Sorminäppäryyttä ja kädentaitoja - käsityöhöpinää

[culliina]

Possut valloittivat tipusten sairaalan!   

Oh no, kaipa sitten niin. Kyse on oikeasti siitä, että omistan kaksi snadi-ikäistä pikkuveljeä, kolme ja neljä -vuotiaat. Meillä on ikäeroa mukavat 15 vuotta. Tein boksi-sairaalan heille heidän kanssaan, mutta pienten leikeissä mikä vain voi olla mitä vain - onhan se suorastaan nerokas idea koota laatikon päälle palikkalinna ja tulittaa sitä pöördseillä, tuitui. Kaikki pöödrsitkin olen heille tehnyt (siksi pumpulitäyte - en tahdo saada päähäni mitään kovempaa, kulkuset nokassa ovat jo tarpeeksi kivuliaita).

[Fiorella]

Onpas aivan ihanaa että olet tehnyt pikkuveljille noin loistavat leikit! Minullakin on pieniä sisaruksia, (tosin nyt ovat jo aika isoja) mutta nuorin siskoni on minusta kuitenkin peräti 20 vuotta nuorempi. Olen itsekin tehnyt tosi paljon kaikkea kivaa leikkijuttua heille silloin kun olivat pikkuisia. Nykyään tuovat lähinnä korjausompeluitaan tänne ja jonkun vanhojentanssipuvunkin olen ehtinyt ompelemaan.

Tällä hetkellä minua inspiroisi tosi paljon alkaa valotusseulojen tekoon ja kankaanpainoon. Ei vain ole oikein paikkaa missä niitä saisi tehdyksi, niin pidän peukut pystyssä ja sormet ristissä sen hyväksi, että kansalaisopiston kurssi toteutuisi (viime syksynä ei osallistujamäärä riittänyt) ja pääsisin seuloja valottamaan.

Käytännössä pitäisi tälläkin hetkellä ommella ja neuloa, kun on hurjasti tilaustöitä taas jonossa, mutta vielä laiskottaisi... Loma on lomaa ja tahtoisin vain tehdä jotain omia juttuja... Ostin loppusyksystä laatikollisen ihania Rowanin villalankoja tehdäkseni uuden kirjoneulevillatakin, jollaisesta olen pari syksyä jo haaveillut, mutten ole kerinnyt tehdä. (Enkä myöskään raaskinut ostaa lankoja... Onneksi nyt sattui hyvä alennus kohdalle ja säästin lähes 50€ verrattuna siihen että olisin ostanut samat langat paikallisesta lankakaupasta!)

[Chuuko]

Itsehän kävin juuri eilen painamassa parimetrisen koulutehtävän seulalla. Ihan hauskaa puuhaa, mutta pirun aikaavievää kun tilat ovat kehnot ja välillä pitää valottaa seulaa uudelleen värin vaihtumisen takia. Onneksi mulla ei ollut kuin kaksi väriä tällä kertaa käytössä, phuuh. Lisäksi siinä hajoaa paikat ihan totaalisesti.  Sormet kramppaavat vieläkin ja puristusvoima on ihan hukassa, ja polvia särkee huonon työskentelyasennon takia. Kuka hitto on keksinyt 160cm leveän painopöydän. Voin vain kuvitella miltä niistä luokan tapeista tuntuu, kun itse näin pitkähkönä 170cm ihmisenä olin vaikeuksissa kankaan keskiosan kohdalla.

Ja noita asiakasompeluita ois mullakin jonossa. Penkkaripuku on onneksi vyölenkkejä vaille valmis ja sain vihdoin ja viimein ommeltua pirun tyllit vanhojenpukuun. Vielä kun jaksaisi tehdä sen sovituskuntoon tässä tänään, niin pääsisi ehkä tosta joskus eroonkin. Sitte ois vielä liivimekko johon ei ole vielä edes kankaita... Ja jottein homma loppuisi, löydettiinpä paitakangastakin avokille, ja tyynynpäällisiin materiaaleja. Kjeh. Ja kouluunkin pitäisi joskus ehtiä. 

[culliina]

Kaupasta ostetut Angry birds -pehmot ei toteuta niiden erikoisvoimia! Noh, itse tehdessähän sen voi tietysti korjata. Olen tehtaillut niitä ties kuinka paljon erikoisvoimilla ja ilman ja paras on kyllä ehdottomasti se valkoinen, joka kakkaa pommimunia; tein sisälle muovista, valkoiseksi maalattua pääsiäismunaa jonkin verran isomman reikätaskun ja nyt se kakkaa munia, jei! Ja kun muna on poissa, se lutistuu vähän kasaan. Lisäksi on se pieni ja oranssi ilmapallopöördsi - ei kun pieni rantapallo sisään! Täyttö on vähän hidasta, mutta rantapallo on tosiaan tosi pieni ja täyttyy kahdella hönkäyksellä. Sinistä kolmeksi halkeavaa pitää vielä vähän ideoida  ja niin tylsä olen, että mustaa pommilintua en ala tehdä esim. lasista, jolloin se voisi oikeasti hajota.

