä muuten ollut, mutta jonkun raadin sisäinen kuitenkin) mutta keskinäinen arvostelurinki ja silloinkin tyypillisesti tylsät biisit voitti, joten en usko että asia muuttuisi edes sillä. ;D
-
En dissaa ketään. Mutta myönnän kyllä, etten pidä siitä suunnasta mihin tämä keskustelu on kääntynyt. Juuri siksi tuon aiemman kommenttini laitoin.
En viitsi sanoa. Voisi tulla liian tylyä tekstiä.
Mutta kun kerran sanaisen arkkuni avasin, niin tulkoon nyt vielä sanotuksi: olen koko ajan puhunut ja puhun edelleenkin vain ja ainoastaan omasta puolestani, ja siitä mikä minun makuni mukaan on hyvää. Ei ammattilaisuus tee minun maustani yhtään sen parempaa tai arvokkaampaa kuin muidenkaan. Mutta silti lienee minullakin oikeus ärsyyntyä siitä, mikä minun mielestäni on huonoa.
zilah
-
No jokaisella mielipiteensä ja ammattilaiset tuppaa ajattelemaan, että heidän ylittää muiden, mutta kai se musiikki kuitenkin yleensä tehdään yleisölle, kun ei ammattilaisten ja perfektionistien kesken ole tarpeeksi menekkiä? ::)
Euroviisubiisit tehdään euroviisuja varten. Euroviisuja ei voi pitää kovinkaan vapaan musiikin juhlana, koska tiukka säännöstö rajoittaa pitkälti sisältöä (tuloksena melkoista höttöä) ja muita elementtejä.
Mitään jo olemassaolevia biisejä ei yleensä kilpailuun sallita.
The compositions (lyrics and music) must not have been commercially released before
1 September 2012. In case the composition has been made available to the public, for
example, but not limited to, on online video platforms, social networks or (semi-) publicly
accessible databanks, the Participating Broadcaster must inform the ESC Executive Supervisor,
who shall have authority to evaluate whether the composition is eligible for participation in the
Event.
Viisujenteon vapautta kuvaa hyvin tämä kohta säännöstöstä:
The lyrics and/or performance of the songs shall not bring the Shows, the ESC as such or the
EBU into disrepute. No lyrics, speeches, gestures of a political or similar nature shall be
permitted during the ESC. No swearing or other unacceptable language shall be allowed in the
lyrics or in the performances of the songs. No commercial messages of any kind shall be
allowed. A breach of this rule may result in disqualification.
Varsinkin laajennus 'or similar nature' on mun mielestä hyvin mielenkiintoinen :) Tuon perusteella esimerkiksi tyttöpusu oltaisiin voitu hyvinkin kieltää liian radikaalina kannanottona, jos itse Euroopan yleisradiounionista niin olisi tuntunut. Monet viisumaat, kuten vaikka Puola tai Armenia eivät ole ollenkaan niin sateenkaarimyönteisiä kuin mitä Pohjoismaat. Viisut ei siis todellakaan ole mitään sananvapauden juhlaa!
Ihan viihdyttävää niitä on silti katsoa ;D
-
The lyrics and/or performance of the songs shall not bring the Shows, the ESC as such or the
EBU into disrepute. No lyrics, speeches, gestures of a political or similar nature shall be
permitted during the ESC. No swearing or other unacceptable language shall be allowed in the
lyrics or in the performances of the songs. No commercial messages of any kind shall be
allowed. A breach of this rule may result in disqualification.
Varsinkin laajennus 'or similar nature' on mun mielestä hyvin mielenkiintoinen :) Tuon perusteella esimerkiksi tyttöpusu oltaisiin voitu hyvinkin kieltää liian radikaalina kannanottona, jos itse Euroopan yleisradiounionista niin olisi tuntunut. Monet viisumaat, kuten vaikka Puola tai Armenia eivät ole ollenkaan niin sateenkaarimyönteisiä kuin mitä Pohjoismaat. Viisut ei siis todellakaan ole mitään sananvapauden juhlaa!
Venäjän edustajan t.A.T.u.:n tytöt olis aikoinaan ilmeisesti halunnut suudella toisiaan lavalla, mutta silloin se ehdottomasti kiellettiin. En muista missä maassa silloin käytiin viisuja, mut on toi ilmapiiri jonkun verran noista ajoista ilmeisesti vapautunut. Vaikka aikamoista homokammoahan Euroopassa vielä podetaan. ::)
-
Vittusaatanaperkelevittu!
Dvd-soittimeni hajosi tossa jokunen tovi sitten ja nyt viimein sain itseäni niskasta kiinni ja kipaisin ostamaan uuden. Päätin olla fiksu ja tehdä hintavertailua, minkä seurauksena kannoin kotiin iloisena vain 30€ maksaneen tarjouskoneen. Mutta voi perkeleen perseenposki ja kaikki muutkin ruumiinosat, millaista paskaa ton masiinan virittäminen käyttökuntoon voikaan olla!
En ole mikään tekniikan ihmelapsi, joten luen ohjekirjaa kuin paraskin piru raamattua, mutta ei tästä silti tule mitään, tuloksettomaksi äheltämiseksi ja ärräpäiden paiskomiseksi homma jää. Toi ohjeläpyskä on yksi paskimmista, joihin olen koskaan törmännyt - neuvovat pistämään valkoisen ja punaisen kaapelin audioliitäntöihin, mutta kaaviokuvassa ei yhtäkään reikää ole nimetty audioliitännäksi. Arpomalla johtoja jokaiseen holeen vuorotellen kävi ilmi, että ilmeisesti kaavakuvan CH-LIITÄNTÄ on yhtä kuin audioliitäntä... ÖÖÖÖÖ MITÄ VITTUA?! Tosi jännä juttu, ettei touhu oikein etene... Paras, mitä olen saanut aikaiseksi, on toimivat äänet sekä mustavalkoinen kuva...
... minkä seurauksena puolentoista tunnin kiroilun päätteeksi pakkasin rotiskon nätisti takaisin pakettiin ja kiikutan huomenna takaisin. Pitäkää perkele tunkkinne. Ei mikään ihme, että mokomaa skeidaa kauppasivat niin halpaan hintaan. Ja palautettuani rakkineen haen toisesta liikkeestä sen viidenkympin perussoittimen, jossa on HDMI-liitäntä, siinä kun tarvitsee pistää vain yksi letku oikeanmuotoiseen reikään, niin alkaa laite pelittämään.
VITTU. Kyllä pihiydestä taas rangaistiin. Eniten vituttaa tässä se vessapaperiksi kelpaava "ohje", yhtä tyhjän kanssa saatana.
-
^ Ei varmaan tässä vaiheessa enää kannata asiaan puuttua ;D mutta kai sä googletit sen masiinan tyyppinumeron siltä varalta, että netistä tai valmistajan sivuilta löytyis kattavampi opaskirja?
Mutta joo, ne on yleensä perseestä ne opaskirjat. Siitä kyllä muistetaan sanoa, että "jos laite ei toimi, varmista oletko a: laittanut pistokkeen seinään". Geezz....
-
Siitä kyllä muistetaan sanoa, että "jos laite ei toimi, varmista oletko a: laittanut pistokkeen seinään". Geezz....
Hävettävän usein kun oon jotakin ährätessä viimein luovuttanu ja tarttunu ohjekirjaan ongelma on ollut juurikin tämä, varsin pätevä aloitusohje siis ;D
-
^ Mä vähän harkitsin tuota edellistä viestiä kirjoittaessani, että kirjoitanko tuon osion (täytyy jopa myöntää että käväisit mielessä ;D) mut kirjoitin sitten kuitenkin. No joo, viimeks tänään yritin avata auton ovea toimiston avaimella, että mikäpä oon puhumaan... ;D
-
Joo, yritin googlailla parempaa ohjekirjaa sekä vertaistuki-urpoja internetin ihmemaasta, mutta mitään järkevää ei löytynyt, helvetti soikoon. Kaivoin kans laitteen vielä toista yritystä varten paketista esiin, mutta ihan yhtä persiilleen touhu jäi tälläkin kertaa. Prkl.
Mä vihaan kaupungilla pyörimistä jonkun tietyn tuotteen hintaa vertaillen. Netissä on tietty hyvä tsekkailla hintoja joo, mutta monet puljut on niin vittumaisia, että pitävät ihan eri hintoja nettimyymälöissä kuin liikkeissä... Viiiitttuuuu... Enkä tietenkään enää muista, millaisia kapineita niissä muissa kaupoissa oli... Onneksi lähestulkoon ostolafkan vieressä oli muitakin paikkoja, ostan ekan kohtuuhintaisen vaatimukset täyttävän rakkineen, joka vastaan tulee. Jos ei noista helposti kohdalle osuvista löydy tuolla samalla reissulla, niin sitten tilaan netistä.
-
^ Ja ton takia mä en koskaan ostele mitään paria kymppiä kalliimpaa suoraan liikkeestä, tilaan aina netistä tai korkeintaan haen jostain myymälästä :D
Kamalaa, taas kävi printterin kans niin, ettei onnistuttu saamaan maahantuojalta sitä mitä mä tilasin, tällä kertaa vaihtoehtoinen ratkaisu oli tosin muutaman kympin halvempi, joten ei v*tuta ihan niin paljoo :D ...mut WLAN siitä puuttuu silti :F
-
Voi helvetti ettei ole totta, että mun työ on hävinnyt sen sileän tien! Varmaan itse saamari kiireessä tunaroinut ja laittanut tiedoston kiinni tallentamatta, mutta saamari se oli monen tunnin uurastus ja palkintona on... ei yhtään mitään ja kaikki alusta! Ei helvetti nyt voisi paiskoa tämän työtilan tuolit ja kaikki seinään! Ja mistä vetoa, että kun mä vapaudun muista tunneista, niin tämä paska on vielä ihan tupaten täynnä ettei saa edes konetta, jolla voisi työskennellä! Kaiken hyvän lisäksi koko työ on niin hiton yhdentekevä, ettei olisi niin väliksi laadusta, kunhan nyt saisi edes kokoon sellaisen version, josta saisi ne perkeleen opintoviikot! Että osaa nyt kyrsiä!
//Edit: Paras juttu tässä on, että mulla on tästä ei mistään 3 kopiota ja se on myös tallennettuna verkkoon. ;D
-
Voi ei Liz! Tuo se on niin tuttu tunne! :P
Tsemppiä, ja toivon että löydät koneen jolla työskennellä.
zilah
-
No syykin selvisi. Kone, jolla eilen työskentelin on seko. ;D Miksen mä tajunnut sitä jo eilen. No olen melkein jo saanut kirjoitettua kaiken sen minkä eilen, mutta tässä paskanjauhannassa menee kyllä ikä ja terveys, kun motivaatiokin on korkealla. :P
-
Kele. Taidanpa sitten allergisoitua "lainassa" oleville lemmikeilleni, kahdelle marsulle. Ketuttaa toden teolla, koska samat oireet ilmenivät viimeksi vajaa 10 vuotta sitten, kun kissa- allergiani puhkesi.
Voi helevetin perse! Mikä siinä on, kun tykkäisin ihan hirveästi pitää kaiken maailman elukoita, mutta joko ne sairastelevat tai sitten olen itse niille allerginen? :(
zilah
-
Tosi kurja homma. :P Mä haluaisin ottaa kissan, mutta vähän pelkään että pitkäaikainen altistus voisi osoittaa, että olen allerginen ja olisi aivan ylivoimaista enää myöhemmin luopua lemmikistä.
-
No sano muuta. Luopuminen on kamalaa, ihan riippumatta siitä millä tavoin se tapahtuu. Tässä tapauksessa onneksi marsulaiset menevät vain takas oikealle omistajalleen, jossa näen niitä säännöllisesti edelleenkin.
On tässä tullut kyllä mieleen kaikennäköiset siedätyshoidotkin, mutta miten mahtaisivat tehota, varsinkin kun oireet tuntuvat aika rajuilta.
Zilah
-
Zilah, perseestä tuommoinen. Itsellänikin on allergioita, onneksi siedätyin eläimille enkä saa niistä enää kovin helposti oireita.
Liz, vihaan myös tuota että töitä menee hukkaan, vaikka olis vain 5 min työt niin aina se ottaa päähän. Onko sun mahdollista käyttää vaikka google drivea -- itse kirjoitan kaiken nykyään siellä, koska käytän kolmea eri konetta ja synkkaus on helvetin typerää ajanhukkaa. Käytännössä kuitenkin aina netin ääressä joten sama olla hommat pilvessä. Kahdessa vuodessa ei oo vielä tullut vastaan kuin yksi tapaus, jolloin tarvitsi offlinena editoida jotakin. Toi google drive mahdollistaa nykyään senkin, tietääkseni.
-
^ Samasta syystä oon käyttänyt vuosikaudet dropboxia ;D
Mua vähän ketuttaa, kun en tänäänkään osannut pysyä pois työpaikalta. No, sentään surffaan Fifissä enkä varsinaisesti tee ees töitä, joten ehkä tän voi pistää vain nopean netin piikkiin? ;)
-
Hei joo, mun olisi varmaan mahdollista käyttää google driveä. Täytyypä heti kattoa. Dropboxkin on olemassa, mutta en ole varma olisiko se auttanut tuossa, kun siinä olisi vaan kopioitu tiedostoa ja se itse kopioitu tiedosto ei jostain syystä ikinä päivittynyt, mutta jos kirjoittaisi suoraan nettipohjalle, se ohittaisi tuollaiset konekohtaiset ongelmat.
-
Joo no se vaatis sen että ois asennettuna dropbox koneelle jossa editoi. Mähän esim. kotona pidän kaikki mun tekstit dropboxissa joten kun kirjoitan uutta, niin se päivittyy jatkuvasti pilveen.
Mut ei koulussa joo :F
-
Mun jutun kirjoittamisesta ei tule mitään. Mulla ei ole mitään sanottavaa yhtään mistään. Tahtoo itkeä. Olen istunut nyt neljä tuntia väkertämässä juttua, mutta kun ei ole mitään niin ei ole. :'( :'( :'( Tai siis on, mutta kun kaiken sen voi tiivistää pariin lauseeseen, ei siitä mitään juttua synny.
-
Mutta toisaalta....
Eikä pidä unohtaa sitä, että....
Joten nyt, kun Suomessa ulkona paistaa aurinko, .....
?
-
Mutta toisaalta....
Eikä pidä unohtaa sitä, että....
Joten nyt, kun Suomessa ulkona paistaa aurinko, .....
?
Mutta toisaalta Crosbyn pää on jo nyt ottanut niin paljon osumaa, että lisäosumat ovat epätodennäköisiä. Eikä pidä unohtaa, että kun hampaatkin on osaksi menneet, eivät ne kaikki voi mennä enää uudestaan. Joten nyt, kun Suomessa paistaa aurinko, kannattaa jäähdytellä kuumenneita tunteita viileän jääkiekon parissa, jota hallitsee maailman paras perse.
Ei kun... se ongelma on just tämä! ;D Kiitos, että todistit mun olevan oikeassa. Ihan toivotonta. ;D
-
Sun ajatukset on ihan Sidin perseessä ;D Kirjoita vähän pornoa välissä ja jatka sitten höyryjen päästön jälkeen sitä virallisempaa puolta :P
-
Mun ajatukset on kaikessa muussa kuin siinä, missä niiden pitäisi olla. Luen jonkun faktan ja sitten olen ihan innoissani siitä, kun tajuan että henkilöillä X ja Y on yhteys ja sitten ajatus karkaa kaikkiin mahdollisiin skenaarioihin, mitä niillä henkilöillä voisi olla. ;D Mulla on nytkin kasa hienoja faktoja, jotka pitäisi päästä käyttämään mahdollisimman idiootisti. No, on mulla nyt jo kasassa ihan asiallistakin tekstiä. Ehkä mä vielä saavutan tavoitteeni kirjoittaa jotain, joka ei liity Crosbyn perseeseen. ;D
-
No minä kyllä luen mielelläni vaikka kuinka paljon Crosbyn perseeseen liittyvää tekstiä. ;D
zilah
-
No minä kyllä luen mielelläni vaikka kuinka paljon Crosbyn perseeseen liittyvää tekstiä. ;D
zilah
Äläs sano tai hukutan teidät kaikki siihen perseeseen. Sitä meinaa riittää. ;D
-
Tänne vaan! ;D
-
Noin kahdentoista tunnin äherryksen jälkeen sain jonkinlaisen jutun kirjoitettua vain todetakseni, että en mä kehtaa tätä mihinkään laittaa. :o Pitäisi ehkä harkita uudelleen, että jatkaako tätä vai yrittäisikö löytää jotain, mikä on luontaisempaa itselle, koska nyt jo tietää ettei tämä ole mulle yhtään luontaista. Tai on, ainahan mä kidutan itseäni. Masokismi se naisen tiellä pitää. Ei pääse ainakaan kuvittelemaan, että olisi jotenkin hyvä. ;D
-
Musta tuntuu että sun tietotaito tossa nimenomaisessa asiassa on niin hurjaa, että ois synti ja häpeä (eikä sellainen hyvä synti ja häpeä ;)) jos et jatkais. Mut eihän sitä nyt väkisilläkään tietty... :F
-
Musta tuntuu että sun tietotaito tossa nimenomaisessa asiassa on niin hurjaa, että ois synti ja häpeä (eikä sellainen hyvä synti ja häpeä ;)) jos et jatkais. Mut eihän sitä nyt väkisilläkään tietty... :F
Komppaan Buttista. Ja tulee mieleen eräs toinen kirjoituksesi, jota inhosit myös ja minä tykkäsin kovasti. Auttaisiko, jos saisit tähän toisen mielipiteen? Minä ja/tai joku muukin varmaan lukisi mielellään aikaansaannoksesi.
Zilah
-
Musta tuntuu että sun tietotaito tossa nimenomaisessa asiassa on niin hurjaa, että ois synti ja häpeä (eikä sellainen hyvä synti ja häpeä ;)) jos et jatkais. Mut eihän sitä nyt väkisilläkään tietty... :F
Hyvin olen myynyt tietotaitoni, jos sellaista muka on, mutta suurin ongelma on tiedon käyttö! Pitäisi löytää oikea muoto käyttää sitä, mikä nykyisellään taitaa tarkoittaa sitä, että pitäisi löytää väärä tapa käyttää sitä. ;D Asiatieto pitää käyttää aukottomasti assosioiden johonkin täysin asiattomaan.
Edit:// Kyseessä on vain tunne siitä, että mitä kaikkea voisikaan tehdä sen sijaan, että yrittää pysyä edes jotenkin asiassa ja se asiassa pysyminen on tavattoman vaikeaa ja tuskallista. ;D Toinen ongelma on se, että pitää pinnistellä, ettei anna sen näkyä liian selvästi. :o ;D Kaikkien asioiden kirjoittaminen naurattaa ja tuntuu, että areenat on pikkaisen väärät, kun tuntuu asiat olevan muutoin muille aika vakavat. ;D
-
En voi avautua tästä aiheesta, mutta mieli tekisi. Kohta jos kiljaisu kaikuu yli maan niin se olen minä, joka menetti hermonsa tyhmiin asioihin. ;D
-
Voi saamari! Mikäs söisi enemmän miestä...ööh, naista kun pureksia neljä ja puoli tuntia kynsiä katsomalla peliä ja sitten käteen jää yksi tappio lisää? Se on hyvä ottaa kauden pisin tappioputki näin pudotuspeleissä. Hyvä, pojat. Saamarin tunarit. Nyt varmaan naapurikin pääsi kuulemaan, että lauo äläkä syötä ja menetä sitä kiekkoa, ssstanan p*ska! Joo, ihan rehellisesti kiroilin. Hitto, kun tämänkin ajan olisi voinut nukkua! >:( ;D Kuka se sanoikaan, että jääkiekko on hyvä laji? Ihan p*ska!!! ;D
-
Voi jees! Päätin sitten viiden vuoden jälkeen kasata mun sängyn tai siis yrittää sitä. Hitto, mä saa edes hakattua tuota runkoa kasaan niin että uskaltaisin edes yrittää kääntää sänkyä pystyyn niin että voisin koettaa laittaa sille sitä pohjaakin. ;D Ja lisäksi hankin vääränlaiset ruuvit kuitenkin, kun näköjäänhän ne olikin tapit. Seuraavat viisi vuotta tuo runko onkin varmaan noin ja koko makkari käyttökelvoton, koska mä en saa tuota sänkyä kasaan, mutta en myöskään pysty sitä enää hajottamaan osiin. Aivan loistoa olla näin kätevä käsistään ja vahva. ;D Okei, tämän piti ketuttaa, mutta kyllä mua taas enemmän naurattaa koko juttu. ;D
-
Voi ei, Liz! :P
Minäkin olen valitettavasti täysin toivoton mitä huonekalujen kokoamiseen tulee. Muuten olisin tullut auttamaan.
zilah
-
Aivan loistoa olla näin kätevä käsistään ja vahva. ;D Okei, tämän piti ketuttaa, mutta kyllä mua taas enemmän naurattaa koko juttu. ;D
Ei vittu mä kuivun tälle ;D
Siis anteeksi, kuulostaa kyllä paskamaiselta tilanteelta, mua ainakin ketuttaisi ihan armottomasti.
-
Liian surkuhupaisaa että jaksaisi itse ketuttaa. Varsinkin kun en nyt ihan välttämättä tuota sänkyä tarvitse, mutta haluan kasata sen. Ja tälle saa kyllä nauraa. ;D
-
Älä hermostu Liz, minä tuun kasaamaan sun sängyn. Tuon samalla erään kirjan. ;D
-
Ihanaa, että on ystäviä jotka auttavat hädän hetkellä. :)
En minäkään saisi sänkyä yksin koottua. Toistaiseksi bravuurini on Ikean lasiovinen kaappi, johon ei tarvinnut sähkötyökaluja.
-
Meikä on erittäin tyytyväinen tohon nykyiseen sänkyyn - siinä kun ei ole varsinaisesti mitään koottavaa. ;D Riittää kun osaa patjat heittää oikeassa järjestyksessä päällekäin. En uskalla ostaa edes jalkoja tuohon: liikaa kauhuleffoja -> pelkään jonkun tarraavan jalasta kiinni kun astun sängyltä. ::)
-
En uskalla ostaa edes jalkoja tuohon: liikaa kauhuleffoja -> pelkään jonkun tarraavan jalasta kiinni kun astun sängyltä. ::)
Haha, mäkin joskus teini-iässä pelkäsin tuota, mutta sitten tajusin, että sängynalus on niin saatanan täynnä roinaa, ettei minkäänlainen mörkö mahtuisi sinne sitten millään :D Nykyisin en onneksi keksi pelätä kotona mitään. Pari vuotta sitten koirat kyllä säikäytti mut tehokkaasti alkamalla keskellä yötä murista ja haukkua yhtä tyhjää nurkkaa makkarissa, silloin olin kyllä kohtuullisen paskana, moisella tempulla saisivat mut varmasti uudestaankin kauhuihini...
-
En uskalla ostaa edes jalkoja tuohon: liikaa kauhuleffoja -> pelkään jonkun tarraavan jalasta kiinni kun astun sängyltä. ::)
Haha, mäkin joskus teini-iässä pelkäsin tuota, mutta sitten tajusin, että sängynalus on niin saatanan täynnä roinaa, ettei minkäänlainen mörkö mahtuisi sinne sitten millään :D
Joo, nimenomaan just tuo on ollut mullekin rauhoittava ajatus! :D
-
Pari vuotta sitten koirat kyllä säikäytti mut tehokkaasti alkamalla keskellä yötä murista ja haukkua yhtä tyhjää nurkkaa makkarissa, silloin olin kyllä kohtuullisen paskana, moisella tempulla saisivat mut varmasti uudestaankin kauhuihini...
Mulla kissa kans (joskus molemmat) alkaa tuijottaa, siis silleen tuijottaa kohtaa tyhjästä seinästä. Ja oon tarkistanut, monesti, ei oo mitään heijastumaa, ei elukoita, ei mitään :F
-
Mulla on sängynalus tyhjä. :o ;D Loistava tekosyy tunkea se täyteen tavaraa, ettei möröt mahdu sinne! ;D Vanhastaan kisuli harrasti sängynalta jalkoihin hyökkäämistä ja siitäkin sai yöllä pimeällä hyvät sydärit.
Ketuttaa, että mulla olisi edelleen hirveä määrä kaikkea tekemätöntä, mihin olen joskus mielenhäiriöissä suostunut ja haluaisin vain tehdä jotain ihan muuta kuten pelata änäripeliä. ;D Tämä on ihan loistava, kun voi pyytää vaihtoa. Menin heti vinettämään GM:lle että haluan vaihtoa, kun mut (tai siis Sid) pudotettiin kakkosketjuun. Mitäs sillä on väliä, että olen joukkueen kapteeni, joka on just tehnyt kahdentoista vuoden sopimuksen! MINÄ olen vinkuva pikkukakara, joka tahtoo treidin, kun valmentaja pudotti kakkoseen ja laittoi pelaamaan alivoimaa! >:( ;D
-
Vanhastaan kisuli harrasti sängynalta jalkoihin hyökkäämistä ja siitäkin sai yöllä pimeällä hyvät sydärit.
Minun koirani tykkää herättää minut kuolaisella pusulla keskelle naamaa. Arvatkaa vaan, miltä tuntuu säikähtää hereille sikiunesta sen ansiosta. ;D Tosiaan, heikompisydäminen saisi taatusti jonkin sortin kohtauksen.
zilah
-
Ai niin, kuolaisesta pususta tuli mieleen, että toinen ihana tapa herätä ilmeisesti joko naukaisuun tai liikkeeseen lähietäisyydellä ja sitten kun avaa silmät, sellaiset iso ymmyrkäiset silmät tuijottaa ihan lähietäisyydeltä. Muutaman kerran sain melkein sätkyt siitä ja kisu vaan tuijotti mua niin kuin että tyhmäkös olet ja alahan tulla antamaan sitä sapuskaa. ;D
Ai niin, sänky saatiin kasaan. Muuten olin melkein selvinnyt rungon kasaamisesta, mutta olin pistänyt yhden osan väärinpäin. ;D
-
Ai niin, kuolaisesta pususta tuli mieleen, että toinen ihana tapa herätä ilmeisesti joko naukaisuun tai liikkeeseen lähietäisyydellä ja sitten kun avaa silmät, sellaiset iso ymmyrkäiset silmät tuijottaa ihan lähietäisyydeltä. Muutaman kerran sain melkein sätkyt siitä ja kisu vaan tuijotti mua niin kuin että tyhmäkös olet ja alahan tulla antamaan sitä sapuskaa. ;D
Ai niin, sänky saatiin kasaan. Muuten olin melkein selvinnyt rungon kasaamisesta, mutta olin pistänyt yhden osan väärinpäin. ;D
Heh! Silloin kun meillä oli kissa, niin se tykkäsi nukkua silloisen mieheni rinnan päällä ja herätti hänet juuri noin. Itse nukuin niin sikeästi, etten herännyt jos katti tuli nukkumaan mun päälle, mutta siihen kyllä heräsin, kun mies kiroten heitti kissan alas sängyltä. ;D
Hyvä vaan, että pääset vihdoin nukkumaan sänkyysi. ;)
zilah
-
Mä en koskaan ole heittänyt kissaa sängystä. Kyllä se on ihan itsekseen häipynyt, mutta yleensä päättelin että kaikki osapuolet pääsevät helpommalla kun vaan vääntäydyn ylös ja pistän sitä ruokaa kuppiin kun ei sillä raukalla ollut yöllä muuta tekemistä kuin syödä. ;D
-
Näinköhän multa vietiin just viimeisetkin rahat, kun oli häikkää verkkopankissa eikä siitä saatanan paskasta löytynyt uloskirjauskohtaa! Voi veetutus, jos joku nyt tyhjensi mun tilin! Sehän tästä kesästä enää puuttuikin, että törttöilen pankkitunnuksilla. :P
-
Huu! Ei kai sentään. Yleensähän verkkopankeissa on kaikki varmistukset tuollaisten varalta. :o Toivotaan, että rahasi ovat tallella.
zilah
-
Toivottavasti ei mitään sattunut. Aika epätodennäköistä varmaan. OP:n verkkopankissa on ainakin nykyään tunnuslukuvarmistus kun yrittää siirtää rahaa tai maksaa laskuja, eli ainoa mitä tossa tilanteessa pääsis tekemään olis tilitietojen katselu. Tosi isot summat joutuu varmistamaan puhelintunnistuksella.
-
Hui, toivottavasti tosiaan ei ole rahat hävinneet tililtä!
Sampossakin Danske Bankissakin kyllä kysellään kortin turvalukuja jos yrittää rahaa siirtää.
Vituttaa ihmismielen heikkous ja oma tyhmyys. >:(
-
Ei ollut hävinnyt mitään. Mulla oli hetken epäilys, että olin onnistunut menemään huijarisivustolla, koska se osoite oli sen näköinen, mutta tarkistutin kaiken eikä mitään rahansiirtoja ollut tapahtunut. Huh huh. :P
-
No hyvä juttu, että selvisit säikähdyksellä. :)
zilah
-
Sain uuden fillarin viime viikolla, ja kävin juuri kokeilemassa toista kertaa polkemista. Saatanan saatana, 20min menee ihan hyvin, mutta sitten alkaa toi vammainen polvi naksua ja poksua, enkä uskalla enää ajaa. >:( Oon vaikka mitä liikuntaharrastuksia miettinyt ja kokeillutkin, mutta ilmeisesti toi polvi ei kestä mitään! :'( Pelkkä rauhallinen kävelykin saa sen toisinaan vihlomaan. Lääkärit ovat sitä mieltä, ettei sitä ole vielä järkeä leikata, enkä tiedä uskaltaisinko edes siihen leikkaukseen, mutta hiljalleen alkaa turhauttaa tää jatkuva muljahtelu ja pelko. >:(
-
Ihan vinkkinä malla: eri tavoilla vammaisten paras urheilulaji on uinti. Siinä eivät nivelet tai mitkään rasitu, mutta liikuntaa kyllä saa. Itsekin olen harkinnut että pitäisi alkaa taas uida, kun nilkka ei tahdo kestää kävelyä kummempaa liikuntaa.
zilah
-
Zilah, uiminen on kyllä mukavaa eikä rasita tota polveakaan, ja kesällä tulee paljon uituakin, mutta uimahalleissa en ole käynyt vuosiin. Ehkäpä olisi siis aika uskaltautua testaamaan tota lähihallia. :)
-
Uiminen on vammaisten laji, mutta uimahallit eivät kyllä monestikaan ole vammaisille suunniteltuja! :o Siellä on liukasta ja pelottavaa. Hyvin siellä altaalla rypee ja vammautuu vähän lisääkin. :o ;D
-
No se on kyllä totta, Liz. Ne lattiat ovat liukkaudessaan hengenvaarallisia. Mieluiten kyllä uinkin ihan järvessä, kun nyt vaan vielä kelit lämpeäisivät niin että pystyisi.
zilah
-
Miksei oikee elämä voi olla niinku irkki? Jos oikeesti alkaa hakata ihmisiä kalalla, niin katotaan oudosti. Luulisin ainakin, ukkonen ei antanu mun tehä niin kaupassa.
Ihan hillitön vitutus päällä ja nyt tuo mieheke murjottaa mulle koska kiukuttelen. Kenelle mä sit kiukuttelen, jos en tolle voi?
-
Voi vittu että on toi iTunes Store mukamas nyt niin perkeleen kätevä, että oksat pois! Perkele, millaista uunoilua, tekisi jo melkein mieli pistää jotain ihan konkreettisesti paskaksi...
Kattelin RuPaulin Drag Racea silloin pari vuotta sitten, kun kakkoskautta näyttivät Suomen televisiossa, ja ihan tykkäsin, siellä on pari super-kuumaa tapausta, joista nyt huvittaisi vaikka vähän ficcailla... Nyt kyseinen pätkä tulee yöaikaan uusintana, ja kun eilen yhden jakson telkkarista tapitin, teki mieli katsoa koko roska läpi, kun en sitä silloin aiemminkaan mitenkään alusta saakka seurannut. Mutta vittu kun koneeni on niin paska, että se pyörittää lähes kaiken online-toiston päin helvettiä eikä torrentteja vaan enää saa mistään ladattua eikä youtuben tarjonnassakaan ole kehumista... joten alistuin kohtalooni ja tongin sarjan iTunes Storesta, mutta JO ON PERKELE IHME PELLEILYÄ, MIKSI EN SAA OSTAA JENKKIEN KAUPASTA VAAN AINOASTAAN SUOMEN VITTU PERKELE VITTU. Eikä ole edes kyse toimituskuluista tai muista vastaavista, ihan silkkaa paskamaisuutta tällainen. Erityisesti pistää vihaksi moinen perseily, kun antavat mun kuitenkin omalla koneella siirtyä sinne USA:n Storeen ja plärätä siellä, mutta kun tilata yrität, niin sitten vasta tulee se stoppi... NNNNNNGGGHHH VITTU.
Tämä ei jää tähän, ei saatanan vitun mulkun perkeleet, vittu mähän katson sen kakkoskauden kokonaan vaikka henki menisi. Jumalauta.
// Ah, paria tuntia myöhemmin onkin hyvä tulla toteamaan, että kyllä se vain on niin kuin äiti aikanaan opetti; kiroileminen kannattaa. Parin kommervenkin jälkeen sain yhden onlinen pelittämään siedettävästi, jesjesjes, Raven ja Tatianna uuh aah lääh <3
-
Anteeksi nyt, Cele, mutta sinun intoilusi sai minut kertakaikkisesti repeämään. ;D
Hienoa, että löysit haluamasi sarjan. ;)
zilah
-
^ Joo mulla on menossa tällainen kohtuullisen passiivinen, kotona lojumisesta koostuva loma, joten ilmeisesti sitä jännitystä on jostain saatava... On muuten naurettavaa, miten nyt tuijotan sarjan jokaista haaste-tehtävää kauhean jännittyneenä ja pudotuksissa tuolin reunalla henkeä pidättäen, vaikka ihan hyvin tiedän, kuka voittaa ja ketkä sijoittuu kärkeen... Ei mitään suuria yllätyksiä pitäisi olla luvassa, mutta onhan tämä tietysti hauskempaa kun täysillä eläytyy mukaan ;D
Luin ton mesoamiseni just uudestaan ja repesin kyllä minäkin :P
-
Cele, minä oon onnistunut ostamaan/tilaamaan erään jenkkiläisen palvelun kikkailemalla proxyjen kanssa.
-
^ Oon täysin onneton tunari kaikenmaailman tietoteknisen kikkailun kanssa, joten varmaan itken täällä jatkossakin vastaavien pulmien kanssa. Mutta ehkä joskus opin... tai sitten en, pinna on niin pahuksen lyhyt...
-
Tähän on pakko sanoa tyyliin Masa Nykänen: ehkä opin, ehkä en.
En ole minäkään mikään nörtti, mutta onneksi suvussa on supernörttejä useampikin. Niistä on kyllä kummasti apua. ;)
zilah
-
Cele, minä oon onnistunut ostamaan/tilaamaan erään jenkkiläisen palvelun kikkailemalla proxyjen kanssa.
Mulla ei hermot kestäisi jotain proxykikkailua, vaikka ehkä tietotekninen osaaminen riittäisi kun ohjeita on netissä ihan tarpeeksi. Mulle riittä kikkailuna ihan nämä perusadminoinnit Fifissä kerran vuodessa tai mieluummin harvemmin. ;D
Sanokaa nyt joku järkevä ihminen, ettei ole mitään järkeä edes miettiä lisävastuuhommien ottamista. :P Ketuttaa, kun edes sellaista ajattelee tai harkitsee, vaikka nykyisissä on ihan tarpeeksi jo ainakin sen kerran vuodessa. ;D Mutta kun se muutos... ei kai yhtä asiaa voi tehdä kuin noin vuoden kerrallaan? Ööh... ;D.
-
Mutta kun se muutos... ei kai yhtä asiaa voi tehdä kuin noin vuoden kerrallaan? Ööh... ;D.
Saman polkeminen alkaa kyllä pänniä kohtuullisen nopeasti... jopa mun mielestä, ja mä yleisesti pidän siitä, ettei asiat muutu... Sinänsä kyllä sanoisin, ettei enempiä vastuita kannata ottaa, jos jo pelkkä ajatuskin alkaa ketuttaa, mutta milloinkas sitä nyt fiksusti toimittaisiin? 8) Sitä paitsi tuskin mikään pitää yhtä virkeänä ja skarppina kuin pänniminen ;D
-
Sä sen sanoit! Mua varmaan pänniikin sen takia, että pysyn skarppina! Muuten olisin kuin älyllisesti veltto paska, mutta kun pännii niin on aktiivinen olo! ;D En tiedä kasvaisiko sinänsä työmäärä, mutta vastuu kasvaisi entisestään ja jollain tasolla olen vastuun välttäjä, kun taas toisella tasolla olen sen kantaja. ;D Ristiriitaista! Ei ollenkaan!
-
Jaaha, ja nyt on sitten kohu videosta, jossa uhkaillaan jotain tyyppiä, että poliisit pysäyttää yöllä ja hakkaa. Mulle johtuu koko aiheesta vaan mieleen, että montakohan vastaavaa uhkailua tehdään ja toteutetaan ilman että on jäänyt todisteita, kun tuossakin tulee esille tuo että kumpaa ne uskoo ja kukaan ei ole kuulemassa. (Jos siis video on aito - voihan se olla jotain muutakin).
Mutta eniten ketuttaa lukea aihetta koskevia keskusteluja. Niin suuri osa näyttää oikeasti olevan sitä mieltä, että uhkailtu tyyppi on ansainnut sen. Eikö näille ihmisille oikeasti tule mieleen, että poliisin tuttavien kanssa saattaa joutua tekemisiin kuka tahansa ja saattaa myös olla että poliisien tuttavissa ja sukulaisissa on niitä häiriköiviä, väärintekeviä riemuidiootteja, joita sitten poliisi mahdollisesti suojelee uhkailemalla ja hakkaamalla ihmisiä keskinäisen solidaarisuutensa nimissä? Mutta ei, ihmiset elää siinä luulossa että poliisien kanssa joutuu tekemisiin vain rikolliset. Voi pyhä yksinkertaisuus!
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013070117212263_uu.shtml
-
Plaah. Huomattiin eilen, että autossa alko taas palaa laturin valo, kun tuossa rakkaassa romussa on ihana ominaisuus, että akku pitää vaihtaa parin vuoden välein. Mieheke kiikutti sen sitten aamulla kiireessä huoltoon ennen töihin menoa, kun ei mulla ole korttia. No, ei siinä ookaan ilmeisesti akku hajalla vaan siellä falskaa jostakin väärästä välistä ilmaa. Saa nähä kauan tuo on huollossa ja millanen hinta tulee. Olis menny viikonloppuna kun oltiin anoppilassa, niin oltaisiin voitu kiikuttaa se paikalliselle perhetutulle, joka aina korjaa meijän auton. Mutta eipä me keskellä viikkoo voida lähtee ajelee paria tuntia Lahteen autolla, josta saattaa akku tyhjetä millon tahansa.
Pankki myös päätti muistaa mua ilosesti ilmottamalla, että mun pitää ruveta makselee opintolainaa poies lokakuussa. Eipä se onneksi kauheasti ole kuussa, mutta en mä oottanut, että se ihan vielä olisi ajankohtaista.
Sain toissapäivänä tiedon, että pääsin kouluun, mutten tietenkään voi nyt alottaa sitä, koska oon jäämässä mammalomalle, joten ei mua olisi yhtään haitannut, vaikka nyt ei olisikaan onnistanut. Nyt mua harmittaa siskon puolesta, kun se on jo monta vuotta sitten päättänyt, mihin se haluaa opiskelemaan ja se on vissiin viis kertaa nyt hakenu noille linjoille, eikä sillä ihan riittänyt pisteet taaskaan. Musta on jotenkin väärin, että mulla on paikka, jota en tarvi nyt, mutta sillä ei edelleenkään, vaikka se haluaisi kouluun /:
-
rimps, mitä sä pääsit opiskelemaan?
(ja hei mä aion roikkua tuolla yliopistossa vielä ainakin kolme vuotta, mutta mietiskelin tossa just, pitäisikö vaikka vuoden päästä alkaa makselemaan tota opintolainaa...)
-
Cele Tiimiakatemialle nuorten yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelmaan. Tradenomiksi valmistuu, mutta opiskelu tehdään käytännössä oman tiimin kesken perustetun toiminimellä pyörivän yrityksen kautta. Eli ei siis perusluennoilla ja tunneilla istumista ole juurikaan.
Olisi nyt odottaneet vaikka vielä vuoden tuon takaisin karhuamisen kanssa, kun nyt on tulossa muutenkin kaikkea ylimäärästä makseltavaa, kun muksulle täytyy hankkia juttuja. Onneksi ei kuitenkaan ihan kaikkea, kun aika paljon saadaan tuttujen kautta, mutta jonkun verran kuitenkin.
-
^ Kuulostaapa todella mahtavalta koulutusohjelmalta! En tiedä, miten paljon tuollaista opetusta järjestetään, mutta uskon, että tolle on kysyntää ihan rutosti, itsekin menisin mielelläni. Voin vaan kuvitella, miten paljon siskoasi harmittaa, jos on tuohon hakenut useasti muttei päässyt, koska sen verran näppärältä kuulostaa jo tälleen ideatasolla.
// Niin ja onnea kouluunpääsystä, vaikka aloittaminen sulla venähtääkin!
-
Cele Mun käsittääkseni Tiimiakatemia löytyy vaan Jyväskylästä, että aika uniikki koulutusohjelma on. Ja siis mun sisko ei hakenu tonne, vaan minä. Se on kiinnostunu sairaanhoitopuolesta.
-
^ Jotenkin sain sen kuvan aiemmasta viestistä, että siskosi oli hakenus johonkin samantapaiseen... Noh, my bad.
Suotavaa kyllä olisi, että tuollainen koulutusohjelma tulisi vähän yleisemmäksi, yrittäjyyden kun ainakin puhutaan olevan tulevaisuudessa(kin) tärkeä väylä työllistymiseen, ja olisi tuommoinen menetelmä hurjasti näppärämpi tapa oppia ko. toimintaa jo jonkin ammatin hankkineille ihmisille kuin pulpetin ääreen paluu...
-
PERKELE!
Jonkun vitun aivokuoleman syövereissä menin vilkaisemaan Finissä FF100-topicia, huomasin mussujeni kuolonsyöjien olevan taas vapaa aihe, ja ängin mukaan. Taas. Aikanaan rustasin ficcejä aiheesta sen rapsakat 80, ellei olisi jopa sinne seuraavallekin kymmenelle päästy, mutta nehän ovat nykyään mielestäni niin karseeta kamaa, etten todellakaan ole niitä uudelleen postaamassa...
Kihertelen täällä ihan innoissani (kuolarit on mun... my precioussss...), mutta samalla vituttaa kuin pientä eläintä - eikö mulla muka ole parempaa tekemistä ajallani kuin työstää samaa skeidaa uudestaan ja uudestaan? (ei ole) Syytän tästä osittain Wottia, joka osoitti mulle, miten kauhea ikävä mulla on HP-ficcausta ollut...
-
Voi vittujen kevätkarkelot. Mua ketuttaa niin kun pientä oravaa, jonka kävyt jääty pakkasella mun veljen puolesta. Tyttöystävänsä oli jättäny sen eilen täysin puskista eikä edes kasvotuksin. Perustelutkin oli kovin hepposia, eikä ollu mitenkään käyny ilmi niitten yhteiselosta edes mun veljelle. Eniten mua vituttaa se, että niillä on ihana yhteinen koira, joka nyt jää sille naiselle, vaikka kyllä mun veli kuulemma sitä saa nähä ja tää haluaisi jatkaa kavereina.
-
^ Se, ettei kehtaa jättää edes kasvotusten, on kyllä tökeryyden multihuipentumia. Itse en onneksi ole koskaan moista kokenut, mutta teki kyllä alkukesästä aikaa tiukkaa kuulla, että yksi kaverini oli syyllistynyt eroon puhelimitse... kyseessä ei onneksi ollut mikään pitkä suhde, tämän vuoden puolella alkanut ja päättynyt, mutta kyllä minulle kalskahti aika törkeänä toimintana...
Eikö ne voisi pitää sitä koiraa vuorotellen? Meillä oli kaksi piskiä, avokin iäkkäämpi pikkukaveri sekä yhdessä ottamamme rakkauslapsi, jotka nyt elävät tyytyväisenä kahden kodin elämää, pidämme elukoita vuorollamme aina about kuukauden verran per pää, ja ihan hyvin toimii.
Ja vittun kevätkarkelot kuulostaa musta tosi mukavalta tapahtumalta... *g*
-
Ei noi vielä oo ihan niin pitkälle päässy ja kun on vähän vielä auki haluaako mun veli pysyä missään tekemisissä ton kanssa. Yli vuoden nuo ehti seurustella ja olivat puhuneet naimisiinmenosta yms yms jossain vaiheessa ja avasivat viikko sitten yhteisen asuntosäästämistilin jne. Ja nyt se lemppas ton koska "ei ole parisuhdeihminen, on ahdistanu jo pitkään" ja muita tuulesta temmatun kuulosia syitä, joista ei missään vaiheessa ollu ollu minkään näköstä viitettä.
-
Normaalisti olen kyllä samaa mieltä, että pitää olla pokkaa erota kasvotusten. Lähipiirissäni on kuitenkin tapaus, jonka kohdalla puhelimitse jättäminen oli ainoa tapa säilyä ehjänä. Kyseessä mies, joka oli koukussa luonnehäiriöiseen naiseen, joka oli niin henkisesti kuin fyysisesti väkivaltainen. Joutui jättämään taakseen koko omaisuutensa ja sai mukaansa vain päällään olleet vaatteet.
Ikävää tuo veljesi juttu, rimps.
zilah
-
zilah Joo tollasessa tilanteessa ymmärtäisin ihan täysin kyllä puhelimitse tms eroamisen ja suosittelisin sitä lämpimästi. Mutta jos on vaan kyse siitä ettei kehtaa päin naamaa sanoa, että tää on nyt tässä eikä edes puhua asiasta niin mä koen sen hyvin loukkaavana ja kunnioituksen puutteena. Kyllä jos on ollu yli vuoden niin vakaalla pohjalla kun nuokin on ollu ja suunnitellu omasta alotteesta yhteistä tulevaisuutta pitkälle ja sitten vaan toteaa, että tää oli nyt tässä, niin on toiselle osapuolelle sen verran edes velkaa, että tulisi sanomaan sen paikan päälle, vaikka kuinka tuntuisi vaikealta. Eroaminen ei pitäisikään olla helppoa. Paitsi toki jos yhdessä on todettu siihen, että kipinä on kadonnut ja ollaan enemmän kavereita kuin suhteessa, niin silloin se on ihan luonnollista. Mutta tollein täysin puskista. En vaan voi käsittää ihmisiä välillä.
-
Se on kyllä kumma juttu, että tällaiset ei- kasvokkain jättämiset tuntuvat nykyisin lisääntyneen. Lieneekö kyseessä se, että netti, FB ja muut kanavat ovat jo niin arkipäivää että korvaavat kanssakäymisen kasvokkain ja tällä tavoin jättämistä pidetään täysin hyväksyttävänä. Vai sitten se, että ihmisten asenteet itsessään ovat muuttuneet huonompaan suuntaan?
Joka tapauksessa tapa on törkeä ja ylipäänsä kannatan kasvokkain puhumista, oli sitten ongelma mikä hyvänsä.
zilah
-
No joo, mä en nyt tiedä pitääkö jättäessä edes perustella sitä, miksi jättää, koska voisin kuvitella että en nyt haluaisi kuitenkaan ehdoin tahdoin loukata, joten jos tivattaisiin jättämisen syytä, saattaisin valehdella enkä tiedä onko se sitten muka parempi. ::) (Tässä tulee lähinnä mieleen sellaiset tekijät, joille henkilö ei itse voi mitään. Jos mut jätettäisiin oman vammaisuuteni vuoksi, mä en haluaisi kuulla sitä suoraan itsekään vaan toivoisin että siitä valehdeltaisiin). Onneksi mun ei tartte oikeasti pohtia tätä, koska en edes ala seurustella ikinä. ;D Oikeastaan koko jättämisestä keskustelu tuntuu turhalta, ellei siihen ole joku muu syy kuin suoraan henkilön ominaisuuksiin liittyvä syy. Jos olisin seurustellut jonkun kanssa, jota en olisi ikinä rakastanut, en mä sanoisi sille ihmiselle siltikään että en mä sua koskaan rakastanut. :P Kai sillä jätetyllä on tarve tietää miksi, mutta en kyllä ole varma kannattaako ja kertovatko ihmiset sellaisilla tilanteissa totuuden.
Sen sijaan tekstiviestillä tai jotenkin muuten ei-naamakkain jättäminen olisi perusteltua vain jos olisi syytä epäillä parisuhteen toisen osapuolen käyttäytyvän tilanteessa väkivaltaisesti. :P
-
Itselleni tästä keskustelunaiheesta on tullut mieleen ennen kaikkea se, että olen vain entistä varovaisempi aloittamaan seurustelua. En oikein usko, että jättämistilanne on helppo sille jättävälle osapuolellekaan, enkä haluaisi tuohon tilanteeseen milloinkaan joutua, kumpanakaan osapuolena. Avioeronikin meni niin, etten kyennyt sanomaan niitä tarvittavia sanoja, vaikka tunteeni olivat kuolleet jo vuosia sitten. Kun mies sitten lopulta sanoi haluavansa erota, niin se oli elämäni onnellisin päivä lasteni syntymien jälkeen... :P En yhä edelleenkään ole kertonut eksälleni koko totuutta, vaikka hän kohtelikin minua ala-arvoisesti.
zilah
-
Aargh! Miksi eilen oli niin huippupäivä ja tää päivä on sitten ihan hanurista. En saanu nukuttua koko yönä kunnolla kun heräilin jostain oudosta syystä koko ajan, vaikken edes nähny mitään outoa unia tai ei ollu kuuma tai mitään muutakaan, minkä takia yleensä heräilen. Horrostin siis koko yön vaikka olin ihan sippi, mistä kiitoksena mulla on hirvee jomotuspäänsärky, joka vie kaiken keskittymiskyvyn. Yritin ottaa päiväunetkin, mutta pyörin vaan puolisen tuntia enkä käynyt edes lähellä nukahtamista, joten luovutin.
