Kirjoittaja Aihe: Rottia (Regulus, K-12, one-shot)  (Luettu 2464 kertaa)

Poissa toyhto

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 105
    • LJ
Rottia (Regulus, K-12, one-shot)
« : 08-04-2009, 11:09:52 »
nimi: Rottia
kirjoittaja: toyhto
kirjoitettu: 8.4.2009
päähenkilö: Regulus Musta
ikäraja: K-12 (kai, ei tässä mitään tehdä mutta puhutaan)
genre: öh, drama, angst, one-shot
summary: sanat kaikuvat seinistä ja Regulusta vituttaa

A/N: Mä ajattelin nimetä tämän Rotat mutta sain sitten etäisen muistikuvan, että Liz on aikoinaan kirjoittanut sen nimisen ficin, joten vaihdoin sijamuotoa ;D Ja Viikottaiseen tarinahaasteeseen taas, vaaleanpunainen, ja yllätys yllätys Reguluksesta on kiva kirjoittaa.

*

Rottia

Kyyry astuu rotan päälle. Se päästää kummallisen äänen, kun kengän kantapää uppoaa sen pään läpi. Outo yhdistelmä kumilelua ja poikki räsähtäviä tulitikkuja.

”Hitto”, Kyyry mutisee ja nostaa rotan hännästä ilmaan. Hänen otsansa on kurtuilla. Rotta on kuollut.

Voisiko joku nyt tuoda jotain juotavaa? Viiniä, tuliviskiä, olutta?

…kuin rottia, sanoo joku, naamio kasvoilla mutta todennäköisesti Lucius. Hän puristaa kättään tuolin selkänojaan, vaihtaa otetta koko ajan ja hipelöi maalipintaa etu- ja keskisormellaan. Ääni ei kyllä kuulosta Luciukselta, se on siihen liian vahva. Mutta ehkä se on tämä paikka, kiviseinät ja niin edelleen. Kaikki, mitä on, jää tänne kiertämään.

…suorastaan velvollisuus…

Narcissa Malfoy tuijottaa miestään ja näyttää aika väsyneeltä. Tekisi mieli jotenkin vaan työntää hänet ulos täältä ja viedä jonnekin ihan muualle. Vaikka syödä jäätelöä jossain Viistokujalla tai ehkä jopa jästi-Lontoossa, tai mennä istumaan puistoon. Tai suudella häntä ja nauraa, kun hän yrittäisi töniä minua kauemmas ja lyödä ja olisi kuitenkin liian heikko, paljon heikompi kuin oikeasti on.

…elävät meidän armomme varassa, sanoo Lucius, ja kuulostaahan se hienolta. Käyn hakemassa viskini baaritiskiltä, kun ei sitä kaiketi muuten saa ollenkaan. Severus tuijottaa minua otsa astetta enemmän rypyssä kuin tavallisesti, toisin sanoen ”saatana Regulus istu omalla paikallasi”.

”Ei tätä selvin päin kestä”, minä sanoin hänelle viikko sitten Lestrangen kartanon ullakkohuoneessa. ”Ihan totta. Sä ehkä kestät, mutta mulla ei vaan ole sitä jotain, siis sellaista kestämiskykyä.”
”Mitä kestämiskykyä?” Severus kysyi. Hänen silmänsä olivat vähän tavallista sumeammat, siis Merlin ne kutakuinkin viisi pulloa, jotka tarvitaan, ennen kuin se kaikki saadaan edes hämärtymään hänen silmissään. Severus on niin kuin tukki. Siis keskellä avomerta tai jotain. Pysyy siinä, mihin päätyy, eikä lähde kulumallakaan. Tai ehkä joskus salamalla, ja sitten se miettii että mikä hitto siihen iski.

”No sitä kaikkea”, minä sanoin ja tuijottelin katon lautoja. Hyviä nauloja. Kestää sadetta. Itse en oikein hyvin taida kestää. ”Paskaa. Sen sellaista. Liikaa sanoja.”
”Pää kiinni, Regulus”, Severus tokaisi, ”sä et tiedä hittoakaan mistä sä puhut.”
”Parempi maailma”, minä mutisin. Takaraivoni tuntui sumealta. ”Vaaleanpunainen maailma. Vähän kuin sotkisi itsensä sellaiseen vaaleanpunaiseen peittoon. Tajuatko? Vitun iso vaaleanpunainen peitto ja totta kai kaikki näyttää niin saakelin nätiltä, mutta ei siellä sisällä voi sitten mitään tehdäkään.”
”Mitä?” Rabastan kysyi. En ihan tiennyt, missä hän oli. Kai jossain huoneen toisella laidalla, ikkunalla, katossa kiinni, Rabastan on vähän sellainen. Ei siitä oikein tiedä. Joskus ajattelen, että se on ihan täysillä tässä kaikessa, joskus minusta tuntuu että se vaan kusettaa meitä kaikkia.
Join varmuuden vuoksi vähän lisää.
”Siis miten niin ei voi tehdä?” Rabastan kysyi. ”Peitot, helvetti Regulus mieti nyt vähän mistä puhut.”

Rabastanilla on kai tyttöystävä. En oikein tiedä kuka, eikä itse asiassa kiinnostakaan. Severus taas ei varmaan näe mitään muuta kuin aatteensa. Aate. Se on niin tyhmä sana jo muutenkin. Sen molemmista päistä vuotaa.

…unelma paremmasta yhteiskunnasta. Velhoyhteisön moraali ja saavutukset…

En vain tajua, mikä Luciuksen pistää puhumaan. Kotona hän on kuulemma ihan normaali, haluaa, että on siistiä ja pitää sisäkasveista. Kävin tervehtimässä Narcissaa muistaakseni kolme viikkoa sitten, naimme olohuoneen sohvalla ja Narcissa käski olla potkaisematta sitä vihreää juttua sohvan päädystä maahan, koska se oli Luciuksen lempikukka.

Severus näyttää siltä, että ihan totta kuuntelee. Rabastan kaivaa likaa kynsiensä alta. Kyyry rypistelee nenäänsä niin kuin edelleen haistaisi sen tappamansa rotan. Bellatrix naputtaa sormillaan pöytää; Lucius on varmaan sanonut jotain väärin. Useimmilla on naamiot, joten niiden ilmeitä on vähän vaikea arvioida. En tiedä edes, onko niillä ilmeitä. Ehkä naamio sulattaa ilmeet pois. Kai sekin joskus nähdään.

Me ollaan kuitenkin niitä rottia. Joku päivä joku Kyyry astuu meidän päälle. Se siitä unelmasta.
« Viimeksi muokattu: 06-08-2012, 21:26:28 kirjoittanut malla »
Imagine what you would do if you knew you couldn't fail.

ficci-arkisto | avatar

Lizlego

  • Vieras
Vs: Rottia (Regulus, K-13, one-shot)
« Vastaus #1 : 08-04-2009, 15:30:00 »
Vau! Joku muistaa mun Rotat tai siis edes sen, että olen kirjoittanut sellaisen ficin!  :D Nyt on kuin olenkin aika otettu, vaikka en olisi ainakaan minä pannut pahakseni, vaikka nimi olisi ollutkin sama. Onhan Rotat aika yleiskäyttöinen nimi.  ;D Sun Regulus on tässä aivan loistava ja ihana. Olet saanut minut ainakin pitämään tuosta hahmosta ja huomaan myös, että ihan hyvin tottuu myös siihen, että HP-ficeissä on puhekielisyyttä dialogissa. Regulus vaikuttaa lievästi sanoen tärähtäneeltä, mutta ehkä se johtuu siitä, että sitä vaan vituttaa eikä se keskity niin tarkkaan muuhun kuin vitutukseensa. Tekstin tunnelma oli jännä (juu, jännää on, ja minä olen katsellut liikaa Pasilaa  :D). Tykkäsin tosi paljon yksityiskohdista, jotka elävöittivät tekstin hahmoja kuten tuo, mitä sanottiin Severuksesta:

Lainaus
Severus on niin kuin tukki. Siis keskellä avomerta tai jotain. Pysyy siinä, mihin päätyy, eikä lähde kulumallakaan. Tai ehkä joskus salamalla, ja sitten se miettii että mikä hitto siihen iski.


Tuollaisilla ikään kuin isketään kaksi kärpästä yhdellä iskulla, koska ne kertovat jotain enemmän kertojasta ja silti kuvaavat myös toista hahmoa - tosin sen toisen katsojan silmin. Silti minusta tuo on aika osuva kuvaus Severuksen hahmosta sen perusteella, mitä on kerrottu. Toinen vastaava oli Rabastan leijumassa katossa. Siitä ei tiennyt oliko se jutussa tosissaan vai ei ja kolmas Luciuksen normaalius sen perusteella, että Luciuksella oli kotona lempikukka, jota Reguluksen piti varoa silloin, kun hän kävi jystämässä Narcissaa. Neljäs oli kuvaus Narcissasta.

