Originaali > Muu proosa, draama ja runous

Wilho Watun Witutuswihko K-12 // fiklettisarja // Prologi + 55/55.

<< < (3/8) > >>

Tinppa:
15. Aitoa heittarismia

Olen heittari. Heittaan eukkoni ystävää, joka kävi kahvilla meillä eilen illalla. Se ämmä on eukkoni bessu, enkä laikkaa siitä muijasta yhtään.

Suurin syy, miksi laikkausprosenttini kyseistä muijaa kohtaan on pyöreä nolla tai oikeastaan miinuksen puolella, on sen helvetin ärsyttävä puhetapa. Niinkua ja totaa pitää änkeä joka vitun väliin. Kahvilla meillä ollessaan esimerkiksi esitteli uutta vaatekappalettaan, jonka oli ostanut edellisellä shoppailureissullaan. "Mä tota niinku siis ostin niinku tota tän liiparin niinku tota niinku viime viikolla niinku ja tää on tota just mun tyylinen niinku ja mä tota tykkään tän väristäkin niinku ja tää oli niinku viimenen kappale niinku tätä kokoo ja tota mun oli sit pakko tota niinku ostaa tää ku tota tää oli niinku alennuksessaki ja tota mua ois kaduttanu jos mä niinku oisin jättäny tän sinne kauppaan niinku."

Toinen syy, miksi en tykkää siitä akasta, on se, että se on puhelinmyyjä. Aina soittelee minulle ja vaimolle tyrkyttäen sontalehtiä! Ja aina vaimoni niitä häneltä ostaa... Vittu, etten paremmin sano! Ei edes halvennusta saa eukkoni niistä lehdistä ja kerää niitä silti nurkkiin.

Akkojen kahvitteluhetkestä jäi minulle paska fiilis. Ne ämmät söivät kaikki croissut. Ja minä olin ne ostanut itse!

Vituttaa ihmiset ja asiat, joita ei voi kuin heitata. Ja turha sanoa, että heittaaminen ja lovettaminen ovat lähellä toisiaan!

Wilho


16. Vaatteita lapsille!

Tapasin baarissa eilen sattumalta erään koulussa työskentelevän kaverini. Noin tunteroinen siinä yhdessä sitten istuskeltiin ja paukkua otettiin. Opetushenkilö avautui minulle siitä, miten häntä ärsyttää nuorison esailu käytävillä, vaikka välitunnille pitäisi mennä. On niin ärsyttävää kuulemma hoputella oppilaita pihalle. Sitten vain kaikessa huonokäytöksisyyden puuskassaan ne kakarat kiroillen pistävät hanttiin ylempiarvoisille koulun henkilökunnan jäsenille, kun nämä yrittävät saada nämä keskenkavuiset ipanat tottelemaan sääntöjä. Silloin kun on välitunti, mennään ulos, jos sanotaan niin!

Opettajatoverini kertoi myös, miten häntä vituttaa nuorison pukeutuminen. Pojanklopeilla kun ne pöksyt roikkuvat polvissa ja vyötärö ei ole oikealla paikallaan, vaan jossakin pakaroiden alla. Ja pikkumuikelot kulkevat naamapakkeleissaan, vaikkeivät olisi lähelläkään aikuisuutta tai edes vielä teini-ikäisiä. Ja farkkujen pitää olla ainakin kaksi numeroa liian pienet ja persevaon ja navan pitää vilkkua vaikka olisi neljänkympin pakkanen.

Olen ehdottomasti samaa mieltä opettajakaverini kanssa siitä, että koulupuvut käyttöön täälläkin! Loppuu se vilauttelu ja nuorisotyylin mauttomuus.

Wilho

Tinppa:
17. Kermaa kera sinapin ja (ei Fazerin) sinisen

Minua ei koskaan ole kiihottanut ajatus siitä, että menisin eukkoni kanssa mihinkään ostoksille. Ruokakauppaan sen ämmän uskaltaa päästää, mutta kun kyseessä on vaikka vaate- tai huonekaluputiikki, niin ei jumalauta. Silloin minä en haluaisi olla mukana.

Vaimo vaati, että hänen kanssaan Ikeaan lähtisin. Akka kun ilmoitti kyllästyneensä vanhaan olohuoneen sohvaamme. Uusi piti kuulemma hommata. Olin ensin, että ei vitussa, minulla kun on siihen vanhaan uskolliseen huonekaluun niin kiinteä ja läheinen suhde. Niin monet illat olen siinä istunut ja piereskellyt. Niin monet yöt olen siinä nukkunut, kun vaimo ei ole sänkyyn päästänyt tai kun itse olen pakoillut hänen kuorsaustaan tai lähtenyt sängystä siksi, että eukko vie koko tilan. Okei, kangas on hieman kulunut ja puhki piereskelty (joo, no, tyynyt piti kääntää, koska reikiä päällyskankaasta löytyi).

