No, ei ole ollut järin aktiivista täälläkään, mutta JES siitä, että vaikka en opparia saanutkaan vielä valmiiksi niin kaikki muu on jo valmista.

Tiukat kolme vuotta takana, mutta viimein alkaa kunnollinen vapaa-aika häämöttää.
Tunnustan, että minua vähän houkutti ajatus pudotuspelificistä, nyt kun meidän pikku poikamme ovat päässeet taas loppupeliin jatkoon! Toivon, että tällä kertaa ne voittaisivat, ihan siksi kun viimeksi niillä oli niin suru puserossa ja hirveä pettymys.
Toisaalta myös kauhistuttaa jo etukäteen, että taas ne teloo toisiaan sairaalakuntoon, jos ottaa pelin liian vakavasti.
Ja parhain tapa saada inspiraatio takaisin on varmaan vain alkaa ahkerasti lukea ja kirjoittaa, se aina ruokkii itseään, kun siihen fiilikseen pääsee!
