Jolandina, sama täällä! Mulla ei ole yleensäkään vaikeuksia kirjoittaa, mutta tänään oli poikkeuksellisen hyvä fiilis. Saattaa olla, että se johtui tosin vain siitä annoin itselleni luvan lykätä paria muuta tekstiä, jotka on kesken ja kirjoittaa uutta kevyempää.
Pitäisiköhän tämän omakohtaisen kokemuksen perusteella todeta, että angsti on taiteenlajina arvokkaampaa, koska sen kirjoittaminen on vaikeampaa?
Tykkään kirjoittaa hurt/comfortia mutta se on hiton vaikeaa ja tekee mut hulluksi, koska miten saa pidettyä tunnelman ja latauksen menemättä kuitenkaan kummassakaan yli ja siihen päälle vielä kirjoitettua hyvää tai edes jotenkin uskottavaa dialogia? Pakko todeta että suurien tunteiden kuvaaminen on vaatii ainakin minulta suurempaa työtä ja ponnistelua kuin jokin muu. Ainakin nykyään. En tiedä oliko näin aina.