En oo saanu tänään mitään muuta järkevää tehtyä kun lukastua ton WoT-fikkini läpi ja oottelen, että Pops palailee koneen ääreen lukemaan sen. Heitin mä myös makaronilaatikon uuniin ja sain tiskikoneen pyörimään. Melkoiset aikaansaannokset, kun ottaa huomioon että heräsin jo puoli yheksän ja mun piti tehä kaikkea mahollista tänään.
Kyrsiinnyin myös taas siihen, että ei tehä kivoja mammavaatteita, mitkä ei maksais ihan hillittömästi. En mä halua yleensäkään maksaa valmisvaatteista mitään älyttömiä summia, saatika nyt kun tiedän, että tarvin niitä muutamalle hassulle kuukaudelle. Mutta pakko jotain metsästää, koska tajusin eilen kun sullouduin mun lempihuppariin, että mulla ei oo lämpimiä vaatteita mihin mahtuisin syksyllä ja talvella. Enkä mä halua pukeutua mihinkään jättikokosiin huppareihin tai miehekkeen isoon tuulitoppatakkiasiaan (en harrasta moisia, niin en tiedä mikä sen hieno nimi on), koska tahon näyttää kivalta. Ja suurin osa mammavaatteista on jotenkin tosi plaah tai tätimäisiä ja mua ketuttaa. Raskaana oleva nainen on kaunis, niin miksi tehdään tylsiä vaatteita?
En vaan tiedä mihin oon päiväni saanu kulumaan, kun mitään en oo tehny ja silti kello on jo liikaa ja samalla liian vähän, koska mieheke tulee kotiin vasta kuuden jälkeen ja mä kaipaan seuraa, mutta ketään ei ole edes koneella missään.
-
Reitti urheilukentälle vie aivan entisen heilani oven edestä. Tämä kenttä on kaikin puolin sopivampi kuin muut, paitsi tuo nimenomainen sijainti hänen asuntoonsa nähden. Viimeksi onnistuin livahtamaan ohitse huomaamatta, tänään ei ollut sellaista onnea... Olin jo pois tulossa ja melkein autolla, kun se juoksee mut kiinni puolialasti ja hihkuu kämppiksensä kanssa, että "Hei täällääää!". :(
Jos se olisi aina mukava, meillä vois olla ihan asialliset välit, mutta kun se on kiva joka toinen kerta ja siinä välissä aina epäkohtelias... Se oli nytkin jälkimmäistä, halusin vaan muualle, mutta siinä joutui väkisin seisoskeleen melkeen vartin ja jutteleen sen kämppikselle. Olis pysynyt sisällä vaan!
-
Ketutuksen ketutus! Mun koira on purrut lenkkeilijää jalkaan. Ei siis verille sentään, mutta mennyt näykkimään kintuista ja säikäyttänyt tämän naisen ja sen pojan henkihieveriin. Tilasin nyt koiralle koulutuspannan ja otamme session, jossa kitketään kyseinen käytös pois.
Tilanne on lisäksi siinä mielessä hankala, että tie kulkee käytännössä pihamme läpi, eli molemmin puolin tietä on piharakennuksia. Pihassa on pakko olla vahtikoira, koska pitkäkyntiset kyttää jatkuvasti tilaisuutta viedä tavaraa. Varsinkin polttoaine yms. auto/konetarvikkeet on ollut hupenevaista. En ole halunnut mitään hirmuista laumanvartijakoiraa, vaan ollaan yritetty pärjätä vahtiviettisellä haukkuvalla kaverilla.
Tämä kyseinen koira vain tuppaa pitämään myös tuntemattomia lenkkeilijöitä potentiaalisina pitkäkyntisinä ja nyt pitäisi yrittää takoa sen luupäähän, että kyseessä on ehdoton erehdys. >:(
-
Tuo se on kyllä kurja homma, Nappeli. Olisiko pihaanne mitään mahdollisuutta virittää vaikka juoksulankaa niin, että koira voisi vahtia pihaa, mutta ei pääsisi tielläkulkijoiden kimppuun? Meidän hurttamme viihtyili sellaisessa pitkät ajat, kesäisin jopa vuorokauden ympäri ja kyllä ylimääräiset pysyivät loitolla, vaikka koira on lauhkea kuin lammas. ;D
Oma ketutuksenaihe. On se perkele, miten ammattitaidotonta porukkaa voi olla yleisissä virastoissa töissä. Luetun ymmärtäminen on hakusassa ja jos jotakin ei tiedetä, niin tehdään mieluummin jotain ihan ihme päätelmiä kuin kysyttäisiin miten asia oikeasti on. >:(
zilah
-
Mä haluan sanoutua irti tehtävästä, jonka olen ottanut vastuulleni ja ainoa syy siihen on, että mä hetkittäin inhoan aivan liikaa turhantärkeitä kanssaihmisiäni, jotka muistuttaa kuinka korkeatasoisesta asiasta onkaan tai pitäisi olla kyse. Eikä kyse edes ole siitä vaan tavasta, jolla se sanotaan. Hitto, vaikka halutaan olla elitistisiä ei tarttisi olla ulospäin niin isopäinen. Mä saan ällötyksen enkä halua edustaa samaa sakkia. Hitto, kai sitä tosiaan pitäisi sanoutua irti. :P
//EDIT: Toinen kiusaus on sitten laskea sitä tasoa ja katsoa kuinka kauan sitä saa tehdä. ;D
-
Nyt on kyllä ketutus oikein huipussaan! Ensin sain säätää työkkärin kanssa, että milloin mun omaehtoisen opiskelun lomapäivät on ja ne on ihan päin honkia vieläkin! Sitten mukamas sain sovittua asiat, mutta nyt sitten kiva yllätys odotti postiluukussa: Työttömyyteni on päättynyt 1.8. !! Voi jumankauta mitä helvetin roskaa! Kuka torvi näitä päätöksiä oikein tekee! Nyt kyllä tekee mieli vetää jotakuta tuolla oikein rehellisesti lättyyn! Hyvin taas näkyy alkavan uusi opiskeluvuosi! Saa miljoona kertaa yrittää vääntää, että saisi päätökset kohdalleen niin kuin ne on. >:( >:( >:(
-
Tervetuloa vaan joukkoon tummaan, Liz. Työkkäri on oikeasti sellainen paskalafka, että tekisi mieli laittaa muutamalle aivokääpiölle siellä kirjepommi tai jotain. >:(
Itse kun olen yrittänyt asioitani siellä hoitaa, olen saanut niin ammattitaidotonta ja töykeää kohtelua, että sen pitäisi olla oikeasti laitonta. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää, miten eräätkin aivokääpiöt ovat sinne töihin päässeet, kun eivät ymmärrä asioita vaikka ne niille ratakiskoista kävisi vääntämässä. >:(
zilah
-
Ah työkkäri</3 Ymmärrän kyllä Lizin (ja kaikkien muidenkin) ketutuksen sitä kohtaan. On ihan täysin tuurista kiinni, että osaako se henkilö siellä pöydän takana asiansa vai ei. Meillä onneksi on niitä mukaviakin yllätyksiä suhteellisen usein siellä.
Mä ehdin jo juhlia kesäkuussa, että mun ei tarvi asioida työkkärissä ennen kun aikasintaan siinä vaiheessa, kun haluan palata takaisin työelämään yrittämiseen mammalomailun jälkeen, jos ei muuten onnista. Mutta nyt tajusin, että ei hitto, on mun pakko raahautua sinne kyselemään maksanko luonnossa kaikki vauvahankinnat syys-lokakuussa, vai saanko mä työttömyystukea. Kun mä sain opiskelupaikan, mutta lykkään vauvan takia opintojen aloittamista ainakin ensi syksyyn, joten en nyt tiedä oonko virallisesti opiskelija vai en. Kun mä en kuitenkaan voi nostaa opintotukeakaan, koska olen poissaoleva, mutta en mä kai taida olla virallisesti työtön työnhakijakaan ehkä, koska oon vapaaehtosesti lykänny opintojen aloittamista, vaikka mulle sitä mahdollisuutta tarjottiin. Joten työkkäri here I come. Eipä mulla ens viikolla muutakaan oleellista tekemistä ole.
-
Ah työkkäri</3 Ymmärrän kyllä Lizin (ja kaikkien muidenkin) ketutuksen sitä kohtaan. On ihan täysin tuurista kiinni, että osaako se henkilö siellä pöydän takana asiansa vai ei. Meillä onneksi on niitä mukaviakin yllätyksiä suhteellisen usein siellä.
Joo, mun pitikin tulla sanomaan, että kuulun niihin onnekkaisiin, jotka on saanut työkkäristä äärimmäisen paljon apua ja neuvoa ja tukea. Nykyinen ala on täysin työkkärin ammatinvalintapsykologin kanssa käytyjen keskustelujen ansiota, samoin tää edelleen hentoisilla jaloilla horjuva duuni, jota myös omaksi yritykseksi kutsutaan :P
Mut joo, emmä tiä, kai sieltä on jotain paskaakin joskus tullut niskaan, mut nää viimeaikaiset suuret hyvät jutut kirkastaa kuvaa niin paljon, että dementikkona oon muut unohtanut ;)
-
Mun viimeisin asiointini työkkärissä muutama vuosi sitten oli jotain aivan järkyttävää. Mun piti toimittaa sinne todistus opiskelujen päättymisestä. No, pyysin AMK:sta todistuksen, jonka ystävällinen kanslisti mulle lähetti… MUTTA työkkärissä sanoivat, ettei se kelpaa! Siinä luki, että ammattikorkeakoululain liirumlaarum pykälän senjasen mukaisesti en opiskele enää heidän opinahjossaan. No, työkkärissä sanoivat, että siinä pitää lukea, että olen lopettanut. Minä yritin suomentaa heille, että niinhän siinä lukeekin. Ei kelvannut. Soitin kouluun ja selitin tilanteen ja sieltä lähetettiin uusi… MUTTA sekään ei kelvannut, kun siinä ei lukenut, että olen lopettanut opinnot, vaan siinä luki, että olen opiskellut siellä alkaen XX.XX.XXXX – päättyen XX.XX.XXXX. Pyysin työkkärin tätiä tavaamaan minulle sanatarkasti millaisen sanamuodon he paperiin haluavat, soitin jälleen opinahjoon, tavasin sanamuodon heille. Se paperi lopulta kelpasi.
Ihan käsittämätöntä touhua. Ne ei olleet ensimmäiset lopettamistodistukset, joita koulun kansliasta lähetettiin, eivätkä hekään siellä kansliassa olleet koskaan ennen törmänneet moiseen.
-
^ Haha, joo, itseasiassa muistin tuosta sun kertomuksesta, että mulle kävi ekan ½-vuotisraportin kanssa samalla tavalla. Eka koulusta antoivat lapun, työkkäristä sanoivat että ei kelpaa koska syyt X ja Y. Sit kansliaan tavaamaan se sama, lopulta tuli ok-lappu. Mä kävin tän vaan sähköpostitse tän keskustelun, joten se oli suht helppoa, kun suoraan pystyin lainaamaan kanslistille työkkärin vaatimukset.
No, eipä sitä VR:llekään hyväksytä "mitä vain" opi-todistuksia, vain se VR:n oma aito ja alkuperäinen kelpaa ;)
Lol.
-
Joo, olen törmännyt juuri tuohon samaan, että se lausunto pitää olla muodoltaan sana sanaan se, mitä ne vaatii, koska muuten ne ei ymmärrä. ::)
-
Se johtuu todnäk säädöksistä, jotka pakottaa hyväksymään vain jonkun tietyn jutun. Ihan perseestähän noi on, mut jos on kovin virkaintoinen/vasta-alkaja niin niitä joustoja haluaa/uskaltaa tehdä vähemmän. Muista itsekin evänneeni opi-kortin Vielä Nykyisenkin Fanituksekohteeni avokilta ihan vaan siksi, että sillä oli vääränlainen paperi. Plus olin alkanut duunin ihan vasta joten joustaminen ei ollut vaihtis plus mähän en perkele julkkisten kohdalla jousta yhtään enempää kuin tavistenkaan x)
Oivoi, vieläkin puna nousee poskille kun muistelen tapausta LOL
-
Mun kohdalleni sattunut virkainnon huipentuma on kuitenkin se, ettei mulle myyty alkossa punkkua, kun mulla oli mukanani täysi-ikäinen henkilö, jonka passi oli vanhentunut. :D
//sen vielä jotenkin ymmärtää ja hyväksyy, että jollain instansseilla on olemassa oma lomake joka on ainoa mikä hyväksytään tietyissä asioissa. Työkkärillä ei kuitenkaan ole ohjeistuksessaan, eikä missään mitään lomaketta esim. koulunsa lopettavalle. Jos vaaditaan tarkasti tiettyä sanamuotoa, se pitäisi löytyä myös ohjeistuksesta, tai olla lomake tulostettavaksi netistä. Ei niin että hyppyytetään ihmisiä mielivaltaisesti.
-
Tuossa sun tapauksessa lähinnä ihmetyttää, miksei koulun antamassa erotodistuksessa sanota suoraan, että on eronnut koulusta. Siis mäkin tulkitsisin tuon sun lapun siten, että olisi mahdollista, että sä oot vaan keskeyttänyt, mikä taas ei oikeuta työttömyysturvaan. :P Varsinkin siis tuon jälkimmäisen.
-
Hitsit kun mulla ei enää ole tallessa niitä lappuja, mutta kyllä niistä kummastakin kävi aukottomasti ilmi, että mää oon lopettanut siellä opinnot kokonaan. Ensimmäinen varsinkin oli tosi virallinen kaikkine lakipykälineen. Mutta ehkä ne lakipykälät just sekoitti virkailijan pään.
-
Voi olla, koska oikeasti ei ne ymmärrä, jos lapussa lukee Päättynyt, koska ei se ole sama asia kuin Eronnut. Sana ratkaisee. ;D
//Siis ei vaikka siinä selvästi tulisi ilmi, että se on sama asia. ;D Jos lapussa lukee vaikka, että on päättänyt koulunkäyntinsä tiettynä päivänä, niin onhan se nyt sama asia kuin että se on silloin lähtenyt sieltä. No munkin piti toimittaa lappu, jossa lukee nimenomaan että Opinnot etenevät suunnitelman mukaisesti, vaikka ei mulla mitään suunnitelmaa ole ollutkaan, ei ainakaan sellaista mikä olisi työkkärille toimitettu. ;D
// Ai niin, ei myöskään kerran riittänyt todistamaan mitään se, vaikka vei todistuksen siitä, ettei ole kyseisessä oppilaitoksessa oppilaana. ;D
-
Ärrin murrin. Mua ei väsytä, mies kuorsaa ja tuhiser ja täällä on hyttynen, joka inisee heti ku valo sammuu niin etten varmasti löydä sitä.
-
täällä on hyttynen, joka inisee heti ku valo sammuu niin etten varmasti löydä sitä.
Toi on varmaan joku valojen keksimisen jälkeen syntynyt geenimuunnos hyttysistä, koska niitä näkyy täällä päin kans. Auttaa hivenen, että on elukoita ympärillä. Kissat ainakin toisinaan metsästää öttiäiset pois, koirienkin oon nähnyt syövän ainakin kärpäsiä, en sitten tiijä hyttysistä.
Ketuttaa, kun töihin liittyvä juttu, josta mun on pitänyt jo muutaman viikon ottaa yhteyttä kuntaan (ei oo mikään kamalan kiireellinen), palasi mulle takas, koska kunnasta olivat kyselleet samaa juttua hlöltä X joka ohjas mailin mulle. Ja nyt mun pitäis tietää se, mitä ne ei kunnassakaan tiedä ja ääh.
:E
Edit:
Toi on varmaan joku valojen keksimisen jälkeen syntynyt geenimuunnos hyttysistä,
Lollero, "tulkoon valkeus" ja sitten zzzzap, mutatoitu hyttynen XD
-
Vähän samankaltainen juttu. Mulle ohjataan mailiin ihmisiä, jotka sitten kysyy multa juttuja, joista mulla ei ole aavistustakaan, koska ne on ensin olleet puheissa jonkun ihan muun kanssa. :P
-
Kyllä ketuttaa kuin pientä oravaa. Umpiväsyneenä raskaan viikon jälkeen on kamalaa lähteä kuormajuhdaksi. Ravasin 20 kilon koiranruokasäkki olallani liki kilometrin matkan bussiin ja myöhästyin. Seuraavaa olisi pitänyt odottaa tunti.
Ei ikinä enää!
Zilah
-
Jumakauta että taas sai kärsiä omasta urpoudestaan!
Muistin tossa just, että yliopiston kirjastosta lainaamani kirjat taitaa olla myöhässä... ja perkele myöhästymismaksuja oli kertynyt melkein 60€! Ai saatana että kirveli pulittaa moista summaa, olin jo haaveillut kirpparireissuista kunnon kerskakulutus-meiningillä, mutta tuossahan nekin rahat nyt sit meni. Vittu näin sitä saa maksaa tyhmyydestään, vitunsaatananperkele, lahopääni ansiosta olen elämäni aikana tunkenut erinäisille kirjastoille varmaan jo tonneja >:(
-
^ Otan osaa :P
Ärsyttää ihan hulluna tollanen maksaa turhasta! Meidän koulun kirjastossa on kans ihan järkyt myöhästymismaksut. Oli kaks kirjaa "1 day" lainassa... Hain ne illalla ja palautin heti aamulla, mutta ilmeisesti 1 day oli nimenomaan päivä, koska sain viidentoista euron myöhästymismaksut...
-
^ No huh, toi on jo aika kova pala. Näköjään oli yölaina liikaa, lolz.
-
Celeporn, mulla on käynyt useampaan otteeseen samalla lailla. Toinen on puhelinlaskut. Niihinkin saa rahaa palamaan järjettömiä määriä.
-
Sarjassamme typerät ja vakiot ketutusaiheet, mutta Yleisurheilun MM-kisat pilasivat mun viikonlopun. Heräsin aikaisin, en saanut kirjoitettua kuin pari riviä ja huomenna on taas arkiaamu. :P
-
Ärrinmurrin oon flunssassa. Korvia särkee, päässä humisee ja kurkku kipuilee ja nokka vuotaa.
-
Mä vannon että sanon yhdelle ryhmäni mulkerssonille ruman sanan. Mun sivistykseni rippeet karisivat kyllä tänään niin totaalisen loppuun ja jos kerran ihminen halveksuu mua suoraan päin naama niin kai siihen voi sitten jo vastata, koska tunne on niin molemminpuolinen. On muuten niin ihkuDaa, kun ihmiset on niin aikuisia ja sit poteroituneita kaveripiireihinsä ja näyttää nyrpeää naamaa, jos pitää tehdä jotain ihmisen kanssa, joka ei ole niiden suosion kärjessä. Herää niin aggressiot että tekisi mieli vaan alkaa kiljua kun saamarin hullu. Se vois piristää, kun ei noita saamarin paskoja oikeasti kestä. ;D Tää on sit varmaan selvä merkki siitä, että taas on väärä ala. ;D
-
Sinä olet kärsivällisempi kuin minä, Liz. Hyvin todennäköisesti olisin tuolle tyypille jo sanonut, että enpä minäkään halua tehdä mitään kaltaisesi ääliön kanssa.
>:(
Zilah
-
Liz, sitä aina toivoisi ja luulisi, että tuollainen käytös karisisi ihmisistä jossain vaiheessa, mutta järkytyksekseni oon huomannut, että aina löytyy ihmisiä, joista se ei koskaan karise. >:(
Luulisi, ettei aikuisena enää tarvi tapella saman asian parissa, mutta ei. Muistan kuinka rajusti otin yhteen yhdeksännellä luokalla luokkaretkellä hotellin aulassa erään mulkvisti-luokkakaverini kanssa, kun hän julisti ääneekkäästi ja aggressiivisesti, ettei mene samaan huoneeseen mun kanssani ja musta koko juttu oli jo siinä iässä naurettavuuden ja lapsellisuuden multihuipentuma. Ärryin kyllä niin, että kaadoin täyslaidallisen kyseisen mulkeron niskaan ja säikäytin niin opettajat kuin oppilastoveritkin. Mutta kyllä kannatti, koska se helpotti niiiiiin ruhtinaallisesti omaa v-tutusta.
-
Mä oon sen verran mukavuudenhaluinen, ettei mua oikeasti hirveästi kiinnosta, jos joku nyt ei tykkää musta ja katselee nenänvarttaan pitkin, mutta siinä vaiheessa kun ne oikeasti alkaa sanoa sitä ääneen munkin kuullen, niin tulee raja vastaan. Ehkä ne on itse omasta mielestään niin fiksuja ja filmaattisia, että niillä on varaa, mutta lapsellista se on. En minäkään kyseistä ihmistä (tai itse asiassa ihmisiä) rakasta, mutta jumankauta voisivat nyt edes sen verran käyttäytyä, että samaan tilaan mahtuisi. ::) Ehkä niiden status ei nouse mun seurassa, mutta itkeköön sitä hiljaa itsekseen kotona sen jälkeen kun on pakolliset hommat tehty. Tai pitäköön edes turpansa ummessa, vaikkeivät mihinkään yhteistyöhön suostuisi.
Edit:// Mutta tavallaan tämä on hyvä kokemus, koska tämä ei enää järkytä tai horjuta itsetuntoa.
-
JUMALAUTA HELSINGIN YLIOPISTON TIETOTEKNIIKKAPALVELUT TAPA ITTES!!!!
Jooh. Yritin sit mennä tekemään sähköisesti läsnäoloilmoituksen täksi lukuvuodeksi, mutta kas, käyttölupani on vanhentunut. Yritän sit päästä aktivoimaan sen kätevästä aktivointityökalusta, jonka käyttöön on erillinen ohjekin, mutta lopputulos on se, että päädyn vetämään outoa kehää noilla saiteilla - siis että ensin avautuu sivu x, josta ohjataan sivulle y, sieltä sivulle z, ja sit olenkin taas sivulla x. AAAAARRRRRGGGHH!!!
// Aah, no nyt pääsin sit kuitenkin viimein tekemään lukuvuosi-ilmoittautumisen, loput hoituu kyllä senkin jälkeen. Huh, onneksi löytyi oikea sivu siihen eikä tarvinnut lähteä jonottelemaan koko päiväksi opiskelijaneuvontaan...
-
Voi samperi! Onnistuin sit äsken ihan yhtäkkiä yllättäen kaatumaan polvilleni lattialle niin että ryminä kävi ja nahka on polvesta rullalla. Laitoin laastarin. Nyt polvea jomottaa ja mun pitäisi saada nukuttua, että jaksan aamulla herätä. Ja mistä vetoa, että toi tykkää höpöä aamulla. :P Onni onnettomuudessa on, ettei käynyt pahemmin.
-
No hyi kamala! Onneksi ei tosiaan käynyt pahemmin, Liz. Vaikka tiedän kyllä, että pienetkin haaverit voivat olla yllättävän kipeitä ja vaivata pitkään. Itse nirhaisin reiteni sellaiseen hyllystä ulostyöntyvään raudankappaleeseen kun olin kaupassa ja kiireissäni en sitä huomannut. Tuloksena aika järkyn näköinen ja myös tuntuinen mustelman ja haavan yhdistelmä. Kävin kyllä antamassa palautetta henkilökunnalle mokomasta hyllystä. Kyllä minä tämän koipeni kanssa vielä pääsin helpolla, mutta en halua edes ajatella mitä tapahtuu, kun joku metriheikki juoksee siihen itsensä pahki...
JUMALAUTA HELSINGIN YLIOPISTON TIETOTEKNIIKKAPALVELUT TAPA ITTES!!!!
*Reps* Anteeksi, Cele, mutta tuo purkautumisesi aiheutti kunnon kikatuskohtauksen, vaikka asia sinänsä on ihan ymmärrettävä ketutuksenaihe. Onneksi se selvisi. ;D
zilah
-
Ei käynyt niin pahasti kuin pelkäsin, koska ei satu kävellessä. Laminaattilattiat on vaaralliset. :P
-
Itse siivosin eilen töissä tarpeistovarastoa, avasin yhden kaapin ja sieltähän tuli ryminällä vanerisia kylttejä alas. Yksi suoraan poikittain giljotiinin omaisesti varpaiden poikki. Nyt on varvas ihan turvonnut ja raa'ahkon mustikan värinen ja jalkapöytä hieman sinertää. Sattu aivan jumalattomasti, olen ylpeä kun en päästänyt kun yhden kirosanan... ::) En kuitenkaan usko, että mitään murtui kun kipu on hellittänyt melko olemattomaksi, turvotus hieman hellitänyt ja kävely onnistuu melko normaalisti. Hieman kyllä säikäytti, että nytkö mursin sen raukan. Olis ollu hieman huonompi juttu, kun kävellen pitäisi kuitenkin vielä liikkua useampi viikko.
-
Mulla jäi keväällä liiton leiri väliin kun onnistuin saamaan kuumeen.
Nyt ois liiton syysleiri ja oon TAAS kotona. Kurkku tulessa ja nenä tukossa...
Jollakin korkeammalla on jotain sitä vastaan, että kävisin noilla leireillä, ihan selvästi. :D
-
Syysflunssaa on ikävästi liikkeellä. Yritetään itse kukin parantua <3
Mua kiukuttaa kaikki. En oo saanu mitään aikaseks ku en oo viittiny alottaa ku oon oottanu et mies tulisi muuttohommista kotiin, niin oltaisiin voitu pitkästä aikaa tehä jotain yhessä kun siihen ei kauheasti tunnu olevan aikaa. Mut hitto vie sitä ei näy eikä kuulu ja nyt oon ollu niin pitkään syömättäkin että kiukuttaa, väsyttää, itkettää ja on huono olo. En viitti ruokaa laittaa ku se vaan jäähtyy odotellessa, mutta jos syön välipalaa niin se pölähtää kotiin saman tien. Joten makaan peiton alla kiukuttelemassa sille, vaikkei se ole edes kotona. Rakastan mun logiikkaa <3 :'D
-
Miks pitää asua yksin? Täällä ei koskaan olisi niin sekaista kuin nyt, jos mulla olis kämppis. Ei siis siksi, että se siivoaisi, vaan en kehtaisi jättää jotain tiskeja altaaseen puoleksi viikkoa. ;D
Tää sekasuus ei edes oikeasti haittaa mua, joten siivousmotivaatio on nolla joten mietin aina vaan, että "no, siivoan sitten huomenna!". Suurin tuska tulee siitä kun tiedostan millainen kelvoton ihmisraunio olen kunnen saa pidettyä tämän kokoista kämppää edes jotenkin siistinä! Yhyy, miksei lattiat voi imuroida itse itseään ja tavarat siirtyä kaappiin. Saamattomuusahdistus!
Chuuko, auts! Sukissa pitäis olla jotku varvassuojukset, varpaat on ihan hirvee heikko kohta kaikelle putoamiselle ja iskemiselle.
-
Oli mulla sukkikset ja ballerinatkin jalassa, mut ei paljoa suojannut. Turvakengät tommosessa hommassa ois vissiin pitäny olla. Ois ollu ees ne lenkkarit, jotka jalassa kävelin töihin, mutta kun ei. Vaihdoin sisäkenkiin. ::)
Nyt melkein viikkoa myöhemmin varvas on enää mustelmainen, turvotus on laskenut ja pystyn kävellä normaalisti. Kipuilua tuntuu tosin edelleenkin jos kävelee liian reippaasti tai tökkäsee edes sormella varvasta. Selvisin siis hengissä tästäkin vastoinkäymisestä. Ja plussana puvustaja käski laittaa mun kaksi 'sairaslomapäivää' työtunteina tuntilistaukseen, ni ei tarvi tehä niitä tunteja myöhemmin. ;D
-
Lavande Ite valittelen ihan samaa tän kämpän sekaisuuden puolesta. Yritän kovasti opetella oikeasti pitämään tavarat järjestyksessä tällein etukäteen, koska en voi kuitenkaan jättää käsityöroinia levälleen etenkään sitten, kun tää mukula oppii liikkumaan. Mutta kun tavaraa on liikaa, eikä millekään tunnu olevan omaa, järkevää paikkaa, eikä mistään voi luopua, koska tarvin niitä kuitenkin saman tien kun oon ne hävittänyt. Tää tuntuu lähinnä joltain ikuisuuskaaoksenhallintaprojektilta. Olisi niin paljon kätevämpää, kun olisi se oma ompeluhuone. Mutta sitä ennen pitäisi ehkä hivenen rikastua enemmän, kun kolmiokaan ei riitä siihen, kun muksu tulee :'D
-
Tiskit altaassa puoli viikkoa on vielä lyhyt aika. :-[ ;D Mun tiskit lojuu koko viikon eikä välttämättä riitäkään ja sitten kun astiat loppuu, pesee aina vaan sen mitä tarvitsee ja niin voi lojuttaa ällöttäviä tiskejä vaikka kuinka kauan. Mä kyllä oikeasti inhoan altaassa likoavia tiskejä, mutta niin kauan ne menee kun ne on omilta jäljiltä. ;D Paitsi kaikki haisevimmat ja ällöttävimmät astiat pesen kyllä heti.
-
^Se puoli viikkoa oli kaunisteltu aika... :-[
Voi jeeeeee. Johdan opiskelijajärjestöä ja ne riitelee!!! Miksi ne tekee niin? Esimerkkiselkkaus menee näin:
A: En pidä Rollen ravintolasta, ei tehdä niiden kanssa yhteistyötä.
B: Niin kun Rolle on Uzbekista. Rasisti!
A: Mitä??? Voisit hieman varoa sanojasi julkisessa keskustelussa!
B: Se oli vitsi!
A: Ei mielestäni ollenkaan hauska!
B: Painu vittuun saatanan homoluuseri!! Huumorintajuton ääliö!
Ja itse oon vieressä vaan, että
(http://cdn.memegenerator.net/instances/400x/37956011.jpg)
-
Voi vittuperkelesaatana! Nyt on metrinen kyrpä otsassa! >:(
Zilah
-
Mitä tapahtui zilah?
Itsellä kyllä kans taas keitti yli tämän takia (http://www.hs.fi/m/urheilu/Suomen+olympiakomitea+kielt%C3%A4%C3%A4+kilpailijoilta+sateenkaarikynnet/a1377055621676). Entä jos joku urheilijahomopari päättää tulla kaapista ja julkistaa vaikkapa kihlauksensa? Suljetaanko ne ulos kisoista koska niiden parisuhde on poliittinen kannanotto?
-
Itsellä kyllä kans taas keitti yli tämän takia (http://www.hs.fi/m/urheilu/Suomen+olympiakomitea+kielt%C3%A4%C3%A4+kilpailijoilta+sateenkaarikynnet/a1377055621676). Entä jos joku urheilijahomopari päättää tulla kaapista ja julkistaa vaikkapa kihlauksensa? Suljetaanko ne ulos kisoista koska niiden parisuhde on poliittinen kannanotto
No hei, maassa maan tavalla! Mielestäni tällaisten homparien tulisi kisojen aikaan luopua asenteistaan ja vaikka kameroiden edessä pussata (tai miksei tehdä vähän jotain muutakin) vastakkaista sukupuolta osoittaakseen kunnioitusta paikallisia lakeja ja normeja kohtaan. Suomessa vastaavasti vierasmaalaiset-urheilijat voisivat varoa koskettamasta ollenkaan toisiaan, se kun ei meillä ole niin yleistä, juttelemasta liikaa tai liian iloisesti ja ehdottomasti varoa sanomasta mitään positiivisia asioita mistään tai kestään.
Kyllä urheilijoiden kynsilakan väri on mielestäni sen verran vakavampi juttu, että hyvä kun saatiin vihdoin jotain virallista kannanottoa aiheeseen! On vain oikeutettua, että kuusikymppinen mies kertoo nuorille naisille, mikä on sopivaa ja mikä ei. Toivottavasti Risto antaisi lausunnon myös hiusväreistä. Jos on vaikka montaa väriä raitoina urheilijan tukassa! Ovatko kaikki sateenkaaren värit kiellettyjä vai auttaisikohan asiaan esimerkiksi jos raidat (tai kynsienkin värit) järjesteltäisiin niin, etteivät ne yhdessä muodostaisi sateenkaarta? Olisi vaikka punainen ja vihreä vierekkäin tällä kertaa! Ohjeita kaivataan myös raitasukkien käyttöön.
Ilman Riston ohjeistuksia moni urheilija kokee varmaan olonsa epävarmaksi miettiessään, mitä ulkonäölleen tekisi. Hyvä, että joku korkeamman tahon henkilö on viimein ottanut asiakseen antaa oikein virallisisa tyylivinkkejä! :D
-
^ Ei vittu, että kuivuin tälle. Niin totta, Lavande, kyllä on syytä kiittää Ristoa vuolain sanoin!
Kai Venäjällä nykyään muuten pistetään sitten silmät kollektiivisesti kiinni, jos joku onnistuu levittämään taivaalle hävyttömän poliittisen kannanoton?
-
;D Kai ne muuttaa nyt sitten olympiarenkaatkin vaikkapa mustiksi, tai harmaiksi??
-
Vau! Kiinnittääkö joku oikeasti huomiota siihen, mitä kynsilakkaa jonkun kynsissä on? ;D Taidan ostaa sateenkaariväreissä olevan sateenvarjon ja lähteä Venäjälle. ;D
-
Vau! Kiinnittääkö joku oikeasti huomiota siihen, mitä kynsilakkaa jonkun kynsissä on? ;D Taidan ostaa sateenkaariväreissä olevan sateenvarjon ja lähteä Venäjälle. ;D
Hahahaha! Loisto-idea! Mää oon nimittäin menossa nyt syyskuussa Venäjälle ja tuonhan mää teen. Jos mua ei ala kuulua takaisin niin tiedätte, että mut on sitten kärrätty siperiaan. ;D
-
No lol, ei ne teitä sateenvarjoinenne sinne päästä! Venäjällä on tiukat rajoitukset, että kuinka kirjava saa ihminen yhtä aikaa olla. Venäjälle ei myöskään hyväksytä liian värikkäitä laivoja. (http://yle.fi/uutiset/venaja_esti_greenpeacen_paasyn_oljyalueille_-_perustelu_meni_pieleen/6788189) Siellä saa kuulkaas taivaskin olla tästä lähtien vain harmaa!
-
Bannaako ne myös oikean sateenkaaren, vai eikö niitä vain näy Venäjällä?
-
Venäjästä ei koskaan tiedä... mutta aika huolestuttavaa, että täällä Suomessakin mennään siihen kieltolakiin mukaan.
-
Nappeli, minnepäin Venäjälle olet menossa? Minä olen tekemässä pienen reissun syyskuun alussa ja itse asiassa olen pari yötä Sotsissa :)
rimps, sateenkaari on luonnoton jopa taivaalla, tietenkin se on kielletty Venäjällä (http://putinarainbow.com/post/58637433397)!
-
Nappeli, minnepäin Venäjälle olet menossa? Minä olen tekemässä pienen reissun syyskuun alussa ja itse asiassa olen pari yötä Sotsissa :)
Sotsissa olisi kivaa päästä käymään! Mun matkani suuntautuu johonkin lähialueille. Karjalassa olisi tarkoitus kierrellä, mutta tarkemmasta määränpäästä en ole itsekään tietoinen. Roikun vain muun porukan mukana ja ihmettelen. :D
-
Harmittaa. Taas oharit! Piti mennä kaverin kanssa yhteen tapahtumaan, joka alkaa tunnin kuluttua, mutta nyt se sulkee mun puhelut... Tekstasin aiheesta vielä muistuttaakseni aamulla, jolloin se oli vielä et jee jee. Luultavasti kolmen tunnnin kuluttua tulee viesti et "sori, nukuin" tai "tulin kipeeksi" :(
Kukaan muu kuin minä itse ja pikkuveli ei taida arvostaa mun seuraa. Tuntuu, että nykyään ei voi luottaa mihinkään sopimuksiin kenenkään kanssa. Oikeesti, tänä kesänä oon kokenut niin monet oharit, että pitää varmaan jatkossa alkaa sopia päällekkäisiä menoja, kun jompi kumpi jättää kuitenkin tulematta! Tai sitten ihan suosiolla käydä vaan joka paikassa yksin. >:(
Mulla on kehnoja "kavereita"!
-
^ Onpa perseestä! Joskus on pakko perua yhdessä sovittuja menoja joo, mutta kyllä sitä nyt ihmisten pitäisi pystyä hoitamaan se silleen hyvissä ajoin. Mulle on tehty oharit koko elämäni aikana ehkä joku pari-kolme kertaa, voin vaan kuvitella miten vittumaista on kokea moinen saman kesän aikana useasti.
-
No on!
Enkä käsitä miks pitää keksiä jotain huonoja hätävalheita... Niin ku esimerkiksi yks kaveri tässä taannoin sano et sil on kauheesti kouluhommia, jolloin olin että ai, eks sä valmistunutkaan jo viime vuonna, jollon se meni iha kiusaantuneeks. Pöh! Sanois sitten ihan suoraan, jos tuli jotain muuta tai jos ei vaan huvita ja ilmottas sen heti, eikä silleen, et odottaa tapaamishetkellä jee jee ja vartin myöhästymisen jälkeen tulee soitto tai itse soittaa ja saa siinä kohtaa tietää. Toivon kanssaihmisille selkärankaa!
-
Mä olen luultavasti tehnyt enemmän ohareita itse kuin mulle on tehty tai ainakin yhtä lähelle, mutta yleisesti ottaen on vaikea jaksaa tehdä asioita. Ensin ajatuksina ne tuntuu kivoilta, mutta sitten kun pitäisi oikeasti vaivautua lähtemään... :P Se vaatii jotain aktiivisuutta, jota en löydä itsestäni. Sitten toisaalta tapahtumat, joihin mä haluan mennä, mä menenkin mieluummin yksin, koska en tahdokaan että kukaan pilaa niitä tai mielialaa ohareilla. ::)
-
Mä olen luultavasti tehnyt enemmän ohareita itse kuin mulle on tehty tai ainakin yhtä lähelle, mutta yleisesti ottaen on vaikea jaksaa tehdä asioita. Ensin ajatuksina ne tuntuu kivoilta, mutta sitten kun pitäisi oikeasti vaivautua lähtemään... :P Se vaatii jotain aktiivisuutta, jota en löydä itsestäni.
Tuo on varmaan se juttu, miksi ihmiset tekee ohareita ja keksii hätävaleita. Tuntuu kauhean loukkaavalta sanoa toiselle, että ei nyt vaan jaksa, ei psyty, ei halua. Paljon vähemmän loukkaavaa keksiä joku "pätevä" syy.
Mulla itsellä on siitä ovela tilanne, että mun ei koskaan tarvi keksiä tekosyitä, jos noin sattuisi käymään. Mulla on yleensä aina päällekkäisiä asioita ja kiireisiä tekemättömiä toimia joihin voin vedota. Olen kyllä yrittänyt nykyään ilmoittaa mahdollisimman ajoissa, jos en pääsekään, mutta mun muisti on niin huono, että aika usein sovitut tapaamiset pääsee yllättämään sittenkin. ::)
-
LOL no ole vaan iloinen, että ihmiset haluaa olla sun kanssa. Mulla on menoa ehkä kerran kahdessa viikossa, mutten jaksa sitäkään. ;D Tai ehkä se on vaan se, että ihmiset on mun kanssa tasan silloin kun niillä ei ole mitään parempaa menoa. Niin, ja siitä johtuu sitten se ettei mua huvita olla kenenkään hätäsuunnitelma tai joku sellainen, jonka luona pyörähdetään kerran puolessa vuodessa. Pyöriköön vaan senkin ajan niiden tärkeämpien ihmistensä kanssa. En ole enää itse edes kutsunut ihmisiä käymään. Olkoon muualla lopullisesti. ;D Eivät menetä mitään, mutta toisaalta tuskin minäkään menetän mitään. Ihmiset on tylsiä joka tapauksessa ja tapahtumiinkin voi mennä ihan itsekseen niin ei tule odotuksia muusta kuin tapahtumista. Ihmisiltä ei kannata odottaa yhtään mitään eikä niiden kannata odottaa multa yhtään mitään. Paitsi tänä vuonna sitä, että matkustan Kanadaan tai Kaliforniaan, mutta päädyn varmaan jonnekin ihan muualle. ;D
-
Eihän tätä usko enää erkkikään… Passia ei saa enää sitten millään. Viikkokausiksi on poliisin passinhakuajat varattu loppuun ja ilman ajanvarausta sinne ei pääse ollenkaan! Kuitenkin paikallisen poliisin sivuilla lukee, että 45 aikaa jää käyttämättä joka viikko, kun ihmiset eivät muista perua aikojaan. Siis mitä, 45 aikaa jää käyttämättä, eikä niitä voi mennä edes kärkkymään laitokselle, kun sinne ei oteta vastaan ilman ajanvarausta?! No, sitten on vielä sellainen yksityiskohta, että kun meillä tarvittaisiin kolme passia, meidän pitää varata kolme puolentunnin aikaa. Eli siis meidän passihakemusten tekoon menee muka puolitoistatuntia? Viimeksi kun käytiin niin kyllä se reilusti alle tunnissa hoitui.
Aika ovelasti ne on kyllä saaneet sinne toimistovirkailijoille mahtavat määrät luppoaikaa. Ei varmaan ole koskaan enää kiire. Taidankin passihakemuksen sijasta laittaa työpaikkahakemuksen sisään. :P
-
Ohoh, wau, noi lukemat on jo melkoisia. Jos yksi aika on puolituntia ja viikoittain jää käyttämättä 45 aikaa, niin sehän tekee yhteensä jo kolme kokonaista työpäivää täytettynä pelkällä peukaloiden pyörittelyllä! Luulisi, että jos asiakkaalla on aikaa ja halua tulla muutamaksi tunniksi paikan päälle kärkkymään, niin sellainen sallittaisiin, vaikka toisaalta voisihan sekin sitten mennä melkoiseksi kaaokseksi, kun kukaan ei enää varaisi aikaa vaan tulisi suoraan sinne hillumaan... Vaikka kyllä sitä kuvittelisi, että jotain rapsuja alettaisiin jakaa käyttämättä jääneille ajanvaraajille, kun sotkevat selvästi systeemiä noin pahasti, ihan järjetöntähän tuollainen on,
-
Eikös sen passin voi hakea R-kioskiltakin?
-
Passin voi joo hakea R-kioskilta, mutta hakemus pitää jättää henkilökohtaisesti lupapisteissä. :P Varasin ajan lokakuun alusta. Jos mun alustava suunnitelma reissulle pitää, en ainakaan myöhästy. ::) Saa nähdä olenko yksi niistä 45:stä, jotka unohtaa aikansa. ::)
-
Voi helvetti mä sanon jotain! Hallitus kaavailee sokeriveroon korotusta. Johan nyt on perkele, että sokeri on muka niin paljon vaarallisempaa ja haitallisempaa kuin esimerkiksi keinotekoiset makeutusaineet (kuten aspartaami), joita korotukset ei koske! :o Mitä helvetin idiootteja siellä istuu? Pistää vihaksi toi tyhmyys! Mutta kai ne on virkamiehet taas pistäneet papereita nenän eteen. Ai joo, korotus koskee myös täysmehuja, koska se on haitallista hampaille. Juupa juu. Ei saa käyttää mitään luonnollista, vain kaikkea epäluonnollista ja keinotekoista, koska se on halvempaa ja terveellisempää. Niin varmaan ja lehmätkin lentää. ;D
-
Ei saa käyttää mitään luonnollista, vain kaikkea epäluonnollista ja keinotekoista, koska se on halvempaa ja terveellisempää. Niin varmaan ja lehmätkin lentää. ;D
Poliitikot on menneet taas johonkin lobbarien halpaan.
-
Ei saa käyttää mitään luonnollista, vain kaikkea epäluonnollista ja keinotekoista, koska se on halvempaa ja terveellisempää. Niin varmaan ja lehmätkin lentää. ;D
Poliitikot on menneet taas johonkin lobbarien halpaan.
No eipä ole ensimmäinen kerta kun näin älyttömiä päätöksiä tehdään. Porukka Arkadianmäellä ehkä vaihtuu, mutta sama meno silti jatkuu. >:(
zilah
-
Ai siitäkö on nyt tullut sokerivero eikä karkkivero? Eli niitä karkinmakuisia keksejäkin ::) nykyään verotetaan samalla tavalla kuin karkkeja?
Mä oon kokonaan sokeriveron puolella! Mut sen lisäksi vois laittaa lisäaine- ja makeutusaineverot, monilla ihmisillä makeutusaineet nostaa insutasoja, joten ainakin puoliksi sokerin tehoisia!
Ja jos ihan oikeesti mietitään, niin ei se valkoinen sokeri kauheen luonnollista ole ::)
-
Mun mielestä on ihan vitun älytöntä, että kansanterveyttä yritetään parantaa tällaisilla veroilla. Etenkin, jos se sit nostaa just esim. täysmehujen hintaa, koska eihän niihin sitä sokeria erikseen lisätä. Koskeeko sokerivero sit myös hedelmiä? Niissähän on paljon sokereita. Luokitellaanko mässyksi sitten myös sellainen leipä, jonka leivonnassa on käytetty hiivan tehoksi sokeria?
Omana ketutuksena pakko lollata sille, että ehdin olla syksyn ekalla luennollani noin puoli tuntia, kun hermo jo kärvähti yliopiston ristiriitaiseen paskaan infoon. Jätin just pois yhden kurssin, koska sen infoissa sanotaan selvällä suomenkielellä, että tämä nyt käymäni kurssi pitää olla käytynä ennen tuonne toiselle kurssille osallistumista... ja paskat! Tänään sitten opettaja ilmoitti miltei heti kättelyssä, että jos pidempiä latinan opintoja suunnittelette, niin KANNATTAA nyt mennä sinne toisellekin kurssille, hyvin niitä voi opiskella rinta rinnan. ARGH. Erityisesti vituttaa, kun sen toisen kurssin luentoja on mennyt sivu suun jo kaksi, eli kaikki kurssin käytännön asiat on jo selostettu ja niin edelleen. Perkele. No ihan kiva saada lisää luentoja, mutta vittu miksei totakin oo voitu kirjoittaa sinne kurssi-infoon? Ihan simppeli juttu, pari ylimääräistä sanaa, jotka auttaisi varmasti monia opiskelijoita.
-
No kyllähän ne on kovasti huolissaan myös rasvojen käytöstä (karppaajat), joten kohta tulee myös rasvavero. Nythän kovien rasvojen käyttö on ilmeisesti kovasti lisääntynyt taas sen jälkeen kun se jo jossain vaiheessa väheni. Mutta jos totta puhutaan, niin ei tuossa ole kyse ihmisten terveydestä huolehtimisesta vaan siitä, että saadaan lisää verotuloja. En ala väittelemään siitä, mikä on terveellistä ja mikä ei, koska oma tavoite on lähinnä syödä halpaa että pysyisi hengissä niukoista tuloista huolimatta. ;D
-
Nyt on sitten isoäidin kuolema enää tunneista, korkeintaan parista päivästä kiinni. Saattohoidossa. Tuli äidin kanssa puhelimessa jutellessa sellainen mieleen, että mua varmaan pidettäisiin tunteettomana niin kuin AA:ta Ulvilan surmissa, kun pystyn ihan analyyttisesti puhumaan kuolemasta, käytännönjärjestelyistä, hautajaisista ja sen sellaisesta ennen kuin ihminen on edes kuollut. :P
-
Otan osaa Liz. :(
Muistan kuinka eno kuoli nelikymppisenä äkkikuoleman ja enon leski oli hautajaisissa täysin ilmeetön ja itkuton ja muutamat sukulaiset sitä kauhistelivat. Jostain syystä tietyt järkytyksen aiheuttamat tunnereaktiot, kuten lamaannus, on joillekin ihmisille täysin vierasta. Samoin analyyttisesti asioita mielessään jäsentelevän ihmisen päätellään olevan tunteeton. Ihan sairasta.
-
Joo, ei voi käsittää. Näitä väitteitä tunteettomuudesta sitten esittävät ihmiset, jotka muuten koko elämänsä eivät ole voineet käydä omaistensa luona, koska ei muka ole ollut aikaa eikä rahaa, vaikka samaan aikaan ovat itse omin suin sanoneet, että tekevät kovasti rahaa. On vaan ollut tärkeämpää se raha kuin ihmiset. Sitten kun ollaan kuolemankielissä, valvotaan viime hetken sängyn vieressä tunteellisesti ja teatraalisesti nyyhkien ja haukutaan muut sukulaiset tunteettomiksi, kun ne ei valvo joka sekunti kuolemaa. :P Niin, ja sitten tietenkin pidetään itseä muita parempina ja tunteellisempia ihmisinä.
-
Kuulostaa kivalta. Tsemppiä sinne, Liz, sekä tietysti osanottoni.
ARGH. Vittu mun avustettaja/työnantaja saa kyllä toisinaan mut niin raivon valtaan, ettei paljon pahemmasta väliä, vituttaa niin että voisin ihan ratketa liitoksistani. Musta saa ajatella ihan mitä lystää, paskaako se mua liikuta mitä muut minusta kelaavat, mutta vittuilua en niele. Perkele. Nyt kyllä haen toista työpaikkaa, koska ärsyttää niin saatanasti. Ei mulle tarvii mitenkään mielin kielin olla, mutta jos kysytään ja vastaan rehellisesti, niin turha sitä on alkaa nokittelemaan. Ja vielä sellaisilla asioilla, jotka ei suoranaisesti liity siihen puheena olleeseen juttuun, koska mitä vittua mun koulunkäynti sille kuuluu?
-
Perinnönjaosta se varsinainen riemu kanssa repeää. ::) Sama tunteellinen ihminen tulee ahneesti vaatimaan itselleen suunnilleen kaiken.
