Originaali > Muu proosa, draama ja runous

Peruna, S

(1/2) > >>

Lizlego:
Otsikko: Peruna
Kirjoittaja: Minä
Tyylilaji: jotakin, joka noudattaa sumeaa logiikkaa
Ikäraja: S
Yhteenveto: Luovan kirjoittamisen tunnille kirjoitettu. Mulle tuli heti mieleen se, kun joku sanoi, että mun pitäisi kirjoittaa perunasta.  ;D Tehtävä oli siis kirjoittaa mahdottomasta aiheesta tai mahdottomalla aiheella. No tämä ei ole mahdoton, mutta olipahan hauska.

Peruna

Mullassa maan asusti peruna nimeltä Tommi. Tommi sai nimensä äidiltään Siiriltä, jonka mukula hän oli tai joka siis oli hänet kasvattanut. Hän kasvoi elämänsä ensihetket maan sisällä siirtolapuutarhassa. Joka päivä siihen asti kunnes hänet kaivettiin maasta, hän kuuli Siirin kuokkivan maata ja puhelevan hänelle kannustavasti.

-Kasva, Tommiseni, parahin perunaiseni, kesäni ehta eines, jotta voin keittää sinut kattilassani. Pienillä perunanaivoillaan Tommi ei ymmärtänyt mitään kattiloista tai paljon muustakaan, mutta keittäminen kuulosti mukavalta. Siinä oli jollain tavalla kovastikin lämmön tuntua. Ja olisihan se vaihtelua mullan kosteuteen ja uhkaan, että madot söisivät. Tommi eli siinä toiveessa, että madot eivät pyörisi samassa kattilassa perunoiden kanssa, kun niitä keitettiin. Ainakaan Siiri ei koskaan käydessään puhunut mitään matojen keittämisestä. Siiri puhui porkkanoista, herneistä ja kaloista eivätkä ne kuulostaneet läheskään yhtä pelottavilta. Ja niin Tommi kasvoi ja kehittyi toiveikkaana, että pääsisi pois kosteasta, viileästä ja pimeästä mullasta. Joka päivä hänestä tuli pikkaisen suurempi ja pikkaisen maukkaampi, sillä maaperä, jolla hän kasvoi, oli hedelmällistä ja hyvin lannoitettua. Siitä tosin oli omat haittansakin. Multa oli kuohkeaa ja edisti kasvua, mutta Tommi ei pahemmin pitänyt lannanhajusta.  Päivä toisensa jälkeen hän odotti, että Siiri tulisi ja toteaisi hänet jo täysikasvuiseksi ja kypsäksi. Kun se päivä viimein koitti, hän oli innoissaan. Hän odotti jo kovasti lämpöä, mutta hän joutui kokemaan elämänsä suurimman pettymyksen. Siiri  ei kantanut häntä suoraan kattilaan vaan vei muiden perunoiden joukkoon kylmään ja pimeään kellariin. Siellä Tommi nyt yhä odottaa keittämistään.

Celeporn:
Tämäpä oli sympaattinen.

Mun oli vähän vaikea keskittyä tähän, koska jostain syystä näin perunan mielessäni sellaisena animoituna pottuna, jolla on Tommi Evilän naama. Että kiitoksia vaan tosta nimi-valinnasta  :D
Kieli oli sopivan simppeliä ottaen huomioon aiheen, ja "pienet perunanaivot" saivat mut hymyilemään. Tässä oli kivaa naiiviutta, joka koko ajan tasapainoili vähän siinä rajoilla, että onko se jo vähän ärsyttävääkin. Kuitenkin idioottimaisuudelta vältyttiin, eli toimi hyvin. Odotin koko ajan, että lopussa Tommi päätyy sinne kattilaan ja se onkin sitten ihan hirveää, joten loppu yllätti ja jätti jopa vähän kolkon olon - jotenkin se totaalinen kauhistus olisi tuonut tarinaan selkeän päätepisteen, mutta nyt lukija jäikin samalla tavalla tyhjän päälle kuin peruna. Siis mitä helvettiä, tässä vaan sitten venaillaan pimeässä?! Ja se yllätys-elementti on siis hyvä juttu  :D

Ja siis tuo tekstin nimi on kaikessa yksinkertaisuudessaan ihan mahtava. Mun ainakin oli pakko nähdä heti, mitä tuollaisen otsikon takana odottaa.

Beelsebutt:
Awww, weppana Tommi, ilikiä Siiwi vei fen kylmään kellariin! ;D


Ei vaan ihana. Sellanen vanhanomainen opettavainen tarina, tosin opetus nyt jäi vähän hämäräksi? Ole reipas ja kasva isoksi, niin pääset kylmään kellariin! :D Ei vaan meinaan sellasta vanhaa kertovaa satua. Sellanen tästä tuli mieleen :)


Kiva, kiitti!
- Bbuttis

Storithiana:
Kiitos Celeporn, nyt mäkin kuvittelen tuon perunan jonain ihme Tommi Evilänä :D

Mutta tämä oli ihana. Tuo pienet perunanaivot kuulosti söpöltä ja muutenkin kieli oli kivan kuuloista. Sun kirjoitustyylissä on jotain jännää, mihin jää tavallaan koukkuun. Voi Tommiparkaa, kun ei se päässytkään kattilaan...

Että juu tykkäsin, kiitos ;D

Lizlego:
Tarinan opetus oli tietysti se, että älä ikinä kasva aikuiseksi, koska se tietää vain ikäviä velvollisuuksia.  ;D Kiitos palautteesta. Mä laitan jossain vaiheessa pystyyn ainakin yhden haasteen, jonka idean otin meidän kirjoituskurssilta.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu