Noloin ficcisi -haaste

[Lizlego]

Oikeasti tämä paikka on niin kuollut, mutta jospa jollain älyttömyydellä voisi herätellä tätäkin henkiin. Fifi täytti maaliskuussa 10 vuotta ja tämä paikka ja ainakin sen ylläpitäjä(t) on vähän noloja (ainakin siis minä), joten tämä on siihenkin sopiva haaste.

Tämä on


Noloin ficcisi -haaste

Muistatko erityisesti jonkun ficin, jonka kirjoittaminen on sinua nolottanut ja hävettänyt jälkeenpäin? Olet toivonut voivasi kääntää aikaa, jotta et olisi ikinä tullut sitä julkaiseeksi. Ehkä olet pitänyt sitä niin nolona, että olet jo aikapäivää sitten poistanut sen, mutta silti säilyttänyt sitä kuin rakasta noloa lasta jossakin pimeässä kellarissa, koska et ole kuitenkaan raaskinut siitä luopua ja olet valuttanut siihen tunteenpaloa ja yritystä, vaikka ehkä siihen tuli enemmän tunnetta kuin kirjoitustaitoa. Tai kenties teksti on aina ollutkin esillä, mutta nyt on hetki tunnustaa, että tosiasiassa koet sen noloksi.

On aika yhdessä kirjoittajien ja lukijoiden kanssa kohdata menneisyyden haamut, kaivaa ne rohkeasti esille, nostaa suorastaan jalustalle ja tuntea ylpeyttä ficcarinuran noloista hetkistä.

Tarkoitus on keskinäiselle myötätunnolle ja hyväntahtoiselle naurulle, joka vapauttaa. Aina ei voi onnistua, ei edes joka kerta. 

Miten osallistun?

Kaivat nolon tekstisi esiin sieltä, minne olet sen haudannut, laitat sen rohkeasti tänne esille ja linkität tähän aiheeseen. Kaikki fandomit ja originaalit sallittuja. Saa olla oneshot tai moniosainen jatkoficci.

Keskustelun ja kommentoinnin helpottamiseksi (ja foorumin mahdollisen aktivoinnin takia) tekstin pitää olla tällä foorumilla, jotta se osallistuu tähän haasteeseen. Osallistuessasi voit kommentoida, mikä siinä tekstissä nolottaa.

Deadline nolouden tunnustamiselle on kesän loppu eli 31.8.2019

Kysymyksiä? Valituksia?


Osallistujat:

Voldemort
zilah
Beelsebutt

[zilah]

Haa! Sie sit sait tään viimeinkin aikaiseksi! Osallistun!


zilah

[Lizlego]

Joo. Ei mennyt kuin muutama kuukausi. 

[Beelsebutt]

Mukana

[Lizlego]

Nyt ei muuta kuin ficciä valkkaamaan. 

[zilah]

Ainiin. Miten muuten, pitääkö ficin olla valmis? Kas kun siitä noloimmasta ficistäni on hävinnyt pari viimeistä lukua. Mut eipä silti, varmaan pystyn kaivamaan jotain muutakin noloa tuotantoa jos niikseen tulee. 🙄


Zilah

[Lizlego]

Jaa, toi onkin hyvä kysymys, että pitääkö olla valmis ficci. Ei varmaankaan tartte. Monet haasteisiin osallistuvat jatkoficitkin on itsellä ikuisesti kesken. 

[Lizlego]

Mä taidan vielä jostain kaivaa mun noloimman ficin.  Tai ehkä kirjoitan sen vasta nyt. 

[zilah]

Voe suatana! Minä kertakaikkiaan unohdin tämän! 

Voiko vielä osallistua? Ei tämä enää tästä voi pahemmaksikaan muuttua!


zilah

[Lizlego]

Ihan vapaasti. Ei aikatauluilla ole väliä. Mä meinaan kanssa etsiä mun kaikki noloudet esiin. 

[zilah]

Sinne meni! Ja nyt kyll hävettää! 


zilah

[Fiorella]

Ei pidä hävetä! Loistavaa kun sait esille, olipa nolo tai ei. Mietin jo heti tuoreeltaan tämän haasteen nähtyäni, että mikähän olisi se omista noloin, mutta unohdin sen jo. Pitääpä nyt ottaa asiakseen, ettet nolostele yksinäsi.

[Lizlego]

Hei mäkin nolostelin, koska Kohtalon täyttymys, mutta okei, sitä ei lasketa, koska en vaan saa itseäni edes nolostumaan siitä.  Mulla on ehkä se tilanne, että en tiedä mitään noloa kirjoittaneeni, että ei muuta kuin naurattaisi. 

[Fiorella]

Laitoin esille tuoreen ficin joka sopinee tähän teemaan monellakin tapaa. 

[Lizlego]

Noloista ficeistä tulee mieleen, että mulla on koneellani viritelminä Twilight-lätkä-versio ja toinen lätkäversio, missä on vampyyreita ja ihmissusia.  Ja lätkä/HP-crossover ja lätkä-Star Trek.  . Kokeilenko kaikesta lätkäversiota saamatta mitään oikeasti aikaiseksi kun noi kaikki on jostain noin kymmenen vuoden takaa.

[zilah]

No eikö se jo haasteen nimi kerro, mikä tähän on se oikea? Postaa se, minkä postaaminen hävettää eniten!  Mulla se oli se ihkaensimmäinen tekeleeni ikinä. Ja täytyy myöntää, että hävettää vieläkin.


zilah

[Lizlego]

No siis vaikka noi tuli mieleen noloista ficeistä niin ei mua kyllä nykyään enää nolota mikään, mitä olen kirjoittanut. En tiedä hävettikö aikoinaan, mutta nyt voin jo myöntää, että ei mua hävetä.  Mun ymmärrys ei edes riitä siihen, miksi pitäisi hävetä jotain, mitä on kirjoittanut, kun voisi tehdä jotain paljon pahempaakin. Se että kirjoittaa ficktiota, on vain hyväksi. 

[savotta]

Omat ficci-aivoitukseni ovat sen verran noloja, ettei niitä kyllä rahkeet postaamaan (ainakaan vielä). Ehkä joskus sit

[Lizlego]

Hei, rohkeasti vaan nolostuttamaan itsesi ja muut.  Samassa veneessä ollaan. 

[Nappeli]

Noloista ficeistä tulee mieleen, että mulla on koneellani viritelminä Twilight-lätkä-versio ja toinen lätkäversio, missä on vampyyreita ja ihmissusia.  Ja lätkä/HP-crossover ja lätkä-Star Trek.  . Kokeilenko kaikesta lätkäversiota saamatta mitään oikeasti aikaiseksi kun noi kaikki on jostain noin kymmenen vuoden takaa.

Miten olisi "tee kaikesta lätkäversio" -haaste? 

[Lizlego]

Sitä haastetta voisi kyllä kokeilla. Mulla on muistaakseni myös lätkäversio Star Trekistä ja olisi aika kivaa myös lukea joku Taru sormusten herrasta -lätkäversio. 

[Nappeli]

Minäkin lukisin enemmän kuin mielellään kaikesta lätkäversioita! 

[Pahatar]

Harmi, kun näin ihanalla foorumilla on nykyään hiljaista, ja mäkin tulin tänne varmaan ensimmäistä kertaa pariin vuoteen. Mutta oli pakko tulla kommentoimaan, kun näin tämän topicin, että aivan loistava haaste!  Pitää kyllä käydä katsastamassa nämä hengentuotteenne. Mitkä ne Nappelin ja Beelsebuttin nolot ficit muuten olivat? Voldemortin ja zilahin tekstit löysin, mutta muita en.