Lainaus
Tekisi mieli jotenkin vaan työntää hänet ulos täältä ja viedä jonnekin ihan muualle. Vaikka syödä jäätelöä jossain Viistokujalla tai ehkä jopa jästi-Lontoossa, tai mennä istumaan puistoon. Tai suudella häntä ja nauraa, kun hän yrittäisi töniä minua kauemmas ja lyödä ja olisi kuitenkin liian heikko, paljon heikompi kuin oikeasti on.

Noilla lauseilla annetaan kivasti lukijan tehdä itse päätelmänsä ja jätetään tilaa omille tulkinnoille, mutta kuitenkin kuvataan tarpeeksi. Pieneen tilaan oli mahdutettu paljon asiaa ja jotenkin kaikilla sanoilla oli merkityksensä. Mä tykkään tiiviydestä samoin kuin kaksoismerkityksistä ja tunnelmasta ja sen tulkitsemisesta, joten tämän lukeminen oli nautinto.  :D Ja ennen kuin unohdan sanoa alku oli ihanan inhorealistinen, loppu summasi jutun, antoi alun rotalle merkityksen, ja ympyrä sulkeutui.

Poissa toyhto

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 105
    • LJ
Vs: Rottia (Regulus, K-13, one-shot)
« Vastaus #2 : 09-04-2009, 00:11:16 »
Kiitos! Mä en muistanut muistavani Rottia, mutta sitten kun kirjoitin tälle sen nimen, se alkoi tuntua älyttömän tutulta ja saman tien muistinkin, ja muistin kyllä myös ficin sisällön suurin piirtein ja kävin fanfiction.netissä vielä tarkastamassa, että muistinko oikein, ja kyllä muistin :D Se ficci on siis jopa ihan hyvin muistissa!

Lainaus
Regulus vaikuttaa lievästi sanoen tärähtäneeltä, mutta ehkä se johtuu siitä, että sitä vaan vituttaa eikä se keskity niin tarkkaan muuhun kuin vitutukseensa.

Otan tämän suurena kohteliaisuutena, siis erityisesti tuon Reguluksen tärähtäneisyyden! En ole oikein varma enää Regulus-tulkinnastani, tai en kai ole ikinä, mutta kun aikoinaan kirjoitin siitä niin kovasti ja loppujen lopulta se vain pursusi sellaista teiniangstia, nykyään en ehkä oikein meinaa osata ainakaan suomeksi palata sellaiseen elettömämpään Regulukseen, ja on paljon kivempi irroitella sillä hahmolla :D Ehkä itse väittäisin, että Regulus ei ole kovin selvä tässä missään vaiheessa, varsinkaan tuossa muistokohdassa, ja lisäksi on muutenkin vähän omalaatuinen. Tai ainakaan sen keskittymiskyky ei toimi. Tai jotain. Tai ehkä se tosiaan on niin vittuuntunut, että sen omalaatuinen puoli pääsee sen takia valloilleen.
Imagine what you would do if you knew you couldn't fail.

ficci-arkisto | avatar

Lizlego

  • Vieras
Vs: Rottia (Regulus, K-13, one-shot)
« Vastaus #3 : 09-04-2009, 00:16:33 »
Regulus kuulostaa tuossa jotenkin niin kovasti tutulta, että siihen oli helppo eläytyä. Noi mielleyhtymät oli niin tuttuja. Tiedättekö kun lähtee joskus vähän ajatukset lapasesta, niin päähän tulee ihan absurdeja juttuja ja se tuntuu ihan normaalilta. Sitäpäs en tiedä onko se sitä.  :D Ja tärähtäneisyyden tuntu oli siis pelkästään plussaa.

Poissa toyhto

  • viilee tyyppi
  • Viestejä: 105
    • LJ
Vs: Rottia (Regulus, K-13, one-shot)
« Vastaus #4 : 09-04-2009, 08:20:16 »
Jees, mä otinkin sen silkkana plussana :) Rupesin vaan sitten miettimään, että oliko se tarkoitus ja mistä se itse asiassa tuli :D

Ja nyt rupesin ajattelemaan konkreettisesti lapasia ja piti lukea kahdesti, että tajusin, että se olikin sanonta, hmm mullakin taitaa nyt lähteä vähän lapasesta :D
Imagine what you would do if you knew you couldn't fail.

ficci-arkisto | avatar