Voi ketutus, ettei ihmisten kateudella ole rajaa! Meillä oli tosi toimiva systeemi viime vuonna koulussa, että aina jakson viimeinen viikko oli rästiviikko ja pystyi suorittamaan poissaoloja silloin. No, kun tämä oli tullut ilmi muissa oppilaitoksissa, kateus oli levinnyt ja se pakotti koulun vaihtamaan käytäntöä. Ei enää rästiviikkoa (mikä tiesi asiansa suorittaneille vapaapäiviä) vaan kaikki viikot on täynnä ja ne, jotka putoaa jää oman onnensa nojaan, koska ei ole kiinniottomahdollisuuksia, mihin näitä rästitunteja käytettiin. Eli kiitos taas kateuden systeemi huononi aivan olennaisesti. ::) Plus nyt sitten ylimääräiset tunnit otetaan satunnaisesti pois ja meiltä putosi tunnit, joihin oltiin jo merkattu ja suunniteltu koe ja kaikki suunnitelmat aikataulun mukaan meni uusiksi.
-
Olen pahoillani, Liz.
Minusta tuollainen teatraalinen "tunteellisuus" ei ole mitään muuta kuin silkkaa itsekkyyttä, josta aito empaattisuus, eli toisen asemaan asettuminen on mahdollisimman kaukana. Kerran olen tällaista tapausta ollut todistamassa, ja sitä oli paitsi kiusallista, myös suuttuttavaa katsella. Suututtavaa siksi, että tuore leski joutui lohduttamaan tätä teatraalista surijaa, vaikka sen olisi todellakin pitänyt olla päinvastoin! >:( Silloin kyllä inhotti niin, että olisi tosiaan tehnyt mieli sanoa pari valittua sanaa.
Ja nuo perinnönjaot ovat kyllä vihonviimeisiä tilaisuuksia. Jos jostakin olen tyytyväinen niin siitä, että oman sukuni välillä niitä tuskin tulee. Minulla kun ei ole kuin yksi ainoa veli, ja vanhempamme köyhiä kuin kirkonrotat...
zilah
-
No ei mun käsittääkseni meidänkään suvussa juuri jaettavaa perintöä ole, koska kaikki on jo myyty, mutta kun joistakin esineistä tämän väännön saa hyvin aikaan ja sitten on kysymys pelkästään periaatteista.
-
Tässä se nähdään, ettei se mammona tai materia onnea tuo. Monesti päinvastoin. Minun vanhemmillani ei onneksi ole yhtään ainoaa sellaista esinettä jota ilman en tulisi toimeen, joten en kyllä niistä ala riitelemäänkään. Edesmenneistä isovanhemmistani on kauniit muistot ja yksi esine, jolla ei ole kuin tunnearvo. Se riittää minulle.
zilah
-
mutta kun joistakin esineistä tämän väännön saa hyvin aikaan ja sitten on kysymys pelkästään periaatteista.
Eikun eikös siinä silloin ole kysymys TUNNEarvosta?! ::)
-
Kuulostaapa ikävältä :(
Meidän mummu on onneksi ollut fiksu - hän alkoi lajittelemaan arvotavaroitaan heti kun ensimmäinen lapsenlapsi (minä) syntyi. Jokaisessa vaasissa sun muussa on pohjassa maalarinteippiä ja nimi, että kenelle menee! Voimme sitten hänen siirryttyään iästä ikuisuuteen rynnätä asuntoon kuin joulukuusen juurelle ja alkaa etsimään itselle osoitettua tavaraa...
Vitsailut sikseen! En itse ole tavaran perään, kun elän matkalaukkuelämää, mutta pelkään pahoin, että sinne roinasta riitelemään saapuu myös se puoli suvusta, joka katkaisi mummuun välit... Yritin itse tässä lämmitellä tätiini ja serkkuuni välejä, kun en ole kumpaakaan nähnyt sitten ala-asteen, mutta he eivät halunneet tavata minua :(
Halusin aikanaan myös kutsua rippijuhliini ja yo-juhliin, mutta ehkä on nyt vaan hyväksyttävä, että tälle sukulaisuussuhteelle ei ole uutta nousua!
-
mutta kun joistakin esineistä tämän väännön saa hyvin aikaan ja sitten on kysymys pelkästään periaatteista.
Eikun eikös siinä silloin ole kysymys TUNNEarvosta?! ::)
Kyllä se pelkkä tunnearvo alkaa olla aika kyseenalainen siinä vaiheessa, jos kyseisen esineen arvo on useita satoja tai tuhansia euroja.
Onneksi ei todellakaan sellaisia suvussani ole. Ainoa "omaisuus" suvussamme on pikkuinen mummonmökki ja tontti keskellä oikeasti ei mittään, mutta olen aina tiennyt, ettemme sitä peri. Sen omistaa isäni nuorempi puolisisko, joka peri sen omalta isältään. Isäni äiti meni hänen kanssaan naimisiin, kun isä oli jo 15 vee. Ja sen verran höveli tätini on, että antoi isälleni ja meille lapsille oikeuden käyttää mökkiä jos haluamme.
Se on jo enemmänkin kuin mitä siitä ajattelin saavani. Samoin kuin ne jo aikaisemmin mainitut kauniit muistot. Nimittäin tämä isäni isäpuoli oli minun ja veljeni rakkain pappa, vaikkei verisukulainen ollutkaan. Kun joskus varhaisteininä sain kuulla totuuden, ei se tunteitani muuttanut mihinkään suuntaan. Pappa oli pappa ja yksi elämäni rakkaimmista ihmisistä koskaan. Sekä minä että veljeni muistamme häntä suurella lämmöllä.
Lavanden mummu on muuten fiksu myöskin. Ex- anoppini on myöskin samanlainen. Hän on jo eläessään tehnyt testamentin ja jakanut omaisuutensa hyvin tasapuolisesti, niin eipä tarvitse niistä jälkeläisten riidellä.
zilah
-
mutta kun joistakin esineistä tämän väännön saa hyvin aikaan ja sitten on kysymys pelkästään periaatteista.
Eikun eikös siinä silloin ole kysymys TUNNEarvosta?! ::)
Kun olisikin, mutta kun ei ole. Sitä ollaan niin kuin haaskalla ja varsinkin ne, jotka kärtti joitain esineitä jo ennen kuolemaa ja myös rahaa ja suuttuivat kun ei tippunut. Voihan sitä tunnearvoksi väittää ja varmasti väittävätkin ja myös väittävät saaneensa aikanaan vähiten ja rakastaneensa eniten. Kyllä siinä on kyse ihan muusta. Ja lähinnä tarkoitin tuolla periaatteella sitä, että kun yksi haluaa hamuta kaiken ja kun on tiedossa, että myös painosti antamaan omaisuutta ja lahjoja jo ennen kuolemaa muiden tietämättä (tämä tuli esiin vasta myöhemmin kun isoäiti kertoi), niin muut alkaa periaatteesta vastustaa, kun niitä ottaa päähän moinen ahneus ja ylipäätään se, että tämä henkilö on käynyt painostamassa omaa äitiään. Niin ottaa kyllä minuakin. Varsinkin kun tämä ihminen ei ikinä edes arvosta sitä, mitä se saa ja lapsensa ovat ihan samanlaisia. Eivät arvostaneet sitä, mitä saivat elinaikanaan ja kinuavat lisää kuoleman jälkeen, koska kaikki kuuluu heille. Jotain kai kertoo sekin, että isoäitini pelkäsi omaa lastaan ja sitä, jos se vaan suuttuu. :P No en ihmettele. Sen verran mielenvikaisia raivokohtauksia se on saanut. Onneksi raha on helppo jakaa eikä esineellisessä omaisuudessa ole niin hirvittävästi, mutta kyllä siitäkin soppaa saadaan.
-
^ Eikös teillä ollu se mökkikin? :F
// Äh, teen kaiken perse eellä. Siis oon pahoillani mummostasi <3 ja pieraisen rahatavoittelijoiden suuntaan PRÖÖT enkä halua hieroa suolaa haavoihin, mut muistin vaan että joskus kauhistelit etukäteen sillä, että mitähän sitten kun mummo kuolee ja mökkimaat pitää jakaa johonkin 275 osaan tjsp :F
-
Nyt se kuolema on tapahtunut ja jos näin voi sanoa (ja miksei voi kun sanon vaan), olen iloinen että se tapahtui nopeasti ja ilmeisesti kivuttomasti.
Niin, taisin puhua siitä, että tuossa mökin ja perinnönjaossa on sellainenkin puoli, että yksi perinnönsaajista taitaa olla holhouksenalainen tai muutoin vajaavaltainen ja tällä henkilöllä taas on epämääräinen määrä perillisiä, joten esitin joskus hartaan toiveen äidilleni, että voisivat ratkaista tämän mökkiasian ennen kuin se lankeaa myöhemmille sukupolville. ;D En tiedä miten toi edes menee, koska saattoi olla että tämä ihminen oli myös ulosotossa joskus, mutten tiedä onko enää.
-
Otan osaa, Liz.
Ja oma ketutuksenaiheeni: Syysflunssa iski ja olo on kurja. Eipä tässä oikein muuta voi kuin lepäillä ja toivoa, että jaksaa lähteä maanantaina kouluun. :(
zilah
-
*Hakkaa päätään pöytään*
Miksi helvetti pitää olla niin törttö???!!! Oon sitten hukannut muistitikkuni, jossa olisi kaikkea tärkeää! Miksi helvetissä pitää olla näin saamarin huono muisti, ettei lähtiessä pysty ottamaan kaikkia tavaroitaan mukaan! Ei voi hitto olla näin ylivoimaista! :'( :'( :'(
Edit://Jos ois ollutkin pelkkiä ficcejä täynnä se tikku, ei haittaisi, mutta kun siellä oli kaikkea sellaista, mikä liittyy ihan muuhun enkä jaksa aloittaa alusta. En jaksa! Nyt on kyllä just sellainen olo, että vois vaan sukeltaa pää edellä tuosta avoimesta ikkunasta. Jäisiköhän sitä törröttämään pää maassa niin kuin piirretyissä? ;D
-
Voihan ketutuksen ketutus ja järkytys! Oon seurannut Auer-oikeudenkäyntiä ja oikeuden esittämät vanhimman lapsen video-haastattelut, joita on tehty lukuisia vuosien varrella, saa mut raivoon! Kuulustelija järjestelmällisesti vakuuttaa lapselle, että tämän näkemä mies mustassa hupparissa ei voi olla todellinen, koska oven rikotusta ikkunasta ei mahdu menemään. Siis valehtelee lapselle suoraan ja väittää, että tämä on nähnyt näkyjä. Silti lapsi vuodesta toiseen sanoo, että näki miehen poistuvan ikkunasta. Kun kuulusteluja ja vakuutteluja tapahtuman mahdottomuudesta oli jatkettu tarpeeksi, sanoi lapsi olevansa 98 prosenttisen varma ikkunasta poistuneesta miehestä. Jotenkin alkaa kuulostaa, ettei totuutta todellakaan haluta saada selville, vaan haetaan jostain syystä ihan jotain muuta. Onko tällaiset lasten kuulustelumetodit painostuksineen ja valehteluineen todellisuutta nyky-Suomessa? Eikö tuollaiseen pitäisi puuttua jo joku kansainvälinen taho? Ei kai tuollainen manipulointi ole enää länsimaisen oikeusvaltion periaatteiden mukaista millään muotoa?
-
^ On se varmaan meidänkin "oikeusvaltiossa" ihan ookoo tehdä noin, jos voidaan sillä saada telkien taakse se epänormaali, tunnekylmä Auer, koska sellainen tyyneys on itsessään jo rikos :-\
Mä en ole mitenkään hirveästi tota Auer-settiä seurannut, jotain satunnaista kyllä aina välillä lueskellut, mutta musta on kyllä todella hurjaa, miten ihan kaikki siinä naisessa tulkitaan ja osoitetaan todisteeksi siitä, että se on syyllinen ja kaikin puolin paha ihminen muutenkin. Just tossa joku viikko sitten oli aika pysäyttävä otsikko iltapäivälehdessä, joka julisti jonkun tuttavan kertonaan Auerin kovasta mustasukkaisuudesta, kun nainen pakotti tulemaan miehen kotiin aina yöksi...
... koska siis päivisin neljän lapsen kanssa kotona oleva nainen ei voisi ihan vaan kaivata sitä aikuista seuraa? Ei ole puolisolle normaalia haluta sitä elämänkumppania kotiin yöksi? Ja se mies varmaan sitten puolestaan kuitenkin pyrki järjestämään sellaisia iltoja, että AA voisi vaikka lähteä kavereiden kanssa baanalle vähän rentoutumaan ja sitten yökyläilemään...?
-
Median otsikoinnit tämän Auer-jutun tiimoilta on tosiaan myös ihan älyttömiä. Eilen taisi olla otsikoissa, että vanhin lapsi ei nähnyt ketään isänsä kimpussa. Joo, ei nähnyt ei, mutta tuskinpa siinä ovella tilannetta seurasikaan. Kaikkien kyökki-psykologisten tulkintojen ja entisten poliisin heilojen lausuntojen, sekä saatanallisten merkkien jälkeen koko juttu on kuin keskiaikainen noita-oikeudenkäynti. En ihmettelisi enää, jos jutun lopputulema olisi se, että kansanjoukot polttavat Auerin Senaatintorilla yleisessä kansanjuhlassa. Siihen loppuu ilmastonmuutos ja proletariaattia riistävä kvartaalitalous! Päästään uhkaavista pandemioista ja ihan varmaan tulee muuten Syyriaankin rauha saman tien! Ei uhkaa enää meitä veronkorotukset, ei venäläiset, eikä mikään muukaan paha maan päällä ja jokainen suomalainen elää siitä lähtien ainakin satavuotiaaksi. Kyllä jämpti on näin.
-
Jos en tietäisi, että koko oikeudenkäynti on käynnissä ja todellinen, pitäisin sitä aivan vitsinä. Siis jos noilla todisteilla voidaan tuomita ihminen surmasta/murhasta/taposta/mistä hyvänsä, niin kannattaa harkita muuttoa jonnekin muualle, koska sitten täällä voidaan kyllä tuomita kenet tahansa mistä tahansa, jos niin päätetään. Mielenkiintoisinta koko hommassa on se, että mitään kokonaiskuvaa siitä, että miten koko surma on tehty, ei tarvitse edes antaa, vedetään tosi mielikuvitukselliset teoriat lavastuksista vanhoine C-kasetteineen ja livenä tehtyine murhineen päivineen. Sitten kun siihen heitetään päälle vielä puolen vuoden suunnittelut, murhan harjoittelut, tuhkalla suoritetut rituaalit, eläinten rituaalimurhat, ryhmäseksi, lasten viiltelyt, mitähän vielä unohtui... ai niin, se vuohenpäätatuointi, eikä mistään näistä mitään ristiriidatonta todistetta, niin onhan se nyt merkillistä, että koko farssi saa yhä jatkua. Siis oikeasti naurattaisi, jos ei tämä oikeudenkäynti olisi oikeasti menossa eikä vaan fiktiota. :P
-
Heitän kohta tän rakkineen parvekkeelta. Mieheke yritti puhistaa mun näppäimistöä, kun valitin ettei osa nappuloista toimi. Se ei millään meinannu uskoa, että tästä ei noin vaan revitä nappuloita irti niin että ne saisi vielä takaisinkin. Joten se repi e-kirjaimen melkein kokonaan irti ja jouduin taistelemaan sen paikoilleen. Eikä se toimi edelleenkään kunnolla. Tänään välilyönti sano ittensä irti, joten nohevasti yritin raottaa sitä, jotta saisin puhallettua pölyt sen alta niin eikö koko nappula lähteny irti. En meinannu millään saada sitä takasin, kunnes vihdoin mulla meni järki ja käytännössä nuijin sen paikoilleen.
Onhan tää läppäri jo vanha ja hyvin palvellut, mutta kun ei nyt oikein budjetti anna myöten uuden koneen ostamista. Rasittava kirjottaa, kun pitää hakata osaa nappuloista, jotta ne toimii. Sentään tossa näytössä pitkään ollu pinkki pikseliviiva on mystisesti korjaantunut itestään. Kajarit tosin rätisee ja särisee.
Onnistuin myös saamaan reiän kynteeni, kun käytin sitä sormustimena ja silmäneulan silmäpää meni peukun kynnestä läpi.
Mua hämmentää muuten suuresti, miten aina kun käy lääkärissä tulee sellanen olo, että on maailman huonoin ihminen. Mulla oli eilen hammastarkastus ja vaikkei mun hampaissa ollu paria pysähtynyttä reiänalkua huolimatta mitään vikaa, niin tuli silti sellanen fiilis että pitäisi 24/7 olla suussa hammasharja, kolme tuubia hammastahnaa, pussillinen purkkaa, ksylitolipastilleja, lankaimia ja hammaslankapaketti.
Mulla oli myös neuvola ja oma neuvolantäti oli taas jossakin, niin käytiin jollain taas ihan tuntemattomalla, joka ei edes meinannu ottaa multa hemoglobiinia, vaikka sitä on nyt seurailtu, kun on vähän siinä rajoilla ollut että pitääkö mun napsia lisärautaa. Sitten kun kysyin siltä et eikö se otakaan sitä, niin se oli ihan järkyttynyt että miten mulla ei vielä ole rautakuuri päällä ja tuli sellanen fiilis, että anteeksi kun en ole syntynyt Obsidan-paketti kourassa. Kaksi edellistä neuvolantätiä, joilla ollaan käyty on ollut sitä mieltä, että ei ole vielä ollut hätää, ja että aloitetaan vasta sitten, jos laskee vielä. Yritä siinä sitten arpoa, mitä kaikkea sun pitää napsia.
-
En oo minäkään kauheesti jaksanut seurailla tota Auer-juttua, mutta aika uskomattomalta koko touhu kuulostaa. Aueriahan yritetään saada telkien taakse oikein väen vängällä - mitähän siinä on taustalla? Salaliittoteoria-pohdiskelut lähtee rullaamaan... ::) ;D
Argh, tarviin vuorokauteen vähintään muutaman ylimääräisen tunnin, ja viikkoon pari ylimääräistä vapaapäivää. Aika ei riitä kaikkeen, ja tämä toista viikkoa kestänyt flunssakin vaan hidastaa ja lamauttaa. >:(
-
Oho, onko tama keskustelu Auer-MYONTEINEN? Ensimmainen nakemani laatuaan!
En tajua miten iltalehdet jaksaa revitella samalla aiheella edelleen... Yksi siviili kuolee melkeen seitteman vuotta sitten ja se on edelleen kovin polttava puheenaihe. Saataskohan nyt Cluedostakin sellanen Ulvila-versio?
-
Saataskohan nyt Cluedostakin sellanen Ulvila-versio?
;D ;D ;D
Ostaisin!
-
En tajua miten iltalehdet jaksaa revitella samalla aiheella edelleen... Yksi siviili kuolee melkeen seitteman vuotta sitten ja se on edelleen kovin polttava puheenaihe.
Mä olen vakaasti sitä mieltä, että jos tässä olisi sukupuolet toisin päin, ei siitä olisi alun alkaenkaan jaksattu uutisoida kovinkaan paljon. Koska miehet nyt pätkii naisia turpaan ja niin edelleen, sellaista sattuu, jaajaa, tämmöistä tämä suomalainen masennus nyt vaan on... Mutta kun kyseessä on naisen potentiaalisesti mieheen kohdistama väkivalta, sillä koetaan olevan enemmän shokkiarvoa. Ja sitten sitä paisutellaan niin, että varmasti onkin.
Ulvila-Cluedo olisi kyllä huisi ;D
-
En ole seurannut Aueria ja tiedän vain about mitä tapahtui, ei ole kiinnostanut niin paljoa, että olisin kovin tarkasti selvittänyt. Koska ihmisiä kuolee koko ajan, tuo on jo aika vanha juttu. Toki se silti pitää selvittää, mutta huolestun mielummin kotikulmilla sattuneista murhista kuin niistä vanhoista. Uutistulvaan en asiasta koe viime aikoina törmänneeni, mutta en ole sillä silmällä katsellutkaan.
Ulvila-Cluedosta tuli mieleen, että oletteko pelanneet Illuminatia, sitä 80-luvun lopulla ilmestynyttä salaliitto(kortti)peliä? Ihan loistava ;D
-
Mua tässä Auer-jutussa ei kiinnosta yksi kuolema sinällään, vaan se miten juttu on saatu väännettyä niin monelle mutkalle. Mitä enemmän olen aiheeseen tutustunut, sitä ällistyneempi olen siitä, miten millään tavalla itseään kunnioittava oikeuslaitos voi antaa farssin jatkua ja jatkua.
Auer-oikeudenkäynnit ja niistä saadut tuomiot ovat aivan vertaansa vailla suomalaisessa oikeuskäytännössä. Esim. lasten hyväksikäytön hovi-tuomiossa sanottiin, että tuomio annetaan, koska esitettyjä tapahtumia ei voida kaikilta osin täysin poissulkea. Mistä asti tuomioita on jaettu perusteella, ettei voida kaikilta osin täysin poissulkea jotain mahdollisuutta? Nils Gustafssoninkin olisi pitänyt saada sillä perusteella tuomio Bodom-murhasta, koska sitäkään ei voitu täysin poissulkea jne.jne..
Tässä Auerin murha-oikeudenkäynnissä on ällistyttävää myös poliisin ja syyttäjän toimet. Nyt tämän oikeudenkäynnin aikana on havaittu, että poliisi on pimittänyt todistusaineistoa, valokuvia ja tehnyt joko tahallaan tai vahingossa tapahtumista virheellisiä rekonstruktioita. Ja kaikki tämä huijaus ja vääristely on tullut oikeudessa aukottomasti toteennäytetyksi, muun muassa koska eräs eläkkeelle jäänyt poliisi on pitänyt tutkinta-aineiston kopiot omissa arkistoissaan. Eikät TÄSTÄ skandaalista kirjoiteta iltapäivälehdissä mitään! Mitä täällä oikein tapahtuu?
Samoin nuorempien lasten fantasiantäyteiset kertomukset ovat nousseet isoihin otsikoihin, mutta missään ei lue lööppiä kuinka kuulustelun aikaan n. 12 vuotiasta vanhinta lasta aivopestiin ja painostettiin aikuisenkin kuulustelussa laittomin keinoin pyörtämään todistuksensa ulkopuolisesta tappajasta. Eikä tämä vanhin lapsi ole tähän päivään mennessä pyörtänyt todistustaan, vaan vannoo edelleen nähneensä miehen.
Olen suoraan sanottuna huolissani ja peloissani, että tämmöistä tapahtuu täällä koto-suomessa. Eli pelkoni aihe ei ole yksi satunnainen murha, vaan se mitä sen tiimoilta on tapahtunut.
-
Tuohon liittyen mua ärsyttää aivan tajuttomasti, miten ihmiset ei näe mikä riski tuohon sisältyy. Ihmiset on niin tavattoman pöljiä, ettei tosikaan! Yritin keskustella Ulvilan tapauksesta opinahjossani viime viikolla ja suunnilleen joka tyypin vastaus oli, että kai se ällöttävä raiskaajapedofiili on miehensäkin tappanut. Niin, sillähän tämä oikeudenkäynti murhastakin tuntuu nyt menevän läpi, mutta tuon seksuaalirikosoikeuden käynnin hovin tuomiossa nimenomaan lukee selvästi "Rikosta ei voida poissulkea". Auer ja se Kukka on siis tuomittu, koska rikosta ei ole voitu poissulkea eikä mitkään todisteet ole kiistattomia, mutta kun kerran tuomio on tullut, enemmistö kansasta luulee, että jotain fyysisiäkin todisteita on, vaikka missään ei sanota että niitä olisi ja koko aineisto on salainen 60 vuotta eteenpäin eli tuomitut ehtii luultavasti kuolla ennen kuin aineisto tulee julkiseksi ja sittenkin se luultavasti mysteerisesti häviää, jos merkit paikkaansa pitää. Mutta kansa on tuominnut pedofiiliksi ja sillä tämäkin tuomio murhasta menisi enemmistöstä läpi. Mua ärsyttää tässä eniten ihmisten tyhmyys ja kriitikittömyys. Lisäksi, kun näkee millaisiin mielikuvituksellisiin versioihin ihmiset mieluummin uskoo kuin siihen, että totuus olikin jokin muu vähemmän järjetön, niin alan tulla siihen lopputulokseen, että ihmiset on sekä pöljiä että hulluja ja ne vaan haluaa jonkun lynkata riippumatta siitä, onko kohde syyllinen vai syytön ja saadaanko siitä oikeaa näyttöä. :P Sitten vasta muuttuu ääni kellossa, jos itse joutuisi noin mielivaltaisen syyttäjän ja oikeuskoneiston uhriksi, mutta se on myöhäistä itkeä silloin. Lehdethän on jo aikoja sitten tuominnut Auerin syylliseksi, mutta olisikohan siinäkin taustalla toimittajien suhteet poliisivoimiin? Vähän niin kuin lehdistö ei kirjoita urheilijoiden kaikkia töppäilyjäkään, koska niillä on suhteita sinnepäin ja haluavat säilyttää välinsä? Kyllä tuon lehdistön puolueettomuudenkin voi aikalailla kyseenalaistaa.
-
Tahon takasin tissit, joihin ei tarvi ajatella kasvun varaa :'DD Mun suosikkiliikkeeseen on tullu aivan ihana syysmallisto, mutta hitot mä sieltä mitään kivoja liivejä voin ostaa, kun pitää ottaa huomioon se, että mun ryntäät tulee paisumaan vielä tässä kolmen kuukauden aikana, enkä viittisi koko ajan olla ostamassa uusia liivejä. En tiedä kyllä mihin laskuvarjoihin mä nää sullon sitten ihan loppuvaiheessa, kun nää oli jo ihan alkuraskaudessa valtavat ja ne on vaan kasvanu siitä.
-
En tiedä kyllä mihin laskuvarjoihin mä nää sullon sitten ihan loppuvaiheessa, kun nää oli jo ihan alkuraskaudessa valtavat ja ne on vaan kasvanu siitä.
;D
Otan osaa, Rimps. Raskaus ja imetys olivat minullakin sellaisia vaiheita, jolloin tuntui välillä että ensin tulevat tissini ja sitten pitkän ajan päästä minä. Kyllä siihen ajan myötä tottui, mutta oli kyllä helpotus, kun kuppikoko hivenen kutistui vieroituksen jälkeen.
zilah
-
Joo ja kun mulla on ihan muodot kohdillaan jo normaalistikin, niin nyt nää on ihan jäätävät :'DD Onneksi mahakin on jo kasvanut, niin ei näytä enää siltä, että on pelkät tissit :'D
-
b00bs
-
Repesin jo rimpsin laskuvarjoille, mutta Bbuttiksen asiantunteva kommentti kyllä räjäytti potin ;D
-
Mut hei, mun ava kertoo kaiken. Vaikka kaikki muu olis perseestä, niin sentään mulla on isot tissit :'DD <3
Hajosin myös bbuttiksen tyhjentävälle kommentille<3
-
On se muuten kumma homma. Nuorena kun olin hoikempi olin rintamuksesta melkoinen lauta ja kärsin komplekseja tissien puutteesta. Nyt parin tenavan ja muutaman lisäkilon jälkeen tissit on ihan hyvän kokoiset, mutta hitto kun moisella asialla ei nykyään ole enää mitään väliä! Tai sikäli sillä on väliä, että löydän yleensä aina alennuskorista itselle sopivan rintsikkakoon, koska mun kokoani näyttää kyllä olevan tarjolla hyvin, mutta ostajia vähemmän. ;D
-
^ Joo, itsellä on vähän sama kanta (niin omista kuin muidenkin b00bseista) että ihan sama minkälaiset/-kokoiset, kunhan ne on ;D
...oikeestaan henkisetkin b00bsit riittää \o/
-
Mun kanta taas on se, että riittää että on henkiset b00bsit. ;D Fyysisiä ei välttämättä tarvita. Kaikilla kun ei ole, koska ne on poistettu esimerkiksi rintojenpoistoleikkauksella.
-
Kaikilla kun ei ole, koska ne on poistettu esimerkiksi rintojenpoistoleikkauksella.
Tuota juuri ajattelin kun korjasin viestiäni, kun se "riittää että ne on" viittasi vähän kuin ehkä sukupuoleen, tosin ei sekään ihan mee noin, mut yleistin. Ei sais yleistää :F
-
Niin niin. Mä vaan en hitaana tajunnut. ;D Henkiset b00bsit sinänsä ei viittaa edes fyysiseen sukupuoleen, vaikka ei niissä fyysisssä tosiaankaan mitään vikaa ole. 8)
-
ÄÄÄÄÄÄÄ!!!!!11
Motivaatio on täysin hukassa. Ei yhtään huvittais tehdä läksyjä, lähestyvä käännöskoe ei hetkauta hittoakaan, tenttikirjat on ihan paskoja... Ei vaan kiinnosta. Ei. Ei. EI!! Puolentoista tunnin päästä pitäis valua luennoille ja BLAAAHH! Perkele, haluan vain maata ameebana tuijottamassa kattoa. Ja vituttaa tää vitutus, argh.
-
Mä olin vaivaiset kaksi päivää poissa lähiaikoina ja siitä hyvästä olen sitten tänään tehnyt kolme koetta, vääntänyt viisi tuntia huomista esitelmää, jonka kaikki laskelmat jäi mun tehtäväksi ja mä en ymmärrä aiheesta yhtään mitään. Sinänsä voin puhua puuta heinää esitelmissä eikä edes hävetä tai jännitä, mutta miten mä suoritan vertaisarvion kanssaihmisestä, jonka työstä ei jäänyt meidän loppuraporttiin yhtään mitään, kun ei ollut vääntämässä tätä paskaa meidän kanssa? :P 12 tuntia putkeen vittumaista aivotyötä eikä ehdi välissä edes kirjoittaa pornoa, ennen kuin pitää nukkua ja sitten esittää toi hiton paska! ;D
-
miten mä suoritan vertaisarvion kanssaihmisestä, jonka työstä ei jäänyt meidän loppuraporttiin yhtään mitään, kun ei ollut vääntämässä tätä paskaa meidän kanssa?
Jos on virallista tietoa ettei ollut teidän kanssa, niin sit voit sanoo suoraan, mut jos ei oo niin sit sanot vittuillen ;)
-
Ei ole virallista tietoa ja on kyllä ollut joissain sessioissa mukana, mutta kun koko homma meni uusiksi parin viime päivän aikana, ei oikein mikään auttanut. Sana ei ilmeisesti kulkenut tai sitten aikataulut eivät passanneet. En halua kyseiselle ihmiselle käydä edes vittuilemaan, koska muutenkin jo koko ryhmä tuntuu ylenkatsovan. Me yritettiin saada henkilö osallistumaan, muttei kovin hyvällä menestyksellä. Olen kuullut muistakin ryhmistä joitain juoruja, että ei enää uudestaan ja epäilen, että mun esteettisen silmän puute on ollut taiteelliselle jäsenelle kiroamisen paikka. ;D Ryhmäni henkilöistä muuten pidän enemmän kuin muusta porukasta, joka saa mut irvistelemään. ::)
-
Ärrinmurrin. Miksi on aina liikaa vaihtoehtoja. Oon jo monta kuukautta yrittänyt kaivella netistä hyviä vaunuja, jotka vastaisi kaikkia toiveita, mutta joka kerta luovutan, kun tuskastun siihen vaikeuteen. En voi myöskään ihan sokeesti mennä mihinkään liikkeeseen, koska oon niin helppo höynäytettävä, että ne myy mulle kuitenkin jotkut kaikista kalleimmat, vaikkei niissä olis yhtään mitään mitä mä oikeasti niiltä haluaisin. Pakko kyllä kohta oikeesti löytää jotkut, ettei tarvi mukulaa kottikärryissä työnnellä.
-
Päivä, jolloin kaikki menee ihan perseelleen jo aamusta lähtien. Olisi edes perjantai. >:(
-
^ Torstai on toivoa täynnä. Jospa se olis täynnä toivoa siitä perjantaista ;D
-
Oliskin, mutta mun toivo on muutaman tunnin sisällä hävinnyt, kun on sama pää kesät talvet. :P Liian monta asiaa unohtunut jo nyt ja epätoivo iskenyt.
-
Ei perkele, miten pälli voi ihminen olla...
Tilasin eilen play.comin kautta kolme kirjaa, kaikki erinäisiltä jälleenmyyjiltä, ja kyllä helvetti repesi kun sain tilausvahvistukset - minä nuija en ollut muistanut, että asiakastiedoissa on edelleen vanha osoite! Onneksi tein tilauksen nyt viikonloppuna, kestää pari päivää että maksut menee läpi ja ne pakkaa tuotteet, yms., mutta kyllä kyrpii kuin pientä eläintä. Toivottavasti seuraavat sähköpostejaan aktiivisesti ja vaihtavat toimitusosoitteen, koska vittusaatana nyyh.
-
Mulle on käynyt sama, ehtivät vaihtaa ennen lähtöä mut pistin mailia ehkä puolen tunnin sisään tilaamisesta. Toivottavasti vloppu hidastaa systeemiä :) plus kai sulla on osoitteensiirto?
-
Milloin Cele muutti? Nykyinen ilmainen osoitteensiirto ei kestä kuin kuukauden. En tiedä kuinka usein ihmiset maksaa osoitteensiirrosta, mutta mä en ainakaan ole kertaakaan maksanut siitä ja oon sitten saanut joitain vanhaan osoitteeseen menneitä maileja kuukausien jälkeen ja varmaan osa jäänyt saamattakin. :P
//Tämä päivä meni tosi putkeen. Jopa ehdin ihmetellä, että miksi mulle näkyy kaikenlaisia juttuja kunnes tajusin, että niin, mullahan on adminoikeudet. ;D Tätä se teettää kun valvoo viisi yötä putkeen. ;D
-
Taidan olla tosi ilkeä naureskellessani, johtuu ehkä omistakin ongelmista.
Oikeasti, tänään oli se päivä, kun meinasin lähteä kouluun ilman housuja. En vahingossa, vaan koska ei ole housuja! Tai no on, kilpikonnakuvioiset hippihaaremit ja minishortsit. Kaikki muu on pakattu tai überlikaista, kävin jopa pyykkikorin läpi... äh, jos olisin tajunnut eilen illalla, olisi voinut pestä, vaan ei. Onneksi ei ole ihan überkylmä, ehkä pärjään shortseillani. Mutta harmittaa silti, koska lähtö Ranskaan on huomenna aamuyöstä, sain viikonloppuna metsässä kurkkuni kipeäksi enkä tahtoisi lisäksi vilustuttaa minishortseilemalla kymmenessä asteessa. Totesin vilustuvani yhtä hyvin noilla haaremeilla, joten housujen ainoa ero on, että shortsit jalassa pääsen luutakomeroon, haaremeiden kanssa psykologille. Whee, innolla uuteen päivään!
-
Muutin about puoli vuotta sitten, enkä ole koskaan ottanut sitä maksullista osoitteensiirtoa, mutta toisaalta kyllä silti monet vanhan osoitteen postit on mulle perille saatu.
Viikonloppu ei kyllä näyttänyt yhtään hidastavan noiden tilausten käsittelyä, tänään nimittäin tuli jo mailia, että tilaukset on laitettu tulemaan 0_0 Vaihdoin kyllä sinne asiakastietoihini uuden osoitteen ja nyt noissa shipment-confirmauksissa oli osoitteeksi laitettu tää nykyinen, joten jännän äärellä ollaan... Noh, jos menee päin helvettiä, niin omaa urpouttaan saa syyttää. Naurattaa kyllä ajatus siitä, että menee jonnekin vanhan kämpän nykyiselle asukkaalle mun latinankieliset Harry Potterit tai romaani viktoriaanisesta poikahuorasta, höhhöh :P
-
Laita postikortti sille uudelle asukille että kääntää jos tulee postia. Ilmaseksihan ne saa postiin toimittaa. Ehkä se on mukava ja avulias :)
(varsinkin luettuaan sun poikahuorakirjaa läähättäen XD)
-
Tuli tuosta muuttamisesta ja osotteensiirroista yms mieleen. Vilasin eilen taas aikani kuluksi ohi kävellessäni meidän ekan kämpän rappukäytävän nimitaulua, että jokohan ne on saanut aikaiseksi vaihtaa meidän nimet pois sieltä (ollaan asuttu kolmen vuoden sisään kolmessa eri kämpässä samassa pihapiirissä). Siellähän ne edelleen komeilee, vaikka mun käsittääkseni siihen on kyllä muuttanut joku jo aikoja sitten, me kuitenkin muutettiin sieltä pois jo 2011 kesällä. Sekä siihen tuota seuranneeseen kämppään että tähän nykyiseen kyllä vaihtui nimi jo ensimmäisellä viikolla, kun näihin muutettiin. Naimisiinmenon jälkeenkin muuttivat reippaasti nimen meijän oveen, että tiedä sitten, eikö nykyset asukit ole vaivautuneet täyttämään sisään muuttoilmoitusta vai eikö siellä muka ole kukaan oikeasti asunut yli kahteen vuoteen. En usko että siihen ainakaan ketään saman nimisiä olisi muuttanut, kun kaksi eri sukunimeä siinä lukee kuitenkin.
Pieni ärrimurrikin tähän perään. Oon neljättä kertaa seitsemään kuukauteen flunssassa, joten aivastelen kovasti ja oon telonu oikean kylkeni (luultavasti mukula potkinu kylkiluihin ahkerasti tai sitten sisäelimet, kohtu yms painaa niitä), joten joka kerta kun aivastan tai liikahdan tai teen mitä tahansa kuin istun paikoillani hievahtamatta jomottaa ikävästi. Ja asialle ei oikein mitään voi tehdä kuin kärsiä.
-
Ärsyttää! Kela lähettää mulle hatemailia ja pitäis soittaa sinne, mutta kun arvon Suomisimmini ei vaan pääse ajan tasalle. Se on ollut tuolla puhelimen uumenissa varmaan vartin, muttei vieläkään löydä verkkoa. Vähän epäilen skottipuhelimessani olevan tarpeeksi krediittiä kymmenen minuutin ulkomaanpuheluihin. Haluan asioita hoidetuksi! Muuten tuskailen tätä koko viikonlopun :P
-
Itsekin odottelen Kelalta hatemailia. Huomasin tänään verkkopankissa asioidessani, että kas, "sinulla ei ole nostettavissa olevia lainoja". Mietin et mitä helvettiä, en todellakaan oo nostanu 1500 euroa elokuun jälkeen. Kela on ilmeisemmin päättäny katkasta mun opintotuen, koska koulun sekoilujen takia mulle ei muka ole kertynyt riittävästi opintopisteitä viime lukuvuonna, eli samalla meni lainannosto-oikeuskin kunnes selvitys on tehty. Selvitys on ihan aiheellinen ja tiedän kyllä mistä tämä johtuu eikä siin oo loppujen lopuksi mitään ongelmaa, mutta kuinkahan kauan sen käsittelyssä menee kelalla. Käytin auton tänään huollossa kun kuvittelin et voin nostaa opintolainaa tilalle... No, en olisikaan halunnut syödä tässä kuussa. >:(
-
V*tun sukuseurat. Jos yksi päättää jotain, niin sitten toinenkin päättää perkele, vaikka kuinka klikkasi tapaamisessa.
Saa*ana! >:(
-
Tänään vaihteeksi ketuttaa olla sählä! Kettu, en tee enää mitään, kun en osaa tehdä sitäkään vähää, minkä teen oikein vaan sählään! No, ei se ole vakavaa, mutta pikkaisen silti ketuttaa. :-[ :P >:(
-
Kämppis soitti korjausmiehet tänne ja sanoo, että täällä täytyy olla (ne tulee ja menee) ja lähtee itse, sanoen palaavansa viideltä! Munko tässä sitten pitää lintsata koulusta! En hyväksy :/
-
Huh, muutin maalle ja omaan koneeseen menevä mokkula ei täällä toimi. Siispä netinkäyttöni on hyvin vähäistä. Ketuttaa kun on käytännössä joutunut tiputtautumaan kaikilta mahdollisilta foorumeilta pois.
-
Kuulostaa ankealta, jos ei ole kunnon nettiä. :P Nykyään kun ei voi tehdä oikein mitään ilman nettiä ja kaikki ihmisetkin tuntuu olevan ainoastaan siellä. :P
Mua ketuttaa, että vaihteeksi sitten taas avauduin. Inhoan avautumisia ja silti harrastan niitä. ;D Sillä saa itsensä kuulostamaan siltä kuin nostaisi itsensä erikoisasemaan. :P
-
^^ osanottoni, olin vastikaan kuukauden ilman nettiä. Ei ollut kivaa... Opiskelija-arki on rakentunut paljolti internetin varaan, niin jokapäiväinen kirjastoon ramppaaminen oli kyllä ärsyttävää. Sitten jos jättikin jonkun päivän välistä niin viisitoista viestiä odottamassa vastaajaa...
^Mä ainakin nostan itseni erityisasemaan, nosta siis sinäkin! Olen itselleni hyvin tärkeä olento! ;D Huomaan myös hälyyttävissä määrin kadottavani suomalaista vaatimattomuutta.
Mutta, avautumisista. Itseä ainakin harmittaa, kun olen niin huono avautumaan tai puhumaan itsestäni muille internetin ulkopuolella. Joskus vihjaan varovasti jostakin synkemmästä jollekulle ihmiselle pitkän harkinnan jälkeen ja siltikin tuntuu, että onnistun aina valitseen ne väärät tyypit, joka johtaa siihen, että on jälleen entistä varautuneempi...
-
Suomalainen vaatimattomuus on suolenmutkasta. Sitä ei kannata harrastaa. Mua rasittaa omissa avautumissani lähinnä se, että avaudun asioista, jotka eivät ole mitenkään suuria juttuja ja onnistun tekemään sen yleensä aina niin, että mä en ala, kun tosiasia kuitenkin on se, että harva asia on mulle kynnyskysymys. ;D Tai kuulostamaan muuten vaan siltä, ettei maailma pyöri ilman mua. Voin kuvitella, että se ärsyttää muita, mutta henkilökohtaisesti se enemmänkin naurattaa, kun itse on kuitenkin päinvastaista mieltä. Mä en vaan anna asioiden pyöriä ilman mua. ;D
-
Äh. Miten voi olla näin kamalan hankalaa tehdä päätöksiä. Eipäs-juupas-vehtaaminen ei ainakaan helpota tätä ahdistavaa olotilaa millään lailla. Kai sitä on jo päättänyt jollakin alitajunnan tasolla mitä tekee, kun kaikki on jo suunniteltu valmiiksi, mutta silti on tosi hankalaa myöntää edes itselleen olleensa väärässä, saati sitten muille. Ja pitäisi saada se perkuleen päätös vain tehdyksi!
-
Mitä tehdä kun resurssit ei riitä tekemään asioita täysin "oikein" ja kun tietää sen jo etukäteen? Se vituttaa, mutta hitto kun en jaksa noiden takia alkaa enää enempää hyppimään. Parhaani olen tehnyt, mutta vituttaa aina turhan nussimiset ihan täysillä. Lakatako siis tekemästä vai tehdä niin kuin tähänkin asti ja katsoa, tuleeko sanomista ja meneekö jonkun hermo? ;D Mun hermo menee ensin. Asioiden tekeminen on kivaa, mutta niin kuin aina kaikki muu onkin sitten helvetin perseestä. ;D
-
Juuri kun musta alkoi tuntua, että tää uusi asuinpaikka on melkein liian hyvä ollakseen totta, niin oli avokin pyörä lähtenyt yön aikana talon edessä olevasta pyörätelineestä. >:( Onneksi on kotivakuutukset, mutta kyllä silti ärsyttää.
-
2,5 vuotta asuttu tässä rapussa ja neljänteen kämppään tehään remppaa... Eikä unohdeta sitä piharemonttia, mikä kesti kuuden viikon sijaan kuusi kuukautta. Kerrostaloasumisen riemuja<3 En mä haluaisikaan saada nukkua aamuisin, kun siihen on vielä mahdollisuus, kun nukun öisin niin pätkissä. Musta on varsin rentouttavaa lepäillä ja keräillä voimia kun heti aamusta saa kuunnella kylppäriremppaa alakerrasta niin että ikkunat ja lattia tärisee<3
-
Oli taas tänään niin nerokas päivä. Tein tilinpäätösanalyysiä ja laskeskelin tunnuslukuja iloisesti. Sitten tallentelin tiedostoa ja kirjoittelin tulkintaa. Tyytyväisenä itseeni löin sitten tiedoston kiinni ja ajattelin, että nyt kun lähetän sen niin saan viikonlopun olla ihan rauhassa yhdeltä hommalta vähemmän, kun edessä on pari haastavaa koetta alueesta, josta en ymmärrä mitään. Itse asiassa kolme koetta, joiden alueesta olen iloisesti pihalla. ;D No niinhän siinä kävi, että eihän sitä mun tiedostoa mistään löytynyt, kun olin taas vetänyt sen netistä sähköpostista tallesta enkä tallentanut sitä heti ensin omaan kansioon. Ei auttanut haku nimellä eikä atk-tukikaan ollut paikalla. Kai sen pystyisi sieltä kaivamaan jotenkin, koska jossainhan se oli, mutta silti näyttää nyt siltä, että koko päivän työt meni hukkaan. Ottaa päähän vieläkin niin armottomasti, kun ei ole ensimmäinen kerta. Eikö sitä ikinä opi? :'( Tykkään numeroista, mutta en tahtoisi tehdä hommaa uusiksi. :P Meni perjantai kyllä ihan pilalle. Sen kerran, kun mä olisin ollut ajoissa niin eikös mene homma uusiksi. >:(
En usko enää, että Siperia opettaa. Ei opeta kokemus mitään, kun on sama pää kesät talvet. ;D
-
^ En nyt tiedä, onko tästä mitään apua (tod.näk. ei), mutta mulla oli joskus jollain koneella se "ongelma", että se tallensi aina tuollaisissa tapauksissa asiakirjat johonkin ihmeelliseen Temp -nimiseen kansioon. Kyseinen kansio oli tietysti piilossa jossain oudossa syöverissä, mutta sen löysin aikanaan hakemalla sillä kansion nimellä.
// Tai sit jos avaat jonkun tiedoston taas sähköpostista, ja teet saman tallennushomman, niin eikö siitä voisi nähdä sitä tiedostopolkua, jonka kautta kadonneen tiedoston voisi löytää?
-
// Tai sit jos avaat jonkun tiedoston taas sähköpostista, ja teet saman tallennushomman, niin eikö siitä voisi nähdä sitä tiedostopolkua, jonka kautta kadonneen tiedoston voisi löytää?
Joo! Just noin! Tavallaan siis palaat takaisin rikospaikalle ja teet taas saman mogan, mut tällä kertaa katsot, minne se ehdottaa default-tallennusta ja sit vaan järkkäilemään muokkauspäivän mukaan tiedostoja!
Jaa, miksi kuulostaa siltä, että olisin tehnyt tuon monta kertaa ennenkin? Eeeeh.... *vihellystä*
-
Mä näin sen tiedostopolun kun avaan sen ohjelman, jossa sen tein. Seurasin tiedostopolkua, joka oli jotain https://moodle. ja vaati kirjautumista, mutta se ei johtanut minnekään eikä kirjautumaan päässyt. Eikä siinä muuten olisi ollut järkeäkään, koska en sitä tiedostoa ottanut moodlesta vaan gmailista. ;D Sinne taas ei näkynyt mitään polkua missään. ;D Temp taas oli tyhjä, vaikka yritin kaikilla tiedostomuodoilla. Tempistä mä aikoinaan yliopistossa löysin kaikki unohtuneet tallennukset, mutta tuolla toikaan backup ei tunnu toimivan. :o
-
^ En nyt tiedä, onko tästä mitään apua (tod.näk. ei), mutta mulla oli joskus jollain koneella se "ongelma", että se tallensi aina tuollaisissa tapauksissa asiakirjat johonkin ihmeelliseen Temp -nimiseen kansioon. Kyseinen kansio oli tietysti piilossa jossain oudossa syöverissä, mutta sen löysin aikanaan hakemalla sillä kansion nimellä.
Temp eli temporary eli väliaikaiset tiedostot. Itse tein juuri tällä viikolla sen virheen, että työstin ja tallensin lataamaani juttua temp-kansioon ja sitten ihmettelin, kunnei tiedostoista löytynytkään. Melkein panikoin etsiessäni, mutta kyllä se parinkymmenen minuutin tehomietinnän ja -haennan jäljiltä löytyi. Väliaikaiset tiedostot on siitä vaarallisia, että esimerkiksi koulun koneita käyttäessäni tiedostot tallentuu sinne automaattisesti ja katoavat bittiavaruuteen uloskirjauksen jälkeen.
-
Joskus on näitä hetkiä kun toivoisi asuvansa jossain korvessa omakotitalossa. Milloin ne lopettaa ton kamalan metelin? En mä jaksa joka päivä lähtee jonnekin evakkoon sen takia että alakerrassa remontoidaan. Etenkin kun haluaisin vielä nukkua aamulla kun mulla on siihen mahollisuus, mutta EEEEEEEEI.
-
^ Maailmankaikkeus yrittää saada sut aivopestyä siihen, että imeväisen kitinä onkin ihan ookoo ääni herättämiseen...?
(kirjoitin eka aivoperstyä, eh...)
-
Sympatiat rimps, kerrassaan rasittavaa jos jatkuvasti unet häiriintyvät!
Aargh miksi, voi miksi, en voi saada unta järjelliseen aikaan!? Oon muutenkin melko huono nukahtamaan, ja pienestikin stressaavat asiat vievät viimeisetkin nukahtamislahjat. Venytän nukkumaanmenoa myöhemmäksi jotta nukahtaisin mahdollisimman heti, mutta ei, reilun tunnin taas olen pöyrinyt unta toivoen, kun vahingossa päästin pienen ajatuksen tulevasta muutosta mieleen ajamaan ihanan väsymyksen pois. Eilen keittelin teetä kolmelta upea kuutamo seuranani, ja muutenkin tätä on jatkunut taas useamman viikon ajan. Mikään ei tunnu auttavan (paitsi ehkä yömyssy jos toinenkin, mutta kun ei joka ilta viitsisi), ja vaikka oikeastaan ei ole paljonkaan pakollisia tosi aikaisia herätyksiä, olen kuitenkin jo ennen puoltayötä niin väsynyt, etten jaksa käyttää unettomia tunteja juuri mihinkään järkeväänkään. Uni vaan ei tule..
