Kirjoittaja Aihe: Talven poika, K7, Gannen Harst/ Steve Leonard (f. Darren Shan), 1,5xraapale  (Luettu 1379 kertaa)

Poissa culliina

  • Pentuprinssi
  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 789
  • lasciva est nobis pagina, vita proba.
Author: Culliina
Fandom: Darren Shan
Pairing: Steve Leonard/ Gannen Harst
Genre: fluffy, puolitoistaraapale
General: K7
Warnings: -
Disclaimer: Darren Shan -sarja kuuluu kirjailija Darren O'Shaughnessylle enkä saa tästä rahallista korvausta.
Summary: Vielä ei olisi aika antautua maailmalle.
A/N: Hyvää joulua 2011, Lunella! Osallistuu haasteisiin OTS20, Slash10 ja Tunne10.

Talven poika

Kylmä viima pyörteili ulkona hakaten kuusten oksia luolan sisäänkäyntiä vasten. Nuotion liekki lepatti sammumatta. Uskollisesti se lämmitti luolaa asukkeineen tunnista toiseen. Huolimatta sen luomasta valosta ja lämmöstä Steven hengitys muodosti höyryä tanssiessaan  ilmassa. Nuori puolivampaneesi oli liian lumoutunut poistuakseen talven pakkasesta sisälle lämpimään.

Kaiken jäädyttävä ja valtaansa ottava pakkanen oli niin julma ja kaunis.

Gannen Harst katseli oppipoikaansa hiljaisena. Toinen oli jo pitkään istunut hievahtamatta paikoillaan luolan suulla vain katsoen ulkona tuivertavaa tuulta ja sen mukana lentävää pakkaslunta. 

Steve oli löytänyt kaltaisensa.

Gannen huokasi. Vaikka Steve kuuluisikin talveen, hevillä hän ei pientään pois antaisi. Steve oli hänen. Hänen päänvaivansa ja vinoilijansa, hänen rakastettava huoransa, hänen murheensa ja tuskansa, hänen ilonsa ja onnensta. Hänen tulevaisuutensa. Vielä ei olisi aika antautua maailmalle.

Hitaasti Gannen nousi ylös ja käveli hiljaa Steven taakse. Hän polvistui tämän viereen ja kietoi kätensä tämän ympärille. Toisiaan vasten painautuvat huulet lupasivat parempaa huomista.

Sillä hetkellä kaikki oli kunnossa – huominenkin.



// ja aa-ha-ha-haa olin fiksu ja kopsasin tekstin koodeineen ensijulkasusta! Ehe ehe ihan uus ulottuvuus - ei tarvinnu kirota boldauksia ja kursiiveja paikoilleen uudestaan :P
« Viimeksi muokattu: 31-10-2012, 22:56:22 kirjoittanut culliina »