Mulla kaikkien aikojen noloin ficci on se ihan ensimmäinen, jolla oli niinkin omaperäinen nimi kuin Kuutamo ja Anturajalka  Kirjoitin sen joskus syksyllä 2003, enkä koskaan julkaissut, kun mulla ei ollut edes tunnuksia Finiin vielä silloin. Sain hommattua tunnukset vasta vuodenvaihteessa, ja siinä vaiheessa ymmärsin jo, että tuo ihan ensimmäinen ei nyt kovin hyvä taidakaan olla, joten en julkaissut sitä. Mutta sen muistan vieläkin, että sitä oli tosi kiva kirjoittaa, ja se merkitys sillä oli, että sen myötä avautui koko ficcimaailma.

Toinen melkein yhtä nolo oli Rakkauden valinta, jonka ehkä joku vielä muistaa, mutta toivottavasti ei. Molemmat ovat niin noloja, että kumpaakaan en tänne kerta kaikkiaan kehtaa enkä voi postata, mutta ihailen teidän rohkeuttanne, kun teillä oli uskallusta.
 

[Beelsebutt]

Apua, en kyllä yhtään muista mitä ficciä oon tänne ajatellut D: kamalata! No, ei kai sitä tarvi kuin kivellä heittää niin joku nolo ficci löytyy arkistosta, pitääpä perehtyä kun on hetki aikaa

[Lizlego]

Pahatar, saako ne edes yksityisesti lukuun?  Alkoi heti kiinnostaa, kun sanoit, että oot ehtinyt jopa kirjoittaa jotain, jota et ole koskaan julkaissut. Ekat noloudet pitäisi aina älytä pitää piilossa, mutta alussa on niin innoissaan.  Rakkauden valinta on nimenä tuttu, mutta en muista ikinä oikein tekstejä nimestä vaan siitä, kun joku vihjaa vähän sisällöstä.

Foorumit on nykyään tosi kuolleita. Finikin on hiljennyt hirveästi. Aika surku, mutta myös kiinnostus on tainnut hajaantua. Monet taitaa pyöriä vain kansainvälisillä puolilla.

Apua, en kyllä yhtään muista mitä ficciä oon tänne ajatellut D: kamalata! No, ei kai sitä tarvi kuin kivellä heittää niin joku nolo ficci löytyy arkistosta, pitääpä perehtyä kun on hetki aikaa

Ota ensimmäinen, jota katsoessasi puskee pieni nolouden aalto, että tämäkin on tullut kirjoitettua. 

[Pahatar]

Voi ei, tajusin vasta nyt, että en ollut älynnyt vastata Lizille, suo anteeksi. Korjaan virheeni näin yli vuoden jälkeen. Täytyy miettiä, kehtaanko lähettää sulle mitään noloa tekstiä edes yksityisesti  Rakkauden valintaa en ainakaan, ihan jo sen takia, että sulla menisi siinä vain kallista aikaa hukkaan, kun se on nolouden lisäksi pitkä kuin nälkävuosi.

Tuo ihan ensimmäinen, jota en siis julkaissut, on sentään lyhyempi. En taida kuitenkaan lähettää, sen takia että sun mielestäsi Kohtalon täyttymys oli noloin sun teksteistäsi. Muistan sen vielä jollain tavoin, ja se on niiiin paljon parempi kuin tuo mun ensimmäinen.

Mutta se on juuri niin kuin sanoit, että alussa sitä on niin innoissaan. Hassu juttu on myös se, että tuon ensimmäisen ficin kirjoittaminen oli todella kivaa ja sujuvaa, muistan sen vieläkin. Kirjoittaminen on helppoa, kun itsekritiikki puuttuu Sen jälkeen ei ole voinut puhua helposta yhdenkään tarinan kohdalla...

[zilah]

Minäpä muistan Rakkauden valinnan, ja se oli ihastuttava ficci! <3  Okei, onhan se siirappinen ja olet kehittynyt kirjoittajana todella pitkälle sen jälkeen, mutta kuitenkin se olisi ehdottomasti lukemisen arvoinen yhä edelleenkin.

Kyllähän se on niin, että tieto lisää tuskaa. Ja mitä enemmän kirjoittajana kehittyy, sitä korkeammaksi se itsekritiikki nousee. Mutta minä olen sitä mieltä, että ficin kirjoituksen pitäisi olla ennen kaikkea hauskaa! Harvempi meistä kuitenkaan haluaa kirjoittamisesta ammattia, niin eikö se pitäisi olla nimenomaan hyvän mielen, eikä ahdistuksen aihe? Ja kyllä minä nykyisin pystyn hymyilemään hyväksyvästi sille zilahille, joka tuon ensimmäisen, nolon ficcinsä kirjoitti. Jos olisin osannut edes aavistaa, mihin se minut elämässäni veisi, en olisi uskonut. <3


zilah

[Pahatar]

Kiitos zilah! Tästä emme tule koskaan pääsemään yhteisymmärrykseen, mutta ei se mitään.

Jäin miettimään tuota, mitä sanoit, että kirjoittamisen tulee olla hauskaa. Näinhän se on minustakin, ja kyllä se on välillä sitäkin. Tuntuu kuitenkin, että omalla kohdalla se hauskuus tulee ehkä enemmän siitä, kun on saanut kirjoitettua valmiiksi jonkin tekstin, jonka on halunnut. Eli minulle se päässä olevan idean muuttuminen valmiiksi tarinaksi ja sen näkeminen tuottaa iloa (tai sitten ei ), mutta itse kirjoitusprosessi ei läheskään aina, kun se on itselleni niin työlästä. 

[Lizlego]

Kirjoittaminen ei ole hauskaa, mutta pakollista, kun siitä ei pääse eroon, vaikkei siitä ammattia saisikaan. En tiedä olisiko se parempi, jos siitä saisi rahaa. Ainakaan ei kärsisi turhaan. Ja mä en edes nauti lopptuloksesta, mutta tarpeeksi pitkä aika kun menee niin kyllä se naurattaa. Kohtalon täyttymyksessä naurattaa jo pelkkä nimi niin kuin myös Menneisyyden varjoissa. Kenen kirja toi Kohtalon täyttymys oli? Menneisyyden varjo on TSH joku luku.  Mä oon aina tiennyt ottavani vaikutteita.  Joku sanoi mulle joskus, että vanhoissa teksteissäni oli enemmän jotain kuin uusissa, joten kai se kehityskin on sitten vähän niin ja näin ja makuasia ja voi mennä taaksekin päin joiltain osin. Ei sillä, että se mua häiritsisi, jos olen taantunut, kun se ilmeisesti johtuu osin siitä, etten ole enää niin rönsyilevä kuin ennen. Mun vanha tyyli todellakin muistuttaa kaikkea sitä, mitä mä olen kritisoinut myöhemmin. 

//Nyt mua muuten ihan oikeasti kiinnostaa tietää mikä tuo Rakkauden valinta on. 

[Pahatar]

Joku sanoi mulle joskus, että vanhoissa teksteissäni oli enemmän jotain kuin uusissa, joten kai se kehityskin on sitten vähän niin ja näin ja makuasia ja voi mennä taaksekin päin joiltain osin.

Mun suosikkini sun teksteistäsi on Veivaaja. Onko se sitten uusi tai vanha nykyään, en osaa sanoa. Siinä oli todella sitä jotain.

//Nyt mua muuten ihan oikeasti kiinnostaa tietää mikä tuo Rakkauden valinta on. 

Vaikenen aiheesta.

[Lizlego]

Veivaaja on muistaakseni aloitettu 2011 ja se on esimerkki ja seuraus siitä, mitä tapahtuu kun mun päässä joku paritus näyttäytyy erityisen sopivana ja romanttisena. Samalle vaaleanpunaisuuden asteelle en ole sen jälkeen päässytkään.  Muistan sen varmaan ikuisesti, että kun kirjoitin siihen tekstiin ensimmäisen lauseen niin tiesin, että nyt karkaa muuten homma täysin käsistä.  Se kyllä sinänsä sopisi hyvin noloimmaksi ficiksi, koska siinä on päässyt romantikko valloilleen. 

[zilah]

Miepä tulen juoruamaan.  Rakkauden valinta on Sirre/Remppa, jossa pojat oikeen pitkän ja kärsivän kaavan mukaan saavat toisensa. Sano mitä sanot Pahatar, mut se on oikeasti ihana! <3

Ja Kohtalon täyttymys on David Eddingsin kirja. 


Zilah

[Pahatar]

Kiitos zilah, kiitos. Kun on tällaiset ystävät, ei tarvitse ollenkaan vihamiehiä 

Tuosta kärsivästä kaavasta olen nyt kuitenkin samaa mieltä. Tosin se viittaa paremminkin minuun kuin Sirreen ja Remppaan... Paritus on kyllä minusta edelleen ihana, mutta juuri siksi sitä ei saisi pahoinpidellä 

Liz, sun pitäisi antaa tarinan karata käsistä useammin

[Fiorella]

Kuulostaa epäilyttävästi siltä, että Pahattaren ficci ei edes ole mikään nolo vaan pelkästään alkuaikojen ihanasti innostuneessa mielentilassa kirjoitettu?

Minustakin kirjoittamisen pitää olla hauskaa, siitäkin huolimatta, että välillä iskee jonkin asteen epätoivokin aina välissä. Mutta minulla ehkä asiaa auttaa se, että en ole ikinä ottanut ficcaamista niin vakavasti, että se on nimenomaan ollut minulle se lysti juttu "vakavamman kirjoittamisen" (LOL  ) ohella, joten itsekritiikki loistaa poissaolollaan. Niin kauan kuin minusta on ilo kirjoittaa, se tuotos mikä syntyy on varmasti sen arvoinen.

[zilah]

Kiitos zilah, kiitos. Kun on tällaiset ystävät, ei tarvitse ollenkaan vihamiehiä 

Siekin oot rakas ja ihana! <3 

Ja Fiorella: Se ficci on oikeasti ihana! <3 Kyllä minä niin sydämestäni toivoisin, että osaisimme suhtautua itseemme ja tuotoksiimme lempeästi ja hyväksyen. Nyt huomaan, että tämä haaste on ollut hyvin terapeuttinen, vaikka alkuun nolottikin. 


zilah

[Pahatar]

Fiorella, tuo mielentila pitää nyt kumminkin täysin paikkansa. Muistan, että kun aikoinaan kirjoitin Rakkauden valintaa, olin yhdessä kohtaa pahassa flunssassa ja sairaslomalla. Siitä huolimatta laitoin herätyskellon soimaan aamulla, ja aloitin kirjoittaa tarinaa eteenpäin heti klo 8. Jatkoin keskeyttämättä sen 4 tuntia eli puolillepäivin asti, ja minua harmitti ihan hirveästi, kun oli yksi pakollinen meno, joka piti hoitaa, ja oli pakko jättää tuossa vaiheessa kirjoittaminen kesken. Samanlaista kirjoitusintoa ei ole kyllä sen jälkeen ollut.

zilah, kiitos! <3 Kyllä tuokin on niin totta, että pitäisi suhtautua ymmärtäväisemmin omiin vanhoihin teksteihin. Ilman niitä vanhoja ei olisi tullut koskaan uudempiakaan. Tuossa vaan on käytetty kaikki mahdolliset kliseet, niin se siinä nolottaa, muun muassa. Niin kuin Siriuksen ehdotus Remukselle täysikuun jälkeen "voin nukkua vieressäsi tämän yön, jos haluat" - ja ainahan Remus halusi. Montakohan sataa kertaa sekin tuli käytettyä näissä kelmificeissä aikoinaan? Ja ahtautuminen samaan komeroon, ja monta muuta. Muistatteko muuten, tekikö kukaan aikanaan jotain repivää kelmificciparodiaa, johon olisi oikein kerätty nämä kaikki? Sellainen olisi hauska lukea vieläkin.

Fiorella, ymmärsinkö oikein, että sinua ei harmita mitkään omat tekstit, ei ne ensimmäisetkään? Mitenköhän pääsisi tuohon mielentilaan?

[Lizlego]

Mä syytän sua Pahatar jo etukäteen siitä, että sä toit Veivaajan tähän keskusteluun, koska et varmaan arvaa, mihin liittyen mä oon käyttänyt nyt tänä aamuna aikaa kirjoittamisen suhteen? Ja jos puhutaan ilon kautta kirjoittamisesta niin toi paritus, alun draaman jälkeen, on varmasti lähimpänä sitä mikä on vaivatonta ja romanttista.

[Pahatar]

Uusi Mikke/Sid? Onko todella? Ihanaa!

Ja ihanaa se, jos kirjoittaminen on tuntunut mukavalta!

[Fiorella]

Fiorella, ymmärsinkö oikein, että sinua ei harmita mitkään omat tekstit, ei ne ensimmäisetkään? Mitenköhän pääsisi tuohon mielentilaan?

Sanotaan niin, että eivät ne harmita, vaikka tunnustankin, etten ehkä ihan kaikista ole yhtä ylpeä. Joka tapauksessa on kuitenkin ollut kivaa kirjoittaessa, ja lukiessa tekstiä palaan siihen mielentilaan. Ei kai se voi mitenkään kaduttaa. Ehkä sitä vähän silmiään pyörittelee, mutta ei se onneksi niin vakavaa ole. Ficcejähän ne vain ovat.

Toisaalta moni lempificcini (omistani siis) on juuri niitä ihan ensimmäisiä tai alkuaikoina kirjoitettuja. Ne ovat rakkaita tekstejä ja siksi eivät pienet puutteetkaan haittaa. Joissakin tilanteissa olen myös lukenut vanhoja ficcejäni ja miettinyt, että osasin kirjoittaa ennen paremmin kuin nyt.

[Lizlego]

Musta on jo jotenkin outoa se, että omissa ficeissä on lempificcejä. Niissä on huonompia ja sitten vähän vähemmän huonoja, mutta ihan lempificcejä? Ei todellakaan! Lukiessa en palaa kuin siihen mielentilaan, että mikähän mielisairaus tässäkin on takana. 

[Fiorella]

Musta on jo jotenkin outoa se, että omissa ficeissä on lempificcejä. Niissä on huonompia ja sitten vähän vähemmän huonoja, mutta ihan lempificcejä? Ei todellakaan! Lukiessa en palaa kuin siihen mielentilaan, että mikähän mielisairaus tässäkin on takana. 

Eihän se sitä sano, että niiden tarvitsee olla mitenkään hyviä.  Minulle ehkä tässä vaikuttaa paljon se, että kirjoitan lähinnä itselleni. Jos kirjoittaminen itsessään (saati sitten se teksti) tuottaa minulle iloa, se on silloin onnistunut, vaikka olisi miten kelvoton tekele. Plussaa on, jos se tuottaa lisäksi iloa jollekulle toiselle. Mutta tosiaan, en ota ficcaamista niin vakavasti. Se on minun hyvän mielen harrastus ja siksi en tahdo että siitä tulee mitään turhaa stressiä.

[Lizlego]

No eihän sitä sano yhtään että vaikka kirjoittaisi itselleen, se lopputulos olisi jotain mistä tykkäisi tai että se koko prosessi olisi sellainen mistä tykkäisi. Kirjoittaminen ei kyllä mulle ole mikään hyvän mielen harrastus vaan pakko josta ei pääse eroon vaikkei yhtään tykkäisi koko harrastuksesta tai varsinkaan lopputuloksesta.  Olisi niin paljon kivempi vaihtaa kirjoittaminen johonkin muuhun harrastukseen mihin ei tulisi pakkoa oksentaa tekstiä jonka lukeminen aiheuttaa tarpeen oksentaa lopputuloksen takia. Ihmisellä voi näköjään olla tarpeita joita ei ymmärrä mutta jotka vastaa tunteeltaan varmaan jotain alkoholismia. En ole varma edes siitä onko kirjoittaminen edes mikään terve harrastus, koska se on niin lähellä pakkoa. Siihen toteutuu pakko vaikkei tahdo.