Oon yrittänyt lääkärissä käyntiä välttää viimeiseen asti, mutta kohta varmaan lähtee järki. Ja päivällä saankin hurjan paljon aikaan kun väsyttää niin vietävästi..
-
^ Med-ita-atio. Kikkelini väittää sen nimeen. Puhui jotain kai buddhasta tai jostain semmoisesta itämaisesta, kai se on muutenkin filosofiaa lueskellut ja hogaillut iänaikuisia yhteyksiä länsimaisten plagioijien tietojen pohjalta ;) Jotain semmoista hengitykseen keskittymistä, mielen tyhjentämistä, juuri tämän hetken elämistä eikä mitään ajatusvirtaa lainkaan. Aika jännältä tuntuu kun joskus testailen ihtekkin :)
-
Vitutuksen multihuipentuma! Koko päivä on ollut suoraan perslävestä. >:(
zilah
-
Voi jee.... Ensin nukun pommiin ja missaan luentoni, sitten kun saan viimein aikaiseksi raahattu ahterini yliopistolle kokoukseen, tajuan unohtaneeni salikamat ja järjestön tilille menevät rahat. Ei siinä mitään, kokouksen jälkeen saan kävellä takaisin kotiin, sateessa, napata rahat (kuntosalille ei enää aikaa) ja kävellä takaisin yliopistolle toiseen kokoukseen, jälleen sateessa.... Niin joo, ja koko kämppä haisee Axelta, kun kämppiksen miesystävä elää ilmeisesti toista teini-ikää tai jotain.
-
Ei saatana. Hissi on ollut tänään koko päivän huollossa/korjauksessa, ja pelkään pahinta - keväällä mokoma rotisko oli poissa käytöstä about kuukauden, koska jotain oli mäsänä ja tarvittavaa lisäosaa ei saanut Suomesta, ja nyt pelkään moisen tapahtuvan uudelleen. Näin talviaikaan koirien aamulenkitys on erityisen perseestä ilman hissiä, koska on vittumaista ennen koulua rampata edestakaisin ulkovermeissä...
Terveisiä vaan täältä viidennestä kerroksesta, vai pitäisikö sanoa kuudennesta, kun ykkönenkään ei ole maatasolla. Kaikkein ärsyttävintä tässä on vielä se, että tämä ei todellakaan ole mikään vanha talo, jossa ikääntyneet laitteet reistaa, vaan käsittääkseni ihan 2000-luvun puolella olisi rakennettu.
-
Saatana! Menee hermo näihin paskasti ohjelmoituihin nettikauppoihin.
Yritän tilaa play.comista kamaa, mutta niiden saitti on muuttunut, ja yhtäkkiä mun kortin tiedot ei enää kelvanneetkaan, vaikka lokakuussa sujui ihan ilman ongelmia. Kävin runkkaamassa sinne niitä tietojani uudestaan ja uudestaan, mutta aina vaan tuli automaattista vastausta, että "invalid card details". Laitoin sitten sinne asiakastukeen viestiä, että mitä helvettiä mun pitäis tehdä, kun ei mee läpi. Sain sitten sieltä paluuviestin, että multahan puuttuu sieltä "issue date", eli se päiväys, jolloin kortti on tullut voimaan, sen kun sinne syötän niin pitäis olla kaikki hyvin...
VITUN KIVA kun visa electronissa EI OLE SELLAISTA!!!
Mitä nyt googlaamalla kattelin, niin moinen paska on olennainen osa jotain brittiläisiä käteiskortteja, ja voi helvetin kuustoista tota lafkaa. Vittu visa electron sentään, ei mikään harvinaisuus. Huoh. No syötin nyt sinne jonkun höpöhöpö-päiväyksen, saa nähdä meneekö läpi vai joudunko laittaa niille ärtynyttä viestiä, että vittu perehtykää kelpuuttamienne maksuvälineiden ominaisuuksiin.
// No ei se random-päiväys mitään auttanut. Sen poistettuani tilaus on kuitenkin mennyt ihmeellisesti läpi, joskin kaksi minuutti sen ilmoituksen jälkeen sain taas uuden ilmoituksen invalideista korttitiedoista... Jännän äärellä ollaan. Ihan jouluksi en kyllä taida enää näitä saada, onneksi olivat lahjoja vain minulle itselleni, niin ei jaksa kauheasti tämä viivästys harmittaa.
-
Mun raivo kiehuu tällä hetkellä uuden autoveroehdotuksen vuoksi. Ensinnäkin auton ajokilometreihin perustuva vero iskee pahiten harvaan asuttuihin Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa on ihmiset talousvaikeuksissa jo muutenkin. Tarkoitus lienee tehdä siellä asuville ihmisille työssäkäynti mahdottomaksi. Tämä ei kylläkään ole se suurin vitutuksen aihe uudessa verotuksessa. Veron toteutuminen tarkoittaisi sitä, että jokaiseen autoon tulee seurantalaite. Joo-o, viranomaiset sanoo nyt, että järjestelmällä ei kerätä paikannustietoja. Paikannustietojen kerääminen on kylläkin järjestelmän avulla mahdollista ja se on yksistään jo niin suuri uhka jokaiselle kansalaiselle, että moisesta ajatuksesta pitäisi luopua välittömästi.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/608
-
Musta on kyllä ihan pimeetä, että tuollaista ihan tosissaan mietitään Suomen kaltaiseen maahan, missä haja-asutus on varsin yleistä. Kyllä nyt jossain pk-seudulla tuollainen voisi toimia, mutta että koko maassa... Jooei. Plus toi paikannustietojen keräämisen mahdollisuus on aika hurja.
-
Ei ole saamari totta. Minä odotin koko syksyn, että mun ficci-OTP parini Mikke ja Sid pääsisi kohtaamaan jäällä, mutta Mikke oli loukkaantuneena. No ei siinä mitään, mutta nyt Mikke sitten tervehtyikin sopivasti pari päivää myöhemmin pelattuun seuraavaan matsiin. Tämä on jotain kohtalon kiusantekoa sille, kun jotain odottaa. ;D Enkä mä kuitenkaan usko, että siinä kohtaamisessa tapahtuisi mitään erityistä, mutta haluaisin edes NÄHDÄ sen. :P ;D Näin ne pakkomielteet syntyy. ;D
-
Mun perhe on paska ja semmoista. Josko sitä huomisen selviäis pakollisella 2-3h visiitillä. Montakohan röökiä kuluu :P
Mut hei, helvetin hyvää joulua! ;)
-
Ollaan niin samiksia, Bbuttis! ;D Okei, mä en ajattele että mun sukulaisissa tai perheessä olisi mitään vikaa, ne rakastaa mua enkä ymmärrä miksi enkä vaan ymmärrä niitä. Luullakseni vika on enemmän minussa kuin niissä, joten menen itseeni. Tykkään ihmisistä, mutta en vaan ymmärrä niitä, niin on aina ollut ja niin tulee kai aina olemaan. Olen jotenkin päässyt eteenpäin, kun hyväksyn tosiasiat. ;D Mä en ymmärrä ihmisiä muutenkaan muuta kuin teoriassa. On se vähän surkeaa, mutta älköön se pilatko joulua tai mitään muutakaan. ;D
-
Bbuttis, mikä sun perheessä on vikana? No, koita selvitä huomisesta ja hyvää joulua kumminkin!
Mua ketuttaa oma paskuuteni. Olin ajatellut lomalla lukea ja kirjoittaa WoT-fikin valmiiksi, mutta nyt sitten väännän jotain helvetin esseitä ja oppimispäiväkirjaa, jotka olisin ihan hyvin ehtinyt tehdä ajoissakin, jos vain olisin viitsinyt vähän ahkeroida. Mut ei tietenkään... ::)
-
Mä lasken kyllä itseni perheeseeni mukaan, eipä sillä.
Mut joo, ei mun perhe nyt oikeesti paska oo, tietyt yksilöt vain alkaa ärsyttää huolimatta siitä, että niitä joutuu katseleen vain kerran viidessä vuodessa tjsp. Mikähän sitä ihmisen riivaa viettämään aikaa tuollaisissa merkeissä? Ehkä se johtuu siitä, että tiedän, miten tärkeetä mun äidille on nähdä kaikki pennut yhdessä. Tai jotain.
Urgh.
// Paquette, oikein mukavaa joulua sullekin! ;D
-
Mun perhe on paska ja semmoista. Josko sitä huomisen selviäis pakollisella 2-3h visiitillä. Montakohan röökiä kuluu :P
Mut hei, helvetin hyvää joulua! ;)
Ollaan niin samiksia, Bbuttis! ;D Okei, mä en ajattele että mun sukulaisissa tai perheessä olisi mitään vikaa, ne rakastaa mua enkä ymmärrä miksi enkä vaan ymmärrä niitä. Luullakseni vika on enemmän minussa kuin niissä, joten menen itseeni. Tykkään ihmisistä, mutta en vaan ymmärrä niitä, niin on aina ollut ja niin tulee kai aina olemaan. Olen jotenkin päässyt eteenpäin, kun hyväksyn tosiasiat. ;D Mä en ymmärrä ihmisiä muutenkaan muuta kuin teoriassa. On se vähän surkeaa, mutta älköön se pilatko joulua tai mitään muutakaan. ;D
Liityn tähän kerhoon. Jouluaamuni alkoi "piristävällä" soitolla äidiltä ja kyllä taasen sappi kiehuu niin ettei tahdo nahkoihinsa sopia. Onneksi sentään olen täällä kaukana, eikä ole aikomustakaan mennä vanhempien luokse jouluksi. Joskus tuntuu, että tuokin välimatka on liian vähän.
Kaipa se tästä. Jouluani en anna tämän pilata.
zilah
-
En yleensä lue netissä uutisten yhteydessä olevaa keskustelua enkä muutenkaan seuraa kauheasti nettikeskustelua, joten minun on helppo elää pienessä mukavassa vasemmistoliberaalissa kuplassa. Nyt erehdyin lukemaan Sini Saarelaan liittyvää keskustelua ja voi taivas, voiko ihmiset ihan oikeasti ajatella noin? Tai ehkä keskusteluun osallistuvat nimenomaan ne muutamat ihmiset, joita ketuttaa ja jotka haluavat purkaa ärtymystään - ehkä keskustelu ei oikeasti anna kuvaa yleisestä mielipideilmastosta? No, kun nyt en kuitenkaan saa nukuttua (sekin ketuttaa), otan ehkä riskin ja kurkistan, mitä muutamalla keskustelufoorumilla ja blogissa sanotaan aiheesta...
-
käytiin aamuyöstä synnärillä jo kääntymässä, mutta tultiin takasin kotiin, kun ei vielä ollut mikään kiire synnyttää, vaikka supisteli kovasti ja usein jne. Nyt kolme tuntia myöhemmin ollaan edelleen kotona, mua väsyttää aivan hillittömästi mutta voin nukkua vaan kymmenen minuuttia kerrallaan, koska supistukset siirty taas tulemaan kymmenen minsan välein sen 3-4 minuutin sijaan mitä ne oli aamuyöstä. Tuskastuttavaa. Haluan nukkua ja haluan tän muksun ulos, mutta kumpikaan ei tunnu toimivan.
Lähetään kokeilee uuestaan parin tunnin päästä, kun meijän käskettiin sillon mennä.
-
En yleensä lue netissä uutisten yhteydessä olevaa keskustelua enkä muutenkaan seuraa kauheasti nettikeskustelua, joten minun on helppo elää pienessä mukavassa vasemmistoliberaalissa kuplassa. Nyt erehdyin lukemaan Sini Saarelaan liittyvää keskustelua ja voi taivas, voiko ihmiset ihan oikeasti ajatella noin? Tai ehkä keskusteluun osallistuvat nimenomaan ne muutamat ihmiset, joita ketuttaa ja jotka haluavat purkaa ärtymystään - ehkä keskustelu ei oikeasti anna kuvaa yleisestä mielipideilmastosta? No, kun nyt en kuitenkaan saa nukuttua (sekin ketuttaa), otan ehkä riskin ja kurkistan, mitä muutamalla keskustelufoorumilla ja blogissa sanotaan aiheesta...
En ole lukenut Sini Saarelaan liittyvää keskustelua ollenkaan ja koko henkilöstäkin ainoa asia, joka on jäänyt mieleen on se, kun uutisoitiin hänen pidätyksensä jälkeen, ettei hän odottanut joutuvansa Venäjällä pidätetyksi. ;D Silloin mietin henkilön sivistystasoa ja tietojen määrää ja sitä, että onko Greenpeacella vastuu kertoa, että kun lähdetään johonkin tuollaiseen missioon, niin kerrotaan oikeasti osallistuville, mitkä ne riskit todella on, sillä Venäjällä todellakin on mahdollisuus joutua pidätetyksi niin kuin yleensä muuallakin. ;D Toki on myös riski joutua vangituksi ja tuomituksi pitkäksi aikaa. Maksimirangaistus oli useita vuosia. Voi olla, että uutisointi oli ihan harhaanjohtavaa, koska ainakaan omien sanojensa perusteella Saarela ei kadu ja aikoo jatkossakin osallistua vastaaviin missioihin. Näinköhän tuomitaan jostain kun Sotshin olympialaiset on ohi... ::)
-
Äh. Oon pian menossa tapaamaan lukioaikaisia kavereita, kun kahvittelu yhden kaverin kanssa vaihtuikin äkkiseltään vähän isompaan get-togetheriin. Monenkaan kanssa ei olla nähty vuosiin, eikä muutenkaan olla pidetty juuri yhteyttä. Mä en ole kovin hyvä kertomaan asioistani kavereille, joten musta olisi ihan kiva vaihtaa vaan pinnallisesti kuulumisia. Mutta koska ollaan kotoisin täältä takapajulasta, niin kaikkihan jo varmasti tietää mitä mulle kuuluu (todennäköisesti paremmin kun mä itse), joten eipä tässä kummempia ei taida olla vaihtoehto... Just kun ajattelin, että ei pikkukaupungissa asuminen niin ikävää olekaan kun teininä kuvittelin. Kyllä tää vaan on, kun kaikki tuntee toisensa jotain kautta.
Toivottavasti rimpsin vauva tekee jo kovasti tuloaan ellei ole jo putkahtanut maailmaan! (:
-
Ei ainakaan vielä muutama tunti sitten ollut kuulunut. Voipi viedä hieman voimia tommonen parin päivän supistelu ja valveillaolo.
-
Ei ainakaan vielä muutama tunti sitten ollut kuulunut. Voipi viedä hieman voimia tommonen parin päivän supistelu ja valveillaolo.
Hidas alku on just melkoisesti voimia vievää ja aika tavallista ensimmäisessä synnytyksessä. Toivotaan, että vauhti on jo nopeutunut ja vaavi jo/pian ulkona, että tuore äiti pääsee nukkumaan.
-
Manataan se esiin! >:( >:( >:( Rimpsin beibi, maailma kaipaa jo sinua!
(anteeksi, olen lentokentällä ja väsyttää)
-
Tuli mieleen, että olisi siistiä, jos vauva syntyisi Hobitissa. Oikeasti, Hobitissa! Olisi mieletöntä kuulla oman äidin kertovan, kuinka on syntynyt Hobitissa! Wou. Upeeta. Se ainakin vetäisi hiljaiseksi ja olisi todellakin ikimuistoista. (Nyt Rimps leffaan!)
-
Luulenpa että rimpsillä on nyt kaikkea muuta kuin elokuvat mielessä... Toivottavasti ei ole mennyt kovin kauaa enää ja saisimme huomenna kivoja uutisia. :)
-
Synny, synny, SYNNY! *Yritin manaamista, mutta en välttämättä ole manaaja vaan munaaja* ;D
-
tta en välttämättä ole manaaja vaan munaaja
Eih, mikä väännös <3
Jos osaisin, tekisin nyt Manaajan kannesta (http://i.levykauppax.fi/cover/normal/6/65/65288.jpg?dvd) korjatun version, olis eeppistä.
-
No Nyt!
Isää lainaten facebookista noin tunti sitten, eli ilmeisesti seitsämän aikoissa aamulla ilmestynyt teksti: "56 tuntia supistusten alkamisesta saatiin tähän maailmaan vähän isompi pieni tyttövauva. Nälkäisimmille tiedoksi että perinteistä tietä pitkin ja 55 4450 mitoilla. Älköö yrittäkö liikaa udella. Vastaillaan kunhan kumpikin vähän nukkumaankin pääsis"
Taitaapi olla melkosen väsyä porukkaa kaikki, mutta ilmeisemmin kaikki on muuten hyvin.
-
Loistavaa! Kiitos Chuuko tiedosta! Melkoiset mitat vauvalla, joten eipä ihmekään, että homma kesti. Mun nuorimmainen oli 4910g ja 56cm ja voin sanoa, että olisin voinut kyllä jättää koko homman väliin, sen verran rankkaa puuhaa oli. Mutta joo, hieno uutinen ja loistavaa, että tuli normaalia kautta ja kaikki on kunnossa. <3
-
Kiitos tiedosta Chuukolle! Ja iiisot onnittelut rimpsille kunhan tänne asti selviytyy, nyt on varmastikin niin paljon uutukaisen kanssa ajatukset että ei varmaan ekana muuta mieleen tulekaan. On ollut kyllä työläs yö toisilla, mutta onneksi kaikki hyvin ilmeisesti. :)
-
Kiitos tiedosta! Onneksi olkoon rimps ja beibi \o/ Ohi on 56h!
-
Valtavasti onnea Rimpsille! ♥
-
LOL ketutusarkistossa onnitteluja, mutta en usko rimps kuvittelee, että ketään ketuttaa kun onnittelut on täällä! Jees! Onnittelut tytön johdosta! :D
-
Onneaonnea minultakin! Mahtavaa, että nyt on viimein beibe maailmassa.
(nauroin tossa just itsekin, että tää on kyllä paras mahdollinen paikka onnitteluille ;D)
-
Paikasta viis, mutta hirmuisesti onnea täältäkin rimpsille ja tytölle! ;D On siinä ollut aikamoinen tekeminen, ja varsinkin kun on vielä ensimmäinen. Minä itse selvisin vielä helpolla, kun kumpikin lapsistani oli vain vähän päälle kolmekiloisia.
Täähän muuten tuntuu siltä kuin olisi meidän yhteinen fifi- vauva! ;D
zilah
-
Oi, paljon onnea rimpsille ja koko perheelle!
-
Paljon onnea rimpsille!
-
En ole lukenut Sini Saarelaan liittyvää keskustelua ollenkaan ja koko henkilöstäkin ainoa asia, joka on jäänyt mieleen on se, kun uutisoitiin hänen pidätyksensä jälkeen, ettei hän odottanut joutuvansa Venäjällä pidätetyksi. ;D [...]
Ei Sini selvästikään typerä ole, mutta uutisointi nyt on vähän mitä on. Kaipa ongelmana on ollut, että jutut on pitänyt kirjoittaa lyhyiden haastattelupätkien ja kommenttien perusteella, eikä kaikkea ole voitu ja ehditty tarkistaa. Mutta siis älä luekaan sitä keskustelua! Siis oikeasti, keskustelussa käytetään todella omituisesti sanaa "terrorismi" ja puhutaan suomalaisten veronmaksajien rahoista ja rikollisista tavalla, joka on vähintäänkin hämmentävää. (Tämä ei siis nyt koske kaikkia keskustelupalstoja eikä blogikirjoituksia, mutta silti aika monessa keskustelussa, joita selailin esiintyi samoja kommentteja aiheesta. Mikä ei tosin välttämättä kerro mitään mistään.) Ehdin nyt vasta kunnolla selata myös Kiakkovieraista kirjoitettuja blogitekstejä ja keskustelua - joulukuu on vaan ollut kamalan kiireinen, mikä kyllä nyt harmittaa, kun oikeastaan siihen keskusteluun olisi ollut kiva osallistua. No, ei voi mitään, eipä minulla mitään uutta olisi ollut sanottavanakaan :P
-
Onnea ja terkkuja täältäkin koko rimpsisperheelle! <3
-
Täähän muuten tuntuu siltä kuin olisi meidän yhteinen fifi- vauva! ;D
Ehkä me päästään nettikummeiksi! ;D
Voi jehna, palasin lomilta kotiin kahdentoista maissa. Nukuin kunnollisia unien syvyisiä nokosia koko viime yön ja vielä aamulla lennollakin, niin oletin jaksavani ihan hyvin valvoa tämän päivän... Kahdelta kuitenkin nukahdin suunnilleen pystyyn ja heräsin vasta noin puoli tuntia sitten - yhdeksältä! Hip hei unirytmi. Ja ihmiset ei ymmärrä mistä höpötän kun sanon, että jet lag vaivaa kun aikaeroa on vaivaiset kaksi tuntia.
-
Voi että kun te ootte niin ihania<3 chuuko mulle jo eilen ilmotteli, että on pitäny teijät ajan tasalla ja nauro miten ketutusarkisto on täynnä onnitteluja :'D mutta eipä sillä paikalla oo väliä, ajatus on tärkein tässäkin.
Meidän pieni prinsessa tuli tosiaan hirveellä työllä ja tuskalla ja kesti ikuisuuden saada se ulos. Meinas usko loppua kun olin valvonu jo kolme yötä melkein kokonaan ja voimat oli ihan loppu. Vaikka mieheke saikin varmaan ikuiset traumat kun se näki vähän liikaakin, niin en olis kyllä mitenkään pärjänny ilman sitä.
Neiti onnistu kyllä säikäyttää ihan kunnolla kun pään sai vihdoin ulos niin napanuora oli kahesti kaulan ympärillä, joten se piti katkasta etuajassa, joten vauva oli hetkellisesti ilman happea ennen kun sain loputkin siitä ulos eikä reagoinu aluksi mihinkään. Mutta se kiikutettiin pikaisesti hoitoon ja ei menny montaa minuuttia kun sain sen jo syliini ihan kunnossa. Eikä sillä tunnu mitään hätää olevan enää.
Maailman suloisin otushan tuo on. 55 cm ja 4450g mutta hoikka pienokainen, kun on vartta mihin jakaa tuon painonsa. Paksut melkein mustat hiukset, pitkät tummat ripset (mitkä toivoinkin perivän isältään), isänsä pusuhuulet ja kuulemma mun nenä. Nyt alkaa olla jo suht normaalin värinenkin kun mustelma alkaa hävitä naamasta. Pääosin tyytyväinen tapaus toistaseksi ja hyvä syömään. Aamuyöllä kyllä annoin sen hoitoon että sain nukuttua, kun neljäs valvottu yö ei oikein houkutellu ja neidillä oli kovin kurjaa eikä millään rauhottunu. Nyt se tosin on nukkunu kohta neljä tuntia ihan tyytyväisenä.
Mä oon vielä väsy ja en oikein vielä hahmota kunnolla että tuo on oikeesti mun ja ulkona vihdoinkin. Liikkuminen on kankeeta ja istuminen on taitolaji, kun vähän piti leikellä ja tikata. Mutta vaikka oli pitkä ja raskas synnytys, jossa ei ihan menny kaikki niin kuin olisi ehkä halunnut, niin ei mulle traumoja jääny. Henkilökunta, jota ehdittiin nähä hyyyvin monta kun kesti nin pitkään, oli mukavaa, kannustavaa ja ammattitaitoista eikä missään vaiheessa ollu turvaton olo. Ja toisaalta kun tää oli niin vaikee ja pitkä ja kurja, niin ehkä seuraavat mahdolliset synnytykset olisi edes hitusen helpompia.
Nyt toivutaan ja totutellaan vielä pari päivää osastolla ja päästään aloittamaan uusi vuosi perheenä kotona.
Ja tottakai voitte olla nettikummeja<3 ihanasti oon saanu ihan korvaamatonta kannustusta ja tukea teiltä. Kertoo jotenkin siitä, miten ihana henki tällä foorumilla vallitsee. Kiitos kaikille siis kovasti<3
-
Tosi lämpimät ja suuret onnittelut rimpsille ja koko perheelle! :D
-
Oon ihan liian aamuvirkku ;D Hah, naurattaa valittaa tästä, mutta herään luonnostani aikaisin ja toisaalta oon kuuteen mennessä ihan väsynyt. Sopii tosi hyvin normaaliin koulurytmiin, mutta mulla on ollut koko syksyn kursseja illallakin ja pääsen sieltä vasta seittemän-yheksän välillä. Mulle sopisi paljon paremmin mennä kouluun kaheksaan ja päästä ajoissa kuin mennä puoleen päivään ja päästä seittemältä. Oon nyt pomppinut hereillä kaks tuntia ja enää toiset kaks jäljellä, että voin lähteä :P Toisaalta saa hetken omaa aikaa päivään, koska kun pääsen illalla viimeinkin kotiin, kuolen sänkyyn.
-
Voihan vittu. Kirjaimellisesti. Monta päivää ollu melkein normaalia taas ja nyt erehdyin jo innostumaan suunnittelemaan ensi viikolle leffaan menoa ja pientä shoppailua. Ja vitut. Kävin pikkukaupasta hakemassa kaks asiaa autolla ja nyt juilii niin maan perkuleesti ettei edes särkylääkkeistä ole yhtään mitään apua.
-
Yritä kestää, rimps. Kannattaa kyllä ottaa ihan rauhallisesti ensimmäiset viikot ja parannella itsensä kunnolla. Synnytyksestä on vielä niin vähän aikaa, että kipuilu on ihan normaalia. Itselläni meni melkein kaksi kuukautta ennen kuin tunsin olevani ennallani. Ehdit kyllä leffaan ja shoppailemaan sitten, kun olet siinä kunnossa. ;)
zilah
-
Joo niin ehdin, mutta kun haluaisin ehtiä kattomaan Hobitin vielä leffateatterissa. Ja mulla ei ole oikein ristiäisiin sopivaa asua, johon mahtuisin ilman että näytän povipommilta ja jossa kykenisin imettämään ja ristiäiset on parin viikon päästä. Tokihan netistä tilaaminen olisi helppoa, mutta kun oon niin omituisen kokonen, että jos vaate on muuten sopiva, niin mun ryntäät ei mahu nätisti edes normaalikokosina välttämättä, ja jos taas istuu rinnan kohalta niin sitten on muualta liian iso, kun en oo mikään hirmu massiivinen edes jäljellä olevien raskauskilojen kanssa. Kyllästyttää vaan lojua kotona sängyssä maaten tai sohvalla istuen kun ei sitä koko aikaa jaksa siivota tai leipoakaan eikä muuten vaan viitsi kauheasti olla jalkeilla, mikä taas edistäisi palautumista kuitenkin kun liikkuisi.
-
No miten olis ihan pienoiset kävelylenkit siinä pihapiirissä?
-
Tällä hetkellä hyvä, että kestän kävellä olkkarista tai makkarista vessaan, ilman että tuntuu, että osat putoaa irti :'D Pitänee taas möllöttää sohvalla ja sängyssä muutama päivä oottamassa, että paranee. Tuskastuttavaa.
-
Toivottavasti rimpsin olotila on jo helpottunut. Muistan kuinka ärsyttävää tuo oli itselläkin.
Päivän ärtymyksen aihe: miksi hitossa radiossa soi koko ajan vain samat kappaleet, jotka on lisäksi ihan kauheaa hevonpaskaa? Mun nykyisen työhuoneen työkaverit tykkää pitää radiota päällä ja musta itsestäkin on ihan jees, kun on taustamusiikkia. Mutta kun tuolta niiden suosimalta kanavalta tulee enimmäkseen ihan kauheaa musiikkia, enkä kehtaa alkaa vaatimaan kanavanvaihtoa, koska tiedän, että tyypit luultavasti stressaantuisi mun kanavavalinnoistani vielä pahemmin. Ainakin jos niiden kanavavalinnoista voi päätellä heppujen musiikkimaun. :-\
-
Se ois taas vissiin pakattava elämä pahvilaatikkoon ja kannettava kämpästä toiseen. Onneksi ei tarvi yksin muuttaa, mutta perseestähän tämä silti on. Mutta mitta alkaa olla sen verran täynnä, että ei jaksa enää. Kämppä vaihtoon ja välit poikki -hengellä ollaan liikenteessä tämän päivän jäljiltä. Enää tarvitsisi vain löytää se kämppä, ja mahdollisimman nopeasti kiitos. :-X
Tänään tsekkailtiin jo vuokramarkkinat koko kaupungin alueelta, ja yhdelle soitettiinkin ja sovittiin näyttö mahdollisesti loppuviikoksi. Toivottavasti se olisi kiva, muut vaihtoehdot eivät olleet hääppösiä.
-
^ Osanottoni! Itse olen yrittänyt ottaa sen periaatteen, että elämän on mahduttava kahteen matkalaukkuun, mutta kyllä silti välillä tulee raahattua kaikkea roinaa maasta toiseen.
Uuni perkele otti ja hajosi kesken patonginpaiston! Suunnitelmissa oli tiikerikakkukin, jota en onneksi saanut vielä aloille, enkä varmaan sitten saakaan ihan lähitulevaisuudessa :(
No, nyt näkee sitten kuinka nopeasti vuokrayhtiöstä tekevät asialle jotain ;D
-
Kummasti sitä on pärjänny pari viime kesää yhdellä matkalaukulla ja parilla pahvilaatikolla. Mutta kun pitäisikin muuttaa koko omaisuus, taitaa tavaranmäärä olla hieman isompi kuin tuo matkalaukullinen. Johan mulla on kirjoja varmaan neljän matkalaukullisen verran. ;D
-
Nyt tahdon sanoa pahan kirosanan, kun netti ei toimi silloin kuin pitäisi. Tekniikka ja mahdollisuudet on kivat silloin kun ne toimivat, mutta muuten aika saamarin takapuolesta. ::)
-
Voi kiesus tätä draaman määrää taas. Oon sanonut näin ennenkin, mutta jos tämä olisi tv-sarjan juonikuvio pitäisin sitä hyvin epäuskottavana... Kiva olla kerta toisensa jälkeen jossain puolen tusinan hengen draamoissa, joissa kukaan ei saa mitään onnellista loppua tai edes välietappia :P
-
Onnistuin kaivamaan jostain itelleni supernopeasti iskeneen flunssan. Eilen illalla oli ihan terve olo, kunnes yhtäkkiä iski paine poskiolentoihin ja kipu kurkkuun ja aamulla herätessäni syöttämään neitiä olikin jo sitten ihan kamala olo. Jouduin siirtämään mun jälkitarkastusajankin, koska en viittiny mennä neuvolaan tartuttamaan kaikkia raskaana olevia ja pieniä lapsia ja ensimmäinen vapaa aika tosiaan on vasta kolmen viikon päästä. Toivotaan vaan, ettei pikkuneiti saa tartuntaa tai mieheke, kun se on lähössä pikku-ukoilla pelaamaan (olettaen että viimesillään raskaana oleva pelipartneri ei kiellä tuota osallistumasta, ettei vie pöpöä sinne mukanaan, mikä on varsin ymmärrettävää). Ja mä kun jo ehin suunnittelee, että olisin vihdoinkin menny salille.
-
Sama valituksen aihe kuin rimpsilläkin. Sain eilen ensi kuun työlistauksen ja kalenteri on töiden ja koulun takia niin tupaten täynnä, että varaa ei olisi hellittää yhtään, ja nyt on nenä tukossa ja imusolmukkeet hellänä, ei saakeli. Ahkera koululainenhan sairastaa lomalla, ensi viikko on kyllä hiihtolomaa koulusta, mutta kun olisi niitä töitäkin! Ja eihän tämä olisikaan kuin talven neljäs flunssa... >:(
-
Ketutuskäyrä taas näyttää kohoavaa asentoa. Muka täytin tutkinnon näyttösuunnitelman ja palautinkin sen, mutta kun tänään katsoin vähän tarkemmin (odottelin että miksei maikat kommentoi mitään), niin eihän ne mihinkään olleetkaan lähteneet ne ne mun suunnitelmat. Siellä ne jökötti palautettavina. Jos mun näytöt menee tuon pallinaamasysteemin takia nyt mäkeen, niin en tee uusia, saa saamari sitten jäädä tutkinto suorittamatta. Päähän noiden paskojen kanssa repeää. Hienot puitteet ne kyllä periaatteessa oppimisalustoille ja nettiin saa, mutta ei hyödytä mitään, kun kukaan ei kerro miten ne toimii eikä tuo saamarin paskakaan näytä heti, että palautusta ei olekaan tehty. Repeän kaikkeen tällaiseen pieneen paskaan. ;D
-
Raah! Onneksi tää on vihonviimeinen matikantunti tässä tutkinnossa. Hermo meinaa mennä. >:(
zilah
-
Voi jeesus, kutsuin kavereita illalliselle huomenna. Olivat ihan innoissaan, mutta yhden tyypin kommentit oli niin tylyä tavaraa, etten oikein tiedä miten reagoida. Hän kysyi menuuta ja kun kerroin "Ei kuulosta kauhean hyvältä. Voit tehdä tuota, mutta minä tuon varmaan omat eväät."
Jotkut allergiat vielä ymmärtäisin tai ruokavalion, mutta ei kuulosta hyvältä? Tekisi mieli sanoa, että jätä tulematta sitten :p Yritän taas toppuutella itseäni, että kulttuurierot... Haluaisin kyllä kuulla millaisessa yhteiskunnassa on ok tehdä näin!
// "Etkö voisi muuttaa reseptiä tai kokata jotain normaalia??" >:( >:( >:( >:(
-
^ No huh huh, millaista kommenttia! En ole kyllä koskaan kuullut, että missään kulttuurissa/yhteisössä tuollainen olisi millään tavalla salonkikelpoista käytöstä. Tosiaan allergiat/ruokavaliot/yms. on asia erikseen, tai jos kyseessä olisi ei-varsinaisesti-ruokaan-keskittyvä illanvietto, johon nyt vaan olisit ilmoittanut hommaavasi jotain pientä tarjottavaa, mutta päivällinen... NICE. Sulta saa sitten aina kuulla näistä mukavista kavereista ;)
-
^Musta on alkanut tuntumaan, että olen tosi huono valitsemaan kaverini :D En oikein tiedä, mistä niitä kivoja ja hyvin käyttäytyviä ystäviä saa?
Tuntuu muutenkin vähän kornilta, että kyseinen tyyppi valittaa jo etukäteen, kun hänen ruokavalionsa koostuu lähinnä voileivistä ja pakastevihanneksista...
-
No onpa kyllä aikamoista käytöstä tosiaan. Ruoka- allergiat asia erikseen, tai ruokavaliot. Mutta tuollainen on törkeää.
En kyllä sen tarkemmin osaa sanoa, mistä niitä hyvin käyttäytyviä ystäviä saa, kun itselläni ei niitä muutenkaan ole kuin ihan muutama. Mutta lienee totta, että se vähän mutta hyvää, pitää paikkansa. Kaipa niitä kaverintapaisia saattaisi olla enemmänkin, mutta näin vanhemmiten varsinkin kärsivällisyyteni tuollaisten möläyttelijöiden kanssa loppuu hyvin nopeasti ja heivaan sellaiset elämästäni valon nopeudella.
zilah
-
Tuntuu muutenkin vähän kornilta, että kyseinen tyyppi valittaa jo etukäteen, kun hänen ruokavalionsa koostuu lähinnä voileivistä ja pakastevihanneksista...
Musta tuntuu, että nää tällaisethan yleensä niitä pahimpia nirsoilijoita ovatkin. Tai ainakin vuosien mittaan on tullut sellainen kuva, että pääsääntöisesti eineksillä ynnä muilla monipuolisilla ja maukkailla tuotteilla elävien keskuudesta löytyy ne hankalimmat ruokittavat - jo lapsena on opittu hyvin yksipuolinen makumaailma, jota sitten aikuisena jatketaan. Poikkeamat wanhasta tutusta linjasta maistuvat pahalle... mikäli niitä ylipäätään halutaan kokeilla.
(ja siis en tarkoita, että simppeliä safkaa vetävät olisivat kaikki tuollaisia, luojan kiitos ei onneksi ole niin! monilla kyse on ihan taloudellisista/käytännön syistä, ei mistään kranttuilusta)
Ja luulen tosiaan, että tämä ystävä-asia on just niin kuin zilah sanoi - ei kai näiltä tällaisilta käytöskukkasilta välty, jos aktiivinen sosiaalinen piiri on laajempi kuin vain muutama ihminen.
-
No joo, riippuu kuinka hyviä ystäviä ne möläyttelijät on. Jos joku kutsuisi mut päivälliselle ja kertoisi tarjoilevansa jotain valkosipuliruokia, voisin sanoa että yök en syö eikä se ole mitenkään yhteydessä siihen, mitä itse kokkaan (en paljon kokkaa ja kun kokkaan, maustan suunnilleen pelkällä suolalla). ;D Vähän tuntemattomammalle tyypille keksisin vain jonkun hyvän tekosyyn olla menemättä, jos tarjottu vaihtoehto kuulostaa pahalta, koska oikeasti ei ole kovin kohteliasta voida pahoin ruokapöydässä. On sekin kärsimys kyllä tullut muutaman kerran koettua, että on yrittänyt syödä (ja onnistuneesti syönytkin, harva ruoka on sellaista mitä ei saisi nieltyä pienellä vaivalla) toisen pahalta maistuvaa kokkausta ihan vain sen takia, että ei toiselle tulisi paha mieli, mutta jotenkin juuri sen takia että ihmisten makuaistit on niin erilaisia, välttäisin sosiaalisia ruokailutilanteita. Tai se on ihan hyväkin vaihtoehto, että jokainen tuo omat eväät. 8)
-
Voihan sitä toki aina ilmasta mielipiteensä nätistikin, ja jos on ihan ylitsepääsemättömän mahdotonta syödä tarjolla olevaa ruokaa, niin ei kukaan pakota menemään. Musta ainakin olisi kiva, jos joku haluaisi nähdä vaivaa ja jaksaisi väsätä päivälliskutsut. Itse tosin kyllä suunnittelisin ruokalistan sen mukaan, että löytyisi mahdollisimman monelle sopivaa ruokaa, mutta toisaalta, aina ei voi mitenkään miellyttää kaikkia.
Mua risoo yhessä kaverissani se, että vaikka sille kuinka ilmottaisi hyvissä ajoin (kuukautta tai kahta aikaisemmin) illanistujaisista ja se olisi kovasti silloin tulossa, niin viikkoa aikaisemmin lähes poikkeuksetta se ilmoittaakin, että oho oon peeaa ja mulla onkin muuta menoa. Ei siinä mitään, noin voi toki joskus käydä, mutta kun se tuntuu olevan joka kerta, etenkin jos kyseessä on kinkerit, joissa ei ole tarkoitus nauttia alkomahoolia. Oon edelleen katkera, kun järjestin vauvakutsut ja katottiin vielä päivämäärä varta vasten kyseisen kaverin kanssa, että se pääsisi paikalle, niin eihän se voinut tulla, koska se oli edellisenä viikonloppuna ollut kaupungissa kaverin synttäreillä ryyppäämässä ja seuraavalla viikolla meni keikalle. Ei voinut pyytää kolmatta viikonloppua putkeen vapaaksi töistä, ymmärrettävää kyllä, mutta koen, että vauvakutsut on vähän harvinaislaatuisempi tilaisuus kuin jokavuotiset synttärit.
-
Holittomat kekkerit tuppaa olemaan pienemmässä suosiossa kuin holilliset. Saisikohan sitä paljon kavereita, kun alkaisi kutsua ihmisiä viinakekkereihin? ;D Mä olen ehkä pikemminkin se, joka pilaa ne alkoholikekkerit kieltäytymällä jostain juomista, mutta viehättäisi kyllä jotkut viinikekkerit pimeänä syysiltana. Sit jos kukaan ei tule, olisi ainakin itselle juotavaa. ;D
-
Mä en ite kauheasti juo, enkä nyt oikein voikaan kun imetän. Mutta ei mulle oo koskaan ollu ongelma olla melkeinpä ainoana selvinpäin. Ennemmin se on menny niin päin, että tarpeeksi otettuaan yks kaveri ei suostu tajuamaan miksi mä en halua juoda :'D Mutta musta on kurjaa, jos kaverit haluaa nähdä vaan holillisilla kinkereillä, etenkin nyt kun mulla on lapsi niin juominkien järjestäminen ei oikein nyt ole kovin helposti mahdollista. Ja meijän läheinen porukka hajos ympäri maita ja mantuja lukion jälkeen niin on muutenkin jo tarpeeksi vaikea saada järjestettyä viikonloppua mikä sopisi mahdollisimman monelle. On inhottava nähdä vaivaa jos paikalle tulee sitten kaksi ihmistä.
Suunnittelen että pitäisin kesäkuussa 24,6-vuotis kinkerit mulle ja pikkuneidille lastenkutsumuodossa, mutta saa nähdä pitääkö laajentaa kutsuvieraslistaa tuon porukan ulkopuolellekin, jotta saa väkeä tulemaan.
-
Voi perssilimä! Taas näitä maalla asumisen "riemuja". Koko seutukunnalta on sähköt olleet poikki koko tunnin. Onneksi yksi lähellä oleva kaveri toi akkukäyttöisen lampun, ja itsellä on kynttilöitä&tulitikkuja, mutta jos tämä kovin pitkään jatkuu, niin odotettavissa on varsin viileä yö... >:(
zilah
-
Kai sä rimps järjestät mulle yksityiset pippalot ni voidaan viettää syntymäpäivää yhdessä? ;D Kesällä mulla voisi olla jopa aikaa lähteä reissaamaan teille, kun sillon ei tarvi huolehtia kun töistä.
-
Musta on aina niin apua ihmisille, jotka ovat huolissaan jostain. Äitini kävi leikkauksessa ja oli huolissaan silmänsä paranemisesta ja ainoa asia, jonka osaan sanoa on se, että turha sitä on murehtia etukäteen. Joopa joo, turha sitä on murehtia, mutta kyllähän sitä murehtii ja miettii päänsä puhkii, että mistä lähtien se vika on syntynyt, mitä on tapahtunut, mitä voi tapahtua, kuinka todennäköistä on että jää pysyväksi, mitä jos sokeutuu, mitä jos jos jos. No turhaahan se on, mutta niin sitä vaan tekee, kun on tehdäkseen. Uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. No nyt muistan taas ainakin sen, mistä mun worst case scenario -ajattelu on kotoisin. Kaikki pahimmat skenaariot käytiin läpi huolellisesti ennen leikkausta. ;D Ristin käteni kyynärpäitä myöten ristiin, ettei ne toteudu, mutta worst case scenario -osa minua varustautuu pahimpaan. :P
-
Mun lapsuudenystävä/sukulainen soitti tänään ja kirosi äitiään, joka oli lähettänyt viestin "mulla on huomenna se leikkaus". Kirosi siis siksi, koska kuuli koko leikkauksesta ensimmäisen kerran vasta tänään. Sitten me yhdessä käytiin läpi kaikki mikä voi mennä vikaan. Saman käsittelyn (eli läpikäytiin hyvässä hengessä pahimmat mahdolliset tapahtumat) sai myös sukulaistyttö, joka lähti tänään ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen. Eläköön positiivinen ajattelu! :p
-
No mun äiti sai tietää leikkauksesta vasta edellisenä päivänä, joten ei ehtinyt onneksi kauemmin sitä murehtia, kun on tuota muutakin vaivaa, mutta melkein sanoisi että parempi varautua pahimpaan kun olla siinä ulkomaille lähtiessä siinä typerässä luulossa, ettei siellä voi mitään sattua ja sitten syyttää kaikesta ulkoministeriötä niin kuin ne avomeriuimarit, jotka lähti uimaan kilometrin matkaa saarelle ja jotka merivirta sieppasi. :P
-
Ketuttaa, kun minulla ei taida olla ollenkaan rohkeutta tehdä asioita, joita haluaisin.
En ole koskaan osannut arvostaa rohkeutta ihan kauheasti ja muistan, että aikoinaan käytiin pottereihin liittyen monia tupakeskusteluja ja ihmettelin aina, miten joku saattaa arvostaa rohkeutta enemmän kuin vaikka lojaalisuutta (puuskupuh) tai älykkyyttä (korpinkynsi). Mutta nyt alan ymmärtää asiaa, kun tää tulee tällä tavalla omassa elämässä vastaan. Ärsyttävää!
-
Mitä sä sitten haluaisit tehdä? Mulle tulee mieleen vaan kaikkea seksiin liittyvää kun tulee yhäkin luettua siihen keskittyvää aineistoa. ;D Mä en taas ole ikinä oikein tajunnut miksi arvostetaan lojaalisuutta. En tajua sitä vieläkään. ;D Älykkyys taas menee taas monesti hukkaan ilman rohkeutta. Niitä ei aina löydy samalta ihmiseltä.
-
*reps* Joo, seksistä ei ole nyt kyllä tällä kertaa kysymys! Ei tullut mieleen, että sen voisi noinkin tulkita :D Mutta no, kerron vaikka sitten kun saan päätökset tehtyä.
-
Ihastuksen kämppis se lähettelee treffikutsuja :( Tää on nyt taas niin hankalaa, että moro. En yhtään ymmärrä, miten ihmiset päätyy parisuhteisiin haluamiensa heppujen kanssa!
-
En tiedä ketuttaako tämä vai naurattaako, mutta tänä aamuna olisi koe, mulla on kello soimassa kuuden jälkeen, mutta olen silti ylhäällä, koska ilmeisesti alitajuntani on päättänyt seurata playofflätkää, vaikka itse yritin kyllä päättää nukkua. ;D
-
Haista paska, koskilinjat! :-@
zilah
-
No ei oo passin uusiminenkaan sieltä helpoimmasta päästä - pitää lähteä Lontooseen saakka ja luopua edellisestä! Milläs valtakirjalla minä sitten kotiin lennän? Kävelen varmaan tai jään Lontooseen hengailemaan :D Lisäksi siellä ei näemmä voi käydäkään kun viikolla. Syksyllä kutsuu näillä näkymin Hong Kong, niin pitäisi sitä varten väsätä viisumihakemuksia, vanha passi kun vanhenee heinäkuulla. Olisi kiva päästä Suomeen tätä varten - olisi varmaan viime kesänä jo kannattanut uusia mokoma läpyskä, mutta enhän mä nyt alkanut sellaista paperia uusimaan, joka on vielä vuoden voimassa :D
-
Ketuttaa tämä lätkän seuraaminen ja johtoaseman kämmääjät. ;D Lupasin jo tänä yönä pingviinipeliä katsoessani, että en katso enää yhtään niiden peliä kun niiden katsomiseen menee hermot. ;D
-
Hyh tätä allergia-aikaa. Kärsiikö joku muu samasta? Luin Suomi-uutisista, että koivu on tänä vuonna tavallista pahempi, en tiedä onkohan täälläkin sama juttu :D Vaikka olen pysytellyt melko lahjakkaasti sisätiloissa, silmät vuotaa ja olo on tukala, tosi ärsyttävää!
Aina koivun ohittaessani tuijotan sitä pistävästi. Kukinnot näyttävät kuitenkin olevan jo siinä jamassa, että toivoakseni tätä tuskaa ei kauaa enää jatku.
-
Sori, mutta en voi olla taas vetämättä tuotakin lätkän suuntaan, kun ajattelen, että sä tuijotat Koivuja (Mikko ja Saku Koivua) pistävästi. ;D Tähän aikaan vuodesta Koivut varmaan onkin pahimmillaan, kun pelataan pudotuspelejä. Pistävä tuijotus voi vaan pahentaa Mikkoa ja Sakua ja sitten niistä on vielä enemmän vaivaa. ;D Joo mutta ei, meillä on opinahjossa opettaja, jolla oli allergiaoireet tosi pahoina, joten ilmeisesti nyt on aika paljon pölyä ilmassa ainakin täällä.
-
Joo herrajumala tätä kevätpaskaa allergioineen!!! Mulla on sen verran pahat siitepölyallergiat, että vedän nappeja nassuun joka kevät silleen säännöllisesti, nyt tänä vuonna olen joutunut hommaamaan oireiden takia myös silmätippoja ja nenäsuihkeen... Ja hei tänä vuonna on sitten luvattu tavallista pidempää kukinta-aikaa, hip vitun hei!
Ehkä mä en tän takia seuraa lätkää, tulee koivusta heti niin negatiiviset assosiaatiot ;D
-
Mun piti tänään tehdä vaihteeksi koulujuttuja, mutta havaitsin, että tein jotain muuta. Jees, kirjoittelin lätkäjuttuja. Lisäksi työparikseni lupautunut ihminen ei ikinä ilmaantunut paikalle, joten tein senkin osuuden. Jos tulee jälkikäteen haukkumaan asiantuntijuuden puutteesta, sanon vain että sillä pitää pärjätä, mitä sattuu olemaan. ;D
-
Ei mulla varsinaisesti ole mitään Koivuja vastaan, kunhan ne ei vaan aina heittäisi lastiaan mun naamalle! Vähemmästäkin tulee tukala olo
-
Ei mulla varsinaisesti ole mitään Koivuja vastaan, kunhan ne ei vaan aina heittäisi lastiaan mun naamalle! Vähemmästäkin tulee tukala olo
Arvatkaapas millaisia mielikuvia se Tämä herättää... ;D :o
zilah
-
Ei mulla varsinaisesti ole mitään Koivuja vastaan, kunhan ne ei vaan aina heittäisi lastiaan mun naamalle! Vähemmästäkin tulee tukala olo
Joo, se on kyllä ahdistavaa, kun on kaikki röörit tän takia tukossa.
-
Hyvä, että joku muu ehti sanoa tuon. ;D
-
LOL, mäkin virnistelin typeränä kun uutisissa sanottiin, että ilmassa on paljon Koivun siitepölyä ja aloin heti miettiä kaikkea mpreggiä ;D No okei, ei siinä uutisessa ollut Koivu isolla koolla, mutta sallittakoon taiteellinen vapaus kun lainausmerkitkin jätin pois ;)
-
Olen tosi jännän kriisin äärellä, kun mun vastakirjoittamaani hienoa ja asiantuntevaa artikkelia mentiin näpelöimään ja sinne lisättiin kaikkea epäolennaista. Kriisi ei sinänsä voi olla kovin pahaa tasoa, jos se naurattaa, mutta kysymys kuuluu jotenkin niin, että pitäisiköhän sitä ottaa itsensä sittenkin vähän vakavammin niin jos vaikka muutkin ottaisivat? ;D Olen jotenkin jo etukäteen tuomittu feilaamaan, kun pelkkä ajatus itsensä vakavammin ottamisesta naurattaa. ;D
-
Se on tavallaan hujaamista, jos vähättelee liikaa omaa tietämystään ja toiset alkaa uskoa ja toimii sitten sen olettamuksen pohjalta. Tietenkin oikea totuus on ihan nähtävissä, mutta usein ihmiset toimii mielikuviensa ja olettamustensa pohjalta enemmän kuin nähtävissä olevien realiteettien. Ei itseään silti vakavasti tarvi ottaa, vaan löytää joku hyvä kompromissi siitä välimaastosta.
Mun mummoni tapasi sanoa että kuka se kissan hännän nostaa ellei kissa itse ja se pitää monesti paikkansa. Itsensä korostamisen ja itsensä vähättelemisen väliltä löytyy kuitenkin myös neutraalimpaa vyöhykettä.
Ja tämä puhe tulee ihan siitä vitutuksesta joka mulle tulee, kun näen vähemmän asiasta tietävien besserwissereiden tulevan pätemään sun juttuihin.
-
Mä inhoan tuota sanontaa, että kukas kissan hännän nostaisi ellei kissa itse. Olen aina inhonnut, kun juuri se saamari kaikessa on ongelmana, että hommat ei toimi kuin kaikilla on oma napa lähimpänä ja sitten yhteisen tekemisen pilaa se itsekorostus. ;D Minä tiedän enemmän kuin sinä ja olen fiksumpi ja parempi ja kauniimpi kirjoittamaankin. Mua ärsyttää kaikki turhantärkeät kirjoittajat enkä halua ryhtyä sellaiseksi. Niitä on jo tarpeeksi eikä niistä pääse eroon.
//Mutta jos ihmiset ottaa tavaksi kirjoitella mun juttuihini lisäyksiä, jotka on turhia tai pelkästä pätemisen riemusta, siihen tulee kyllä loppu hyvällä tai pahalla. ;D Puutteiden korjaaminen on eri asia kuin kirjoittaa sekaan ihan roskaa. :o Mutta tässä on vaan paha asia, kun tulee kiusaus alkaa kirjoittaa itse ihan vastoin omaa tietämystään. ;D
-
Ketuttaa kaksi asiaa: seurata taas lätkän MM-kisojen uutisointia ennen alkua ja kuunnella läpätystä siitä, ketä kaikkia olisi mahdollista saada joukkueeseen, jos niiden änärijoukkueet putoaa. Siis daa! MM-kisat on hieno juttu, mutta että toivotaan joukkueiden tappiota yksien hemmetin MM-kisojen takia, kun nämä pelaajat haluaa voittaa Stanley cupin ja joku maajoukkueen MM-kisavoitto tulee kaukana perässä toivelistoilla! >:( >:( >:( Mur mur.
Se on loukkaus pelaajia kohtaan. Ne ei halua tulla minnekään toisen asteen kisoihin, jonne tulee vain hävinneet änäripelaajat. Se on saamari fakta, joka sekin aiheuttaa paheksuntaa isänmaallisuuden puutteesta, mutta en välitä. Mä olen sisäistänyt tämän viime vuosina liiankin selvästi ja tajunnut, miten änärielitistinen musta on tullut lisääntyneen änäriseuraamisen takia, mutta mä en toisaalta halua kuullakaan, kuinka jotkut toivoo tappiota MM-kisojen takia (vaikka olisi se aika kivaa saada Suomen joukkueeseen vaikkapa Jussi Jokinen tai Olli Määttä... ;D. En oikeasti sanonut noin!!! :o :o :o)
Se on hirveän ärsyttävää sekin, vaikka toisaalta olen jo vuosia ollut sitä mieltä, että MM-kisat voitaisiin pelata kokonaan Euroopassa pelaavien voimin. Sitten ei tarvitsisi suomalaistenkaan ärtyä, kun tulee lauma kieltäytymisiä pitkän kauden pelanneilta NHL-pelaajilta, jotka ei jaksa pudotuspelitappion tai muuten rankan kauden jälkeen syttyä ajattelemaankaan jotain MM-kisarupeamaa. Ja toisaalta motivoituneita pelaajia on aina kivempi katsoa kuin sellaisia, jotka tulee vaan kisoihin ryyppäämään (hmm... kanadalaiset ;D). Toisaalta on se aina kiva nähdä Ovetskin kisoissa, joten tulemisen kieltäminen halukkailta olisi sekin aika tylyä. ::)
En tiedä oliko mun avautumisella joku pointtikin, paitsi ehkä se, että miksei suomalaiset seuraa enemmän NHL. Jos seuraisivat, itkisivät ehkä vähemmän sen perään, että joku suomalaisjoukkue sieltä putoaisi ja toisi pelaajia Suomen maajoukkueeseen. ;D
-
Eeeeiiii... Mä tarviin uuden kirjahyllyn omaisuudelleni, mutta ennen sen hommaamista päätin vähän seuloa tätä nykyistä valikoimaa. Ei mua haittaa sitä uutta hyllyä ostaa, sille on oikein kivasti paikkakin täällä mun olkkarissa, mutta kyllä mua vähän häiritsee, kun näitä kirjoja ja sarjakuvia ja leffoja vaan siunaantuu jostain salakavalasti lisää. Ajattelin, että varmasti tässä on paljonkin, mitä heivata...
... mutta huolellisen ja armottoman tutkimuksen jälkeen sain raakattua pois 8 kirjaa. Vittu kahdeksan!!! Luulisi nyt, että voisin vähän useammasta luopua... On tossa tietysti muutama, mitä en haluaisi kirjaston ilmaislaariin heti viedä vaan kysyä siskolta sekä parilta kaverilta, jos he noita opuksia haluaisivat -- on jotenkin paljon helpompi luopua niistä, jos menevät jollekulle tutulle -- mutta ei niitäkään nyt ihan määrättömästi ole... Siis apua.
Muistan, että kun muutin pois mutsin luota, mulla oli kaksi hyllyä, ja niihin mahtui kaikki mun kirjat, elokuvat, ompelukamat sekä moni muu tilpehööri. Nyt toisessa niistä on mun leffat, toisessa about 2/3 mun kirjoista. Jos oon vajaassa kymmenessä vuodessa onnistunu haalimaan näin saatanasti kamaa, hirvittää ajatella tilannetta sen seuraavan kymmenen vuoden päästä...
-
Hehhee, Cele! Tutulta kuulostaa. ;D
Minä myös tunnustaudun kirja- addiktiksi, ja jokaikisestä opuksesta, tarpeettomastakin, luopuminen sattuu paljon. Tosin nyt olen oppinut käsittelemään kokoelmaani huomattavasti järkevämmin, ja pystyn myös luopumaan jostakin tarpeen tullen. Vielä on paljon niitäkin kirjoja, joita haluan palavasti ja pikkuhiljaa, mutta maltilla kasvatan kirjastoani.
Elä huoli. Kyllä jokaiselle tulee se tietty lakipiste, jonka yli ei halua mennä mitä tulee kaikenmoisen romun haalimiseen. Itselleni on kirkastunut monien muuttojen myötä ne tietyt rakkaat huonekalut mistä ei halua luopua, mutta kaikki muu joutaa mennä. Ihminen ei lopultakaan kovin paljoa kamaa tarvitse, siis oikeasti. Hamsterit erikseen. ;)
zilah
-
Koska kaikkia kiinnostaa mun lätkäavautumiset... mutta mua vihastutti viime yönä, kun katsomo buuasi omille pelaajilleen. :o :o :o Joo, yleisö New Yorkissa on kriittistä ja kriittistä saa ollakin, mutta on kriittisyys nyt vähän eri asia kuin buuata omilleen maalin tai kahden maalin tappioasemassa, kun peliaikaakin on jäljellä tasoitukseen vaikka kuinka paljon. :P Enpä muista yhtä huonoa yleisöä ennen todistaneeni, mutta jotenkin kiukutti kuulla se. Hiljaisuuskin on parempi kuin se, että käännytään omia vastaan, vaikka peli on vielä käännettävissä. Saamarin luuseriyleisö ansaitsekaan voittavaa joukkuetta. >:( >:(
-
Koska kaikkia kiinnostaa mun lätkäavautumiset... mutta mua vihastutti viime yönä, kun katsomo buuasi omille pelaajilleen. :o :o :o
Haha, tää oli kyllä jo sellainen avautuminen, että jopa urheilusta täysin pihalla olevakin tajuaa ketutuksen!
Ja uskon kyllä, että ärsytti todistaa tuota, mulla palaa kans aina käämit tällaisen luuseri-meiningin kanssa. Vaikka olisi viimeiset sekunnit pelissä ja oma joukkue kuinka pahasti tappiolla, niin ei sitä nyt omalle buuata :o
Elä huoli. Kyllä jokaiselle tulee se tietty lakipiste, jonka yli ei halua mennä mitä tulee kaikenmoisen romun haalimiseen.
Heh heh, minusta tuntuu, että se piste alkaa olla jo kohtuullisen lähellä... En ole pysynyt vielä yhdessäkään kämpässä kovin kauaa, muutto tullut aina vuoden tai puolentoista kuluttua, joten muuttoja on tähän elämään mahtunut kans ihan kiva määrä ja aina on tavaraa karsiutunut... Ehkä nyt yritän vaan katsoa tätä siltä kannalta, että ei haittaa, jos en kauheasti vielä osaa kirjoja eteenpäin antaa -- en ole tavaraan hamsteri-tyylillä hukkumassa, kun kerran jo tässä vaiheessa iski kova tarve romppeiden karsimiseen :D Kun olen minä kova materialisti ja tykkään haalimisesta, mutta en halua joka nurkan olevan tupaten täynnä...
-
Siitepöly vaivaa täälläkin suunnassa on. Mies köhii ja niiskuttaa, vaikka sillä on siitepölyt aika hyvin siedätetty allergialistalta jo kersana, mutta nyt on niin pahana, että sillä on kaikki maailman tropit käytössä. Mäkin oon tukkonen, vaikken allerginen olekaan. En sitten kyllä tiedä onko flunssaa vai pölyallergiaa. Epäiltiin pikkurimpsilläkin siitepölytukkosuutta, mutta ei kuulemma noin pienellä vielä voi olla ja se paljastukin sitten rs-virukseksi, minkä takia hengailtiin pari päivää lääkittävänä sairaalassa.
Oli kyllä sunnuntaina niin hanurista, kun aateltiin et mennään käymään päivystyksessä kun neiti oli niin tukkonen ja hengitys rohisi ja vinkui. Tottakai nelikuinen vauva, jolla on hengenahdistusta selviää nopeasti pois päivystyksestä, kun sen pitäisi aika hyvin mennä jonojen ohitse. VÄÄRIN! Mentiin vähän ennen yhtätoista aamulla paikan päälle, hengailtiin peruspäivystyksessä ainakin kolme tai neljä tuntia venaillen milloin lääkärille ja milloin hoitajalle. Sitten päästiin jopa lastenpäivystykseen (koska ei se peruspäivystyksen lääkäri voinut mitään oikeita päätöksiä tehdä), missä jouduttiin odottamaan taas ainakin kolmisen tuntia ennen kuin lääkäri pääsi edes paikalle (ymmärrettävää kyllä, että se oli jumissa kiireellisen potilaan kanssa) ja sitten piti hengailla siellä vielä hoitokertojen välissä puolisentoista tuntia, minkä jälkeen vihdoinkin päästiin osastolle siinä ennen seitsemää.
Ihan hemmetin moinen nälkä, koska enhän mä aamulla aatellu, että tarvisin evästä mukaan, kun ajattelin et ne just vaivautuu kuuntelemaan keuhkot ja käskee hoitoo lepäämällä kotona. Oli mulla onneksi mieheke ja neidin kummisetä odottelukaverina (kummisetä tuli pelaamaan pikku-ukoilla viikonlopuksi ja joutui sunnuntaiksi jumiin päivystykseen) ja ne pysty hakemaan kanttiinista sämpylät, mutta nekin joutui lähtemään neljän maissa, joten enhän mä sitten mitään evästämään voinut lähteä, kun piti odotella lääkäriä.
Hieman kypsytti ja musta oli ihana, kun osastolla hoitajatkin oli ihan järkyttyneitä siitä, että jouduttiin oottamaan niin kauan. Mutta siellä osastolla saatiinkin sitten niin hyvää hoitoa ja oli oikeasti viihtyisää. Oli oma huone, missä oli pleikkari ja mahdollisuus katsoa kasa lastenleffoja, kumpaakaan en tosin hyödyntänyt kun en osaa pelata ja mulla oli omaakin tekemistä mukana. Sain ruuat siellä, koska olen imettävä äiti ja nekin kannettiin suoraan huoneeseen ja hoitaja ravasi paikalla nappia painamalla ja muutenkin varmistelemassa, että vauvalla on kaikki hyvin. Kaksi yötä oltiin ja sitten lääkäri totesi, että on parantunut niin hyvin, että päästään jo kotiin. Käytiin me sitten vielä tiistai-iltana lääkeannoksella, mutta ei eilen aamulla enää onneksi tarvinut, kun pikkuneiti on jo niin hyvässä kunnossa. Niiskuttaa vähän ja yskii limaa, mutta se kuuluukin asiaan.
-
No oho, kylläpäs laittoivat odottamaan! Mä olisin varmaan hermostunut... Hyvä kuitenkin että beibi on paranemaan päin :)
-
Nykyään ei taida kannattaa olettaa yhtään mitään, mitä terveydenhoitoon tulee. :P En minäkään olisi uskonut, että nelikuukautisen kanssa saa ottaa noin kauan. ???
-
Järkyttävää o.0 toisaalta sitä tuntuu joutuvan odottamaan tuntikausia aina, jos ei pää ole kainalossa. Mut tärkeintä on, että neitokainen sai apua ja voi paremmin <3
Mua ketuttaa, kun en osaa heittää työstä vapaalle kovinkaan nopeasti, vielä hitaammin toisinpäin. Ja sit taas toisaalta, kun esim. heitän vapaalle, niin meen sinne niin totaalisesti, että kestää viikon opetella töihin. Ja kun taas oon työputkessa, en osaa heittää vapaalle ihan tuosta vain. Tai pitäisikö sanoa, etten uskalla, koska kohta a.
Miksei sitä voisi olla normaalimpi tämmöisissä asioissa :F tekisi päivän töitä, sitten illalla kaivaisi kirjoitukset esiin ja nakuttelisi jotain. Joskus kirjoitin toisella kädellä ja tein töitä toisella, saatoin jopa välissä lukea tenttiin eikä mitään ongelmaa. Nyt tämmöistä :F
-
Ja sit taas toisaalta, kun esim. heitän vapaalle, niin meen sinne niin totaalisesti, että kestää viikon opetella töihin.
Tiedän tunteen!
Mulla nyt ei ole mitään ketutusta aiheesta, mutta jännittää kyllä ihan perkeeest (enimmäkseen ihan silleen hyvällä tavalla, onneksi). Oon nyt ollut melkoisen vapaalla jo reilun kuukauden, ja huomenna pitäisi mennä uuteen duuniin! Ööää apua, miten minä veteläksi valahtunut ja lojumiseen tottunut mato muka saan mitään aikaiseksi?! :D
-
Pitäisi keskittyä saattamaan opinnot loppuun, mutta en pysty, kun vaan yhtä aikaa vituttaa ja itkettää. Ei edes kauempaa pysty seuraamaan, miten toinen ihminen tuhoaa toisen elämän ja sitten kuulen jo toiseltakin taholta, kuinka vähän empaattinen ihminen olen! Hitto, etteks te tajua, ettei pysty, jaksa eikä kestä! :'( Ei ole ikinä pystynyt, kestänyt eikä jaksanut! Kun koko elämän vaan katsoo vierestä, kuinka toinen ihminen käy hengen ja fyysisen terveyden päälle eikä siihen voi mitenkään vaikuttaa ja nyt se henki vaikuttaa kohta tulevan päätökseen. :'(
-
Voi hyvänen aika, Liz! Kuulostaa kamalalta. Läheisten ongelmat, ja varsinkin noin rankoilta kuulostavat ovat aina ikävää seurattavaa. En kyllä millään usko, että kukaan joka sinut todella tuntee, pitää sinua epäempaattisena.
Uskon, että tuossa tilanteessa on viisainta jos kuitenkin yrität keskittyä opintoihisi. Niin hirveää kuin se onkin, niin jos ihminen itse ei halua apua, niin vaikeapa sitä on väkisinkään antaa. Kuulostaa kyllä varmaan julmalta sanoa näin, mutta jos sitä menee liian syvälle mukaan toisten ongelmiin, niin on pian itsekin suossa kaulaansa myöten. Kyllä jokaisella on oikeus ja velvollisuus suojella itseään ja omaa mielenrauhaansa kuitenkin.
Hirmuisesti tsemppiä! Vähän vielä kun jaksat rutistaa, niin kyllä se helpottaa.
zilah
-
Komppaan kyllä täysillä zilahia. Auttaa voi vain sitä, joka haluaa tulla autetuksi ja osaa tarttua muutokseen.
Ja empatiakyvyn puutteesta syyttäminen... no, niin. Kyllähän sitä jokainen välillä tarvitsee vaan ymmärtäväistä olkaa, jota vasten itkeä, mutta jos tuollainen on jo jatkunut pitkään, niin ei sillä empatialla enää mitään tee. On vaan tervettä olla eläytymättä vahvasti sellaisen ihmisen fiiliksiin, joka jää makaamaan paskaan ja antaa lapata sitä itsensä päälle. Sitä paitsi jos mulla itselläni on vaikeaa, en halua lähipiirini heittäytyvän yliempaattiseksi ja uppoavan suohon kanssani.
-
Hemmetti minkälaista paskaa ne osaa saada Mtv:llä eurovaalitenteistäkin! Hirveää pelleilyä koko touhu! Onko ihmiset oikeasti noin tyhmiä vai johtuuko sekin nykyisestä pikamediasta. Tärkeintä näytti olevan twiitit eikä asiat. :o :o
-
^ aina kun tulee puheeksi vaalit tai paneelit, kerron itsekin olleeni vaalipaneelissa tänä keväänä. Taikaministerivaalipaneelissa.
Tälläisinä aikoina kuulee kyllä paljon jännää, pidän isoimpana syynä ehdokkaiden (epätoivoiselta vaikuttavaa ja toisinaan varsin turhauttavaa) yritystä saada mainetta. Joku mies paasasi tänään Keskustorilla apokalyptiseen henkeen koneiden vallankumouksesta. Paikansin äänen vihreiden kojun suuntaan. Tajusin kyllä pointin, mutta nauratti silti. Siltä olen aina kuviteellut juopuneiden kylähullujen kuulostavan:D Käy tavallaan sääliksi monia, jotka oikeasti vaikuttavat päteviltä ja fiksuilta ihmisiltä, mutta eivät viihdy kameran edessä tai hallitse mediaa. Onhan media tärkeää, mutta haluaisin silti arvostaa järkeä ja taitoa karisman edelle. Toisaalta monet osaavat tuoda itsensä julki sekä tehokkaasti että vähällä mediakuohunnalla, sitä arvostan.
-
No melko hukassa ollaan, jos eurovaalien suomalaiset ääniharavat ennusteiden mukaan on Aleksander Stubb ja Jussi Halla-aho. Miksi ihmiset pitää huonona sitä, että yritettäisiin pitää ihmisistä huolta? Sen sijaan ne suosii niitä, jotka ajaa käytännössä huononnuksia tavallisen ihmisen elämään suurpääoman eduksi? Vai onko kaikki muut vaan niin rikkaita tai luulee olevansa, että ne kuvittelee hyötyvänsä Kokoomuksen politiikasta. ;D En voi käsittää, saamari. En voi.
-
Vai onko kaikki muut vaan niin rikkaita tai luulee olevansa, että ne kuvittelee hyötyvänsä Kokoomuksen politiikasta. ;D
Siis ne on just niitä pällejä, jotka ei haluaisi maksaa veroja ollenkaan ja valittaa niiden korkeudesta kovaan ääneen (tai sit tekee duunia pimeänä), ja vähän ajan kuluttua kiroilee sitä, kuinka terveyskeskuksissa on hirveät jonot ja kaikki vastaavat palvelut muutenkin perseestä :(
-
^Niinpä!
Muttamutta. Oon jo pitkään ollut sitä mieltä, että koulussa pitäisi opettaa enemmän puhdasta yhteiskuntaoppia pakollisena aineena kaikille. Ihan näin Suomen sellaista. Päätöselimet ja vaalit käydään läpi tosi pinnallisesti, puolueiden selvittely jätetään jokaisen oman aktiivisuuden varaan ja noh, taloutta nyt ei tajua oikeasti kuin tosi harva. Koska sitäkään ei opeteta! Taisi olla Hesarissa jonkun yliopistosedän juttu siitä, että ihmiset ei oikeasti tiedä, mitä äänestämänsä puolueet ja ihmiset ajaa, elävät vain mediapöllyissä.
-
Taisi olla Hesarissa jonkun yliopistosedän juttu siitä, että ihmiset ei oikeasti tiedä, mitä äänestämänsä puolueet ja ihmiset ajaa, elävät vain mediapöllyissä.
Tähän tulokseen minäkin oon tullut ihan vain ihmisten kanssa juttelemalla. Mulla itsellänikään ei ole mitään asiantuntemusta taloudesta, tai politiikasta, mutta jotenkin tuntuu tosi oudolta kun törmää ihmisiin, jotka kyllä äänestää, mutta eivät ihan oikeasti tiedä miksi äänestävät just kyseistä puoluetta, tai mitä kyseisen puolueen pääperiaatteisiin kuuluu. Useat eivät ole koskaan edes pysähtyneet miettimään mitä heidän äänestämänsä puolue juuri heille tai yhteiskunnalle yleensä tarjoaa. Aika monet äänestää vain sitä puoluetta, mitä heidän isänsä, isoisänsä ja ties mihin asti ylenevässä polvessa ovat äänestäneet, eivätkä koskaan ole tulleet ajatelleeksi miksi. :o
-
Kuusi vuotta sitten kun sain äänioikeuden, äänestin juuri sitä henkilöä kunnalisvaaleissa, jota äitini ja isäni kehottivat äänestämään. Sen jälkeen olen ollut asiasta hieman valveutuneempi ja tehnyt joitakin vaalikoneita ja katsellut pikahaastatteluja edes hieman ennen äänestyspäätöksen tekoa. Tänä vuonna myönnän, että en kiinnittänyt mitään huomiota eurovaaleihin. Tein Ylen vaalikoneen ja tein päätökseni sen perusteella. En valinnut ensimmäistä enkä edes ketään 20 parhaiten mätsäävän joukosta, vaan ensimmäisen joka näytti ja kuulosti siltä että kehtaan äänestää häntä. Puoleenkin itseasiassa valitsin itseasiassa sillä hetkellä, mutta se oli jo oikeastaan aika ennalta selvä ratkaisu sillä olen kuitenkin sillä silmällä vilkuillut uutisotsikoita ja SK:n juttuja. Ehdokkaasta, jota äänestin, en ole koskaan aiemmin kuullutkaan, enkä enää muista edes hänen nimeään tai numeroaan, mutta ihan pätevältähän tuo vaikutti.
-
Mä kun olen seurannut näitä eurovaalitilaisuuksia ja väittelyitä, niin kyllä on tullut harvinaisen selväksi, että nämä on paitsi pelkät henkilövaalit, nimenomaan mediahölynpölyvaalit, jossa ei oikeastaan ole väliä sillä, puhuuko oikeasti asiaa vaan sillä näyttääkö mediassa hyvältä ja pätevältä, kun eivät ihmiset vaivaudu ottamaan asioista selvää, koska se on oikeasti vaikeaa. Oikea päätöksenteko on piilotettu, eikä sen pitäisi olla niin, mutta kai se sopii monelle päättäjälle.
Tänään kuulin jonkun nuoren jannun kovaäänisesti kertovan kuinka hän oli äänestänyt Jussi Halla-ahoa, koska se on sitä mieltä, että Suomeen saa tulla töihin muttei sossun varassa elämään. Olikohan tältä tyypiltä mennyt ohi myös se, että Jussi Halla-aho on muun muassa sitäkin mieltä, että demokratia on turha, kun pitää vaikeita päätöksiä tehdä, toisin sanoen ne pitää saada tehdä armeijan voimalla ja poistaa lakkoilu vaikka väkivallalla? Tosissaan työntekijöiden asialla tämä Halla-aho.... ::) Yksi ärsyttävä asia on se, että kannatetaan jotakin ihmistä jonkun tietyn mielipiteen takia eikä katsota ollenkaan kokonaisuutta, mitä kyseinen ihminen edustaa. Mutta sekin vaatisi hiukan perehtyneisyyttä.
-
Ei äänestäjien tarvii niin kauhean perillä olla asioista, ei ole ehdokkaatkaan; https://www.youtube.com/watch?v=7KZqKKutwRk (https://www.youtube.com/watch?v=7KZqKKutwRk)
Siis onhan se hirveän kiva, että ehdolle voi asettua kuka vaan eikä tarjolla ole pelkkiä kehässä kauan pyörineitä ammattipoliitikkoja, mutta herramunjee!!! Myötähäpeä melkein esti katsomasta loppuun asti. Melkein ;D
-
Aika monet äänestää vain sitä puoluetta, mitä heidän isänsä, isoisänsä ja ties mihin asti ylenevässä polvessa ovat äänestäneet, eivätkä koskaan ole tulleet ajatelleeksi miksi. :o
No selittäisi ainakin, miksi Kokoomus on niin suosittu, kun muistellaan sisällissodan voittaneita... karua.
Mua ottaa päähän se, että raha rulettaa niin kovasti. Näkee selvästi, keillä on enemmän ja keillä vähemmän rahoitusta, kun samojen tyyppien mainoksia pyörii kaikkialla. Saattaahan tässä paikallisia erojakin olla. Mutta en ole nähnyt omien lemppareideni mainoksia kertaakaan missään muualla kuin netissä, sielläkin etsinnän tuloksena. Toisaalta on monilla ei-niin-porvaripuolueillakin selvästi isot rahat pelissä.
Hehhee, toissa vappuna opin kourallisen uusia puoluevitsejä, kun kiertelin keräämässä ilmaisia lentoilmapalloja ;D nyt tiedän, että light-limsat on seurausta kommunismista.
-
Niin, kun puhutaan demokratiasta ja ihmisten tasa-arvosta, niin eihän vaaleissa mikään demokratiakaan toteudu, kun ne pääsee näkyviin, joilla on eniten rahaa käyttää vaalikampanjoihin. Tietysti Kokoomuksella on enemmän kuin muilla, koska ne ajaa raharikkaiden etuja. Vaalit olisi ehkä tasa-arvoisemmat, jos voitaisiin laittaa joku todella kohtuullinen katto sille, paljonko rahaa vaalikampanjaan saisi käyttää, mutta sekin lisäisi vaan byrokratiaa. :P
-
Minä ihan oikeasti toivon, että tää foorumi alkaa pysyä paikallaan vähän vakaammin. Ketuttaa tällainen epävarmuus, kun ei ikinä tiedä ollaanko täällä paikalla vaiko ei. >:(
zilah
-
Mä sain tänä aamuna työnantajalta tekstarin, että meidän koko tiimi lopetetaan tänään ja kaikki vaan potkitaan pois. Aika karu fiilis jäi ja tuli ihan puskista *x* Mun sopimus oli kumminkin elokuun loppuun ja oon hyvä työntekijä... että yrittääppä nyt tässä vaiheessa sitten saada jostain töitä, mukavasti keskikesällä. Mä oikeasti luulin, että olisin saanut olla siellä koko kesän ja puhuivat sopimuksen jatkamisesta talvellekin.
-
Mä sain tänä aamuna työnantajalta tekstarin, että meidän koko tiimi lopetetaan tänään ja kaikki vaan potkitaan pois. Aika karu fiilis jäi ja tuli ihan puskista *x* Mun sopimus oli kumminkin elokuun loppuun ja oon hyvä työntekijä... että yrittääppä nyt tässä vaiheessa sitten saada jostain töitä, mukavasti keskikesällä. Mä oikeasti luulin, että olisin saanut olla siellä koko kesän ja puhuivat sopimuksen jatkamisesta talvellekin.
Mitä sun sopparissa lukee? Ootko selvittänyt onko toi laillista vaan yhtäkkiä potkia pihalle, jos soppari on tehty elokuun loppuun?
-
Joo, mitä ihmettä, culliina?! Kuulostaa kyllä todella oudolta hommalta, ja varsinkin, kun tuollainen ilmoitus hoidetaan tekstiviestillä. Hohhoo, kyllä aina alkaa vituttaa kun kuulee tällaisista työnantajista/esimiehistä, jotka hoitaa yhteispelin ihan vasemmalla kädellä... jos silläkään.
-
Joo, mitä ihmettä, culliina?! Kuulostaa kyllä todella oudolta hommalta, ja varsinkin, kun tuollainen ilmoitus hoidetaan tekstiviestillä. Hohhoo, kyllä aina alkaa vituttaa kun kuulee tällaisista työnantajista/esimiehistä, jotka hoitaa yhteispelin ihan vasemmalla kädellä... jos silläkään.
No sanokaas muuta! Kannattaa oikeasti tarkistaa, onko kyseessä ollenkaan lainmukainen irtisanominen ja ellei ole, niin ei kun riitauttamaan asia. Kyllä niitä työnantajia on valitettavasti paljon, jotka ns. kierrättävät orjatyövoimaa, mutta kun pitäisi maksaa ammattilaisille, niin heti on kauhea vinkuminen että kun ne on niin ja niin kalliita... >:(
zilah
-
^Kyllä se lain mukaista on ja viikon irtisanomisaika lukee sopparissa, sitä noudatetaan. Tekstarissa oli myös käsky tulla vielä sinä päivänä töihin ja vietettiin eri hilpeät lopettajaiset eli sentään sai nähdä ihmiset vielä naamatusten. Tuli todellakin puskista ja siitä en tykkää yhtään, mutta ei ne mihinkään laittomaan sortuneet ole. Hoitivat asian muuten hyvin, mutta olisi vain voinut vähän ennakkoon ilmoittaa. Työntekijöitä vain sorretaan työnantajan turvallisuuden nimissä. Mutta yay, viikon loma -.-
-
Ärsyttää, kun kaiken tavaran laatu alenee jatkuvasti niin kuin lehmän häntä. >:( Tilasin suomalaisesta firmasta pari tosi isoa säkkituolia, joista olen haaveillut pitkään. Kun sain tuolit, kävi ilmi, että toisessa oli reikä, josta täytteet tursusivat ulos. En jaksanut alkaa palautusrumbaan, joten paikkasin tuolin itse. No, sitten kävi ilmi, etten kuitenkaan voi käyttää tuoleja, koska ne haisevat voimakkaasti ja saan hajusta pahan hengenahdistuksen. Tervekeuhkoisetkin alkoivat yskiä. Liekö kyllästetty jollain formaldehydillä. Tekisi mieli tehdä ilmoitus Tukesiin.
-
Muistin taas, miksi minua ärsyttävät aivan tajuttomasti jotkut uskovat ihmiset. Tänään Raamatun totuuksia on päässyt laukomaan kristillisdemokraatti Marjatta Räty (https://pbs.twimg.com/media/BskQO05CEAATurf.jpg), joka vaatii festareille ennakkosensuuria, joka vahtii, että esitetty musiikki on kaunista eikä vääristele Raamatun totuutta. Tässä yhteydessä mulla hirttää aina kiinni siihen, että ihminen kehtaa väittää edustavansa sitä totuutta tai tietävänsä, mikä on Raamatun totuuden vääristelyä. Raamattua kun voi jokainen lukea myös itse ja miettiä tykönään/ratkaista Jumalasuhteessaan, että mikä uskon tärkein sanoma ja totuus on. Tuossakin kirjoituksessa selvästi kauhistavinta on se, että on suudeltu juuri samaa sukupuolta olevien kanssa, vaikka varmaan se täyttäisi huoraamisen sekin, jos olisivat eri sukupuolta. Onko se Raamatun totuus todella se, että harjoittakaa ennakkosensuuria, aivopeskää nuoriso uskomaan juuri niin kuin te haluatte heidän uskovan ja piilottakaa totuus vai olisiko se sittenkin se lähimmäisen rakkaus? Kielletäänkö siellä Raamatussa suuteleminen ja rinnastetaanko se huoraamiseen?
Siis onhan tuossa ihan asiaakin siinä mielessä, että nuoriso ottaa esimerkkiä, mutta näyttää silti eniten hirttäneen kirjoittajalla kiinni tuohon homosuudelmaan. Pahinta esimerkkiä siis nuorille näyttää sellainen ihminen, joka kehottaa rakastamaan kaikkia sukupuolesta riippumatta.
//Toi kirjoitus sanoo, että tarjolla on paljon parempaakin kuin homosuhde, nimittäin todellinen heterosuhde. ;D Sanotaanko niin Raamatussa vai onko kirjoittajan omakohtainen kokemus? ;D
-
Musta tuossa tekstissä todelliseksi helmeksi nousi se, että tämä mielestään tärkeistä ajankohtaisista asioista puhuva kaupunginvaltuutettu on tekstiinsä merkinnyt, miten monta markkaa festarilippu maksaisi. Ollaan tässä ajan tasalla todellakin, eihän se euro ole ollut meillä käytössä kuin vasta... nelisentoista vuotta!!!
Kaiken ärsyyntymisen ohella musta on omalla tavallaan jopa liikuttavaa, miten kovasti nämä tällaiset huolestuneet tantat kuvittelevat nuorten ottavan mallia idoleistaan. Että nuoriso etsisi niistä ääripää-meininkiä julistavista rokkikappaleista "totuutta" tai omaksuisi keikkalavalla nähdyn show'n käsitykseksi perhe-elämästä. Ehkä meidänkin pitäisi olla huolissaan näistä kukkahattutädeistä, jotka selvästi itse omaksuisivat käytökseensä sokeasti kaiken sen, mitä kivaa musiikkia tekevät taiteilijat sanovat ;D
-
Mä en kiinnittänyt markkoihin huomiota, koska kuulun itse edelleen niihin ihmisiin, jotka miettii jatkuvasti paljonko joku euromäärä olisi vanhoina markkoina. ;D Noille fanaatikoille tuppaa olemaan täysin vierasta omilla aivoilla ajatteleminen, koska ne itse uskoo omiin esikuviinsa. Siksi ne jatkuvasti korostaakin esimerkin voimaa ja sitä, että tietynlaista musiikkia tai tietynlaista kirjallisuutta ei saisi ollenkaan olla olemassa (tai ainakaan uskovat eivät saisi sellaisia kirjoja lukea). Ne elää vahvassa hierarkkisessa maailmassa, jossa auktoriteettejä ei kyseenalaisteta. Nämä auktoriteetit on näille ihmisille niitä idoleita.
-
Normaalisti pidän säästä valittamista ajanhukkana, koska se on kuitenkin asia jolle emme mitään voi. Nyt on pakko kuitenkin purkautua. Tämä helle on kertakaikkiaan tappava, ja kiljun riemusta kun se vihdoin päättyy. Mieluummin vaikka loskaa, paskaa ja pakkasta kun tätä hirveää kuumuutta, joka lamauttaa toimintakyvyn täysin. Koko ajan on turvonnut, hikinen ja huono olo.
Nonnih, jo helpotti. Ja seuraavaksi menen kylmään suihkuun.
zilah
-
Äh, onnistuin astumaan naulaan, tai oikeastaan kahteen naulaan. Nyt istun jäykkäkouristusrokotettuna päivystyksessä ja odotan antibioottikuuria. No, tulipahan nyt sitten hankittua se vuosikausia venynyt tehosterokote. ::)
-
Normaalisti pidän säästä valittamista ajanhukkana, koska se on kuitenkin asia jolle emme mitään voi. Nyt on pakko kuitenkin purkautua. Tämä helle on kertakaikkiaan tappava, ja kiljun riemusta kun se vihdoin päättyy. Mieluummin vaikka loskaa, paskaa ja pakkasta kun tätä hirveää kuumuutta, joka lamauttaa toimintakyvyn täysin. Koko ajan on turvonnut, hikinen ja huono olo.
Heh, hyvä kun avauduit, niin mun ei tarvitse -- on niin vitun läkähdyttävä keli, ettei jaksa kunnolla edes valittaa ;D Tenttikirjoihin keskittyminen on aika hiton hankalaa.
-
No on se hyvä, että avautumisestani on yleisempääkin hyötyä. ;) Ja voi ei, Nappeli! Kurjaa tuollainen on aina, mutta haava tällä helteellä ei paljoa naurata. Paranemisia.
zilah
-
Joo, Nappeli, kato että putsaavat haavan useampaan kertaan, mätäkuu alkoi justiinsa! :F
-
Haava on luultavasti paranemaan päin, mutta en uskalla ihan vielä hurrata.
LOL, onnistuin ärtymään tänään kyllä mitättömästä asiasta. Tai no, kipinä ärtymykseen on mitätön, mutta se mikä ärsyttää on kylläkin isompi ja vakavampi ilmiö.
Kyse on siis ihmisten kommeteista siihen kun Megadeth (=Dave Mustaine, tunnettu kusipää ja diiva) määräsi Mustan Barbaarin keikan seis ihan toisella puolella festarialuetta ja Barbaarilta katkaistiin sähköt. Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä kommentoi asiaa tyyliin: mikä Barbaari? Nevöhööd! Kauheaa kuraa koko Barbaari. Koko Barbaarin musiikki pitäis deletoida, jne. jne.
Eli ihmisten mielestä on ok kohdella kaikkea sellaista täysin sysipaskasti, mistä he itse eivät henkilökohtaisesti tykkää? WTF? Itse olen suuri metallimusiikin ja Megadethin ystävä, mutta Mustaine on kusipää paska, on aina ollut ja tulee aina olemaan, enkä koskaan ole hyväksynyt kyseisen herran diivailuja kohdistui ne sitten kehen tai mihin hyvänsä. Joku Musta Barbaari on luultavasti täysi kammotus musiikillisesti, mutta vaikka siellä olisi ollut Tuksu Tukiainen, ei kellään ole oikeutta vetää toiselta artistilta sähköjä poikki pelkästään sen takia, että on itsellä noussut pissa päähän.
Missä ihmisten oikeudentaju nykyään on? Eikä tämä kysymys koske vain tätä yhtä vähäpätöistä tapausta, vaan asiaan törmää jatkuvasti ja hyvinkin vakavien asioiden äärellä. Järkyttävä asenne, että turpaan vaan kaikelle mistä itse ei tykkää. Ei anneta mitään oikeutta, eikä kohtuutta, jos sattuu olemaan omasta mielestä paska tyyppi/asia/ilmiö.
-
Lueskelin minäkin kommentteja tosta festari-keissistä Facebookissa, ja olen Nappelin kanssa ihan samoilla linjoilla -- on meinaan hetkittäin todella järkkyä kamaa. Lisäksi en voi ymmärtää, miten jengi kehtaa jossain naamakirjassa julkisesti omalla nimellään postata sellaisia rasistisia herjoja, huh huh vaan.
Plus musta on aina kiinnostavaa, miten tässä heti keskustelu siirtyy itse tapahtumista siihen, mitä mieltä on kenenkin musiikista. Siis just tolla Nappelin mainitsemalla "vittu mitä paskaa tää Barbaarin musa on", yms. Jonkun verran on vuosien varrella tullut seurailtua silleen vasemmalla silmällä julkista taide-keskustelua, ja heti kun ei jostain teoksesta/näyttelystä pidetä eikä se anna Just Mulle Itselleni mitään, argumentit luisuvat sinne "ei tämä ole taidetta" -raiteille. Ja aina pitää mollata taiteilijaa laittamalla se ammattinimike heittomerkkeihin.
Ja oma ketutus: Ei perkele menin spoilaantumaan! Ihan omaa syytä kyllä oli, voi hanurien hanuri...
Suurin osa spoilereista ei jaksa mua haitata, ja joskus jopa ihan tahallani tsekkailen tulevia tapahtumia, koska olen kärsimätön... mutta nyt kyllä vähän korpeaa, kun ficci-keskusteluja lukiessa alkoi näyttä siltä, että minulle mieluisa hahmo taitaa kuolla. Tiedän jopa missä chapterissa mokoma paska tulee tapahtumaan :''D
-
Mitä? Eikö se ole ihan selvä juttu että mitä parempaa musiikkia soitat, sitä paskemmin saat käyttäytyä ja toisinpäin? ;D Ja onhan se nyt selvä että jos artisti on nevörhööd niin ei kiinnosta mut autas olla jos itseltä tultais viemään sähköt! Tämä on tätä nykyaikaa somessa.
-
Huhhei! No justiinsa näin. >:(
Kyllä se on ihan tosi, että julkkiksissa, niin muusikoissa kuin monissa muissakin tätä kuspäisyyttä ilmenee. Tämä ilmiö on suurin syy miksi itse jätin ammattimuusikon hommat. Eniten siinä ketuttaa se, että monet kuvittelevat diivailun olevan liki perusedellytys onnistuneelle muusikonuralle, ja kyllä minullekin sanottiin useaan otteeseen, että olen liikaa muusikko ja liian vähän diiva. Voipa olla tottakin, mutta mieluummin sentään säilytän itsekunnioitukseni kun myyn sitä noin halvalla.
Jokainen tehköön sellaista musiikkia kuin haluaa. Minusta jokaisella on yhtäläinen oikeus toteuttaa itseään taiteen keinoin niin halutessaan. Ja tuo festarijuttu nyt on muutenkin törkeä. Itsehän järjestäjät pyysivät tuon Mustan Barbaarin esiintymään, niin että olisivat vallan mainiosti voineet kieltäytyä. Jos taas herra Mustaine olisi lopettanut keikan kiukutellessaan, niin siitä vaan asianajajat kehiin sopimusrikon vuoksi... Joku roti se diivoillakin pitäisi olla.
zilah
-
Joo, Qstockin mogahan tämä on. Mutta jospa oppia ikä kaikki?
-
Joo, Qstockin mogahan tämä on. Mutta jospa oppia ikä kaikki?
En kyllä tätä usko ennen kuin näen. Tämä sama käsitys on vallinnut näissä piireissä vuodesta kivi ja keppi, eikä yksittäinen tapaus sitä horjuta mihinkään suuntaan. Ja toisaalta, miksi horjuttaisikaan, kun kaikki fanit seuraavat määkivänä lammaslaumana perässä, teki Mustaine sitten mitä tahansa. >:(
zilah
-
Ei tuosta kukaan mitään opi. Järjestäjän kommentti oli suoraan sellainen, että näitä nyt sattuu eli ei ollut ensimmäinen kerta niillekään eikä viimeinenkään, mutta isojen artistien tahdon ja pillin mukaan on tanssittava. Järjestäjän kommentista tuli kyllä vahvasti mieleen, että järjestäjä on tiennyt, ettei Megadeth soita samaan aikaan jonkun toisen keikan kanssa. Ovat ottaneet tietoisen riskin, jonka kärsijäksi joutui Musta Barbaari ja se osa yleisöä, joka oli tullut sen takia, mutta laskennallisestihan siinä on pienempi riski kuin siinä että Megadeth ottaa nokkiinsa ja jättää soittamatta.
Musta on ärsyttävää, että ihmiset voi sivuuttaa musiikkojen mulkkuuden toisia kohtaan niin helposti vain sillä perusteella, että tykkää musiikista. En itse menisi tunnetun mulkun keikalle ja jos ei ihmiset menisi sinne ja tuomitsisi muutenkin mulkkuuden osoitukset toisia kohtaan, ei nämä artistitkaan voisi olla mulkkuja, koska se vaikuttaisi niiden elinkeinoon. Siis hyvänen aika, mitä muutakin paskaa näihin liittyy kuten että Megadethillä se, että tarjoilulistaan ei voi sisältyä savukalaa, koska savukalan haju ällöttää. Tai yleisössä ei saa olla Metallica-paita päällä. Naurattaa myös herkkähipiäisyys yhdistettynä hevimusiikkiin. Aikamoinen imagokolaus, jos hevistarat on tuollaisia. ;D En kehtaisi olla hevari. ;D
-
Ei tuosta kukaan mitään opi.
Musta on ärsyttävää, että ihmiset voi sivuuttaa musiikkojen mulkkuuden toisia kohtaan niin helposti vain sillä perusteella, että tykkää musiikista. En itse menisi tunnetun mulkun keikalle ja jos ei ihmiset menisi sinne ja tuomitsisi muutenkin mulkkuuden osoitukset toisia kohtaan, ei nämä artistitkaan voisi olla mulkkuja, koska se vaikuttaisi niiden elinkeinoon.
Nimenomaan näinhän se tulee menemään. Ketuttaa kyllä kuin pientä eläintä, mutta minkäpä tälle voi. No sen verran tosiaan voi, että itsekin kierrän kaukaa kaikki diivat, joiden ego on isompi kuin se musiikillinen osaaminen... Vaikkei ehkä minun rahani menetys merkkaa paljoakaan, niin jos jossain vaiheessa joku muukin havahtuu tekemään saman, niin se saattaa jo alkaa vaikuttaa.
Toiveajatteluahan tämä tietysti on, mutta toivossa on hyvä elää. ::)
zilah
-
Ketutuksesta ja mulkuista tulee mieleen toinenkin vakio ärsytyksen aihe. Elitismi, joka on kovin valikoivaa sen suhteen, että mikä on sitten sitä eliittiä. Kun itse on vaikea nähdä suuria ansioita esimerkiksi teksteissä, jotka on pelkkää provosoivaa länkytystä ja sitten annetaan ymmärtää, että näistä pitäisi ottaa mallia, koska ne saa huomiota, niin menee sormi pikkaisen suuhun, kun toisaalta koko ajan muka vaaditaan laatua ja analyysiä. Kertoisiko joku mitä laatua on tyhjänpäiväisessä provossa, josta analyysi oikeasti puuttuu kokonaan? Se on hauskaa, kun ihmiset ei voi myöntää ääneen faktoja eli sitä, että laadun määrittää näillä elitisteilläkin todellisuudessa huomio, mutta eihän sellaista voi tunnustaa, jos ollaan itsensä vakavasti ottava foorumi. ;D Paheksutaan heikkotasoisia foorumeita, mutta todellisuudessa halutaan itse se huomio, minkä ne saa, joten kehitytään kohti sitä samaa ja yritetään pettää itseä sillä, että se onkin laadukasta, kun me tehdään se. ;D Samaa paskaa se on vaikka sen tekisi itse. ;D
//Sinänsä naurattaa kyllä, että mua nykyisellään häiritsee pelkkä provo. Kaiken järjen ja menneisyyden mukaan sen pitäisi olla mun leipälaji ja sellainen, mistä mä tykkään. Ehkä se häiritsee, kun muut tekee sitä? ;D Tai sitten sitä on vaan tullut vanhaksi, kun oikeasti etsii netistäkin enemmän jotain missä on järkeä kuin jotain, mikä vaan pyrkii vetoamaan tunteisiin sisältämättä oikeasti mitään oikeaa asiaa.
-
Paheksutaan heikkotasoisia foorumeita, mutta todellisuudessa halutaan itse se huomio, minkä ne saa, joten kehitytään kohti sitä samaa ja yritetään pettää itseä sillä, että se onkin laadukasta, kun me tehdään se. ;D Samaa paskaa se on vaikka sen tekisi itse. ;D
Musta tuo on just klassisesti sitä, että kun keisari on ilman vaatteita, se on hillittömän hienoa ja suurta. Sitten lammaslauma määkii ja ylistää keisaria kelteisillään ja vakuuttelee toisilleen kuinka ainutlaatuinen sen asu on, vaikka asua ei edes ole.
//Sinänsä naurattaa kyllä, että mua nykyisellään häiritsee pelkkä provo. Kaiken järjen ja menneisyyden mukaan sen pitäisi olla mun leipälaji ja sellainen, mistä mä tykkään. Ehkä se häiritsee, kun muut tekee sitä? ;D Tai sitten sitä on vaan tullut vanhaksi, kun oikeasti etsii netistäkin enemmän jotain missä on järkeä kuin jotain, mikä vaan pyrkii vetoamaan tunteisiin sisältämättä oikeasti mitään oikeaa asiaa.
Musta tuntuu, että sua ei ärsytä tuossa se provo, vaan just se, että iso osa ihmisistä väittää sitä muuksi kuin mitä se on, eli hienoksi ja paremmaksi, vaikka se on pelkkä "alaston keisari", eli siinä ei ole oikeasti mitään hienoa sisältöä.
-
Voipi olla, mutta edes keisari ilman vaatteita ei ole yhtä ärsyttävä kuin Kokoomuksen suosion kasvu! Millä ne oikein jyllää, kun niiden keulakuvakin aiheuttaa kauhistusta ja karmii selkäpiitä? :o :o :o :o
-
Kylläpä multa niin onnistuu. Eilen autotohtorin lopputulemaodotukset vaikuttivat melko hyviltä, mutta tänään ilmenikin, että pienehkö sivuttaistömäys onkin saanut aikaan vakavia sisäisiä vammoja ja tässä tapauksessa no can do. Ei ees lainkaan peltivaurioita, vääntynyt runko vaan. Töissä on muutenkin niin raskasta, että liki kymmenen kilsaa pyörällä eestaas päivässä on liikaa varmaan jo ennen ens viikon puoliväliä. Voi että pitää olla tollo..