Aikani vastaan pistin sohvanhankinnan suhteen, mutta piti sitten suostua, vaimo kun alkoi uhkailla. Ennen lähtöämme Ikeaan raahasin vanhan sohvamme autotalliini, koska en suostunut sitä pois heittämään. "Luotettava ystävä" -nimen lisäksi sohva sai nimikkeen "Ahdistuksenpakoilusohva". Tiedän, että tämän vanhan toverini syliin voin aina paeta vaimoni perseilyjä, tällä kertaa omaan rauhaan autotalliini, jonne vaimollani ei ole mitään asiaa!

Lähdimme siis vaimoni kanssa Ikeaan sohvaostoksille. Ja voi helvetti, mikä reissu. Reitillä olleeseen liikenneympyrään olivat juuri sillä samalla kertaa osuneet kaikki pölvästit, jotka osaamattomuudellaan tukkivat koko ympyrän. Jouduin ajamaan ainakin 20 kierrosta siinä vitun ympyrässä ennen kuin pääsin kääntymään oikeaan liittymään. Ja eukko vielä vieressä huusi naama punaisena, että jumalauta Wilho ja valitti muutenkin ajamisestani. Murjaisin vain, että pitäisi päänsä kiinni tai en ostaisi uutta sohvaa ollenkaan.

Lopulta sitten Ikeaan pääsimme. Siellä akka sitten viiletti perse askelten rytmissä hyllyen. Pysyin juuri ja juuri vaimon perässä, kun tämä vielä käveli väärään suuntaan niitä käytäviä, vaikka siellä kulkusuuntaan olevat nuolet lattiassa oli. Eksyikin saatana. Vitutti eksyä, sillä itse olisin osannut Ikeassa liikkua. Vittuillakseni en vaimoani reitin suhteen neuvonut, vaikka vittuunnuinkin vain lisää, kun vaimo siellä ympäriinsä juoksenteli. Tai olisi juoksennellut, jos se ämmä osaisi juosta. Siinä akassa kun ei ole yhtään urheilijan vikaa. Ja vielä vähemmän suunnistajan.

Pääsimme sitten kuitenkin sohvien joukkoon. Ja tietenkin vaimoni päätti valita juuri kermanvalkoisen sohvan. Jumaliste, siinähän näkyy kaikki tahrat heti! Ja minulla kun sitä kaljaa tuppaa joskus läikkymään. Muijalta saan sitten huudot. Ja eikä tässä vielä kaikki. Vaimoke halusi pari koristetyynyä, ihan vaan sisustustarkoitukseen, sitä uutta sohvaa varten. Ajattelin melkein, että kuitenkin sävy sävyyn ovat tyynyt uuden sohvamme kanssa. Mutta ei! Eukko päätti valita tummansiniset tyynyt, joissa on sinapinväristä kuviota. Vittu. En pysty niiden sinappikääröjuhlien jälkeen suhtautumaan sinapinkeltaiseen samalla tavalla kuin ennen. Jumalauta, etten muuta sano.

Ja kaiken lisäksi Ikeassa soi vielä lähes jatkuvalla syötöllä seuraavat artistit: Muna Karita, Sidni Lööperi ja Bamba. En ole kulta enkä anna! Enkä soita sinulle! Ja tyttöjen hauskanpito... Melkoista menoa ainakin vaimollani Ikeassa! Ja ei, kesää ei ole jäljellä! Meni jo! Partyhumanoidia olisivat voineet soittaa. On se Pläkki Säpätti sen verran kovaa tavaraa. Ja se Osböörnin Ossi on kova jätkä.

Wilho

Tinppa:
18. Yksityisyyttä myös lapsille!

Kaikkea sitä keksitäänkin. Myös harrastuksia.

Vaimoni ystävätär Elsa-Magdalena siis on raskaana. Kimakalla äänellään, kuulostaen aivan siltä kuin olisi vetänyt ihan vitusti heliumia, selitteli eukolleni täällä tänään käydessään, miten hän harrastaa jo yhdessä syntymättömän sinappikäärönsä kanssa. Käy kuulemma masuvauvamuskarissa. Harrastakoot ihmiset mitä vittua ikinä haluavatkaan, mutta minä kyllä luulen, että tuo masuasukeille suunnattu harrastus on oikeasti äitien juorukerho. Eivät kehtaa tunnustaa kokoontuvansa jonnekin jauhamaan paskaa, niin pitää sitten verhota ne tapaamiset jonkin toisen nimen alle. Saatana. Puhuisivat asioista niiden oikeilla nimillä! Miksei vaan voi tunnustaa, että juoruamaan menevät muiden äityleiden kanssa?

Helvetti, en edes kestä ajatella, mistä ne äitylit siellä keskustelevat... Muiden ihmisten elostelustako?
"Naapurin Martalla on 20 vuotta nuorempi mies!"
"Mutta se yksi minun naapureistani, se parikymppinen, seukkaa isänsä ikäisen kanssa!"

Tai sitten, jos niillä on vanhempia lapsia... Nämä äiskät varmasti keskustelevat siitä, kenen sinappiautomaatti paskoo eniten.
"Meidän Leena-Marikki on ollut ihan ummetuksissa. Sitä sinappia ei vain tule."
"Meidän Jori-Jorma on ollut vatsa kuralla. Yhtä herkkis kuin isukkinsakin."
"Tulviiko teidän Jori-Jorman vaippa yli?"
"Ei ihan, mutta melkein."
"Vai niin. Meidän Sofia-Margitilla on nimittäin tullut ripulit vaipan ohi ihan housuun! Mennyt homma ihan sinapiksi!"

Joku raja nyt tämänkin kanssa. Jotain yksityisyyttä kakaroillekin. Tarvitse paskan koostumusta julkisesti julistaa kaikille.

Wilho

Tinppa:
Wilho kertoo ajatuksiaan nyt myös täällä.


19. Talvi ei ole yhtä kuin mummo

Yhtä juttua en ole käsittänyt koskaan: miten helvetissä talvi voi yllättää autoilijat. Voi jumalauta, ihan oikeasti. Jos on asunut Suomessa vähänkään pidemmän aikaa tai on tietoinen Suomen neljästä vuodenajasta tai tietää, että se talvi vittu tulee joka vuosi syksyn jälkeen, miten se muka yllättää autoilijat? Unohtavatko ihmiset ihan tosissaan, että sama vuodenaika oli menossa vuosi sitten?

Kevät, kesä tai syksy ei koskaan tule yllätyksenä, mutta se talvi aina helvetti yllättää. Mitä vittua? Tyhjentyykö näiden kolmen muun vuodenajan aikana ihmisten aivoista se muistilokero, joka tietää talven ja sen tulemisen? Vai odottavatko ihmiset, että se talvi jonakin vuonna hypätään yli ja syksystä suoraan mennään kevääseen? Joku Alexiina-Elisabet hyppää alkutalvesta autonrattiin lähteäkseen töihin ja sitten liukkauden takia löydetään auto lumiojasta ja ollaan ihan että "Ohhoh, kappas, täällä on talvi! Ihmettelinkin, miksi meidän Johan-Pieterikki vaihtoi nastarenkaat alle! Minä kun luulin, että syksyn jälkeen ollaan menossa suoraan kohti kolmenkympin kesähelteitä, vaikka viime vuonna tähän aikaan oli myös lunta ja kylmää ja liukasta ja pimeääkin vielä päälle. Ja sitä edellisenä vuonna. Ja kymmenen vuotta sitten!"

Muistakaa nyt jumalauta ihmiset muutama asia:
1) Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka ovat kevät, kesä, syksy ja talvi
2) talvi tulee aina syksyn jälkeen
3) talvisin on kylmää, pimeää, lumista ja liukasta
4) lue uudelleen edelliset kohdat niin monesti, että vittu upotat ne siihen kaaliisi eikä talvi enää pääse yllättämään niin kuin kerrostalossa nurkan takana kyttäävä vittumainen mummeli.

Wilho

Tinppa:
20. Kun tuoreen asfaltin käry leijaili eukkoni sieraimiin

Vittupäinen vaimoni on taas vauhdissa. On murjottanut minulle koko saatanan päivän.

Eukkoni ei siis aamulla töihin mennessään päässyt parkkeeraamaan autoaan omaan henkilökohtaiseen ruutuunsa, sillä parkkialueella tehtiin päällystystöitä, uutta asfalttia pintaan. Joutui akka sitten jättämään autonsa muualle. Ja kun vaimo ja minä sitten töiden jälkeen kotona kohtasimme, se ämmä alkoi huutaa minulle, koska oli kuulemma minun vikani, että parkkialuetta asfaltoitiin eikä hän saanut autoaan omaan parkkiruutuunsa. Olin että mitäs helvettiä tämä on, miten niin minun vikani. Vika on kuulemma minun, koska eräs kaverini on asfalttimies ja oli touhuamassa tämän päällystettävän parkkialueen kanssa, jossa sijaitsee vaimoni parkkiruutu. Saatana se minun vikani ole, jos vaimo ei pääse ruutuunsa!

Jonkin ajan kuluttua tämän rähinän jälkeen, kun ajattelin vaimoni ehkä hieman rauhoittuneen, olisin antanut jaxuhalin parkkipaikkajutun takia. Ei kelvannut, saatana. Kerrankin kun olisin voinut hoitaa aviomiehen velvollisuuxia! Ja sitten valitetaan, jos mitään aviollisten velvollisuuksien eteen en tee. Saatana.

Wilho


21. Vaimo + Viikate = ?

Vaimo on menossa keikalle. Omien sanojensa mukaan VIITAKKEEN keikalle. Opettelisi vittu lempibändinsä nimen... Se on VIIKATE. Faneille pitäisi ehdottomasti säätää joku raja tietämykseen lempibändistään. Nolottaa eukon puolesta, kun se selittää pitävänsä Viitakkeen musiikista.

Eukko tuolla pakkeloi naamaansa ja virittelee äänijänteitään, jaksaa sitten kiljua keikalla bändin mukana. Kyllä, kiljua. Akan laulanta nimittäin kuulostaa kiljumiselta.

Wilho

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu