Kirjoittaja Aihe: Sadepisara ikkunassa, runo, S  (Luettu 1807 kertaa)

Poissa culliina

  • Pentuprinssi
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 789
  • lasciva est nobis pagina, vita proba.
Sadepisara ikkunassa, runo, S
« : 18-11-2011, 23:05:05 »
Author: Culliina
Beta: Brangwen
Fandom: Originaali
Genre: angst, runo
General: S
Warnings: -
Disclaimer: Runo juonineen on minun.
Summary: Ne erottavat toisistaan kaksi maailmaa.
A/N: Osallistuu haasteisiin Ikäraja10 ja Originaali10. Runot -elämäni tarkoitus, maailman syvin merkitys, rakkaus, viha, merten syvyydet, kaikki.

Sadepisara ikkunassa

Kaihdinverhot luokan ikkunassa.
Ulkona sataa, pilvet eristävät auringon.
Kylmyys hiipii pitkin koulun kiviseiniä.
Patterien urheat lämpöaallot suojelevat oppilaita.
Silti joillain on kylmä.
Joillain kylmyys hohkaa sisältä, sydämestä.
Sinne eivät patterin lämpöaallot pääse.

Tyttö istuu ikkunalaudalla, katsoo ulos.
Vain muutama ihminen kulkee sateessa.
Tori on melkein tyhjä, aivan kuin tytön mieli.
Tyhjää, pelkkää tyhjää.
Kaikki ajatukset kaikkoavat
aivan kuin ihmiset sateessa.
Ketään ei jää jäljelle, vain tyttö,
yksi pisara sateessa.

Yksi pisara miljoonien joukossa.
Nyt, kohta jo mennyt.

Pisara iskeytyy tytön ikkunaan.
He ovat yksi, sama.
Pisara valuu alas ikkunaa,
tyttö vajoaa alas, pois täältä.
Pisara hajoaa maahan, maailmaan.
Tyttö hajoaa kaikkeuteen,
miljooniin atomeihin.
Hänestä tulee uusi, kaikki alkaa alusta.
Ja hän on edelleen vain yksi sadepisara
ajassa ja paikassa.
Nyt.
Aina.

Kaihdinverhot luokan ikkunassa.
Ne erottavat toisistaan kaksi maailmaa.
Molemmilla puolilla on kylmää,
toisella voi kirkastua.
Pilvet eivät viivy auringon edessä ikuisesti.
Tyhjyys voi säilyä loppuun asti.
Sydän muistaa.