-
^ No mut edelleen: tärkeintä, että sulle ei tullut sisäisiä vammoja eikä runko vääntynyt <3 koska pelti on halpaa ihmishenkeen verrattuna. Vituttaahan se silti, uskon kyllä.... :E
Mut virheitä sattuu, ei me koneita olla me ihmiset :)
-
Tiedatteko mika ketuttaa? Mun mummu! Mummu lahentelee seitsemankymmenen puolta valia ja siita tulee vuosi vuodelta vaan karttyisempi ja ilkeampi. Kuskasin viime kesana mummua jos johonkin mokkireissuille sun muuta, kun han valitti kaupungin kesasta niin eiko koko matkat saanut kuulla siita, mika minussa ja jokaisessa muussa sukulaisessa on vikana. Jos laitan kortin, on kiva kun edes joskus muistan, sahkoposteihin vastataan kahden viikon viiveilla valitellen, etta kunnen koskaan pida yhteytta. >:( >:( >:(
Kylläpä multa niin onnistuu. Eilen autotohtorin lopputulemaodotukset vaikuttivat melko hyviltä, mutta tänään ilmenikin, että pienehkö sivuttaistömäys onkin saanut aikaan vakavia sisäisiä vammoja ja tässä tapauksessa no can do. Ei ees lainkaan peltivaurioita, vääntynyt runko vaan. Töissä on muutenkin niin raskasta, että liki kymmenen kilsaa pyörällä eestaas päivässä on liikaa varmaan jo ennen ens viikon puoliväliä. Voi että pitää olla tollo..
Varmaan harmittaa, mut hei jossakin vaiheessa elamaa jotain tollaista kuitenkin tapahtuu :/ Itse onnistuin tuhoamaan aitini volvon sisuskalut 19-vuotiaana...
-
Voi että Lavande! Tuollaiset ihmiset ovat lähipiirissä todella raskaita. Tiedän sen varsin mainiosti, koska oma äitini on juuri tuollainen, plus että hän on alkoholisti. Se on sellainen yhdistelmä, josta on parempi pysyä kaukana. En enää jaksa tuntea syyllisyyttä etäisistä väleistämme, sillä ei kenelläkään ole velvollisuutta alistua kenenkään likasangoksi. Ei, vaikka kyseessä olisi oma (iso)äiti.
zilah
-
Niin paljon tekemistä ja aivan liian vähän aikaa! Saiskos vuorokauteen pari ekstratuntia pelkästään ompelujutuille? Viime viikolla väänsin hiki hatussa keskiaikapukua, että sain tämän (http://4.bp.blogspot.com/-oN4HZIVMgOY/U-E3ZgyXzsI/AAAAAAAABv8/ZAsPdDmpHaY/s1600/arctosanna+3b.jpg) aikaiseksi ennen tapahtumaa. Nyt pitäisi pikavauhtia vääntää kaksi bodyä asiakkaalle ennen kuin lähden lomalle. Toinen on jo onneksi valmis. Viime marraskuussa aloitettu villakangastakki asiakkaalle on edelleen kesken, jos vaikka ennen lumia.... Ja kaappi pursuaa kankaita mistä olisi kiva tehdä itselle sekä kummitytölle juttuja, vaan mistä revit ajan kun kohta alkaa koulu ja puvustusprojekti ja kaikkea. ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.
-
Muuttaminen on aika raskasta puuhaa ja Hongkongissa on kuuma! Ruokaakaan ei ole, niin ei kauhean lujaa mene! Onneksi pitkä matka on kuitenkin ohi!
-
Kuka mut pisti vastuuseen? Perkele. Tekis oikeesti (no ainakin puolileikisti) mieli vetää itseni jojoon, sanoinko jo että perkele :F
Rasittavinta tässä kai on se, ettei ole ketään ketä syyttää. Oma moga. Kai sitä pitää lusikoida loppuun asti.....
Ons tää sitä aikuisuutta?
-
Kuka mut pisti vastuuseen? Perkele.
Komppaan.
-
Koripallokisat on vasta alussa, mutta jos vielä kerran kuulen sanan"susijengi" alan oikeasti ulvoa enkä mitään kannustushuutoa. Päivän sana on joo tuotteistaminen mutta tuossa on jotain hyvin ärsyttävää ja jos vielä pitää kuulla tuota biisiäkin: Susijengi...auuu...susijengi...auuu! Helvetti oikeasti!
-
Päivän sana on joo tuotteistaminen mutta tuossa on jotain hyvin ärsyttävää ja jos vielä pitää kuulla tuota biisiäkin: Susijengi...auuu...susijengi...auuu! Helvetti oikeasti!
Mikshän mulla alkoi välittömästi soida päässä Tepsin Hunajata? :D Sarjassa ärsyttävät kannatusbiisit...
-
Voi hyvä ihme! Hunajata oli kyllä myös hirveä piina! ;D
-
Susijengi...auuu...susijengi...auuu! Helvetti oikeasti!
Multa on tainnut mennä jotain pahanlaisesti ohi, kun en muista tällaista kuulleeni. Mutta ehkä en ole jäänyt kovin suuresta taiteellisesta helmestä paitsi. ;D
zilah
-
En tiedä onko sitä käytetty ennen viikonloppuna alkaneita MM-kisoja mutta on harvinaisen kauhea viritys. Mua kyllä riipii koko susijengi-nimitys jostain syystä. Huuhkajat vielä menetteli. Ja leijonat. ;D
-
Mua kyllä riipii koko susijengi-nimitys jostain syystä. Huuhkajat vielä menetteli. Ja leijonat. ;D
Täysin ketään dissaamatta on pakko sanoa, että mulla on ainakin viime vuosina sullottu erinäisillä foorumeilla suut ja silmät niin täyteen susi-mehuttelua, että ihan oksettaa ::) En vaan kestä. Mitään eläintä ei ole multa ikinä tällä tavalla pilattu, mutta jessus, ne sudet...
En edelleenkään seuraa urheilua millään tavoin, mutta susijengi-nimitys riipii muakin. Huuhkajat tai leijonat sen sijaan ei ole koskaan herättänyt mitään mielipiteitä mihinkään suuntaan, joten et ole yksin tämän ketutuksen kanssa. (hah, ketutus tässä yhteydessä <3)
-
Jaan täysin antipatianne susijengi-nimeä kohtaan. En tiedä yhtään mistä se johtuu, että leijonat ja huuhkajat menettelee, mutta susijengi... argh, se riipii. ::)
Komppaan kyllä aamulla radiosta kuulemaani ideaa, että nyt kun lentopallistitkin on niittämässä mainetta, niin pitäisihän nekin nimetä. Juontajat ehdottivat nimeksi varpusparvea. ;D
-
Annan ääneni varpusparvelle! ;D Helpottaa muuten kummasti tuskaa, kun ei ole ainoa, joka ei ole tykästynyt susijengi-nimeen. Koripalloilijat itsessään ei aiheuta antipatioita, vaikka helkkari onnistuivat kämmäämään johtoasemansa tämän päivän pelissä aivan viime hetkillä. :P
-
Meijän koulun mediaopiskelijat teki sen korispelin susijengille. Kiva että pääseevät tekemään "oikeitakin" pelejä, mutta kun tuotos oli aika pitkälti kopio jostain aiemmasta korispelistä, ni meni vähän maku koko hommasta. Koko kesän naamakirjassa opettajat hehkuttanut "salaista" peliprojektia ja hirveä hypetys sen julkaisemista ja sit niin... Blaah. Muutenkaan en käsitä noita eläinnimityksiä joukkuelajille. Leijonat on aina ollut leijonia, mutta hei miten huuhkajat liittyy jalkapalloon? Mistä kohtaa koriksen pelaajat näytää susilta? Kohta varmaan joku naisten joukkue nimetään kanalaumaksi urheilulajista viis?
-
Leijonat tulee luontevasti leijonavaakunasta samalla lailla kuin tre kronor Ruotsilla. Huuhkajat tulee suht luontevasti siitä, kun niiden stadionilla lenteli se huuhkaja yhteen aikaan. Mutta susijengi?? Mistä hitosta se on peräisin?
-
Kohta varmaan joku naisten joukkue nimetään kanalaumaksi urheilulajista viis?
:''''D
Sitten saman lajin miestenjoukkue voitaisiinkin luontevasti nimetä munalaumaksi ;D
-
Helsingin olympiastadionilla majaili Bubi-huuhkaja (http://fi.wikipedia.org/wiki/Bubi_(huuhkaja)). Olen jäänyt käsitykseen, että Huuhkajat jäi sen mukana jalkapallomaajoukkueen nimeksi. Leijonat taas on melko luonteva nimitys, kun miettii Suomen pelipaitoja.
Mikäli on uskominen Etelä-Suomen Sanomia Susijengikin on peräisin logosta ja joukkueen itse käyttöönottama.
http://www.ess.fi/urheilu/koripallo/2013/09/07/tiesitko-nama-nelja-asiaa-susijengi-nimen-taustoista
Se hirvistysbiisi taitaa ihan oikeasti olla niiden virallinen kannustusbiisi. ;D
-
Mua ärsyttää tällä hetkellä se että en ole varma kehen/keihin olen ihastunut, yritänkö pakottaa itseni ihastumaan johonkin parempiin vaihtoehtoihin jne.
It’s really not that hard to stay alive
When you’re twenty-five
(okei, en ole vielä 25 ihan)
-
VITTUSAATANA VITUN KOOKOSPÄHKINÄ PERKELE!!!!!!!!!
Miksi kaiken muun rikkominen tapahtuu ihan vahingossa itsekseen, mutta tuo ei rikkoudu sitten millään?!
-
VITTUSAATANA VITUN KOOKOSPÄHKINÄ PERKELE!!!!!!!!!
Miksi kaiken muun rikkominen tapahtuu ihan vahingossa itsekseen, mutta tuo ei rikkoudu sitten millään?!
;D ;D ;D
Nyt kaikki niksit käyttöön! Katso kookoskuiskaajan opetusvideo: https://www.youtube.com/watch?v=NkOso522X9Q (https://www.youtube.com/watch?v=NkOso522X9Q)
-
Nyt kaikki niksit käyttöön!
Porasin siihen reikiä ;D
En ole mitenkään hirveän useasti ostanut kookoksia, mutta silloin kun olen, ovat haljenneet kivasti muutamalla vasaraniskulla. Tuo perkele sen sijaan ei meinannut antautua millään... Mutta kyllä mä lopulta sen tapoin!
-
Voi jee. Elelen asuntolassa ja söin kaverini kanssa illallista kerrokseni keittiössä ihan rauhassa, kunnes joku poika tuli kysymään, että voitteko lähteä, kaverit on tulossa kylään. Oltiin tosiaan jo lähdössä, että ei siinä mielessä ongelmaa, mutta sanoin kyllä ihan suoraan, että oletpas sinä karkea tavoiltasi. Kai sinne huoneeseen nyt mahtuu pari muutakin, millä oikeudella hän alkaa pyytämään muita asukkaita lähtemään, jotta hänen ULKOPUOLISET kaverinsa voivat tulla kylään! >:(
-
Voi helevetin perse, en paremmin sano! Ketuttaa niin etten tahdo nahkoihini sopia.
Tiettyjen työtapaturmien vuoksi tämän päivän miehitys työvuorossa oli todella epäonnistunut. Työt kyllä sinänsä tulivat hoidetuiksi, mutta tietyissä asioissa hommat menivät täysin päin persettä. Minä sitten kokemattomana joudun paikkailemaan valopäisten työkavereideni jälkiä minkä suinkin pystyn.
Ja työvuorojen järjestelijä sai avautumisen aiheesta, että ei ikinä noita kahta samaan vuoroon! Kaverit sinänsä ovat ihan ookoo tyyppejä, mutta tietyt puutteet heidän osaamisessaan nostavat virheprosentin aivan liian korkeaksi. Eikä siinä kaikki. Toinen näistä sitten jurnuttaa koko helevetin päivän, että kun sinä oot nii-in hidas. No minkähän takia? Ehkä juuri siksi, että tuhraantuu arvokasta työaikaa näiden sotkujen selvittämiseen. >:( >:( >:( >:( >:(
zilah
-
Tämä nyt sinänsä voisi mennä kikatusarkistoonkin, mutta olen aivan järkyttävän muutosvastainen. Heti kun tapahtuu jotain, mikä musta ennustaa pahaa, mun otsaani nousee metrin sarvi (kirjoitin eka jotain muuta). ;D Mutta hitto, kun en oikeasti tahdo valtaa pikkupomolta vaikuttavien ihmisten käsiin. Jäkätysaihe tässä oli se oma negatiivisuus ja tosiasia, että ihmisille pitää antaa tilaisuus.
Mutta ennustan silti, että tulen ottamaan yhteen. ;D
-
Kylläpä säikäytti, kun ruokiksella avasin Facebookin ja äitin päivitys kuului jotakuinkin "melkonen mälläys, auto lunastukseen, matkalla sairaalaan"!! Omall kylätiellä, 0.5 km kotoa ajoi pakettiauto eteen risteyksessä. Äiti on onneksi kunnossa, oli käyny röntgenissä ja säästyi pelkillä ruhjeilla, mutta kyydissä ollut papan tyttökaveri on ilmeisesti ainakin murtanut sekä ranteensa että nilkkansa... Ja äiti ilmotti kaikesta tästä facebookissa!
-
Chuuko, pahoitteluni tapahtuneesta! Onneksi ei sentään mitään pahempaa käynyt... Voi tuntua vähän kylmältä lukea asiasta fabosta, mutta ehkä äiti ei tilanteessa jaksanut alkaa erikseen soittamaan/viestittelemään kaikille läheisille? :-\
-
Chuuko, voi ei. Komppaan Lavandea, onneksi ei sentään sattunut pahemmin!
VOI KETTU. Tuleeko joku vaihtamaan mun kanssa ihoa. :( Tää on ihan hirveetä tän ihottuman kanssa. Kävin äsken suihkussa ja kutittaa ja sattuu ja kirveltää ja vituttaa nyt jälkikäteen.
Andrew Shaw piristi mua kyllä vähän: <3 (http://instagram.com/p/rptvAPPF5Z/?modal=true).
-
Miksi Anrew Shaw piristi sua? Mitä mä olen missannut? ;D
-
Siinä sydämessä on linkki. :D :-* Oon kattonu varmaan miljoona kertaa ja silti <3
//korjasin sen ku huomasin että se olikin väärä :D
-
Eihän mun silmät tuollaisia linkkejä erota. Mä ihmettelinkin, että mitä tiisereitä sä laitat kun et sitten kerro mitä tapahtuu. ;D Oi vähänkö tuo on söpöä!
Nappeli, kuka se oli, jolle me Andrew Shaw joskus paritettiin? ::)
-
Lol, mä paritin sitä ainakin jossain vaiheessa Brandon Bolligille ja sen hienolle parralle. ;D Ao3 on hyvä mesta.
-
Nappeli, kuka se oli, jolle me Andrew Shaw joskus paritettiin? ::)
Enhän minä enää muista, kun me on pariteltu... eikun siis paritettu niin paljon pelaajia ja persoonia! Saattoi hyvinkin olla tuo Antelopen ehdottama Brandon Bollig, joka taitaa olla yleisin paritus Shawzylle, mutta jotenkin musta tuntuu, että meillä oli joku toinenkin. ;D
-
Brandon Bollig ja parta on kyllä hyvä paritus Shawzylle. Mulla menee sekaisin jo se, että mitä olen ajatellut joskus itse ja mikä on jostain luettua, mutta mä muistelisin että meillä oli joku kolmiodraamavirityskin tuohon liittyen. En vaan muista enää, ketkä oli draaman osapuolet ja mihin se kääntyi. ;D
Tämä ei ole oikeastaan ketutus, mutta avaudun nyt tässä, että menin sitten avaamaan oven, kun siihen koputettiin. Aattelin, että on joku tuttu kun koputtaa, mutta siellä oli Jehovan todistajia ja mulla oli näyttävät vaaleanpunaiset kalsarit jalassa. Hieman puski hävetystä pintaan, mutta lisäksi nauratti ja kissatkin meinasi karata väkisin ovesta. ;D
-
Olin tänään kettuuntunut, koska meidän koulussa näköjään informaatio pelaa. >:( Nukuin tänään pommiin ja pyöräilin hirveässä myrskyssä ihan tuulispäänä koululle vaan todetakseni, ettei mun olisi edes tarvinnut olla siellä kolmeen tuntiin. Ja tänään mun psykanmaikka kävi jututtamassa mua, että miksen ole psykologian ensimmäisellä kurssilla. Olin vähän wtf, kävin sen jo viime vuonna? Kirsikkana kakun päälle kävin eilen koululääkärillä siitä kauheesta ihottumasta, joka mua vaivaa ja koululääkäri totesi vaan, että täähän näyttää jo paremmalta ja passitti tiehensä, vaikka yritin siinä sanoa että sattuu ihan perkeleesti ja että se vaihtelee päivittäin että onko se hyvännäkönen vai ei.
Kiitos tästä Hankoniemen lukio. <3
-
Mulle on käynyt nyt eka kerran eläissäni niin, että fandomiin perehtyminen pilaa multa fanfictionin! Mää en ala!! Kapina! ::)
-
Mulle on käynyt nyt eka kerran eläissäni niin, että fandomiin perehtyminen pilaa multa fanfictionin! Mää en ala!! Kapina! ::)
LOL ;D Mikä fandom?
Mulla on välillä edelleen HP:n kanssa tuollainen olo, mutta onneksi on aina AU <3
-
Veikkaan vahvasti, että Supernatural, mutta varma en voi olla enkä välttämättä haluakaan tietää, koska kyseinen fandom on mulle enemmänkin vähän niin kuin välttämätön paha. ;D
-
Mulle on käynyt nyt eka kerran eläissäni niin, että fandomiin perehtyminen pilaa multa fanfictionin! Mää en ala!! Kapina! ::)
LOL ;D Mikä fandom?
Mulla on välillä edelleen HP:n kanssa tuollainen olo, mutta onneksi on aina AU <3
Fandom on Spn ja mun tilani muuttuu aina vain pahemmaksi mitä enemmän yritän. Se on niin pakahduttava sarja, että kaikki ficci-yritykseni kilpistyy omaan mahdottomuuteensa! Kaiken lisäksi mun tunnepuoleni on niin totaalisen jumissa siinä faktassa, että it's the epic love story of Sam and Dean, etten pysty edes lukemaan enää esim. destieliä, joka oli aikaisemmin oikein viihdyttävää luettavaa. Eikä siinä vielä kaikki, wicest ei myöskään oikein nappaa (luen kyllä, mutta kirjoittamaan en pysty), koska poikien eeppinen rakkaus on jotain niin älyttömän suurta, ettei siihen mitään seksiä enää sekaan tarvita. Kaiken lisäksi näen kyllä kaikki mahtavat paritusvaihtoehdot ja vihjaukset, joita sarjassa oikein tyrkytetään, mutta ei, ei ja ei. Ne on hillittömän hauskoja sarjassa, mutta ei sen ulkopuolella. Tämä on niin säälittävän syvältä, ettei voi kuin nauraa itsensä tärviölle... ja samalla ketuttaa kuin pientä eläintä! ;D ::)
-
Kaiken lisäksi näen kyllä kaikki mahtavat paritusvaihtoehdot ja vihjaukset, joita sarjassa oikein tyrkytetään, mutta ei, ei ja ei. Ne on hillittömän hauskoja sarjassa, mutta ei sen ulkopuolella. Tämä on niin säälittävän syvältä, ettei voi kuin nauraa itsensä tärviölle... ja samalla ketuttaa kuin pientä eläintä! ;D ::)
Täähän kuulostaa ihan multa ;D Mulla on kyllä nykyään tämä sama vamma vähän kaikissa fandomeissa; paritukset on kivoja ja hauskoja ja niitä on hilpeää bongailla alkuteoksissa, mutta ficci-puolella ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta tarpeeksi, että tulisi luettua. Siinä jää paljosta hauskasta paitsi. En ihan ymmärrä, mistä perseestä olen tämän rajoittuneisuuteni repinyt, mutta vaikka kuinka yritän vilkuilla niitä muitakin parituksia, niin ei vaan nappaa. Pöh.
No mutta hei ei huolta, jossain vaiheessa homma vaan menee SPN:n kanssa siihen pisteeseen, ettei enää jaksa kiinnostaa. Harmittaa, että tympäännyin niin totaalisesti fandomiin, jossa siitä omasta lempiparista ficcejä löytyi edes englanniksi enemmän kuin edes ehti lukemaan :(
Ja niin, Winchest on kyllä ihan keturallisen vaikea kirjoittaa.
// Ja hiton lohdullista kuulla, etten ole ainoa suomalainen ficcari, jonka kirjoissa wincest kurvaa mennen tullen destielin ohi ;D
-
Täytyy sanoa, että Spn on kyllä mun mielestä harvinaisen vähän lukemiseen tai kirjoittamiseen nappaava. En myöskään näe sarjassa kovin montaa paritusta, joka toimisi tai josta tuntisi saavansa jotain kiksejä. Kaikki hahmot on kausien mittaan alkanut lähinnä ärsyttää ja varsinkin Sam ja Dean. Enkä oikein näe tuota niidenkään rakkaustarinana, kun en ole varma osaako kumpikaan edes rakastaa ja rakkaus vähän niin kuin vaatisi sitä, kieroutunutta suhdetta taas en jaksa. Koko sarja on melko ärsyttävä ja vielä ärsyttävämpi ficcaamisen kannalta. En mielelläni edes lue ficcejä kyseisestä fandomista, koska hahmot on ärsyttäviä ja koko juoni on ärsyttävä. Ainoa paritus, joka nappaisi olisi Crowley paritettuna jollekin, mutta kaikki vaihtoehdot on tylsiä, koska koko sarjassa ei ole toista kiinnostavaa hahmoa. ;D Dean on tylsä ja Sam on tylsä, Castiel vasta tylsä onkin. Bobby olisi ollut hyvä ja kiinnostava, mutta totta kai se poistettiin. ;D
Sinänsä kiehtovaa, että itse sarjaa voi ihan katsoa, mutta musta kaikki ficcaaminen kyseisestä sarja on hukkaan heitettyä. ;D
-
LOL, onneksi on ao3 ja sen loppumattomat Teen Wolf-ficit, joita siirryn aina siinä vaiheessa lukemaan, kun kaikki muu ottaa vain päähän. Siksi Teen Wolf, koska en ole koskaan katsonut kyseistä sarjaa ainoaakaan jaksoa, joten mua ei liikuta pätkääkään miten niistä kirjoitetaan, fanon vai canon, herttaisen yhdentekevää! :D
Ja hiton lohdullista kuulla, etten ole ainoa suomalainen ficcari, jonka kirjoissa wincest kurvaa mennen tullen destielin ohi ;D
Tämä on muuten oikeasti tosi omituista, kun ottaa huomioon kuinka vahvoilla tunteilla siinä koko ajan mennään. Johtuneeko sitten insestin kammosta, vai pelkästään siitä, että se on jo alkuperäisteoksessa niin vahvasti esillä. Ihme juttu kuitenkin.
-
Varmaan johtuu ihan siitä että monella on sisaruksia ja ongelmallinenkin suhde sisaruksiin muttei niitä silti tunne seksuaalisiksi. Se ei ehkä itsellä niin haittaisi mutta kun en tunne tippaakaan vetoa Samiin tai Deaniin niin ei kiinnosta niiden seksuaalinen suhdekaan. Destiel ei jaksa kiinnostaa kun Castielissa on yhtä paljon seksiä kuin minussa.
Olen vähän katkera kun en jaksa lukea putkeen kovin montaa ficciä fandomeista jotka mua ei kiinnosta enkä hahmoista jotka mua ei kiinnosta, niin luultavasti vieraannun kohta ficeistä kokonaan. Kukaan ei kirjoita mun fandomeista tai hahmoista. :P No onneksi on sentään joitain fandomeita jotka kiinnostaa, mutta jotenkin nyt on hyytynyt niin lukeminen kuin kirjoittaminenkin ja koko into joko touhuun. Mun into mun nanoonkin hyytyi jo ennenkuin nano alkoi. Ehkä menen talviunille kun saan noi pari haastetta väännettyä. Jos vaikka erakkokammiossa saisi jotain voimaa.
//Ennen jaksoi lukea paljon paremmin kaikkea. Nykyään ei jaksa. Nykyään ei jaksa mitään. ;D On vaan niin nirso. No oli sitä ennenkin.
-
^ Hitto mä nauran täällä ääneen tolle Lizin viestille ;D
//Ennen jaksoi lukea paljon paremmin kaikkea. Nykyään ei jaksa. Nykyään ei jaksa mitään. ;D On vaan niin nirso. No oli sitä ennenkin.
Voi aamen. Mä olen aina ollut nirso, mutta aikoinaan sitä edes jaksoi penkoa. Monia ficcejä tuli myös lueskeltua ihan vaan uteliaisuudestakin, mutta nykyään ei jaksa kiinnostaa senkään vertaa.
Oma nirsous on kyllä siinä mielessä helpottunut nykyisen internet-kulttuurin myötä, että vilkuilen uusia fandomeita avoimemmin mielin kuin aiemmin. Toisaalta mulla on myös huomattavasti enemmän aikaa vaikkapa sarjojen kanssa puljaamiseen, kun ei ole samalla tavalla tarvetta jonkin oikean elämän viettämiseen kuin nuorempana ;D
Harva juttu sitten kuitenkaan kauheasti jaksaa kiinnostaa pidemmällä tähtäimellä, esimerkiksi just SPN tuli vahdattua kauhealla kiireellä ja ficcejä luin sekä kirjoitin ihan maanisessa huumassa. Ja sitten se into vaan lopahti ihan yhtäkkiä kuin leikkaamalla, naps vaan, ei kiinnostanut koko fandom enää millään tavalla niinku yhtään. Jotain pari satunnaista ficciä on tullut Finistä luettua sen jälkeen, mutta ne voi varmaan laskea yhden käden sormilla, enkkupuoleen en ole jaksanut edes koskea.
Nyt vähän kismittää, että pahuksen Kuroshitsujin kanssa on käymässä samoin. Asiaan tietysti vaikuttaa se, ettei mun lempihahmoja ole näkynyt mangassa nyt johonkin 30:een chapteriin, alkaa väkisinkin puuduttaa, vaikka toisaalta ficcaaminen siitä fandomista on musta edelleen ihan kivaa. En tiedä mikä hitto siinäkin oikein on, ettei sen sarjan keskeisimmät hahmot vaan kiinnosta niinku yhtään ;D Mitä enemmän olen niitä nyt mangassa joutunut seuraamaan, sitä suuremmaksi se kiinnostuksen puute vaan kasvaa, ne on alkanut jo suorastaan ärsyttääkin.
HP on kyllä siinä mielessä pitänyt pintansa, että vaikka monista jutuista sen suhteen aina jurnutankin, sen maailman kanssa on kiva operoida niin kirjoittajana kuin lukijanakin. Tosin ongelmaksi on muodostunut se, että haluaisin laiskana lukea vaan lempipareja, muu ei kauheasti kiinnosta, eikä niitä mieluisia ficcejäkään jaksa oikein etsiä.
-
Harva juttu sitten kuitenkaan kauheasti jaksaa kiinnostaa pidemmällä tähtäimellä, esimerkiksi just SPN tuli vahdattua kauhealla kiireellä ja ficcejä luin sekä kirjoitin ihan maanisessa huumassa. Ja sitten se into vaan lopahti ihan yhtäkkiä kuin leikkaamalla, naps vaan, ei kiinnostanut koko fandom enää millään tavalla niinku yhtään. Jotain pari satunnaista ficciä on tullut Finistä luettua sen jälkeen, mutta ne voi varmaan laskea yhden käden sormilla, enkkupuoleen en ole jaksanut edes koskea.
Tuttu tunne, mulle käy useimpien uusien fandomien kanssa just noin. Yleensä jossain vaiheessa voin kyllä palata lueskelemaan satunnaisesti yksittäisiä ficcejä, kun pahin ähky on ohi. Itse en yleensä syty enää kuitenkaan kirjoittamaan.
SPN:n kanssa mulle kävi kyllä vähän päinvastoin, että kun olin töllöttänyt koko sarjan yhteen putkeen, mua ei enää kiinnostanut ficcaaminen ollenkaan. LOL
-
Mulla tahtoo käydä niin, että jos parituksesta on jo kirjoitettu miljoona hyvää tarinaa kaikilla mahdollisilla permutaatioilla, niin motivaatio kirjoittaa omia alkuinnostuksen jälkeen laskee. Sitten taas esim. AssCreed 2:sta en ole löytänyt kuin muutaman hyvän pikkuficin, joten paljon suurempi pakko kirjoittaa itse. Lukijoita ei ole niin paljon kuin jättifandomeissa, mut sen verran kuitenkin, että se riittää motivoimaan, ja musta tuntuu että ne lukijat on myös helpompi löytää, koska joka päivä ei julkaista miljoonaa uutta tarinaa (eikä ne ole täysin hemmoteltuja hyvillä ficeillä). Eli kaikin puolin helpompi pelikenttä.
Kirjoittaminen jostain SPN:stä ois siis mulle täysin mahdoton ajatus. Jos inspiraatio iskee niin saatan tietysti aloittaa tarinan, ja jos sille jostain pärähtäisi heti miljoona lukijaa niin ehkä sitä sitten jaksaisi jatkaa, ainakin hetken. Mutta tiedän että sit mun pitäisi myös aikalailla lopettaa samasta parituksesta lukeminen, jotta inspis ei lopahda. Näin kävi mun Kapteeni Amerikka -innostuksen kanssa. Aloitin yhden tarinan, jatkoin ficcien lukemista, ja sit olinkin jo sitä mieltä että mitä järkee tässä on kun kaikki on jo kirjoitettu ja paljon mua paremmin, ja sitä paitsi mun headcanonitkin on kaikki ihan vääriä. Nyt se tarina on edelleen kesken, kun en saa loppuosaa editoitua vitutukselta.
-
ja sitä paitsi mun headcanonitkin on kaikki ihan vääriä.
Eikun just silloinhan ne omat headcanonit pitää kirjoittaa ;D
Mulla käy joistain syystä taas useammin niin, että fandomin runsaus ruokkii omaa luovuutta. HP:sta olen todennäköisesti jaksanut ammentaa niin helvetin monta vuotta siksi, että oman kirjoitusinnon lopahtaessa on sitten kuitenkin luettavaa riittänyt, ja lukuinnon tyrehtyessä kaikenlaisia ideoita on tullut kehiteltyä kauhea kasa, koska kaikki luetut ficit ovat tarjonneet uusia näkökulmia hahmoihin ja paikkoihin.
Joskus kauan sitten kun luin Saiyuki-mangaa, en lukenut ficcejä eikä tullut mitään hinkua siitä ficata itsekään. Nyt kun tänä keväänä palasin mangan pariin, aloin koluta niitä ficcejäkin, ja koska niitä löytyy ihanan paljon just siitä omasta lempiparista, olen onnistunut kehittämään jo ties kuinka monta ficci-ideaa. Suomeksihan fandom on kohtuullisen tuntematon, mutta ei se mua haittaa -- kauhea pakko syytää sitä tekstiä joka tapauksessa, koska visioita ja intoa riittää.
Yhden toisen mangan kanssa taas kävi niin, että innostuin kauheasti alkuteosta lukiessani yhdestä parituksesta, mutta koska tekstejä löytyy vaan joku kourallinen, se oma palava into vaan lopahtaa.
Toisaalta oon ehkä huono vertailukohde, koska kirjoitan vain suomeksi, eikä ne mun HP-lempiparit ole olleet tällä kentällä mitään kauheasti ficattua kamaa, vaikka englanniksi loistokamaa löytyisikin. Varmasti silläkin on ollut vaikutusta.
(öh, nyt aloin maistella tuota vaikutus sanaa sillä ajatuksella, että sillä on jotain tekemistä vaikun kanssa... voi hyvää päivää taas...)
-
Satunnaisesti saattaa napata kirjoittaa jostain fandomista. Esimerkiksi hetkellisesti olisin voinut kirjoittaa Hemlockista, mutta se meni jo. Hetkellisesti olisin voinut kirjoittaa myös Spn:stä, mutta sekin meni. Samoin hetkellisesti oli tunne, että olisin voinut kirjoittaa Lordi Johnista, mutta sekin meni jo. Mä voin lukea ficcejä, mutta ei mua nappaa etsiä ficcejä mistään fandomista eikä ole mitään takuuvarmaa mistä tietäisi nauttivansa, kun suurin osa ficeistä ja kaikista paikoista, joihin menee lukemaan, jää käteen vain että en jaksa ja ihan mälsä ficci ja sisältö on kuraa ja hahmot vääränlaiset. Tilanne on ihan hirveä, kun mikään fandomi ei sillä tavalla nappaa. Ennen sentään takuuvarma ajanviete joskaan ei kiksi oli lätkä-RPF, mutta nykyisin en jaksa sitäkään, joten en mene niihinkään arkistoihin enää lukemaan. Kaipaisin kauheasti luettavaa, mutta mikään ei kiinnosta, kun aloittaa. Aina tuntuu, että kaikki sisältö on vaan jotain samaa paskaa, mitä se on ollut ficeissä sen kymmenen vuotta. Itse voisi kirjoittaa, mutta ei jaksa, kun sekin on sitä samaa paskaa. ;D
En ole havainnut sitä, että kirjoittamiseen sinänsä juuri vaikuttaisi fandomin suosio, mutta se on tullut havaittua, että mä kyllä tykkään yleensä sarjojen pääpareista, mutta en jaksa lukea niistä ficcejä. Se on ajatuksenakin mahdollisimman tylsää varsinkin pitkään jatkuneissa sarjoissa, joiden aikana niihin päähenkilöihin on tutustunut jo liikaakiin. Kirjoissa se ei mene ihan niin, mutta sarjoissa on vaikea motivoitua nautiskelemaan päähenkilöiden välisellä seksillä, vaikkei sitä olisi sarjassa ikinä näytetykään. Mulle riittää yleensä muutama kausi ja hahmot on tullut niin tutuiksi, ettei niiden ajatteleminen seksissä enää nappaa, vaikka ne itsessään olisi jotenkin seksikkäitä. ;D
-
Joo tuo kielialueen koko kyllä saattaa vaikuttaa. AO3:ssa on nyt näemmä 84162 SPN-ficciä joista varmaan lähes kaikki englanniksi. Sinne on sit hyvä lähteä sekaan julkaisemaan, että tässäpä tämä uniikki lumihiutaleeni. AssCreed-ficcejä (kaikista neljästä pelistä) taas on 2498 ja mun OTP:sta (EzioLeo) 244. Ja 99% ficeistähän on joko huonoja tai sellaisia, missä joku mättää itseä lukijana. Eli se että kirjotin kolmanneksi eniten kudosta saaneen ficin koko AC-fandomissa kertoo ehkä enemmän vähäisestä kokonaistarjonnasta kuin siitä mun ficin tasosta.
Mäkään en jaksa enää metsästää hyviä ficcejä. Edes miljoonasataa kudosta AO3:ssa ei välttämättä takaa että pidän tarinasta pätkääkään. Luen nykyään lähinnä sellaisia, mitä nettitutut tai mun lempificcaajat suosittelee. Niistä sitten on kyllä löytynyt todella hyviäkin tarinoita.
Ja tunnistan myös tuon, ettei jaksa lukea tai kirjoittaa parituksesta joka on käynyt liian tutuksi. Familiarity breeds contempt, tai jotain. Voi olla että myös canon kasvaa mulla silloin päässä niin hallitsevaksi, etten osaa enää kuvitella hahmoja pupuilemassa keskenään. Eziosta ja Leonardosta oon kirjoittanut nyt kohta kaks vuotta, ja ellen olis vaihtanut AU:ksi, niin en varmaan jaksaisi. Nyt tuntuu ihan kuin kirjoittaisi taas uusista hahmoista :D
-
AO3 kandee käyttää hyväkseen bookmarkkeja. Kun löytää jonkun hyvän kirjoittajan, siis tyypin jonka ficistä/ficeistä tykkää, niin tsekkaa onko tyypillä bookmarkattuja ficcejä. Toki niitä bookmarkattuja voi olla ja onkin sellaisillakin, joiden ficeistä ei ehkä tykkää tai jotka eivät edes itse kirjoita, mut tuossa nyt yksi keino.
Ittellä tilanne, että oon lukenut kaikki Lewis/Hathaway-ficit siten, että hain paritustagilla. Onneksi niitä löytyy myös kaveritagilla ja yleensä pre-slashina, mulle kun se paritus on yleensä sijalla yksi :P
Kai sitä pitää tosiaan alkaa itse tuottamaan. Suomeksi en oo onnistunut löytämään toistaiseksi yhtään :F
-
Allekirjoitan parhaiden kirjoittajien bookmarkit, niistä on löytynyt monta mun lempitarinaa.
-
Minua ketuttaa eniten ehkä se, että olisi haluja ja inspiraatiotakin kirjoittaa monistakin fandomeista, mutta kyllä se suurinkin innostus katoaa, kun kukaan ei lue. Enkä tietysti voi ketään pakottaakaan kiinnostumaan tai lukemaan, mutta voi olla, että kirjoitteluni alkaa taasen kallistua kansainväliselle puolelle. Jos ei sielläkään nämä suosikkifandomini ole mitään jättiläisiä, niin enemmän kiinnostusta kuitenkin tuntuu olevan. :(
zilah
-
Minua ketuttaa eniten ehkä se, että olisi haluja ja inspiraatiotakin kirjoittaa monistakin fandomeista, mutta kyllä se suurinkin innostus katoaa, kun kukaan ei lue. Enkä tietysti voi ketään pakottaakaan kiinnostumaan tai lukemaan, mutta voi olla, että kirjoitteluni alkaa taasen kallistua kansainväliselle puolelle. Jos ei sielläkään nämä suosikkifandomini ole mitään jättiläisiä, niin enemmän kiinnostusta kuitenkin tuntuu olevan. :(
zilah
Mä meinasin eilen juuri tuosta syystä, että otan kynän pois kädestäni. Huonompi juttu on vaan se, ettei se toimi. Mä olen tehnyt masentuneena sen päätöksen jo monta kertaa eikä se ole ikinä toiminut, koska mä en pysty lopettamaan kirjoittamista, vaikka mua masentaakin kun kukaan ei innostu oikein mistään, mitä kirjoitan. Tuleekohan se sitten osittain sen myötä, ettei itse puolestaan innostu mistään, mitä muut kirjoittaa, kun on elämäänsä ja kirjoittamiseensa pettynyt? Onko se sitten aiheessa vai kirjoittajassa vika, tiedä sitä, mutta älyttömän masentavaa se välillä on. Mä en edes haaveile mistään siirtymisestä kansainväliselle puolelle, koska joo voi siellä muutaman hikisen kommentin ja kudoksen saada verrattuna nykyiseen tilanteeseen, mutta enkuksi kirjoittaminen veisi kirjoittamisesta sen, mitä siltä itse hakee. Ainoa ratkaisu, minkä mä keksin, on julkaisemisen lopettaminen tai yleensä sen lopettaminen, että antaisi kenenkään lukea. Vakiokseen ihmiset innostuu jostain muusta kuin siitä, mitä just minä kirjoitan niin ei kai se sitten suuri tappio kenellekään olisi, jos pitäisi tekstit somasti vaan itsellään. Hankkisi tulostimen ja tulostaisi omaan kansioon ja naureskeli sitten partaansa kokoelmille. ;D Jättäisi ne jälkipolville... hmm... todennäköisesti valtiolle, joka vaan tuhoaisi ne arvottomina. ;D
//Tämä julkaisemisen ongelma on siinä, että sitä väistämättä vertaa itseään aina välillä muihin ja toivoo, että olisi joku toinen, kirjoittaisi jotain muuta, josta joku muukin tykkäisi. Siinä on tietty lisä, kun tuntee että joku muukin tykkää. Sitä tunnetta ei ole kirjoittamisen suhteen vähään aikaan ollut ja kyllähän sitä kirjoittaa ilmankin, koska ei voi olla kirjoittamatta, mutta sitten aina välillä masentuu, kun tajuaa miten paljon enemmän asiasta voisi saada, kun sen voisi jakaa jonkun toisen kanssa, joka olisi siitä innostunut. Siis tekstistä. Kyllä RPF:n kirjoittamisessa itsessään auttaa, kun voi höpöttää siitä ja kirjoittamisesta ylipäänsä, joten tilanne ei ole ihan toivoton, mutta kai sitä kaipaisi jotain vähän enemmän. Itseasiassa mä kaipaisin jotain yhteistä kirjoittamista, jossa voisi jakaa saman intohimon tai olisi ylipäänsä joku yhteinen kokemus. Nyt kirjoittamisesta on kaikkinensa tullut pelkästään yksinäistä hommaa, ja kun kukaan ei kaipaa mitään eikä potki perseelle, niin haasteet on ainoa, mitä kirjoittaa. Kaiken muun voi aina lykätä, koska ei ole tunnetta että kukaan kaipaisi multa yhtään mitään. Siinä on hyvätkin puolensa, mutta toisaalta sen kautta sitä on yhdentekeväkin ja sitä miettii, että sitähän voisi vaikka kadota jonnekin kivenkoloon eikä kukaan kaipaisi.
No eipä sillä, että sitä kuitenkaan muuttaisi mitään, joten turha odotella, että kukaan todellakaan kaipaisi. Kai sitä täytyy vaan itse sitkeästi kuin tatti (hah sitkeästi kuin sieni) pysyä aloillaan ja kiusata foorumeita. Jos ei teksteillä, niin ainakin ikuisella ruikutuksella. Näillä mennään. ;D
-
Tossapa se syy miksi sinnikkäästi kirjoitan englanniksi vaikka parhaat kiksit siitä hommasta saa omalla äidinkielellä :-/ Ei mun ficcejä suomeksi lukisi juuri kukaan. Paitsi niitä paria salkkari-tarinaa.
Parhaimmillaan homma on kyllä nykyään englanniksikin ihan mukavaa, mutta enemmän se silti vaatii vaivaa.
-
Avauduin ja hävitin avautumisen, kun mun piti muokata siihen lisää. Hyvä tapa feilata. No sekin auttoi, kun kerran kirjoitti ne.
-
Asia joka on ärsyttänyt mua koko elämäni: se, kun muut ihmiset vetää ihan ihmeellisiä johtopäätöksiä pienistä yksityiskohdista ja rakentaa siitä susta jonkun natsiprofiilin. Näin ei käy koskaan positiiviseen suuntaan! Olin eilen hyvällä tuulella ja hymyilin koko päivän, kun esitelmä oli ohi ja kaveri päätti sitten kohdata mut siitä, kuinka mulla on aina ylimielinen hymy kasvoillani, että kun luulen olevani jotenkin parempi kuin muut... ??? Välillä saa kuulla ihan ihmeellisiä tulkintoja jostain omasta mielestä merkityksettömistä seikoista!
-
No huhhuh, Lavande! :o
Pakko ihmetellä, että millaisia ystäviä sinulla oikein on, kun ymmärtävät sinut noin väärin?
Itseäni ketuttaa, kun on kylmä. Vielä pitäisi pari päivää kärvistellä niin saa tänne uuteen asuinpaikkaan paketin, jossa ovat kaikki talvivermeeni. Odottavan aika on pitkä... *huokaus*
zilah
-
Graaaaah, päästäkää mut päiviltä ennen kun tää flunssa tekee sen. Lauantai-iltana alkoi kurkku tuntua karheelta, sunnuntaina oli oikein mukavan tukkonen junamatka Jyväskylästä kotio, maanantaina kävin yrittämässä työntekoa, mut läksin koti heti ku iltavuoro tuli paikalle. Siitä asti oon maannu sohvalla niistämässä, yskimässä, tukehtumassa ja juomassa litratolkulla teetä. Ja mikä parasta, ilman kuumetta! Eli järki juoksee mmutta mikään muu ei. Pää hajoaa kohta. Nää välipäivät sain sentäs järjestettyä töistä vapaaksi, mut huomenna on pakkopakko kyetä aamuvuoroon. Blargh.
-
Mua on piinannut tänä syksynä jo useamman kerran flunssa, joka uhkaa iskeä päälle, mutta toistaiseksi on iskenyt vain kerran. Ärsyttää vaan, kun ei ole montaa terveentuntuista päivää, vaikkei varsinaisesti sairaskaan ole. :P Tämän päivän olen aivastellut ja saanut vilunväreitä siihen malliin, että näinköhän se nyt iskee. :P Tokihan se nyt iskee, kun iski kauhea inspiraatiokin. Tosin inspiraatiossa ja kirjoittamisessa mua häiritsee nyt, että teen kauhean plagiaattikokoelman. ;D
-
Tsemiä flunssaiset! <3
Mä oon onnekas, koska en oo ollut nyt tänä syksynä kertaakaan kipeänä. Mä itse asiassa oon aika harvoin kipeenä, viimeksi kunnolla varmaan pari vuotta sitten. Migreenit sen sijaan on vaivannut... Mua pohdituttaa, että voiko paikanvaihdos laukaista päänsäryn? Musta tuntuu että mulla tulee lähes poikkeuksetta pää kipeäksi, jos lähden reissuun. Nyt syysloman Lappeenrannan reissulla aristi vaan vähän, mutta joku kaksi kuukautta sitten kärsin Espoossa valtavasta migreeniaallosta ja oksensin mun poikaystävän isän luona hullunlailla... :-\
-
Mä haluan ulkoilla, mutta tuolla sataa ja mulla on jo valmiiksi nuha. Vittu. Lisäksi tää graduanalyysi on maailman persein tehtävä ikinä.
-
Kuulin taas töissä sellaisen jutun, että heti nousi pirunsarvet otsaan. Eikö porukalla oikeasti ole muuta tekemistä kuin kytätä miten muut käyttäytyy? Tai olla kiinnostuneita siitä mitä selän takana puhutaan? Pieni provokaattori minussa alkoi kyllä taas kehitellä oikein spektaakkelia, josta voisivat puhua seuraavat kymmenen vuotta! Hemmetin harmi kun ainoa kenet olisin voinut värvätä mukaan, ei satu olemaan paikalla kaikkein otollisimmalla hetkellä. ;D
-
Mulla on viikonloppua varten jo sopivasti pirunsarvet otsalla, vaikka luultavasti vain kuuntelen, että mitä puhutaan, koska noi ihmiset puhuu kaikkea sellaista, mikä on mulle täyttä hepreaa. Voisi ehkä olla hyvä tilaisuus ottaa siellä irtiotto ja sanoutua irti. Houkuttelee aina vain enemmän, kun seuraa noita juttuja ja sitä, miten sisäpiiri pyörii ja miten vain tietyt ihmiset näyttää kelpaavan. Nähtäväksi jää olenko minkään jäsen, kun palaan takaisin reissusta. Houkuttelisi myös lähteä ulkomaille ihan ex-tempore. Hoitaisikohan Ffgn mun kissoja kauemmin, jos otan äkkilähdön? ;D
-
HV flunssa.
-
Oon prokrastinoinu jo koko päivän, miten toi essee ei oo vieläkään valmis?!
Vittu. Mä en halua tehdä mitään.
-
Mä oon aina tiennyt, että mun pikkusiskon kaverit on kusipäitä.
Ne on ollut sitä aina. Kaikki on aina ollut mun pikkusiskon vika, ihan mitä vaan on tapahtunut. Se on ollut kahden tytön kanssa "kaveri" pienestä asti. Sanotaanko, että nää henkilöt on vaikka Maija ja Anna. Maijalla on poikaystävä, josta kumpikaan, Anna eikä mun pikkusisko, erityisemmin pidä, koska mitä mä oon kuullut tää jätkä on vittupää. No, tietystihän sitten Anna ja mun pikkusisko puhuu tästä Maijasta ja sen vittupää!poikaystävästä arvostelevaan sävyyn ja huonossa valossa. Tiiän, että mun pikkusiskokin ei oo todellakaan viaton. Mutta sitten Anna menee kertomaan Maijalle, että mun sisko puhuu paskaa Maijasta. Ja siitä tulee kamala show, koska eihän Anna nyt kerro, että se on ollut myös mukana puhunut paskaa -- kaikki meijän perheessä on kuullut, kun Anna kovaan ääneen puhuu, miten "Maija on kamala h**ra". Maija ja Anna liittoutuu mun siskoa vastaan, koska Anna on kertonut Maijalle, että mun sisko on mustamaalannut sitä ja että pettänyt näiden kaikkien luottamuksen.
Eikä tää lopu tähän. Sitten yhtäkkiä mukaan ympätään Eeva, joka levittää perättömiä juttuja koko koululle, eikä kukaan enää halua olla mun pikkusiskon kaveri, koska "se on niin ämmä". Kaiken lisäksi Eeva lyö mun pikkusiskoa poskelle ihan kunnolla ja haukkuu sitä vitun ämmäks keskellä kaupunkia. Nyt sitten mun pikkusisko on saanut viestejä useilta tytöiltä, missä ne haukkuu sitä ja sanoo, ettei ne enää koskaan voi olla sen kavereita.
Niin. Eniten tässä on vituttavaa, että Anna on tehnyt tän aikasemminkin ja mun pikkusisko on hölösuu ja liian luottavainen, että se aina luottaa Annaan uudelleen ja uudelleen. Ihan totta tää Anna on jopa haukkunut mun siskoa meidän äidillekin ja käytännössä väittänyt, että mun pikkusisko on varastanut rahaa siltä???
Ja aina, kun nään Maijan ja Annan jossain ne moikkaa mua silleen "mooii Antee" silleen ärsyttävän tekopyhän sulosesti, vaikka ne koko ajan puukottaa mun pikkusiskoa selkään.
Mua vaan itkettää ja vituttaa, koska vaikka mun pikkusiskossakin on useita huonoja puolia, niin se ei ansaitsis tällasta.
-
On se sitten perkele, kun Gmail lakkaa toimimasta juuri, kun pitäisi lähettää virallisia papereita. >:(
zilah
-
^ Ei ole välttämättä gmail, jos olet Elisan verkossa. Itselläni lakkasi netti toimimasta kokonaan joskus kolmen jälkeen, nyt avautuu muutamat sivut (esim. Fifi ja Fini, joskaan [kaikki] avatarit ei lataudu, mm. omani) mut esim. gmail ei.
Yritä tässä tehdä sit töitä, kun en mailiinkaan pääse :F
// Viittaan siis tähän uutiseen (http://yle.fi/uutiset/elisalla_valtakunnallinen_hairio_-_yhteydet_ruotsin_suuntaan_poikki/7653740).