[Fiorella]

Ihanalta kuulostaa, Juillet! Se sininen kolmeksi halkeava versio kuulostaa kieltämättä aavistuksen haasteelliselta, saisitko vaikka tarranauhalla kiinnittäen kolme minilintua näyttämään mitenkään yhdeltä isolta? Loppujen lopuksi, aika samantienhän ne siitä jakaantuvat, ja nämä action-linnut ovat varmaan nimenomaan sitä tarkoitusta varten että niiden erikoisuudet pääsevät toteutumaan.

[malla]

Meinasin ensin laittaa tämän tonne Kääk! -topsuun, mutta käsityöt kuin käsityöt: olen toivoton tapaus.

Päätin tehdä ihan simppelin viitan tässä viikonlopun larppia ajatellen, ja kaapista löytyi kivaa kangastakin sopiva määrä. No joo. Mikään käsitöihin liittyvä ei tosiaan ole simppeliä silloin kun minä olen kyseessä... Ompelukoneen kanssa yhteistyö ei sujunut ollenkaan, joten käsinhän tässä täytyy sitten ommella. Ei siinä mitään, mutta kun mun hahmotuskyky tuntuu olevan aika ruosteessa, ja mittailin kankaan päin vit-- metsiä; en vaivautunut tarkistelemaan mittoja, ja leikkasin vaan kylmästi ihan väärän kokoisia kappaleita itselleni . Huoh. Kai se on yritettävä pelastaa se mitä on vielä pelastettavissa, ja väittää lopputuloksen olleen ihan alkuperäisen suunnitelman mukainen.

[culliina]

Hmm hetkinen, Patonkien maa? Jos sait viitan kuntoon ja käytit siellä, ei se ainakaan pahalta näyttänyt  

[culliina]

Uuh, tykkään! Yksi sukulainen siivosi kaappejaan ja heitti minulle kolme isoa, tursuilevaa muovikassillista nahkaa! Fiilis oli koska se on aitoa, ei tekoa. Oho. Mutta kiitin kauniisti, kyllä kelpaa! Ja jos ei enää pysty ompelemaan niin eipä niillä tosiaan mitään teekään ja kaikki on jämäpalaa eli tylsästi ajateltuna roskaa. Suurin osa on johonkin suuntaan pientä palaa, sellaista että isot vaatteet pitäisi tilkkuilla, mutta esim. pienehköitä laukkuja ei. Kaikkeen fantasiahenkiseen kamaan mätsäävät loistavasti, jee! Tuo ihan uusia ulottuvuuksia, nahka on aika kiva materiaali. Olen ihan hurahtanut! Aloitin oikeastaan jo keväällä, kun sain käsiini Leather braiding -kirjan, siellä opetetaan kaikkia kivoja letityksiä, koristeompeluita, nappien tekoa, nyörejä, vähän kaikenlaista. Ohjeita en sanoisin kovin selkeiksi, mutta kyllä niiden kanssa pärjää, kunhan vähän luovuutta käyttää. Ja nahan lisäksi moniin käy materiaaliksi myös lanka ja luovuus, kesällä kun nahan kultasuoni ei vielä kohdalle ollut osunut.

Mutta hei, oletteko tehneet nahkapussukoita/ pikkulaukkuja? Eniten kiinnostaa kiinnitysratkaisut. Teen itse fantasiahengessä, joten vetoketjut on hylätty vaihtoehto. Oliko keskiajalla nauhakujia? Ja jos sellaisen tekee nahasta, mitä kujan suuaukoille kannattaisi tehdä, voiko vain antaa olla? Kun nahka on vähän paksua sisääntaitettavaksi.

Toinen kysmy. Olen jutellut tästä parin ihmisen kanssa, mutta kaikki on eri mieltä, kuulisin mielelläni teiltäkin. Jos on pussukka, jonka suulle pitäisi tehdä nauhakiristyskiinnitysjuttu siten että ei olisi kujaa, vaan kiristysnauha menisi sisään ja ulos ja sisään ja ulos niin kuin rypytysnauha, niin pitää tehdä sisään- ja ulosmenoreikiä. Tarvitaan siis reikiä. Mitä niille rei'ille pitää tehdä? Kestääkö nahka sellaisenaan, riittääkö että ompelee käsin reikien reunoja tukevammiksi, pitäisikö laittaa jotain metallireikäpohjia (mutta kun nahka on liian paksua, miten se onnistuisi?), vääntää jotain tukikangasta tueksi (mietin tässä vähän, että keskiajalla tuskin oli kiinnisilitettävää tukikangasta) vai pitäisikö nahan olla reikien kohdalta kaksinkertaista? Vai onko idea kokonaisuudessaan tuhoon tuomittu? Nahka ei ole liian jämäkkää ja rypistyy kiristettäessä ihan nätisti.

[Chuuko]

Culliina, nahan reunoille ei varsinaisesti tarvi tehdä mitään kun ne eivät purkaudu. Venähtää ne saattavat käytössä kyllä paljonkin, onhan kyseessä kuitenkin nahka joka ihan samalla tavalla ihmisilläkin venyy käytössä. Ootko koskaan käyttäny maitoliimaa? Toimii nahkan liimauksessa todella näppärästi. Voisit kokeilla esimerkiksi liimata palan taustapuolelle tuplaamaan nahan reijän kohdalta, jolloin se olisi tukevampi?

[culliina]

^En ole käyttänyt, mutta kuulostaa aika hyvältä. Voisi tutustua ja kokeilla.

[Isilwen]

Tietääkö kukaan, mistä netin uumenista löytyisi yksinkertainen ja ymmärrettävä ohje pyöröpuikoilla tehtävälle villapaidalle?

Nimimerkillä Olin Peruskoulussa Puukäsitöissä

[culliina]

^Ai että teet villapaidan putkena, niin että etu- ja takakappale on valmiiksi yhdessä ilman sivusaumoja? Teen itse niin about aina, koska on tylsää tehdä kaksi kappaletta enkä tykkää ommella saumoja ja kirjoneule tasona on hidasta. Jätät ohjeesta vain saumanvarat pois ja neulot etu- ja takakappaleen ympyränä, siis lasket yhteen ohjeen etu- ja takakappaleen silmukkamäärät (ja nehän on aika usein samat), luot ne samalle pyöröpuikolle ja neulot tason sijasta ympyrää. Aloituskohta kannattaa usein laittaa toiseen sivuun, paitsi jos ei huvita. Saumanvaroja ei periaatteessa ole ihanihan pakko jättää pois, mutta niiden epäpoistaminen lisää neuleen ympärysmittaa yhteensä about neljällä sentillä. Että ihan neuleesta riippuu, onko sillä väliä. Jos paidan ympärys on kaksi metriä, sanoisin ettei pahemmin ole, mutta jos neulot napakkaa nahkapaitaa, niin on. Kun aloitat kädentiet, työ pitää jakaa etu- ja takakappaleeseen. Silloin vain laitat etukappaleen silmukat yhdelle pitkälle puikolle ja takakappaleen toiselle.

Ei siinä minusta sen kummempaa, ainakin kaikki villikseni ovat ihan käyttökelpoisia Tämä on se kohta, kun pelkään jonkunsaumannyssijänlentävän katosta läpi.

Käsityöt on muuten aihe, jossa ihmiset on arvostelleet toisiaan ihan tajuttoman pitkään. Brr, synkkä ja pelottava puoli. Inhoan, kun joku alkaa nyssiä saumoja (joo, ei ole saumuria käytössä. Sori.)

[zilah]

Saumuri on ihan mahtava kapine! Harmittaa, että se luottosaumurini hajosi ja uuden jouduin rahapulassani myymään. Joskus vielä ostan itselleni jostain käyttökelpoisen kapineen, olkoon sitten uusi tai käytetty.

Neulomuksiin en osaa antaa ohjeita. Itselläni ei riitä kärsivällisyys, ja taidotkin ovat unohtuneet. Sen verran pitäisi opetella, että osaisi neuloa sileää neuletta. Sitte voisi tehtailla ainakin ihania punaisia joulukelloja, kun vanhat ovat kadonneet mikä minnekin... 


zilah

[culliina]

Joo, jos olisi saumuri, käyttäisin sitä iloiten. Mutta ei ole enkä koe olevani siksi täydellisen epäonnistunut. Saumureita arvostetaan niin paljon, ehkä usein jopa liikaa. Vaikka se on käytännöllinen, se ei yksinään määritä ompeluksen hyvyyttä. Paitsi jos ompelee saumurilla paidan saumurin ompeleesta, silloin saattaa tarvita saumuria. Vaan vähän defenssejä peliin ja kas vain ei saumuri enää niin mahtava olekaan; sehän vie tilaa ja langoittaminenkaan ei ole kivaa, ihan tyhmä kapine Saumuriangst. 

[Celeporn]

Mulla on ollut isäni vaimon saumuri "lainassa" jo monta vuotta, olen tainnut käyttää yhden kerran... Olisihan se kätevä, mutta olen niin perhanan laiska, etten koskaan ommellessa ole jaksanut kaivaa sitä kaapin kätköistä esiin, kun huolitella voi siksakillakin.

Mutta ooh, haksahdin nyt tilaamaan puhelinmyyjältä Suuren Kusityölehden taas vaihteeksi arkeani piinaamaan, kun oli hyvä tarjous ja hyvät kylkiäiset - bambupuikkosetti! Neulominen ei ole koskaan ollut mun juttuni, sukkiakin olen väsännyt viimeksi joskus useampi vuosi sitten, mutta jos nyt viimein hyvien välineiden omistaminen pakottaisi jotain tuskartelemaan...