-
Elisan liittymä on, mutta kaikki muut sivut toimivat normaalisti, paitsi kaikki Googlen. Täytyy kyllä sanoa, että tää tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan. >:(
zilah
-
Gmail on mullakin tökkinyt viime päivinä ihan ruhtinaallisesti.
-
mulla ei ole Gmailissa ollut mitään vikaa eikä netissäkään, mutta netti tuleekin johdolla seinästä.
Jos tuo Antelopen pikkusiskon tapaus olisi tapahtunut saippuasarjassa, hekottelisin sille tosissani. Koska se kuulostaa juuri sellaiselta, mitä ei uskoisi tosielämässä voivan edes tapahtua. Koska hei daa nyt, kuulostaa todelliselta teinikatastrofilta - ja on varmasti ihan hirveää olla sellaisessa mukana. Leffoissa tässä kohtaa mukaan tulee joku tosi macho tyyppi tai joku "tosi nolo" ja kaikki kääntyy lopulta paremmaksi.
Musta on vaikea käsittää, että kukaan ihminen, oli sitten teini, lapsi tai aikuinen, on niin typerä ja välinpitämätön, että voi tehdä tuollaista. Oli pikkusiskon osuus sitten mikä vain, kellään ei yksinkertaisesti ole oikeutta puhua toiselle noin tai käydä käsiksi. Ne on ilmeisesti aika nuoria, koulussa? Noin paha tilanne todellakin kuuluisi koulukuraattorille tai vähintään vanhemmille, varsinkin jos sitä on tapahtunut ennenkin.
Mä olen itse niin onnellisessa asemassa, että en ole edes nähnyt kiusaamista sitten yläasteen ja silloinkaan se ei ollut läheskään noin kamalaa. Tai itseasiassa olen, olen nähnyt kiusaamista, mutta se on ollut lasten vanhempien toisiinsa suuntaamaa - ja ihan järkyttävää, aikuiset ihmiset! On varmasti tosi kova fiilis jokaisella äidillä, joka pystyy päiväkodin pihassa haukkumaan toisten lapsia.
-
Mullakin on btw Gmail reistaillu tässä pari päivää.
culliina, joo, kieltämättä näiden kolmen väliset riidat sun muut on aina saippuadraama-materiaalia. Koska samantapaisia tarinoita on vaikka muille jakaa. Mun pikkusiskolla on vielä AD/HD ja se on ehkä maailman impulsiivisin ihminen ja törkeäkin suustaan välillä, ja se tuppaa joutumaan tilanteisiin. Ja 14-vuotiaita noi tytöt jo on, että kyllä siinä tilanteessa pitäis jo tajuta, että toisen kimppuun ei noin vaan käydä ja varsinkin kun tää "Eeva" ei liittynyt tilanteeseen millään lailla. Äiti soitti kyseisestä asiasta koulun rehtorille, mutta ei sekään mitään tajua.
Muistan yhden kerran, kun mun sisko oli 7-vuotias ja oli koulukiusattu yhden tytön toimesta, ja tää tyttö oli valehdellut äidilleen, että mun sisko kiusaa häntä. No, täähän levisi silloin aikoinaan niihin sfääreihin, että kännissä tän tytön täti uhkasi tappaa mun siskon "jos enää ikinä kiusaa mun siskontyttöä". Se oli jopa kerran olevinaan päästävinään mun siskon suojatien yli ja pysäytti sitten auton suoraan sen eteen, kun se oli sitä ylittämässä ja huutanut kurkku suorana.
Muistan, kun itkin tälle asialle ihan hulluna, vaikka en ees tajunnut, miten iso juttu toi oli. Olin itekin sillon vasta kymmenenvuotias, mutta toi on jäänyt mun mieleen ja mulla on valtava halu suojella mun siskoa kaikelta pahalta.
-
^no kääk, tuo kuulostaa jo tosi pimeeltä tyypiltä :o
Oivoi, 14 on mun mielestä tytöille kamalin ikä. Oon onnellinen, ettei enää tarvi olla teini-iässä...
-
Oon onnellinen, ettei enää tarvi olla teini-iässä...
Jep. Toisaalta mun mielestä siinä kahdenkympin kieppeilläkin on vielä ihan paskaa, joten olen kai onnellinen ylipäätään siitä, etten ole enää nuori ;D Nyt taidan enää olla nuorehko, kohta sitä voikin alkaa jo määritellä itsensä nuorekkaaksi, tämähän se järjestys taitaa olla... Tosin mä en ole tainnut olla kovin nuorekas edes nuorena, lol.
Ja Antelope, hyi kuulostaa kamalalta. Päälleajamisen uhka on jo vitun pimeetä toimintaa.
Mun pikkusiskon kaverit alkoi kans kiusamaan sitä peruskoulussa, ja ihan ihme paskaa se kyllä oli. Olin niiden pentujen mielestä kovastikin "se cool isosisko", niin mun puuttuminen taisi siihen jopa vähän auttaakin...
-
Jep. Toisaalta mun mielestä siinä kahdenkympin kieppeilläkin on vielä ihan paskaa, joten olen kai onnellinen ylipäätään siitä, etten ole enää nuori ;D Nyt taidan enää olla nuorehko, kohta sitä voikin alkaa jo määritellä itsensä nuorekkaaksi, tämähän se järjestys taitaa olla... Tosin mä en ole tainnut olla kovin nuorekas edes nuorena, lol.
Ihan uteliaisuudesta, mikä sun mielestä kakskymppisyydessä oli kehnoa? Olen itse 23 ja elämäni on hurjan paljon parempaa, kuin esimerkiksi lukioiässä, mutta toki lähtökohtanikin oli aika surkeat. Niin kiinnostaa, jos tää tästä vielä paranis? ;D
-
Ihan uteliaisuudesta, mikä sun mielestä kakskymppisyydessä oli kehnoa?
Meinasin siis sillä kahdenkympin kieppeillä jotain 18-22 ikää. Oonhan mä vielä hetken verran kaksikymppinen edelleen ;D
Teininä sitä sai olla ikään kuin luvan kanssa vihainen ja vitun pihalla, tuossa iässä taas alkoi jo itsestäkin tuntua siltä, että pitäisi ja haluaisi löytää jotain suuntaa elämälle. Asioiden piti käydä järkeen ja sillä, mitä teki, olla joku tarkoitus tai päämäärä. Mulla (ja monella muullakin, ei tietenkään kaikilla) siihen kahdenkympin vaiheeseen kuului jotenkin sellainen luulo, että sitä tietää jo elämästä jotain. Monista asioista tuli suorittamista, ja monia asioita saattoi tehdä joko "oikein" tai "väärin".
Olen ollut itseni kanssa paremmin sujut yläasteiässä kuin tuolloin. Silloin pentuna ei ollut tarvetta päteä, koska tiesi ettei tiedä mitään, ja kaikki kunnianhimokin suuntautui sellaiseen "sitten joskus" tapahtuvaan tulevaisuuteen. Parikymppisenä sitä tajusi, että ei vittusaatana nyt pitäisi alkaa sitten tehdäkin jotain... mutta ei mulla ollut aavistustakaan, että mitä.
Kyllähän siihen sitten oppi, että asiat tapahtuvat hiljakseen. Saa tehdä tyhmiä ratkaisuja, eikä todellakaan tarvitse saavuttaa yhtään mitään ;D
-
Meinasin siis sillä kahdenkympin kieppeillä jotain 18-22 ikää. Oonhan mä vielä hetken verran kaksikymppinen edelleen ;D
Teininä sitä sai olla ikään kuin luvan kanssa vihainen ja vitun pihalla, tuossa iässä taas alkoi jo itsestäkin tuntua siltä, että pitäisi ja haluaisi löytää jotain suuntaa elämälle. Asioiden piti käydä järkeen ja sillä, mitä teki, olla joku tarkoitus tai päämäärä. Mulla (ja monella muullakin, ei tietenkään kaikilla) siihen kahdenkympin vaiheeseen kuului jotenkin sellainen luulo, että sitä tietää jo elämästä jotain. Monista asioista tuli suorittamista, ja monia asioita saattoi tehdä joko "oikein" tai "väärin".
Mun mielestä kaikki alle 20:n oli aika perseestä. Vasta sen jälkeen tajusin, että niin ei tässä tosiaan olla tilitysvelvollisia kenellekään, minäpä voin tehdä ihan mitä virheitä itse tykkään. Muiden ihmisten mielipiteet omasta elämästä saa ottaa huomioon, mutta ei ole mikään pakko. Elämä on aika suunnatonta pomppoilua eri puolilla maailmaa, mutta ei se sinällään haittaa - olen vakuuttunut, että mun muistelmat tulee oleen todella mielenkiintoiset, joskin juoneltaan ontuvat. Mulla ei varsinaisesti ole mitään suuria päämääriä elämässä tai halua suorittaa. Kunhan elän ja katson, mitä seuraavaksi tapahtuu. Olen yksikkö, enkä osa mitään sienirihmastoa, niin ei tässä oikein ole mitään tai ketään, jolle vastaisin päätöksistäni. En oo koskaan oikeen haaveillut perheestä/asunnosta/lemmikeistä/häistä/autosta, niin ei ole mitään paineita saada jotain aikaseksi :p
Hyvätuloinen ja mielenkiintoinen työpaikka paikassa X olis jees, mutta ensin pitää varmaan valmistua ^^
Jos tätä nyt tarkemmin ajattelee, niin onhan noita haaveita ollut, mutta kun omat on niin utopistisia/fantastisia ("Hankin suden ja sitten kävelen ympäriinsä viitta päällä." tai "Voisin kyllä johtaa pientä ihmisryhmää taistelussa vampyyrivallankumousta vastaan."), ei niitä varmaan lasketa... Öö ehkä meen nyt jonnekin aikuistumaan hieman. :-[
-
Voihan räyh! Taas kerran törmäsin siihen kuinka raivostuttavia on ihmiset, jotka on todella vakuuttuneita omasta suunnattomasta älykkyydestään. Sellaiset, jotka on itse korottaneet itsensä tavallisen kuolevaisen yläpuolelle ja jakelee kuolemattomia absoluuttisia totuuksiaan norsunluutornistaan. Pahinta ei oikeastaan edes ole se, että sellaiset ihmiset on itse vakuuttuneet omasta erinomaisuudestaan, vaan se, että hemmetin iso joukko ihmisiä uskoo niitä ylipaisuneita taliaivoja! Luultavasti niitä uskotaan sen vuoksi, koska iso osa ihmisistä puolestaan vähättelee omaa kyvykkyyttään, eikä voi kuvitellakaan, että joku, joka julistaa omaansa ympäriinsä, voisi olla mitään muuta kuin väittää olevansa, eli supernero. Huoh...
-
^Niin, kai sitä aika monet helposti seuraa vaan jotain vahvaa hahmoa ajattelematta sen kummemmin. Tollaset päällepäsmärit on kyllä ärsyttäviä, varsinkin kun ne yksinkertaistaa jotain tilanteita paljon, jotta omat suuret ajatukset sopii kuvioon ja vetää jotain ihmeellisiä johtopäätöksiä. Harmittaa vierestäkin seurata jos joku uskoo automaattisesti toista, joka yrittää vakuuttaa maailmaa omasta paremmuudestaan/kokemuksestaan/älynystyröistään :P
-
Mua ottaa päähän se, ettei kukaan tunnu ikinä kirjoittavan siitä, mistä mä haluaisin lukea. Olisin halunnut lukea Game of Thrones -ficcejä ja yritin sitten lukea niitä ja plääh...oikeasti. Tuntuu, että aina valitaan kirjoitettavaksi ne kaikista tylsimmät hahmot ja sitten vielä kirjoitetaan mahdollisimman tylsästi. Voihan olla, että ne hahmot muuttuu kiinnostavammaksi matkan varrella. En ole päässyt sarjassakaan loppuun kirjojen lukemisesta puhumattakaan, mutta epäilen vähän, että tässä käy ihan niin kuin kaikessa muussakin, etten vaan ymmärrä. :P
Ja miksi hitossa pitää itse aina kiinnostua just niistä henkilöistä, joista ei osaa unissaankaan kirjoittaa, että voisi edes tyydyttää sillä itsensä (jollain tavoin LOL). :P Ei hyvä. :'( :'( Ketuttavaa. Siihen nähden, että tuossa sarjassa on paljon hahmoja, aika harva niistä kiinnostaa mua suuremmin, mutta se on vain hyvä, koska silloin ei tarvitse olla huolissaan seuratessaan, mutta se vaikuttaa ilmeisesti lukemiseen ja kiinnostavuuteen siinä.
-
No en nyt kyllä taas tajua ihmisiä :(
Kaverini pyysi mua jäämään jouluksi HK:n ettei hänen tarvitse olla yksin (hänen eka joulunsa pois kotoa) ja minäpä lykkäsin reissuun lähtemistäni parilla päivällä. Oon jutellu tässä vähän yhdelle toiselle expatille, joka ei saanut tarpeeksi lomaa pystyäkseen lähtemään kotiin ja hän kysyi josko minä ja kaverini haluaisimme käydä drinkeillä hänen ja hänen kaverinsa kanssa. Mä välitin pyynnön eteenpäin, mutta mun kaverini sanoi vaan, että tee mitä tykkäät, häntä ei kiinnosta ja hän ei ole tulossa mukaani ???
En voi käsittää! Ensin hän on suunnilleen anellut mua pysymään täällä ja nyt hän ei haluakaan juhlia yhdessä. Siis ei mua haittaa jos ei tavata muita (vaikka olishan se ihan mukavaa, ettei koko päivää olla kahdestaan) mutta jotenkin oletin että ollaan kuitenkin yhdessä. Mun mielestä meidän yksinäisten tulisi pitää yhtä :D (toisaalta oon kyllä aina pyytämässä mukaan illalliselle jotain semirandomeita yksinäisen oloisia, se voi olla vähän ärsyttävä piirre)
Äääööäöäöäöä ei varmaan auta kun mennä puhumaan sille kasvotusten.
-
Tais sitte olla ihan vihonviimonen perhejoulu meikäläisellä!
Taidan tarvita toisen loman toipuakseni ensimmäisestä...
Joo, ei mulla muuta. zilah kiittää ja kuittaa
-
Perhejoulut osaa olla yhtä helvettiä. En ymmärrä, mikä ihmeen pakko on kerääntyä sukuloimaan, jos siitä ei aiheudu kuin pahaa mieltä. Ei kai joulun tarkoitus ole olla pakon sanelemana verisukulaisten parissa, vaan niiden ihmisten, jotka on oikeesti tärkeitä itselle. Onneksi itsellä sukuloinnit kuistuivat tänä jouluna hyvin minimiin, mutta täydet sympatiat multa kaikille niille, joiden joulut ei sujuneet yhtä helpoissa merkeissä.
Mä en tajua mikä mua vaivaa. Mun elämässä asiat on just nyt paremmin vuosiin, mutta silti kiireiden hellittäessä ja yksin jäädessä kaikki tyhmistä asioista nouseva ahdistus ja pelko nousee pintaan ja purkaantuu pahana olona ja tuntikausien päättömänä itkeskelynä. Ihmiset selviää järkyttävistä kriiseistä ja valtavista menetyksistä, ja mulla on periaatteessa kaikki niin hyvin, että pitäis pystyä pitämään pää kasassa ja mitä typerimmät ajatukset loitolla. Miten se onkaan niin, että parhaat asiat elämässä tekevät toisaalta siitä samalla myös kauheinta. Lähtisin juomaan pään täyteen jotta ei tarvis hetkeen ahdistua, jos en olis viimeistä paria tuntia itkeny silmiä punaisiksi ja naamaa turvoksiin. Aamulla taas varmaan lähinnä nolottaa, ja mitä sitä nyt kenellekään pikku jutuista kertomaan, mutta just nyt on tosi paha olla.
-
Ei kai joulun tarkoitus ole olla pakon sanelemana verisukulaisten parissa, vaan niiden ihmisten, jotka on oikeesti tärkeitä itselle. Onneksi itsellä sukuloinnit kuistuivat tänä jouluna hyvin minimiin, mutta täydet sympatiat multa kaikille niille, joiden joulut ei sujuneet yhtä helpoissa merkeissä.
Ei tietenkään. Ongelmia saattaa tietenkin muodostua, jos niiden tärkeiden ihmisten kylkiäisenä tulee niitä kamalia ihmisiä...
...Mun ei kyllä tosin sovi antaa mitään neuvoja, mulla on niin surkeet sukulaissuhteet, että välillä oikein hävettää. :-\ Asun kaukana, mutta yritän ylläpitää jotain kontaktia skype/puhelin/sähköposti/kortti-linjalla, mutta ikävä kyllä nää jutut ei oikein toimi vaan yhden ihmisen panostuksella ::) Mua harmitti tänä syksynä, että ketään ei huvita olla yhteyksissä muhun edes kuukausittain ja vannoin sitten harmistuneena, että en kyllä ala mihinkään pakkojoulupuheiluihin yms. Tietenkin tajusin sitten myöhemmin, että jos jotakuta ei kiinnosta pitää yhteyttä vuoden muina päivinä, tuskin se joulu tekee mitään eroa... Oh well!
Mulla oli aktiivijouluaatto, joulupäivänä istuin vällyjen välissä ja katsoin tv-sarjoja :) Parin tunnin päästä hipsin lentokentälle ja lennän Thaimaahan ihmettelemään Pohjois-Thaimaan temppeleitä ja luontoa, että kyllä mulla varmaan ihan ok vielä pyyhkii 8)
-
Varmaan johtuen siitä, että angstasin etukäteen niin kovasti, mun joulu oli onnistunut, vaikka vietin sitä itsekseni tai ehkä juuri sen takia. Tein ensimmäistä kertaa itse perunalaatikkoa ja rosollia ja tajusin, että ei se edes ole vaikeaa. Ei tarvinnut riidellä kenenkään kanssa (paitsi kissojen, jotka parkkeeraa takapuolensa telkan eteen) mistään tyhmästä.
-
^ Mulla kans pelaaminen oli hitusen vaikeaa, kun toinen kissoista istui suoraan telkan eteen ja alkoi tassuttaa hahmoa, joka just koetti pysyä hengissä kun sokkona ohjainta rämpytin :F
...mut muuten oli kivaa, yksinäinen joulu mut sain valmiiseen pöytään istua, kun atm äitini asuu kävelymatkan päässä :) eikä tarvinnut jäädä hermostumaan penikoihin vaan sain lähtä läpytteleen omaan kotiini heti, kun verenpaine uhkasi nousta <3
-
Nukuin viime yönä huonosti ja onnekkaasti siis väsyin "järkevään aikaan" illalla. Ajattelin, että jeejee, vuorokausirytmi voisi vaikka korjaantua... No, menin nukkumaan, mutta uni ei tullut. Maattuani reilun tunnin verran pimeässä, kylki kyljessä koiran kanssa, olen piristynyt maagisesti. Fiilis on sellainen, että todennäköisesti alkaa unettaa uudestaan aikaisintaan joskus kolmen-neljän maissa >:(
Onko a) musta tullut niin vitun gootti, että lataudun pimeässä sateen kuuntelemisesta, vai b) koiralleni ilmaantunut jotain energianjakamis-supervoimia?!
-
Voi perkele sentään, miten paljon voi pahantahtoinen ihminen saada aikaan ongelmia, vaikkei ole enää firmassa edes töissä.
Työpaikallani oli alkusyksystä ahdistelija ja patologinen valehtelija, joka kiinni jäätyään oli niin marttyyria ja väärinymmärrettyä että! Sanoutui irti, kun otettiin tiukkaan puhutteluun, ja sitten yritti myöhemmin perua lähtöään. Hänen tilalleen oli jo palkattu toinen henkilö, niin eihän se sitten onnistunut. Nyt sitten vielä jälkikäteenkin valehtelee lähtönsä syistä kaikille jotka viitsivät kuunnella ja kääntää asiat niin, että hän on viaton ja ahdistelun uhri oikea miestennielijä, jolta yksikään miespuolinen työkaveri ei ole turvassa. Nyt sitten jo yhden urpon vaimo alkoi tyypin valheiden seurauksena skitsoilla ja rumba pyörii ympäri, ympäri...
Eikö tää saatana lopu ennen kuin raastuvassa? >:(
zilah
-
^Tuopas kuulostaa inhottavalta tyypiltä... En oikeesti käsitä noita, jotka uskoo valehtelemalla lisää pääsevänsä entisistä ongelmista >:(
Oma ketutus on, että kun nälättää ja kello on melkeen puolen yön... En oo käynyt joulun jälkeen ruokaostoksilla, niin täällä ei sitten yllättäen olekaan mitään :-[ Pizza olis kivaa! Mulla oli taas illallisaikaan joku järjetön aivopieru ja kuvittelin, että pala vesimelonia riittää loppupäiväksi. Ehkä sitä vois huomenna viimein ottaa itseään niskasta kiinni ja ostaa jotain syötävää tänne. Eilen piti ostaa jotain järkevää niin suklaata ::)
-
^ Hyvin tuttu tunne, että kaupasta ei sit lopulta lähde mukaan niin mitään järkevää. Eilenkin pyörin vartin pikkukaupassa, mutta ei tehnyt mieli niin mitään, ja kaikki vaikutti lähinnä luoltaantyöntävältä. Tänään onkin sit ollu vähän nälkä.
Oon ihan toivottoman käsi pesemään lakanapyykkiä, enkä ymmärrä miten joku saa kuivattua lakanansa vaivattomasti rypyttömäksi. Miten voi olla mahdollista, että suurin osa kaikkien taiteen sääntöjen mukaan koneeseen asetellusta pyykistä on pesussa kapaloitunut täysin pussilakanan sisään? Isoa lakanaa myöten. Nyt ei tosiaan ole kovin rypytön lakana kuivumassa, perhana..
-
Näin työttömänä on kiva miettiä, että mistä mä revin vähintään 137e pääsykoekirjoihin, kun aion yliopistoon hakea. Saatana. Yritin saada sossusta apua, mutta ei ne tässä auta. Eihän tässä muuten mitään ongelmaa ole, mutta kun mistä ottaa noin suuri summa vähillä tuloilla?
-
Sinikeiju: Olisiko noita pääsykoekirjoja mahdollista saada edes osittain esim. kirjastosta tai sitten käytettyinä? Tiedän kyllä tuon turhautumisen ja ketutuksen, olinhan itsekin työttömänä kuukausia. Se tunne, kun venytät jokaikisen pennin soikeaksi eikä sittenkään riitä, on kyllä omiaan tympäisemään. Ja vielä enemmän ehkä se, kun jatkuvasti kuulee miten työttömät on vaan lusmuja, jotka makaavat kotona yhteiskunnan rahoilla. >:(
Hirmuisesti tsemppiä kuitenkin.
Ja minun ketutuksenaiheeni:
http://www.ksml.fi/uutiset/kotimaa/kd-politikko-heinaluoman-homosympatia-vaikutti-vaimon-kuolemaan/1968558
On se kauheaa, miten julmasti kristityksi itseään kutsuvat ihmiset voivat lyödä toisiaan raamatulla päähän, ja vielä näin kipeän asian yhteydessä. Siinä on kyllä lähimmäisenrakkaus ja muut kristilliset arvot kaukana... >:(
zilah
-
Pääsykoekirjat on kyllä ihan törkeen kalliita. Jo yhden ostaminen kirpaisee, ja sit kun tarvitsee useita.. Saisitko ostettua mistään käytettyjä kirjoja, vai tartteeko olla just uusinta painosta? Käytetyt on aika haluttuja, mutta tähän aikaan keväästä vois vielä onnistaa. Yliopistojen oppilasjärjestöjen kautta saattas löytyä jotain kirjamyyntiä jos pelkkä google ei auta.. Eikä varmaan olis pahitteeksi huudella vaikka finissäkään kirjojen perään, siellä kun on aika paljon korkeakouluihin pyrkivää/pyrkinyttä porukkaa.
-
Miksi kaikki isot hankinnat pitää aina sattua samaan aikaan?
Rakas luurini on vedellyt viimeisiään puolisen vuotta, mutta sen kanssa on vielä pystynyt elämään, kunnes se yhtäkkiä viime viikolla vain päätti, että ei vastaanota eikä soita puheluita ja arpoo nopalla tuleeko ja lähteekö tekstiviestit. Vaihdoin miehen vanhaan luuriin vajaa viikko sitten, se ylikuumenee jo viiden minuutin käytön jälkeen ja tänään päätti imaista akun tyhjäksi, eikä suostu enää lataamaan. Puhelinostokset here I come. Saisihan noita tosi edullisestikin, mutta mun kriteerinä on vähintään tuo 8 megapikkelssin kamera, joka mulla nykysessä oli(mikä sekin jo surettaa kun miehen nykyisessä luurissa on niin paljon parempi), koska mä otan paljon kuvia mini!rimpsistä.
Lisäksi mun pitäisi (tai siis saan vihdoinkin, oon jo vuoden odottanu tätä!) ostaa parit uudet rintsikat, koska mun tissit on vihdoinkin osoittanut kutistumisen merkkejä. Eipä ne vielä normaalikokoiset ole, mutta en omista yhtiäkään mitkä olisi nyt oikeasti hyvät päällä. Ja kun en oo vissiin neljään vuoteen sopivia löytänyt muualta kuin ihan liiviliikkeestä, niin en ihan kahellakympillä per liivit pääse.
Neidille pitäisi myös ostaa kunnolla tukevat ulkokengät, kun se nyt oppi kävelemään pihallakin. Kahdet kengät sillä on, mutta ei mahdu villasukan kanssa jalkaan enää. Saa noita pilvin pimein käytettynäkin vielä hyväkuntoisinakin, mutta mä mieluummin kävisin ekat ostamassa ihan liikkeestä, josta saan asiakaspalvelua.
Ärsyttää myös kun vihdoinkin melkein kahden vuoden tauon jälkeen pääsisin boxing-tunnille tänään, niin eikö mulla ole joku flunssanpoikanen. Kurkku hajoaa niellessä ja nokka vuotaa koko ajan. Mene siinä sitten hakkaamaan.
-
Pääsykoekirjat on kyllä ihan törkeen kalliita. Jo yhden ostaminen kirpaisee, ja sit kun tarvitsee useita.. Saisitko ostettua mistään käytettyjä kirjoja, vai tartteeko olla just uusinta painosta? Käytetyt on aika haluttuja, mutta tähän aikaan keväästä vois vielä onnistaa. Yliopistojen oppilasjärjestöjen kautta saattas löytyä jotain kirjamyyntiä jos pelkkä google ei auta.. Eikä varmaan olis pahitteeksi huudella vaikka finissäkään kirjojen perään, siellä kun on aika paljon korkeakouluihin pyrkivää/pyrkinyttä porukkaa.
Niissä on tarkkaan määritelty, että mikä painovuosi tai monesko uudistettu painos pitää olla :/ Kirjastosta jo katsoin, mutta siellä on niin pitkät jonot kaikkiin, etten ehtis saada ajoissa kirjoja itelleni. Käytettynä vaadittuja kirjoja en oo löytänyt.
-
Voi vittuperkelesaatana, että ottaa päähän! Jos nyt olis tässä mun käsien ulottuvilla eräs tietty henkilö, niin en vastaisi teoistani! Oikeasti! >:(
Kerroinkin teille jo firman aikaisemmasta työntekijästä, joka on aiheuttanut todella paljon ongelmia. Ensin ahdistelemalla firman nuoria ja vähemmänkin nuoria, naisia ja sitten valehtelemalla kaikista ja kaikille ihan joka suuntaan. Ja firmasta lähdettyäänkin sai vielä aikaan todellisen mustasukkaisuusdraaman väittämällä, että toisella firman miespuolisella työntekijällä ja tällä ahdistelemallaan naishenkilöllä on keskenään suhde. Tuloksena perheriita ja nyt viimeisimpänä tämän toisen työntekijän irtisanoutuminen. Syynä, ettei vaimo anna käydä töissä.
Useampikin firman työntekijä on sitä mieltä, että tämä paskakasa teki tekosensa todennäköisesti siksi, että tämän työntekijän lähdön jälkeen firmassa on todella vakava työvoimapula, ja hän kuvittelee saavansa paikkansa takaisin. Mutta sitä ei tule tapahtumaan. Ei tässä elämässä! Jokainen työntekijä joutuu venymään kohta äärimmilleen ennen kuin työvoimapula saadaan paikattua, mutta kaikki ovat siihen valmiita. Kukaan ei halua tätä riidankylväjää takaisin, kun hänestä on kerran eroon päästy. Itsekin teen vaikka satatuntisia viikkoja mieluummin kuin enää ikinä katson sen paskakasan naamaa! >:(
Sanonpa vaan, että tulee olemaan tälle paskakasalle jokseenkin epämiellyttävä yllätys, kun esimiehemme toivottaa hänet alimpaan helvettiin sen sijaan, että pyytäisi sitä takaisin! Kun asiasta esimiehen kanssa keskustelun, hänkin sanoi ihan suoraan, että jos se tyyppi olisi tässä, hän varmaan löisi!
Jaan hänen tuntemuksensa täysin!
Joo, ei muulla muuta.
zilah
-
Kääk, jotenkin onnistuin vahingossa sotkemaan puurooni voin ja maitosiirapin lisäksi myös valkosipulia ???
Lisäksi häpeäkseni pidän tästä vähän (oon valkosipulihuora) :-[
Musta tuntuu, että olen astunut tielle, josta ei ole paluuta...
Sanonpa vaan, että tulee olemaan tälle paskakasalle jokseenkin epämiellyttävä yllätys, kun esimiehemme toivottaa hänet alimpaan helvettiin sen sijaan, että pyytäisi sitä takaisin! Kun asiasta esimiehen kanssa keskustelun, hänkin sanoi ihan suoraan, että jos se tyyppi olisi tässä, hän varmaan löisi!
Voi, mua ketuttaa teidän puolestakin tollaset kusipäät. Toivottavasti saatte sen pois näkyvistä lopullisesti >:( Jännä muuten miten aina joku häirikkö työpaikalla saa kaikki muut ryhmässä yhdistymään (niinku paska pomo - työntekijöiden suurin bonding-juttu ja yhdistävä kokemus on kun saa valittaa pomosta)
-
On se sitten kumma tunne huomata, että ystäviksi luulemasi henkilöt ovat valehdelleet selkäsi takana pitkin ja poikin.
Mutta jälleen kerran: tulen toimeen ilman heitä. Parempi, että paljastuivat nyt, ennen kuin mitään vakavampaa ehti tapahtua. Kyllä se elämä vielä noitakin apinoita opettaa, tavalla tai toisella. >:(
zilah
-
Mutta jälleen kerran: tulen toimeen ilman heitä. Parempi, että paljastuivat nyt, ennen kuin mitään vakavampaa ehti tapahtua. Kyllä se elämä vielä noitakin apinoita opettaa, tavalla tai toisella. >:(
Hööh :( Joo, kyllähän sitä pärjää yksinäänkin, mutta olen viimeiset kaks viikkoa kyllä miettinyt, kuinka kiva olis, jos sais jotain seuraa vaikka lounaalle... Mutta toisaalta sitten tulen taas tänne valittamaan, kuinka kamalia mun kaverit on ;D
-
Pahantahtoinen puhe takanapäin on inhottavaa, mutta suorananainen valehtelu on ärsyttävää. Sellaisia ihmisiä ilman todellakin tulee toimeen. Joskus mietityttää, että mikä motiivi ihmisillä on valehdella toisesta ihmisestä jotakin. :P Täytyy olla oma elämä tosi köyhää tai sitten muuten vaan päässä vipata.
-
No tässä tapauksessa oli kyse pikemminkin siitä, etteivät ko. apinat halunneet ottaa tekosistaan vastuuta ja sysäsivät sen sitten minulle. Mutta kuten sanoin, kyllä se elämä niitäkin opettaa, ja minäkin. En suinkaan hiljaisena kuunnellut, vaan sitten avauduttiin kyllä puolin ja toisin. Siinä saattoi ehkä mennä pitkäaikainen ystävyyssuhde, mutta jos se näin pienestä on mennäkseen, ehkä se ei ollut enemmän arvoinenkaan.
zilah
-
Lisää päivitystä edelliseen, eikä onneksi enää ketuta. Tälle tarinalle siis saatiin kuitenkin onnellinen loppu ja ystävyyskin kestänee, vaikka kokikin hetken aikaa kovia.
Täytyy sanoa, että yllätyin kyllä, koska toinen osapuoli osoittautui kuitenkin harvinaisen tervejärkiseksi ja halusi oma- aloitteisesti selvittää tilanteen. Anteeksi pyydettiin puolin ja toisin, ja kaipa se tästä. Ja opin itsestäni ainakin yhden uuden asian.
Enää en huoli kattoni alle ketään. Rakas Lizini on se poikkeus joka vahvistaa säännön.
zilah
-
zilah, onneksi tuo sun episodi sai onnellisen lopun. :)
Mulla on kestoketutuksena se, ettei meillä töissä ymmärretä sitten millään, että ihmiset pitäisi kouluttaa ja perehdyttää työhön, jota niiden odotetaan tekevän. Täällä vain lykätään yhtäkkiä jotain ihan uusia työtehtäviä ihmisille ja pidetään itsestään selvänä, että kyllähän se tuon hoitaa tuosta nuin vaan. Kyse on kuitenkin vastuullisesta ja melko haastavastakin työstä, eikä mistään kahvinkeitosta (mikä sekään ei suju tuosta nuin vaan, jos ihminen ei ole eläissään kahvia keittänyt). Kai täällä oletetaan, että ihmiset saa jonkun korkeamman voiman taholta yhtäkkisen valaistumisen asiaan kuin asiaan. Tuosta nuin vaan. ???
-
Nappeli, tuo on tosi ärsyttävää, varsinkin kun se on niin yleistä! "Miten sää et nyt tätä tajuu, täähän on ihan selvää pässinlihaa." Varsinkin jos ympärillä on ihmisiä, jotka on tehnyt samaa duunia viimiset 25 vuotta :p
-
Ärsyttää olla tämmönen tunnollinen opiskelija. Tietämättäni vissiin stressaan taas koulunkäyntiä ihan huolella, kun olen tänä lukuvuonna ollut jokaisella lomalla kipeä. Ensin syysloma, sitten joululoma, ja nyt hiihtoloma on mennyt sohvan pohjalla ruikuttaessa. Mulla oli jopa töistä vapaata! Neljä kalenterityhjää päivää avokin kanssa, jolloin ois voinu tehä jotain kivaa ja poistua vaikka kotoa jollein ekstemporereissulle kavereille tai laskettelemaan tai jotain. Mutta ei, olen kipeä. Ja nyt olen loppuvapaat töissä. Jes.
-
Ärsyttää olla aina menkkojen alussa niin masentunut. Kipuilun kyllä siedän, mutten tätä hiton tunteellisuutta. Makaan sängyssä iltaisin ja murehdin vaan kaikkea. Oon ihan vainoharhainen ja odotan koko ajan vaan pahinta. Tai siis, ei tää kestä kun korkeintaan kaksi päivää kuukaudesta, mutta sekin on liikaa. Normaalisti kestän esimerkiksi omat töppäilyni ihan hyvin, mutta nyt meinaan vajota maanrakoon häpeästä jostain sellaisesta asiasta, joka tuntuu ensi viikolla varmaan ihan merkityksettömältä.
-
Pakko sanoa tänne jotain, kun nousee höyryä korvista. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin se, että toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Ja suosikki/lellikkijärjestelmät on niin takapuolesta. Tällainen suosikki kun tekee jotain, mikä on törkeää, se kuitataan vaan vähäpätöisenä mokana, mutta auta armias, jos joku vähemmän suosittu tekisi samoin niin tulisi törkeää tekstiä. Mikäs ihme se sitten on, että nämä, joiden tekemisisä vaan silotellaan, kuvitteleekin olevansa jotain saamarin kukkulan kuninkaita. Ne pitäisi torpata kukkulalta alas. ;D
-
Taitaa olla The Sairasloma osa 2. edessä ihan piakkoin. Työpaikallamme on todettu kosteusvaurio, ja sisäilman laatu on niin heikko, että terveetkin saavat siitä oireita. Seinä on revittu auki ja haju on karmaiseva. Siinä kun tekee töitä koko päivän, niin olo ei ole niitä parhaita, varsinkaan kun olen homeallergikko... :(
Muutto toiseen liiketilaan on vajaan neljän viikon päästä, mutta saapa nähdä miten tuon nykyisen kanssa käy. Pelkään, että lappu menee luukulle, koska paikka on terveydelle vaarallinen.
zilah
-
zilah, älä mene sinne enää! :o :o :o
Voi ketutuksen huipentuma eli vaalit! Saamari tulossa luultavasti kaksi pahinta asiaa, mitä mä tiedän politiikkaan liittyen: konservatistinen porvarihallitus! ;D Voi jessus. :P ;D
-
zilah, kuulostaa tosi ikävältä :(
Olen pahoillani, en äänestänyt. Kysyttäessä kerroin jo etukäteen, että ei ole aikomus, jota kuulijat kauhistelivat, MUTTA olen niin pihalla Suomen politiikasta, että olisin joutunut käymään jonkun kolmen tunnin kertauskurssin puolueista ja yhteiskunnan polttavista ongelmista (Iltasanomien lukeminen ei riittäne) pystyäkseni muuhun kuin arpomalla äänestämään. Eli mua ei vaan kiinnostanut tarpeeksi. Anteeksi, Suomi. :-[
-
Huh sentään, persujen vastaukset eivät Sipilää miellytä. Toivottavasti jäisivät taas rannalle huutelemaan. Mutta hallitusneuvotteluja ja vaalitulostakin enemmän ketuttaa tämä oma olotila. Viime keväänä kärsin karkeista allergiakokemuksista, ja nyt on viikon kutittanut silmiä ja tänään aloitin aamun pärskimällä ja niistämällä, et tää kutina nenäonteloissa lakkaisi. ARGH. En ole ollut ikinä milleen allerginen, mutta nyt vähän vaikuttais siltä et jonkun siitepölyallergian oon onnistunu puhkaisemaan. En taho!
-
Eilisen Sipilän kommentin perusteella olen entistä vakuuttuneempi siitä, että porvarihallitus on tulossa, vaikka Keskustan kenttäväki olikin kyselyissä SDP:n kannalla. Sipilä on selkeästi samalla linjalla kuin Kokoomus, ensisijassa tehdään veron kevennyksiä ja leikkauksia. Hiphei.
-
Voi hiton hitto. Miksi aina kun kurssiin kuuluu joku matemaattinen osio, luennoitsijat vetoaa vaan että joo olette tehnyt tätä ennenkin, en käy läpi, vaikka on selvää, että kurssilla on eritaustaisia opiskelijoita. Kotiyliopistossani ei opastettu yhtään exceliin, kun "kyllä te nyt olette tätä ennenkin käyttäneet", nykyisessä sanottiin vaan, että joo nää on näitä perus markkinointilaskuja. Sitten kun huomautin, että ei mun markkinointitutkintoon normaalisti kuulu yhtään matematiikkaa, luennoitsija on vaan, että ei kuulu hänelle. Kyllähän kaikki on käynyt yliopiston differentiaali- ja integraalilaskennan :(
Kun ei nääkään varmaan oikeasti ole mitään monimutkaisia laskelmia, kunhan joku selittäisi mitä hittoa näissä tapahtuu.
-
https://www.youtube.com/watch?v=bHuBE3Zw-c4
-
^ synkeästä sanomastaan huolimatta (tai ehkä just sen takia?) aivan loistosketsi! ;D
-
^ synkeästä sanomastaan huolimatta (tai ehkä just sen takia?) aivan loistosketsi! ;D
Joo, mää en oikein osannut päättää kuuluuko tämä ketutukseen, vai kikatukseen. Synkeän sanoman vuoksi laitoin sitten tänne. ;D
-
Voi ketutus! Mä haluan kattoa yöllä lätkää, mutta paskat pysty kun olen kadottanut kännykän jonnekin niin en mä herää! :P Sen kännykän täytyy olla täällä jossain, koska yöllä sitä räpläsin, kun heräsin ja työnsin jonnekin niin hyvään jemmaan, että ei löydy millään. :P Melkein jo epäilen, että unissani työnsin sinne, minne päivä ei paista, mutta kai mä olisin sen huomannut? ;D
-
Miksei FiFissä ole Ahdistuskerhoa? :( No, laitan nyt tänne, kun oon samalla kettuuntunut ja ahdistunut -- kaikkea samaan aikaan.
Mä en tiedä, millä mä enää kestän oikeasti. Mun eksä (joka seksuaalisesti hyväksikäytti mua kuusi kuukautta) ei ikinä jätä mua rauhaan. Mä jätin sen jo tammikuussa ja se on stalkannut mua siitä lähtien kaikista eri lähteistä. Se lähetti mun siskoille, siskon kihlatulle, mun äidille ja isälle viestejä viikkotolkulla, että olisiko mulla vielä mahdollisuuksia Antelopen suhteen. Se on vakuutellut mun yhdelle parhaimmista ystävistä pari päivää meidän eron jälkeen, että on hyvin rakastunut tähän mun ystävään, eikä ole ikinä tavannut yhtä ihanaa ihmistä. Se on tehnyt vaikka mitä.
Yksi mulle läheinen ihminen käski sitä painumaan vittuun ja hetkeksi se lopettikin. Se ei enää lähettänyt mitään viestejä kenellekään mun perheestä, mutta nyt sain selville, että se vieläkin stalkkaa mua sen omien kavereiden avulla. :) Oon estänyt sen Facebookissa, mutta jotenkin se tuntuu silti olevan perillä mun asioista ja kyselee kaikilta, että mitä mä teen ja missä mä oon ja että mitä mieltä ihmiset on siitä, että voisiko se vielä saa mut takaisin.
Oon helvetin ahdistunut ja vittuuntunut samaan aikaan, kun mikään ei auta, enkä ikinä tiedä mitä se seuraavaksi keksii. Mitä jos se saa päähänsä tulla tänne silloin, kun mä oon yksin kotona? Se ihminen on helvetin sairas ja luultavasti narsisti ja musta on tullut mitä ilmeisemmin sille joku pakkomielle.
Samaan aikaan tosi tyhmä olo, että miten mä oon ikinä voinut seurustella sellaisen ihmisen kanssa, enkä oo tajunnut millainen tyyppi kyseessä oikeasti on.
-
Voimia antilooppi <3 aivan kamala tilanne... mä en tiedä, voiko tuollaista lähtä virallisesti hoitamaan, siis jonkinlaista lähestymiskieltoa hakemaan, mut toivon, että tyyppi rauhoittuisi.
Muista olla varovainen äläkä kuvittele ikinä, että vainoharhailisit turhasta vaan luota vaistoihisi! Jos tuntuu, että et oo jossain turvassa, niin älä ainakaan ala naureskella omille epäluuloillesi :-* Ja hei, eikös ne narsistit ja psykopaatit oo just niitä, joihin ihmiset uskoo ja luottaa, koska ne on niin hyviä manipuloimaan :F
-
No hyi, Antelope, kuulostaa ihan helvetin ahdistavalta tilanteelta! Tsemppiä nyt tuon kaiken keskelle, toivottavasti jotain ratkaisua tilanteelle löytyisi.
Ja täysin komppi tälle;
Muista olla varovainen äläkä kuvittele ikinä, että vainoharhailisit turhasta vaan luota vaistoihisi!
-
Unohdin ihan tulla latelemaan sydämiä teille kahdelle kivoista sanoistanne: ♥ ♥ ♥
Ja joo, onhan tää tosiaankin ahdistavaa, kun ei ikinä tiedä mitä se keksii, mutta nyt en oo onneks kuullut siitä mitään. Mutta tälleen on käynyt aiemminkin ja sitten yhtäkkiä tulee joku kommentti lähes ventovieraalta, että hei, susta kyseltiin taas. Aargh.
Mut uusi vitutus on se, että kesäloma alkoi lauantaina ja kärsin eilen valtavasta migreenistä ja oksentelin ympäriinsä, ja nyt olo on ihan flunssainen. :D En oo ikinä kipeä tai kuumeessa, mutta totta kai se iskee sitten nyt! Hyvää kesälomaa Antelle vaan!
-
Kele! Nyt ketuttaa niin, ettei tahdo nahkoihinsa sopia. Ei näkemä ollutkaan se riidankylväjä ex- työkaverini pahinta mitä voi työpaikallani olla. Ketjun isot pomot ne vasta vittumaisia ovat.
Ketjumme on laajentunut täysin hallitsemattomasti ja se on johtanut vakavaan työvoimapulaan. Se taas on johtanut siihen, että vaikka on upeat, uudet tilat, ei ole työvoimaa jolla pyörittää paikkaa asiallisesti. Muutto oli yhtä kaaosta. Kaikki vanhat romut vain tungettiin kasoiksi jonnekin, ja kun kaikki hyllyköt ja säilytystilat eivät ole vielä paikallaan, sen arvaa miten siinä käy. Etenkään kun sitä työvoimaa ei edelleenkään ole tarpeeksi. Hädin tuskin edes siihen, että liike saadaan pidettyä asiallisesti auki. Mutta ei siivoamiseen, eikä muihinkaan etukäteisvalmisteluihin.
Sitten kun olin yksin töissä, niin kaksi isopomoa paukkaa paikalle ja haukkuvat minut pystyyn. Mutta en jäänyt sanattomaksi minäkään. Totesin kylmänviileästi, että yrittäjälläkin lienee joku vastuu huolehtia paikalle tarpeeksi työvoimaa, jotta saadaan tarpeelliset asiat tehtyä. Nyt teen tuntikausia ylitöitä joka helevetin päivä, Olen joustanut, joustanut ja joustanut.Jopa terveyteni kustannuksella. Ja niin ovat tehneet kaikki muutkin. Eikä se riitä vielä mihinkään.
Saapa nähdä miten käy. Sen sanon, että jos tästä jotain sanktioita minulle tulee, ensin menen itkemään burnoutin vuoksi saikkua ja sitten teen ilmoituksen työsuojeluviranomaisille. He saattaisivat olla hyvinkin kiinnostuneita kuulemaan, miten meidän firmassa alaisia kohdellaan. >:(
zilah
-
Siis että ensin ne hoitaa asiat päin helvettiä itse ja sitten haukkuu työntekijät? Siinä sitä vasta on reilu meininki. :P
-
Siis että ensin ne hoitaa asiat päin helvettiä itse ja sitten haukkuu työntekijät? Siinä sitä vasta on reilu meininki. :P
Siinäpä se pähkinänkuoressa. >:(
Zilah
-
Ja yhä reilummaksi menee. >:(
Tänään oli ihan helvetillinen päivä töissä ja lisäksi tapasimme uuden myymäläpäällikön, joka ei tehnyt sanottavampaa vaikutusta. Laukoi asiattomia kommentteja myynnin huonoudesta ja siitä miten "meidän pitäisi selvitä". Vaikka vuorojen miehitys on nykyisellään niin riittämätön, ettei edes lakisääteisiin taukoihin ole aikaa. Eikä myöskään ottanut kuuleviin korviinsa asioita, jotka pitäisi hoitaa kuntoon.
Kele. Alkaa tuo työttömyyskortisto tuntua taas yhä houkuttelevammalta vaihtoehdolta...
zilah
-
Se tunne, kun kukaan ei ota vastuuta mistään, ei ole paikalla ja sekin joka on paikalla, ei ole töissä. >:(
-
Viidennet YT:t neljän vuoden aikana. Tällä kertaa pihalle potkitaan ainoastaan 40% työntekijöistä, meidän osastolta joka kolmas. Jepulista jee nääs päivää.
Posttraumaattista stressioireyhtymää alkaa pukkaamaan. Miten mä aina päädyn näihin firmoihin..?
-
Tuollanen on kyllä niin perCeestä, Phoenike. Otan osaa.
Itse raadan pienipalkkaisena duunarina, mutta työpaikka on ainakin varma, vaikka kiirettä ja ressiä piisaa. Tälläkin hetkellä on firmassa vakava työvoimapula, ja lisää palkattais kun vaan jostain löytyisi.
zilah
-
Tänään näyttäytyi asiakaspalvelutyön nurjempi puoli. Kyseessä maamme tulevat toivot, eli nuoriso. Käyttäytyivät muita asiakkaita häiriten ja kieltäytyivät lähtemästä, ja yksikin sankari uhkasi hankkia meille kaikille potkut... Työpaikkani on vielä ns. paremman väen alueella, niin että tämä jengi taitaa olla juuri niitä, joiden vanhemmilla on antaa lapsilleen ihan liikaa rahaa, mutta liian vähän aikaa. Kotikasvatus näkemä ihan totaalisen pielessä.
Sen sanon, että jos joskus saisin oman jälkikasvuni moisesta käytöksestä kiiinni, saisivat sellaisen läksytyksen, että korvat soivat viikon jälkeenpäin. >:(
zilah
-
Jotenkin alkaa tuntua epäreilulta, kun päivä alkaa työnantajan rankalla yt-ilmoituksella, jossa uhataan irtisanoa kolmannes työntekijöistä. Sen jälkeen alkaa niin hirveä kiire ja ralli, ettei edes syömässä ehtisi käydä ruokatauolla. Mihin on kadonnut kaikki järki ja kohtuus työelämästä? Joku raja kai siinäkin tulee vastaan kuinka paljon työntekijän selkänahasta pystyy repimään.
-
Ei se raja taida tulla kovin äkkiä vastaan. Aina pitää saada enemmän ja halvemmalla.
Oma ketutuksen aiheeni on se että luulin että kotona vanhemmillani menisi paremmin mutta nytpä kuulin ettei menekään vaan huonommin. Ne on vaan oppineet salaamaan asiat paremmin, koska mistään ei kuulemma saa omille lapsille kertoa? Miksi? Puheiden perusteella ilmeisesti siksi että me odotetaan kuolemaa vesi kielellä, perintöä odotellessa. Ihanaa kun on isä, joka luulee että kärtän sen rahoja enkä surisi sen kuolemaa. Onhan se aika sääli että isäni ryyppää itsensä hengiltä mutta nyt se on löytänyt itselleen kuulemma sekopäistä seuraa. Ei muuta mutta vaihteeksi taas pe
-
Lähti viesti kesken. Pelottaa siis vaihteeksi että kännipäisessä toivottomuudessa on vielä muitakin uhreja.
-
Voi itku, Nappeli! Tuo se on kamalaa. Ihan järjetöntä menoa on meidänkin työpaikallamme, mutta ei siksi että pitäisi irtisanoa porukkaa. Päinvastoin, työvoimapula on todella vaikea ja jokaikisen pitää venyä ihan äärirajoille. Tosin johto kyllä tsemppaa täysillä ja yrittää pitää jaksamisestamme huolta, mutta kun tilanne on se mikä on, niin pitää vaan yrittää jaksaa miten pystyy. Lienee syytä olla kiitollinen siitä, ettei työpaikkani ainakaan hetikohta ole vaarassa. Jos nyt eroaisin/jäisin sairaslomalle, ainoa mahdollisuus olisi laittaa putiikki osaksi aikaa kiinni.
Hirmuisesti tsemppiä, ja Lizille myös! Tiedän nii- in tuon tunteen. Vaikka omilla vanhemmillani on tällä hetkellä kaikki hyvin, taustalla on niin vaikeita asioita, että koko ajan puoliksi odotan milloin jotain kamalaa taas tapahtuu. :(
zilah
-
Sehän se meilläkin töissä on, että jokainen puskee jo nyt äärirajoilla, kun töitä olisi tehtäväksi vaikka kuinka paljon. Osa on puskenut jo kaksi kuukautta ylitöitä melkein 24/7. Mutta työnantajan mielestä se ei ole riittävästi, vaan pitää tehostaa vielä lisää. Ehkä se voisi onnistua, jos kaikki korvattaisiin jollain roboteilla, mutta ihmisiä ei kyllä tästä tehokkaammaksi enää saa, vaikka irtisanoisivat kuinka paljon. ???
-
Lyhytnäköistä hommaa tuommoinen. Firma, joka ei pidä työntekijöistään huolta, on ennen pitkää vakavissa ongelmissa. Eikä kyllä taida teidän hommat robottivoimin onnistua, kuten ei meidänkään.
zilah
-
Ensimmäistä kertaa eläissäni tulin tänään siihen tulokseen, että kaatuisi koko perkeleen firma. Sanoin sen myös ääneen työpaikalla. Ei haittaa vaikka sitten menisi työ alta. Alan olla niin äärettömän vihainen pomo-portaalle, että pää alkaa kohta räjähtää. Jos asioista vastaava taho koko ajan vain jarruttaa ja vaikeuttaa toimintaa sen sijaan, että organisoisi ja olisi perillä siitä mitä täällä tehdään, ei tässä paljon voi asioihin itse vaikuttaa. >:(
-
Ketutuksen multihuipentuma! Oon valvonut kohta vuorokauden ympäri ja nukuttaisi aivan sairaasti, mutta mun vinkuva palovaroitin pitää mut hereillä. En saa sitä millään irti katosta, että voisin irrottaa patterin. Olen yrittänyt ja yrittänyt, muttei se vaan lähde. :P Mikähän siinä onkin, että aina palovaroittimien patterien pitää päättää loppua yöaikaan, kun ei voi edes soittaa ketään apuun. :P
-
Paitsi että mä en voi nyt aamullakaan soittaa minnekään, kun mun kännykkä jumittaa niin pahasti, ettei suostu aukeamaan. ::) Tosiaankin multihuipentuma. :o :o
-
Voi murunen! Toivottavasti olet saanut jo apua. :o
zilah
-
Ei saatana, Liz, todellinen multihuipentuma todellakin! Puhelimen paskoutuminen nyt on hanurista muutenkin, mutta sitten vielä tuollaisessa tilanteessa, eikä univelat ainakaan mitään helpommaksi muuta.
-
Oli kyllä taas, mutta onneksi Puusilmä kävi pelastamassa mut juuri! ;D Elämä hymyilee. No melkein ainakin. Ei ole vieläkään toimivaa kännykkää, kun en jaksanut raahautua liikkeeseen, mutta kaikkea ei voi saada. :o :o
-
No näin nyt sitte. Raada perkele ensin liki burnoutin partaalle, ja saa sitte potkut.
No. Nytpä aion ensi laittaa hakemukset vetämään kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin työpaikkoihin. Ja samoin käyn vinkumassa kaikki mahdolliset ja mahdottomat tuet. Kele.
Jossei muuta niin alan kokopäiväiseksi slashin ja siirapin kirjoittajaksi. Siitä on viime aikoina ollutkin liian kova pula.
zilah
-
No näin nyt sitte. Raada perkele ensin liki burnoutin partaalle, ja saa sitte potkut.
Otan osaa. Sama kohtalo saattaa olla mullakin edessä tässä muutaman viikon päästä kun yt:t saadaan päätökseen. Puolet porukasta päätyy pihalle.
Slashin ja siirapin kokopäivätoiminen kirjoittaminen ei kylläkään kuulosta ollenkaan pahalta. ;D
-
Meillä ei mitään yt- neuvotteluja ollut, vaan yrittäjä myi paikan. Uusi omistaja ei näkemä tarvitse työntekijöitä. :o Mutta sama se. Vilkaisin työpaikkatarjontaa ja sopivia löytyi kymmenittäin. Melkoinen rumbahan se työnhaku on, mutta nyt on ainakin vahvat suosittelijat. Molemmat esimieheni järkyttyivät potkuistani ja lupasivat suositella minua. Ja totta puhuen, hieman vapaa- aikaa ei ole yhtään pahitteeksi.
zilah
-
Meillä ei mitään yt- neuvotteluja ollut, vaan yrittäjä myi paikan. Uusi omistaja ei näkemä tarvitse työntekijöitä. :o
No niin, sillä lailla! Olisihan se nyt tietysti tosi ikävää saada homma valmiina pakettina, työn jo osaavilla tekijöillä.
-
No ei tässä vielä ole mitään syytä epätoivoon. Laitoin kaksi työhakemusta samana iltana kun irtisanominen tuli, ja molemmista tuli haastattelukutsu. ;D Ja totta puhuen, tämän alan ihmisistä on pk- seudulla kova pula. Kun esimieheni kesällä haki työntekijöitä, yksikään ei hakenut paikkaa.
zilah
-
Ei kun hakemusta Ouluunkin päin menemään!!! Takaisin tänne ja heti! ;D
-
Woih! Viivana tulisin, mutta olen tietyistä syistä kiinni Etelä- Suomessa. Ja työllisyystilanne Oulussa ei ole ainakaan parempi kuin silloin lähtiessäni. :(
zilah
-
Täällä on tosiaan tainnut työllisyystilanne ainoastaan pahentua. :P
-
Ei kai tääkään alamäki voi iän kaiken jatkua. Vuosi tai pari on vielä pakko olla täällä, mutta Oulussa on koti ja ystävät. Palaan aivan varmasti kun vain tilaisuus tulee.
zilah
-
Ei saatana oikeasti. Joku mun naapureista on mennyt hommaamaan sellaisen oikein kivasti kilkuttelevan kellon, aina tasatunnein kumajaa kellonajan mukainen määrä ja puoleltakin yhden kerran. Mä en yleensä jaksa kauheasti häiriintyä kerrostalon äänistä, mutta tämä kyllä vituttaa niin eeppisissä määrin, ettei mitään rajaa.
Eilen kaaduin sänkyyn niin väsyneenä, että simahdin välittömästi, mutta nyt se vitun kello on ravistellut mut takaisin valveille jo useamman kerran. Tekisi mieli käydä laittamassa rappukäytävän ilmoitustaululle lappu, että toivon sen kellon palavan helvetin tulissa, kuka saatana ihan oikeasti haluaa kotiinsa tuollaisen häirikköhärvelin?!?!?!?! Nää kaikki asunnot on kuitenkin aika pieniä, ymmärtäisin tuollaisen jossain jättilukaalissa, jossa sitä ei tarvitse kuunnella koko ajan.
PERKELE.
-
Toi on jo oikeesti naapureiden häirintää. Ei tollasta saa pitää kerrostalossa. Vertaa vaikka että pianonsoitto silloin tällöin päiväsaikaan on ok, mutta konserttipianisti ei saa harjoitella koko aikaa kerrostaloasunnossa.
Nuoret harvemmin kai enää haluaa tollaisia, ehkä kyse on jostain eläkeläisestä jolla on jo niin huono kuulo ettei se itse tajua miten pahaa ääntä vehje pitää?
Noissa on kyllä ikävä, että monesti on hankala sanoa mistä asunnosta mökä tulee. Muutenhan sitä voisi aina soittaa isännöitsijälle ja se hoitaisi asian. Laittaisin ehkä itse kaikille naapureille saman lapun missä ystävällisesti kerrot asiasta ja pahoittelet jos tuli väärään osoitteeseen.
Ongelman jatkuessa suosittelen mun kestoystävää, korvakittiä, jota saa apteekista. On aika hintavaa, mutta ainakin mun korvat on niin pienet, että yhdestä paketista saa neljät tulpat, joista jokaista niitä voi käyttää noin viikon ajan. Ite en pysty nukkumaan normi korvatulppien kanssa mutta toi on ollut toisinaan suorastaan hengenpelastaja. Itsekin kun asun kerrostalossa missä naapurit urpoilee jatkuvasti, esim. yksi ruukasi pestä aina pyykkiä keskellä yötä ja heräsin toistuvasti klo 2 yöllä linkouksen ääneen.
-
Cele, siihen ääneen tottuu muutamassa hetkessä. Oon eläny 20 vuotta tommosen kellon kanssa. ;D Nykyään huomaan vaan, jos se jättää soimatta!
-
En mä kyllä ikinä tottunut. Mummulassakin vastaava kello aina valvotti mua. Mutta yksilöllisiä asioita varmaan. Yleensä sellasiin ääniin tottuu, jotka on itse valinnut (esim. hamsterin juoksupyörän yöllinen kolina jonka kanssa itse elin penskana vuosikaudet).
-
Sitä tottumista kyllä vaikeuttaa tällä hetkellä aika saatanallisesti se, että jostain syystä olen alkanut laskea sitä lyöntien määrää, ja voi vittu se kello on vieläpä väärässä! Se lyö tunnin verran liian vähän. ARGH.
Plus tällä hetkellä oleilen n. 90% ajasta kotonani, joten puolen tunnin välein kuuluvat äänet tuntuvat soivan korvissa niinku koko ajan. Olen kyllä aina ihan nauttinut tästä kotona nyhjäämisestä, joten kyrpii aika hitosti, kun mukaan ängetään tuollainen hermoja raastava elementti.
Emmä tiiä, toivon että tuohon voisi tottuakin, mutta just nyt näyttää aika huonolta. Venailen nyt tässä vielä pari päivää ja katson, josko tuolla ihmisellä itselläänkin palaisi käämit mokomaan helvetinkoneeseen, sitten varmaan alkaa ilmoitustauluviestin muotoilu. Jotain ihan asiallista olisi kyllä kuitenkin tarkoitus laittaa...
-
Tunnustan, että mä yksi sellainen ihminen, joka haluaisi sellaisen kellon. Oon himoinnut sellaista siitä lähtien, kun näin mun mummolassa ja pappalassa kaappikelloja. Kumpikaan ei koskaan ole valvottanut mua pätkääkään, mutta ne on olleet uskomattoman lohdullisia silloin, kun en ole muusta syystä saanut nukuttua. Nykyisin mulla ei ole mitään muuta kelloa kuin kännykkäkello ja mikroaaltouunin kello ja olisi ihanan lohdullista saada yksinäisyyteen edes säännöllinen tikittävä ääni siitä nyt puhumattakaan, että saisi kellon, joka oikeasti löisi. ;D
//Vanhastaan alakerran naapurilla kuulin olevan lyövän seinäkellon ja aloin himota sitäkin, mutta itse en kyllä laittaisi sellaista kerrostataloon, ellei sen lyöntiääntä voisi jotenkin säätää niin, ettei se kaikuisi ulos asti.
-
Outo olet :) Itsekin unettomuudesta kärsivänä en voi kuvitella mitään saatanallisempaa siinä tilanteessa kuin laite, joka säännöllisin väliajoin muistuttaa minua siitä, kuinka monta tuntia hyvää nukkumisaikaa on jo valunut hukkaan :D
-
Ymmärrän tuon, mutta mulle kellon ääni on enemmänkin rahoittava kuin häiritsevä. Mua häiritsee enemmän puheäänet ja bassojympytys kuin säännöllinen kellon ääni, johon ei tarvitse reagoida, kun tietää mikä se on. Sama vaikutus on naapurihuoneesta kuuluvalla kuorsauksella. Sen sijaan samassa huoneessa kuorsaus saattaa häiritä.
-
Minäkin kärsin unettomuudesta, mutta en näin vanhemmalla iällä jaksa häiriintyä kellon tai kuorsauksen äänistä, vaikken niitä varsinaisesti rakastakaan. Samoin olen unettomuuteni kanssa tullut sinuiksi jo vuosia sitten. Se ei enää ahdista, koska tiedän mistä se johtuu ja miten sen kanssa elää.
Mutta tsemppiä Celelle. Mikä tahansa häiritsevä ääni varsinkin yöaikaan on helvetistä. Itse teini- ikäisenä kotona asuessa meinasi mennä hermot, kun alakerran naapurin kakara soitti epävireisellä pianolla kissanpolkkaa joka helevetin aamu kello seitsemän. Arvatkaapa vaan kyrsikö, kun koko ikäni olen ollut aamu- uninen yökyöpeli.
Zilah
-
Se on niin yksilöllistä. Mä olen normaalisti enemmänkin aamuihminen, mutta nyt on ollut suorastaan helvetillistä yrittää kääntää omaa sisäistä kelloa takaisin Suomen aikaan. Edelleenkin nukkuisin päivät ja valvoisin yöt ja musta on aivan älyttömän rasittavaa henkisesti missata päivän valoisaa aikaa, kun sitä muutenkin on näihin aikoihin niin vähän.
Varsinainen ketutusaihe tänä yönä liittyy yllättäen lätkään. Mulla tahtoo mennä hermot siihen, että tällä kaudella änärissä kiekkoyleisöt on buuanneet Patrick Kanelle. Pelkään, että flippaan ihan oikeasti, jos ne vielä harrastaa huutoa "She said no!" viitaten siihen aiemmin huhuttuun raiskausjuttuun, josta ei tullut mitään. Jos naisen omakin asianajaja lähti jutusta kävelemään asiakkaan epärehellisyyden takia niin mikä on todennäköisyys sille, että raiskaus todella tapahtui? Ai niin mut kun sehän onkin varmaan maksanut kaikki syyttäjät ja muut hiljaiseksi ja miljonäärikiekkoilija on aina syyllinen kaikkeen, mistä sitä keksitään syyttää.
Mä en edes tykkää Kanesta ja silti mua jaksaa ketuttaa toi toistuva buuaus joka saamarin areenalla. >:(
-
Innostuin jo hetkeksi uudestaan larppaamisesta, mutta menin pöljä taas lukemaan keskusteluja ja sieltähän ne iski jälleen keskusteluista kaikki ne vanhat jutut, miksi larppaaminen alkoi ärsyttää. Rooliarvostelut sun muut. En tiedä, miksi ne edes ärsyttää, kun en haluaisi itse kun mulle sopivia nössörooleja. Kai ne ärsyttää sitten ihan periaatteesta. Mutta koko keskustelusta tuli mieleen, että olisi mahtavaa toteuttaa joku oma käsikirjoitus ja ryhtyä tyranniohjaajaksi. ;D Siis jos käsikirjoitus olisi tarpeeksi hyvä, että saisi porukkaa näyttelemään sen. ;D
-
Kyllä se ketuttaa, kun tulee puukkoa selkään niin että näkee tähtiä. Mutta eteenpäin vaikka apinan raivolla. Pitäkööt tunkkinsa, saatana!
zilah
-
Ehkä joskus mä opin lopettamaan ajoissa. Oon piirtäny MELKEIN yhtäjaksosesti 16 tuntia. Käsi, niska ja pää ei kiitä... Okei, tulihan siinä kaks digipiirrosta tehtyä, mut prkl.
-
Oletpa innostunut kunnolla, Geokata! :D Huikeaa, että piirrät. Minäkin tahtoisin osata piirtää digitaalisesti. Joskus haaveilin sellaisesta piirtotaulusta, että voisi kokeilla itsekin, kun näin netissä valtavan hienoja teoksia. Mutta enpä tiedä, missä välissä olisi kerinnyt vielä piirtääkin. ::)
-
Mulle riittäisi että osaisi piirtää millä tahansa mutta tikku-ukkokin on liian vaikea. ;D 16 tuntia mitä tahansa putkeen niin kärsimys on taattu. ;D
-
En kyllä minäkään voi piirustustaidoillani kehuskella. Tikku- ukko on ehkä se vaativin suoritus mihin kykenen.
zilah
-
Ketutusarkistotavaraa tää eduskuntavaalien tulos. Mulla ei ole mitään hyvää sanottavaa Kokoomuksesta tai Perussuomalaisista eikä oikeistosta yleensä, mutta voikan sitä sanoa, että nyt on tilattu köyhille kylmää kyytiä. Ansiosidonnaiset ja asumistuet leikkuriin ja Suomi nousuun. ;D Moniko päätyy kadulle näillä toimilla?
-
Minuakin harmittaa, mutta pitää nyt toivoa, että saisivat aikaan myös jotain hyvääkin. Eihän tässä muutakaan voi. :-\
Pidän positiivisena asiana, että ainakin kävin itse äänestämässä. Toivottavasti siitä on jotain hyötyä yhteiskunnalle.
-
Matalapalkkaisella kulttuurialalla työskentelevänä voin vain liittyä kerhoon, joka pelonsekaisin tuntein odottelee hallitusneuvottelujen tulosta. Kotikaupunkini vaihtui monen muun kunnan tavoin "kulttuuri on luksustuote, eikä meillä ole siihen varaa" - puolueen valtakentäksi.
Mutta enempi ketuttaa tämä tiistaina koronan kotitestiin piirtyneet kaksi viivaa. Oireet ovat lievemmät kuin edellisessä heinäkuussa sairastetussa taudissa, mutta onhan tää nyt silti perseestä.
-
Pahin mahdollinen oikeistohallitus sieltä näyttää nyt tulevan niin voi kyllä olla kovaa kyytiä kulttuuripuolellekin, valitettavasti. :P Ikään kuin ihmiset ei tarvitsisi kulttuuria näinä aikoina. Oikeastaan nyt sitä varmaan tarvittaisi enemmän kuin koskaan, kun ihmiset vaikuttaa epäempaattisimmilta ja sivistymättömämmiltä kuin aikoihin. :P
-
Pitäisi nyt vaan julkistaa entistä laajemmin kulttuurin ja taiteen hyvinvointia tukevia vaikutuksia. Juuri kävin kulttuurihyvinvoinnin kurssin, niin katselin jotain tutkimuksiakin.
-
En tiedä kikatuttaako vai ketuttaako mua enemmän, mutta valitsin ketutuksen sille, että Edmonton Oilers hävisi viime yönä ensimmäisen matsinsa toisella pudotuspelikierroksella. Oon yhä huono fani, koska silti mua vähän naurattaa se, että Leon teki neljä maalia ja yritti pitää joukkueen taistelussa mukana, mutta ei onnistunut ja sen jälkeen se oli vähän pissy. ;D
-
Voisi kuvitella, että Leon on sanonut tai ainakin ajatellut matsin jälkeen, että pitääkö mun kaikki yksin hoitaa? :D Eiköhän kapteeni ole kuitenkin kehunut Leonia 4 maalista sekä julkisesti että yksityisesti... ;D
-
Mä meinasin että tuo olisi Leonille ja Connorille pieni riidan paikka, kun Leon sanoisi että tekisit sinäkin jotain. ;D ;D Tai sitten isomman draaman paikka, koska lopussa kävi näin
https://www.youtube.com/shorts/nj3HX2slzzc (https://www.youtube.com/shorts/nj3HX2slzzc)
Toi otsikko, että Eichel strips McDavid antaa ymmärtää muuta kuin mitä sisältö. ;D
-
Ttu hiphei stna, eilen koisittiin 16h, arvatkaa nukuttaako vieläkään ja töihin pitäis mennä kasiksi. Joku tulee olemaan ihan PIKKASEN sekava tänään. Ja mä oon edelleen siinä stanan tulotavaran vastaanotossa, eli oon se joka menee ekana läpi ne kaikki kierrätysmyymälään tulevat tavarat. Kui joku kehannu yrittää myyä kirpparilla paskasia ja elukankarvasia vaatteita... No, Goodwillissa on tietyt kiinteet hinnat, kirppareilla käynti tulee halvemmaksi XD
KAks viikkoo vielä ja sit joululoma. Vaimo joutuu meneen töihin, mut mä tarvin tauon. Elokuun eka alko, pari saikkupäivää ollu ja yks viikko kokonaan, olin ihan kaamees lenssus, tuntu et henki lähtee. "Lomat pidetään pääsääntösesti työsuhteen lopussa." Haistakaa huilu, sain 7 lomapäivää tohon joulun ja loppiaisen väliin, menee ekat pari päivää täysin vaan nukkues...
-
Lievästi ketuttaa että käytin muutaman tunnin kirjoittamiseen ja sitten kun teksti oli just valmis niin onnistuin jollain tavalla kadottamaan sen esikatselutilasta niin ettei enää ollut kuin tyhjä kenttä. Olisi kai sitä sitten voinut senkin ajan hyödyllisemmin käyttää. :D Siinä mitään menetetty mutta ketuttaa kun olisi tuota ollut muutakin hommaa kun kerran tästä kirjoittamisesta ja käteen pelkkä luu ja jäykistyneet sormet. Ihan perseestä olla tällainen tekniikkanero.
-
Voi itku, Liz! Tuo se on ihan oikeasti persiistä! Onpa noita itsellekin käynyt, niin tiedän tunteen.
Tsemppiä! <3
zilah
-
No ehkä jopa parempi näin. Oli niin hävyttömän siirappinen pätkä, vaikka oli tarkoitus olla pwp että päivänvalossa olisi voinut hävettää. ::) Mä en vaan ymmärrä miten mä onnistuin hävittämisessä.
-
Tuo on niin turhauttavaa ja ärsyttävää ja harmillista! :'( Been there, done that, niin kuin me varmaan kaikki joskus... Voithan koettaa palata tunnelmiin ja jatkaa siirappia vielä uudestaan, vaikka eihän siitä ihan samanlaista enää tule kuin se menetetty tapaus.
-
Yritin mut karkasi vähän väärille raiteille mut vielähän tässä on aikaa. ;D
-
Oon onnistunu just tolleen kans itekin joskus hävittään. Autosave ftw.
Kipeenä meni joulu, ei päästy joulusaunaan tai -ruualle, mikä tarkottaa, et meil ei oo juuri sapuskaa ja persaukisia. Oon vaan marginaalisti paremmas kunnos ku vaimo, aivan helvatan raato. Taas tällanen lenssu et ku kuume noussu, oon tärissy kaks tuntia horkassa, sit hionnu märkänä. Vähän tehny tänään enkä jaksa tehä mitään enää. Jos sitä jaksaa ees leipää voidella, ni sekin on jo saavutus.
-
Onpa tosi ikävää että joulu on mennyt sairastellessa. :P.
-
Joo, tuo se on oikeasti kurjaa! Tsemppiä ja paranemista teille molemmille! <3
zilah
-
Voi ei, paranemisia! Nyt tuntuu, että joka toinen on jonkun pöpön kourissa.
-
Tuo on niin turhauttavaa ja ärsyttävää ja harmillista! :'( Been there, done that, niin kuin me varmaan kaikki joskus... Voithan koettaa palata tunnelmiin ja jatkaa siirappia vielä uudestaan, vaikka eihän siitä ihan samanlaista enää tule kuin se menetetty tapaus.
Jälkikäteen on hyvä sanoa, että taisi yhtä pahasti siirappinen tulla uudestakin versiosta, vaikka ei se vanha ihan noin mennyt. ;D Noh, eipä sen väliä, mutta tavallaan kerrankin tein jotain ihan oikeasti melkein uusiksi enkä vaan todennut, että ei jaksa. Se on sitä toinen juttu, että onko se sen arvoista vai olisiko senkin ajan voinut käyttää paremmin. ;D Luulen, että aina voisi, mutta toisaalta mikään ei ole niin hyvin käytettyä aikaa kuin pehmoilu. :)
-
Taas valittamassa. Hirvee hinku brainstormata, et saisin ton yhden ficcisarjan LOPPUUN, mutta koska en halua matkia kaverin What If -versiota, oon menny ihan eri tavallaa ja nyt oon tilanteessa, etten tiedä mitä tekisin sen kanssa eikä ketään kenen kanssa hälistä asiasta. Edelleen sama sarja kyseessä, kun mistä aiemminkin oon manannut.
Jos leffapiireissä on: If it stagnates, drop a Rock on it, mulla: If in doubt, Roll in Sabaton.
Oon pistäny mun tarot-kortitkin johkin, niistä olis apua. Vaimo kokeili tulkita mitä Pokémon-kortit sanoo, kun ei ollu tarot-kortteja läsnä. No, aika lailla osu jo mitä oon räpiköiny...
-
Minkälaiseen tilanteeseen olet päätynyt? ;D Sähän voi tähän vähän avata niin jos voidaan jotain panosta antaa. Mä tavallaan ymmärrän tuon, kun joskus olisi kiusaus piinata ihmisiä omilla ideoillaan, mutta toisaalta itse olen viime aikoina lakannut aika tavalla kokonaan brainstormaamasta muuta kuin oneshotteja ja myös siitä, että yrittäisin luettaa pitempää tekstiä kenellekään kesken matkan, kun se on vaan lukijalleen loputon henkinen ja epäkiitollinen paskasuo niin kuin tekstin ja kaiken muunkin osalta. Jaettu kärsimys ei ole puolet kärsimystä vaan kaksinkertainen kärsimys. ;D
-
Käyn nyt romauttamassa ketutukseni tänne. >:(
Minulla on takana niin kamala viikonloppu, että vieläkin ketuttaa niin ettei tahdo nahkoihinsa sopia.
Episodi alkoi pe iltapäivällä, jolloin VA laittaa viestiä, että asunnossani on viemäri tukossa ja vedet on laitettu poikki. Asunto on siis asuinkelvoton. Kyllähän siellä muuten pystyi olemaan normaalisti, mutta kun lähin toimiva WC on 10 km:n päässä kylällä, niin vaikeaa oli. Pe- la yön vietin siellä ihan paniikissa, kun en minnekään saanut järjestettyä niin nopeasti muutakaan. Mutta la- ma olin sitten hotellissa. Se oli autonkin kannalta oikeastaan ainoa ratkaisu, koska ilman lämpöpaikkaa olisi hyytynyt pakkaseen.
Hotelli taasen, niin mukava kuin olikin, niin eihän se kodin veroinen ole. Nukun aina huonosti jos olen muualla kuin kotonani, ja niin tälläkin kertaa. Maanantaina olin sitten jo niin väsynyt että melkein nukuin seisaallani. Kun kysyin VA:lta, että milloin viemäri toimii, niin alkoikin vihjailla et minä oon jollainlailla syyllinen viemärin tukkeutumiseen. Kun ei kuulemma ole aiemmin ollut talossa tällaisia ongelmia Todennäköisesti kokeili kepillä jäätä, saisiko säikytettyä minut maksamaan. >:( >:( >:(
Mutta en ole niin helppo säikyteltävä. Soitin naapurille, joka on asunut tässä yli 30 vuotta, ja naapuri kertoi että onhan ollut ihan vastaavia tukkoja ennenkin, ja lisäksi putkimiehet ovat antaneet jo liki 10 vuotta sitten lausunnon, että paikka on kipeästi putkiremontin tarpeessa.
Voi saatanan saatana! Kai tässä jollain aikavälillä pitää alkaa etsiä uutta kämppää, vaikka en millään haluaisi. Täällä on ollut ihana, viihtyisä ja edullinen asua, mutta mitään vedätysyrityksiä VA:lta en kyllä katsele. >:(
zilah
-
Mutta en ole niin helppo säikyteltävä. Soitin naapurille, joka on asunut tässä yli 30 vuotta, ja naapuri kertoi että onhan ollut ihan vastaavia tukkoja ennenkin, ja lisäksi putkimiehet ovat antaneet jo liki 10 vuotta sitten lausunnon, että paikka on kipeästi putkiremontin tarpeessa.
Voi saatanan saatana! Kai tässä jollain aikavälillä pitää alkaa etsiä uutta kämppää, vaikka en millään haluaisi. Täällä on ollut ihana, viihtyisä ja edullinen asua, mutta mitään vedätysyrityksiä VA:lta en kyllä katsele. >:(
zilah
Voi apua. Viemärimöröt on kyllä ikäviä kavereita. Onko kerrostalo vai mikä? Jos ei ole viemäri halki niin sukkaahan sinne voi ajatella, mutta on se kamalan kallista lystiä. Taitaa olla helpointa tosiaan katella toinen kämppä, noita tukkoja kun alkaa tulla niin voi olla usein asiaa rööriroopelle sen jälkeen.
-
Tämä on tällainen vanha kyläkoulu, joka on rempattu asunnoiksi. Sen verran uniikki paikka, ettei vastaavaa löydy juuri mistään. Ja sen puolesta harmittaakin. :( Muuten olisi ihana asua, rauhallista ja ihan parhaat naapurit. <3 Mihin tahansa tästä lähteekin, niin viihtyvyys ja tila laskee roimasti. Ja samaan hintaan ei taatusti löydy juuri kummempaa kuin joku itsemurhayksiö. :(
zilah
-
Voi ei!
Tämä on tällainen vanha kyläkoulu, joka on rempattu asunnoiksi. Sen verran uniikki paikka, ettei vastaavaa löydy juuri mistään. Ja sen puolesta harmittaakin. :( Muuten olisi ihana asua, rauhallista ja ihan parhaat naapurit. <3 Mihin tahansa tästä lähteekin, niin viihtyvyys ja tila laskee roimasti. Ja samaan hintaan ei taatusti löydy juuri kummempaa kuin joku itsemurhayksiö. :(
zilah
Tuossa on se hyvä puoli kuitenkin, että se sukitus luulisi olevan mahdollisempaa kuin jossain tosi isossa kerrostalossa, johon taloyhtiö ei saa mitenkään remppalainaa. Eikun nyt kova rummutus päälle, että remppasuunnitelmat tekoon. Kesällä sukka viemäriin, silloinhan sitä voi asioida pihan perälle tuotavassa bajamajassa sen muutaman päivän kun operaatio kestää. Ei tämä tekemätön juttu ole, jos löytyy vaan rahoitus. Kyläkoulut on <3
-
Onpas tosi hankalaa! ::) Kuulostaa ihanalta paikalta.
Mutta jos se viemäri nyt siitä korjaantuu, niin älä ihmeessä muualle muuta, jos kerran muuten viihdyt ja on edullinenkin. Se on voinut johtua vain noista pakkasista eikä muusta. Jos olet jo siinä pidempään asunut eikä ole mitään ollut, niin onhan kymmenestä vuodesta jo aikaa. Riippuu kyllä paljon vuokranantajasta, meinaako vanhaa taloa alkaa sukittamaan. Onhan ne hinnat jo laskeneet, mutta törkeän hintaista se on kuitenkin. Pitäisi miettiä, onko se kannattavaa ja tuleeko talosta vielä niin paljon vuokratuloja, tai onko sille käyttöä jatkossa niin paljon, että kattaa kustannukset. Jos pitää remppa teettää, niin saattaa tulla isompikin vuokrannousu vastaan.
Kun kysyin VA:lta, että milloin viemäri toimii, niin alkoikin vihjailla et minä oon jollainlailla syyllinen viemärin tukkeutumiseen. Kun ei kuulemma ole aiemmin ollut talossa tällaisia ongelmia Todennäköisesti kokeili kepillä jäätä, saisiko säikytettyä minut maksamaan. >:( >:( >:(
No jos se tarkoittikin, että ei ole viime aikoina ollut vastaavaa? En tiedä, onko siinä mistään vedätyksestä ollut kyse. Voisin ihan hyvin kysyä jotain itsekin, oliko jotain eri tavalla tai kävikö jotain, mikä sen voisi selittää, enkä varmasti tarkoittaisi mitään pahaa. Minun vuokralaiselta hajosi kesällä jääkaappi, jonka ostin uuden heti, kun ei siinä helteessä olisi voinut olla mitenkän ilman jääkaappia, mutta kun syksyllä meni myös tiskikone, kyllä kyselin moneen kertaan, onko varmasti tarkistanut sen ja tämän ja tuon, ja puhdistanut kaikki, ja onhan muistanut katsoa että vesihana on auki jne kaikki itsestäänselvyydet, vaikka uskoinkin, että kyllä se fiksu tyttö on ja varmasti jo kokeillut. Mutta pakkohan se on kysyä! Mieti, jos olisin ostanut uuden ja olisikin ilmennyt joku ihan helppo ratkaisu. No sanoin kyllä, etten häntä epäile, mutta varmuudeksi tarkistan kuitenkin.
-
Onpa hankala ja ärsyttävä tilanne, toivottavasti ratkeaisi parhain päin! Kuulostaa muuten ihanalta asuinpaikalta.
-
Kiitos tsempeistä! Suurin ongelma tuon VA:n kohdalla taitaa olla se, että on haukannut vähän isomman palan kuin mitä pystyy pureskelemaan. Tämä koulu nimittäin idyllisyydestään huolimatta on myös aikamoinen rahanreikä, ja remontintarvetta olisi siellä sun täällä. Nyt vaikeana aikana ylläpitokulut ovat ampaisseet todella korkealle ja samaan aikaan yksi pitkäaikainen vuokralainen on poistunut muonavahvuudesta. Ei tule olemaan helppoa saada siihen uutta vuokralaista, koska asunto kaipaisi kipeästi täysremonttia. Ja sokerina pohjalla on se, että VA on paikallinen jyväjemmari, joka ei tuota huoneenvuokralakia ole kovinkaan paljon opiskellut. Se taas tuottaa yhtä sun toista hankausta VA:n ja vuokralaisten välille. Muidenkin kuin minun.
Sen puolesta tavallaan ymmärränkin, miksi VA on niin kireänä, mutta ei se silti ole oikein että purkaa ongelmiaan meihin. Ja kyseessä ei todellakaan ole pelkkä kohtelias asioiden varmistelu, Fiorella. Sellaisen kyllä tunnistan, ja ehdottomasti kannatan itsekin, että asiat puhutaan suoraan selväksi.
Noh. Aika näyttää, mille tästä pitää alkaa.
zilah
-
Voi että, kylläpä kuulostaa hankalalta! :-[
Voin hyvin kuvitella, että nykyhinnoilla kaikki talonpitämisen kulut ovat pompsahtaneet ylöspäin, ja remontin teko vasta kallista onkin nyt, kun myös kaikki tarvemateriaalit ovat hinnoissaan. Ei ole helppoa kenellekään.
Serkkuni osti joku vuosi sitten varsin edullisen ja erittäin korjaustarpeisen vanhan kyläkoulun, ja kyllä siinäkin on selvästi tullut realiteetit vastaan. Sielläkin oli nyt jäätyneet putket pakkasilla, mutta en tiedä, oliko saaneet korjatuksi vai tuliko isompikin ongelma. Hänen luonaan kyläily on saanut kyllä hyvin selkeästi hahmottamaan, että onneksi en itse tehnyt vastaavaa ostosta aikoinaan, vaikka mieli olisi tehnytkin. Haaveilin nuorena juuri tuosta, että olisi ihana vanha puutalo, voisi pitää eläimiä ja puutarhaa ja tehdä käsitöitä ja mahtuisi vaikka kangaspuut ja niin edelleen. Siihen unelmaan tarvitsisi oman remppamiehen, joka tekisi kaikki ne tarvittavat korjaukset (kun itse en osaa) ja lisäksi sievoisen summan käyttövarantoa... ::) ;D Serkullani ei ole kumpaakaan, joten siihen nähden on tullut huomattua, että on se aika ikävä, kun talossa olisi vaikka miten paljon potentiaalia, mutta se on olosuhteiden pakosta aika huonossa kunnossa.
-
Kiitos tsempeistä! Suurin ongelma tuon VA:n kohdalla taitaa olla se, että on haukannut vähän isomman palan kuin mitä pystyy pureskelemaan. Tämä koulu nimittäin idyllisyydestään huolimatta on myös aikamoinen rahanreikä, ja remontintarvetta olisi siellä sun täällä. Nyt vaikeana aikana ylläpitokulut ovat ampaisseet todella korkealle ja samaan aikaan yksi pitkäaikainen vuokralainen on poistunut muonavahvuudesta. Ei tule olemaan helppoa saada siihen uutta vuokralaista, koska asunto kaipaisi kipeästi täysremonttia.
Hm... ei siihen varmaan mistään Leader-rahastosta saisi korjausapua, jos EU-hankkeen vaikka kyläyhdistyksen voimin pökäisis pystyyn... Tai tyhjä kämppä remppamiehille vuokrataan halvemmalla hinnalla korjaamishommia vastaan? Että olis vähän niinku talonmies siellä, joka hiljalleen nakuttelee paikkaa parempaan kuosiin?
-
Tuohan olisi hyvä idea, jos vaan sopiva remppamies olisi vailla asuntoa. Monikin voisi mielellään asua edullisemmin, ja tehdä jotain hommia siinä sivussa. Mutta putkiremonttiin asti se ei välttämättä ulotu? Pitääköhän yksityisasunnoissakin olla joku virallinen toimija sellaista tekemässä? Pintaremppa luulisi kumminkin onnistuvan käsistään kätevältä ihmiseltä (eikä tarvitsisi välttämättä olla edes mies, vaikka automaattisesti sitä puhuu remppamiehistä... ;D).
-
Tuohan olisi hyvä idea, jos vaan sopiva remppamies olisi vailla asuntoa. Monikin voisi mielellään asua edullisemmin, ja tehdä jotain hommia siinä sivussa. Mutta putkiremonttiin asti se ei välttämättä ulotu? Pitääköhän yksityisasunnoissakin olla joku virallinen toimija sellaista tekemässä? Pintaremppa luulisi kumminkin onnistuvan käsistään kätevältä ihmiseltä (eikä tarvitsisi välttämättä olla edes mies, vaikka automaattisesti sitä puhuu remppamiehistä... ;D).
Niin, remonttihenkilö ois varmaan oikea termi ;D Ainahan ne erikoishommat kannattaa jättää ammattilaiselle. Muuten tulee jo ongelmia siinä, ettei vakuutukset enää kata mitään töplömeitä. Putkissa ja sähköissä sekä kosteiden tilojen laitossa on tosi tarkat määräykset ihan tavallisissa remppakohteissa, omakoti- ja taloyhtiömuotoisissakin. Mutta paljon varmaan saisi huushollissa eteenpäin, jos joku tällaiseen tarttuisi. Eikun puskaradio laulamaan ;D
-
Ideahan on loistava, jos joku löytyisi. Mutta ei ainakaan ole ketään löytynyt sinä 4,5 vuotena kun olen tässä asunut, ja satunnaisesti on joku näistä asunnoista ollut tyhjänä. Ja muutenkin tänne korven kehtoon on vaikea saada asukkaita. Ehkä siksikin tämä on niin edullinen.
Toivossa voi silti elää. Olen nyt ottanut paremmin selvää noista putkiasioista, ja siellä on kyllä aikamoinen pommi muhimassa. Voi kele. Sinänsä olisin valmis reiluunkin vuokrankorotukseen, jos tuo asia saataisiin kuntoon.
zilah
-
Minäkin uskon, että vuokrahinta korreloi vahvasti etäisyyttä ja talon kuntoa.
Ideahan on loistava, jos joku löytyisi. Mutta ei ainakaan ole ketään löytynyt sinä 4,5 vuotena kun olen tässä asunut, ja satunnaisesti on joku näistä asunnoista ollut tyhjänä.
Onko siihen aktiivisesti etsittykään? Nyt some laulamaan ja remppaava naapuri hakuun, niin eihän sitä koskaan tiedä. :)
Sinänsä lohdullista, että jos olet asunut siinä noin pitkään ja ei ole ollut vastaavaa ongelmaa ennen kuin nyt, voisi ajatella että hyvällä tuurilla siinä vielä muutama vuosi menisi ihan hyvin kevyemmillä toimenpiteillä?
Putkien sukitus joitakin vuosia sitten (no mitähän siitä nyt olisi, useampi vuosi ennen korona-aikaa ainakin, vai voisikohan olla jo lähemmäs kymmentä vuotta?) maksoi minulle kerrostalokaksiossa aika ison rahan. (Muistaakseni oli yli viiden mutta alle kymppitonnin - ainakin minulle tosi iso raha.) Me tehtiin se harkinta, että kun näytti että alkaisi olla tarvetta, ja sukitus alkoi vasta pikkuhiljaa lyödä läpi, lykättiin sitä vähän riskillä ja laitettiin ensin käyttövesiputket kuntoon. (Kuitenkin säännöllisesti tarkkailtiin putkien kuntoa ja otettiin asiakseen sen jälkeen, kun alkoi muutamasta paikasta putket jo ruveta kremppaamaan.) Säästi hirmuisen paljon rahaa, kun odotettiin se aika, että menetelmä vakiintui, ja samalla alkoi olla jo ammattitaitoisia tekijöitäkin enemmän kuin silloin alkuun.
Mutta mietin vain, että jos on yksityisen ihmisen omistama talo, jossa on paljon putkistoa, siitä voi tulla niin iso remppa, ettei kellään tavallisella ihmisellä sellaisia rahoja ole. Ja jos on muutakin korjattavaa, niin voikin olla fiksumpi tehdä niin, että purkaa koko höskän ja rakentaa uuden talon. Onhan niitäkin uutisia, joissa koko kerrostaloyhtiö on joutunut konkurssiin, kun on lykännyt remontteja ja sitten kun olisi pakko tehdä, ei ole enää mitään mahdollisuutta moiseen. Meidän naapurin taloyhtiökin teki niin, että rahoittaakseen useamman remontin kerralla myi jollekin rakennuttajalle tms pihansa ja siihen rakennettiin uusi kerrostalo!
-
Onko siihen aktiivisesti etsittykään? Nyt some laulamaan ja remppaava naapuri hakuun, niin eihän sitä koskaan tiedä. :)
Tiedän, että on etsitty hyvinkin aktiivisesti. Ja pari ehdokasta tässä on käynytkin pyörähtämässä, mutta liekö todennut urakan liian isoksi, tai muuten vaan ei sitten elo ole täällä landella luonnistunut. Tämäkin tietysti siinä mielessä omanlaistaan asumista, ettei kaikille tosiaan sovi. Rauhallista toki on, mutta sitten kuitenkin eräänlaiseen kommuuniin pitää sopeutua. Samanlaista omaa rauhaa ja vapautta ei kuitenkaan ole kuin jos asuisi ihan omakotitalossa. Toisaalta taas, ei ole velvollisuutta pihatöihin ja asuntojen ylläpito sitä kautta helpompaa. Puolensa ja puolensa kaikella.
Kyllä tässä siinä mielessä on muhimassa isompi ongelma, että VA:lta hyvin todennäköisesti on rahat loppu. Sama tilanne siis kuin tuolla serkullasi. Ainakin tähän asti kaikki remontit mitä tässä on vuosien varrella tehty, ovat lähinnä sitä, että äyskärillä koetetaan hillitä vedenpaisumusta.
zilah
-
Kyllä tässä siinä mielessä on muhimassa isompi ongelma, että VA:lta hyvin todennäköisesti on rahat loppu. Sama tilanne siis kuin tuolla serkullasi. Ainakin tähän asti kaikki remontit mitä tässä on vuosien varrella tehty, ovat lähinnä sitä, että äyskärillä koetetaan hillitä vedenpaisumusta.
Ettei vaan kohta joku alkais katella sopivaa sytkäriä. Kuulostaa kyllä sellaiselta tilanteelta, että mieluummin oma kymppitonnin rötiskö jossain mörönperseessä kuin tuollainen kaaos.
-
On kyllä sekin tullut mieleen. Jos vaan ois edes siihen kymppitonnin rötisköön jossain mörönperseessä varaa. :( Ainoa asia, mikä tään uppoavan laivan vielä toistaiseksi on pinnalla pitänyt, on se, että täällä on yksi työväenopiston kursseista. Oulun kaupunki on ainakin hyvä ja varma vuokranmaksaja.
zilah
-
Tätä keskustelua on mielenkiintoista lukea kun juuri itse olen ostamassa tällä hetkellä vuokralla olevaa itsemurhayksiötä. ;D Taidan potkaista vuokralaisen heti mäkeen ennen kuin se haukkuu mut joka paikassa pataluhaksi. ;D
-
Tätä keskustelua on mielenkiintoista lukea kun juuri itse olen ostamassa tällä hetkellä vuokralla olevaa itsemurhayksiötä. ;D Taidan potkaista vuokralaisen heti mäkeen ennen kuin se haukkuu mut joka paikassa pataluhaksi. ;D
Sen jälkeen se varmasti haukkuisikin. ;D Mutta joo, vuokralaisena on tietyllä tapaa helppo elää, kun ei ole rahallista vastuuta kuin siitä, että pitää paikat edes jotenkin kunnossa.
Onneksi minulle on sattunut hyvät vuokralaiset tähän asti tuohon miniyksiööni, yhtä epäonnen tapausta lukuunottamatta. Uskokaa tai älkää, se jätti maksamatta ja katosi niin, ettei saanut kiinni ja sen tavarat oli vielä sisällä! ??? Sain selville sen ex-tyttöystävän, joka tunsi sen siskon, ja sitä kautta tapaus sai onnellisen päätöksen viime hetkellä ennen uuden sisään muuttoa, mutta kyllä se sen verran kovetti, että enää en edes katso päin hakijaan, jolla ei ole luottotiedot kunnossa. Olisin toivonut, että ystävällisyys ja joustava suhtautuminen olisi tuonut vastavuoroisesti hyvää tahtoa, mutta näköjään johti vain tilanteen hyväksikäyttöön. Siinä mielessä sopiva ketju, että tuo asia ketuttaa edelleen vielä vuosien jälkeen. Ihan jo tyypin itsensä puolesta. Olin hyväksynyt jopa sen, että olisi lyhentänyt velkaansa edes sen ehdottamansa 20€/kk, niin monta vuotta kuin siihen olisi mennytkin, mutta sekin loppui lyhyeen. Turhauttaa edelleen pojan puolesta, koska nyt sillä on sitten perintätoimisto niskassaan, ja vaikka ei sillekään maksanut, niin niistä ei yhtä helpolla pääse.
-
Se itsemuhayksiö olisi noin viiden minuutin kävelymatkan päässä mun toimistolta. Voisin lounastauoilla käydä kissoja kiusaamassa. ;D Tiedä sitten miten ahdistuisin sekä kämpän pienuudests että toimiston läheisyydestä mutta kustannukset pienenisi. :P
-
Tätä keskustelua on mielenkiintoista lukea kun juuri itse olen ostamassa tällä hetkellä vuokralla olevaa itsemurhayksiötä. ;D Taidan potkaista vuokralaisen heti mäkeen ennen kuin se haukkuu mut joka paikassa pataluhaksi. ;D
Yhteensattuma on mielenkiintoinen, mut en usko että sulla on syytä olla huolissasi. Minä olen asunut vuokralla suurimman osan elämääni, ja asuntoja sekä vuokranantajia on ollut kaikenlaisia. Vain kaksi on osoittautunut vähemmän hyväksi. Ja minä uskon, että se tämänkertaisenkin ongelma on enemmän se, että ei tosiaan tunne sitä huoneenvuokralakia riittävän hyvin kuin se, että olisi oikeasti epärehellinen. Tai sitten minä olen vain liian kiltti ja hyväuskoinen.
Ja itsemurhayksiönkin käsite on aika liukuva. Ihanin asunto missä olen asunut, on 32- neliöinen yksiö. <3 Yhä edelleen muistan sitä lämpimästi. Vaikka neliöitä oli vähän, niin siellä oli kaikki asiat, mitkä minulle asunnossa ovat tärkeitä. Viihtyisyys, rauhallisuus, oma sauna ja oma terassi. Kirsikkana kakun päällä viilentävä ilmastointi. Varmaan asuisin siellä vieläkin, jos ei veri olisi vetänyt takas Pohjoiseen ja kotiin. <3
zilah
-
Tästä puuttuu sekä parveke että terassi, mutta sauna on, neliöt kyllä riittää ja ovesta pääsee pihalle mutta näinköhän kissat karkaa. ;D
-
Saisikohan kissoille tehtyä jonkinlaisen ulkohäkin kesäksi? Yhdellä kaverilla on sellainen kiva rakennelma, jonne pääsee tuuletusikkunan kautta.
Minun yksiö on vaivaiset 25 neliötä, ja siinä mielessä melkoinen tilaihme, että ei ole niin ahtaan tuntuinen kuin miltä kuulostaa. Olen ihastellut välillä asukkaitten kivoja ratkaisuja ja nykyinenkin tyttö on sisustanut sen todella nätiksi! (Näin kun kävin asennuttamassa niitä kodinkoneita.) Ja siinä on kiva lasiterassikin, vaikka aika pieni niin sekin avartaa tilaa.
Se on tosi kiva asunto ja kauniilla paikallakin. Ajattelin että siinä olisi yksi mahdollisuus vanhuudenpäivien eläkeasunnoksi, jos myyn tämän oman sitten joskus, kun en pysty enää portaissa kiipeämään. Mutta toden nimessä, en tiedä pystyisinkö ikinä mahtumaan niin pieneen tilaan omaisuuteni kanssa, vaikka miten paljon karsisin! ;D
-
Saisikohan kissoille tehtyä jonkinlaisen ulkohäkin kesäksi? Yhdellä kaverilla on sellainen kiva rakennelma, jonne pääsee tuuletusikkunan kautta.
Varmasti saisi! Jos siinä asunnon seinustalla vain on tilaa rakentaa häkki. Äidin kissalla sellainen olo ja tykkäsi kovasti. ❤️
Zilah
-
Mulla palaa hermot siihen, että Fifi on jonkun ryssäbottien kohteena ja päivittäin tulee kasa asiattomia rekisteräitymisyrityksiä. :P