Ketutusarkisto

[Lizlego]

Mua ärsyttää, että mua ärsyttää. Mua ärsyttää ihmiset joiden kanssa pitäisi tehdä yhteistyötä ja jotka vaan kyrsii, koska ne tuntuu suhtautuvan kaikkeen negatiivisesti ja sitten se tarttuu itseenkin niin, että irvistelee tehdessään ja ottaa päähän ja tekisi mieli vaan haistattaa koko touhulle pitkät. Lopulta sitä vaan ignoroi kaiken mitä muut sanoo eikä sekään tunnu oikealta tavalta toimia. Ja miten sitten muka positiivisesti mainostaa uusille ihmisille toimintaa, kun itseäkin koko juttu enimmäkseen vaan ketuttaa? Pitääkö sitten valehdella, että joo meillä on mukavaa, mitä nyt itseä vaan vähän kaikki ketuttaa?

[Kani]

Lizlego: Voi ei :l Tsemppiä sulle, toivottavasti ei ole pitkä projekti.

Argh. Kävin sitten yhdellä juttukeikalla Yhteisvastuukeräyksen tiimoilta. En tiedä, johtuuko tämä nyt siitä, että mua kyrsi jo valmiiksi (ei sinne meneminen, jostain tuntemattomasta syystä vaan) vai mitä siellä oikein tapahtui, mutta nyt hävettää. Mun jutussa on 1318 merkkiä, mikä on ihan okei, mutta olisin voinut saada siitä paljon enemmänkin irti. Menin sinne hyvissä ajoin, että ehdin jututtaa kerääjiä ennen kuin ne lähtee huitelemaan niiden lippaidensa kanssa, mutta eihän siellä ollut kuin kirkon työntekijöitä. Haastattelin sitten paria semmoista ja yhtä ihan rivikerääjää, kun ne vihdoin tuli siihen pyörimään jotain viittä vaille lähtöä. Kysyin siltä rivikerääjältä, että sopiiko sille, jos otan siitä kuvan juttua varten, niin reaktio oli aika nihkeä ja sitten kuuluikin jo kutsu, että kello on tasan 12 ja kerääjät hajaantuu. Melkein kaikki katosi siitä mun ympäriltä, niin päädyin sitten kuvaamaan yhtä diakonissaa, joka piti jotain oheistuotekojua.

Okei, mä saan siitä jutun. Ihan hyvän, näppärän ja tiiviin jutun ja kuvakaan ei ole edes tärähtänyt (lehtityön laatu ), mutta mä en saa sellaista juttua, kuin olin ajatellut ja sekös ketuttaa. Ja nyt en kehtaa sulkea tekstinmuokkausohjelmaa, sillä se tarkoittaisi sitä, että mun pomo pystyisi oikolukemaan mun tekstin. Osittain ymmärrän sen rivikerääjän reaktion kuvauskysymykseen, koska itekin olisin ollut melko vastahankaan, jos joku olisi tullut kysymään. Mutta sehän ei yhtään laske v-käyrän arvoja, valitettavasti.

// Pomo alko just purkaa kuvia kamerasta, aaaargh...

[Lizlego]

No onneksi kyseessä ei ole mikään ihan niin tärkeä juttu, mutta vakavasti mietin että pitäisiköhän ottaa ritolat kun ei voi tiettyjä asioita vaan hyväksyä ja kun niihin ei saa muutosta vai onko tuo itselle sen arvoista, että vaan kääntää katseensa pois ja on koko ajan kuitenkin tietoinen ja pahalla tuulella ja tekee mieli olla tietyille ihmisille siksi v-mäinen. Ja toisekseen laskelmoiden voi pohtia onko siitä mulle jotain hyötyä ja toisaalta vielä se tärkein juttu, että jos jättää asiat sikseen ei voi vaikuttaa sitäkään vähää kuin ehkä nyt. 

//Kani, no aika hyvän määrän sanoja olet saanut kasaan, jos aineisto jäi noin laihaksi ja se on aina ihanaa, kun ihmiset osoittautuu niin innokkaiksi osallistumaan tai tuossa tapauksessa antamaan kommentteja tai tulemaan kuvaan. 

[Chuuko]

Kani toi on ihan tuttu ongelma, valokuvaaja-avokkini purnaa ihan samasta asiasta. Joskus tuo väitti, että niksi on kuvata ensin ja kysellä vasta jälkeenpäin vain nimeä lehteen, ei lupaa kuvata. Ihmiset ei kehta enää kieltäytyä jälkeenpäin. 

Mun elämä on tällä hetkellä ihan kakkaa. Kaikki on ihan perushyvin, mutta joku tuntuu mättävän. Koulua on liikaa, mutta silti se ei tunnu etenevän mitenkään. Pari kurssia jotka jatkuvat kevääseen asti ovat ihan arsesta ja kiinnostus niitä kohtaan on ihan nolla. Ei niinkään aiheen, vaan toteutuksen takia. Harjottelupaikankin sain kesäksi joten en ole ihan puillapaljailla enkä tylsisty kuoliaaksi, mutta yrh. Epäilyttää kaikki, osaanko/pystynkö/selviänkö/tuotanko vain pettymyksiä...  Lisäks mulla ei tunnu olevan minkäänlaista sosiaalia elämää kodin ulkopuolella, viime viikolla olin yhtä aikaa ulkona luokkalaisten kanssa enkä osannut keskustella tyyppien kanssa mistään. Ja kyllästyttää tää opiskelijan rahatilanne. Ehkä pitäisi vain nostaa se opintolaina ja mennä shoppailemaan kaikkea turhaa mitä mieli tekee, kun en aikoihin ole ostanut mitään mitä en välttämättä tarvitsisi. Lisäks tää jatkuva liikkuminen ei näytä tuottavan mitään tulosta, mikä masentaa vielä entisestään.

Ja mikä mut oikeuttaa valittamaan, monella muulla menee paljon huonommin. Mulla on kuitenkin asiat ihan peruskivasti.
Ehkä mä vaan keitän kahvia ja jatkan seinään tuijottamista mukisematta.

[zilah]

No en kyllä tuota kuvaa ensin-kysy lupa sitten-metodia suosittele. On nimittäin ihmisiä jotka eivät. halua. tulla. kuvatuiksi. Jos joku yrittäisi kuvata minua vastoin tahtoani, voi olla varma jonkinasteisesta räjähdyksestä. Olen yksityisyydestäni tarkka, ja sitä pitää toimittajienkin kunnioittaa.

Ketuttaa tämä rahanpuute ja jatkuva epävarmuus tulevasta. Tähän asti on jotenkin jaksanut uskoa että kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin, mutta en tiedä kuinka kauan vielä riittää voimia pyristellä. Tekisi oikeasti mieli heittäytyä tyhjäntoimittajaksi sossun tuille, kele. 


zilah

[Lizlego]

Jos joku yrittäisi kuvata minua vastoin tahtoani, voi olla varma jonkinasteisesta räjähdyksestä. Olen yksityisyydestäni tarkka, ja sitä pitää toimittajienkin kunnioittaa.

Ketuttaa tämä rahanpuute ja jatkuva epävarmuus tulevasta. Tähän asti on jotenkin jaksanut uskoa että kyllä se päivä paistaa vielä risukasaankin, mutta en tiedä kuinka kauan vielä riittää voimia pyristellä. Tekisi oikeasti mieli heittäytyä tyhjäntoimittajaksi sossun tuille, kele. 


zilah

Ei se tyhjäntoimittajanakaan auvoista ole. Been there done that.

Tunnustan muuten että sun viestistä tuli melkein kimmoke yrittää ottaa susta salaa kuva, mutta älä huoli. Mulla ei ole edes kameraa.

[Beelsebutt]

Mulla ei ole zilahista yhtään kuvaa, tajusin just o.0 mut tunnistan mäkin kameran kaihtamisen, mä kaihdan sitä myös

Voi sitä mennä sossun asiakkaaksi vaikka vain täydentämään toimeentuloa, laki kuitenkin tietyn perusosan jokaiselle takaa paperinpyörittelyynkin tottuu kun on pakko.

[Nappeli]

Erittäin tuttu ketutuksen aihe vuosien varrelta tuo rahanpuute ja epävarmuus. Se syö ihmistä melkoisesti. 

Mun täytyy nyt tänne purkautua kun on ihan älytön omaan itseen kohdistuva ärsytys. Pällin poksahdus! Oon onnistunut kehittämään erästä työkaveria kohtaan hirveän ärsyttävän ärtymyksen. Ok, mää tiedän, että osasyy on aika vahvat näkemyserot joistain mulle tärkeistä asioista, mutta se on vain rikkana rokassa. Kyllä mun kanssa voi olla eri mieltä tärkeistäkin asioista, eikä se yleensä aiheuta henkilökohtaista ärtymystä kyseistä ihmistä kohtaan. Asiaa kohtaan voin olla kovastikin ärtynyt, mutta hyvin harvoin ihmistä kohtaan.

Tässä kyseisessä tapauksessa vain tämä ihminen on itse suuna päänä arvostelemassa muita ja kiinnittämässä huomiota muiden tekemisiin ja tekemättä jättämisiin ja jumalauta kehtaa vielä palavereissa paukutella näistä havainnoistaan. Hirveä pyrky kehittää koko ajan jotain työntekijöiden valvontaa yms.. Sitten itse venyy päivät pitkät pitkin toisten työhuoneita jaarittelemassa kaikkea muuta kuin työasiaa!

Ja nyt mua ketuttaa niin maan perusteellisesti se, että mua ketuttaa. Mitä se auttaa, jos näen punaista joka kerta kun kuulen, tai näen kyseisen ihmisen? Ei yhtään mitään.

[Lizlego]

Tänään oli sellainen päivä, että olisi tehnyt mieli pikkaisen avautua silläkin uhalla, että sillä olisi ollut seurauksia, mutta oikeasti en voi sietää ihmisiä, jotka hymähtelevät että ettekös te sitäkään osaa. No ei osata. Entäs sitten, saamarin nirppanokka! Etkö voisi hymähtelyn sijaan vaikka opettaa sen sijaan, että kommentoit mitä pitäisi jo osata ja mitä ei, jos kukaan ei ole vaivautunut opettamaan? Mene hymähtelemään sinne opettajanhuoneeseen. Epäilen itse asiassa, että menikin. Oli juuri sellainen ihminen, josta voin kuvitella tekemässä sellaista.  Hymähdä mulle vielä kerran niin mäpäs hymähdän takaisin. Onnistuin jo kerran tekemään sen erään toisen opettajan läsnäollessa enkä kadu, koska mulla menee hermot ylenkatseen kanssa, kun parhaani teen ja joukossa on oikeasti ihmisiä, jotka on huomattavastikin mua arempia ja minäkin olen arka. Eikö nyt aikuiset voisi ymmärtää, mutta ei niin ei. Ei voi vaatia liikaa, mutta ihan peruskunnioitusta voi vaatia eikä sitä ole se, että hymähdellään halveksuvasti, jos ei jotain saamarin paskaa osaa tai muista. Katos, ketuttaa vieläkin. Onneksi sen tyypin naamaa ei välttämättä tarvitsee enää katsoa kertaakaan ja jos tarvitsee, niin sitten ei tarvitsekaan enää olla itsekään kohtelias. 

[malla]

^ Meidän matikan ja fyssan maikka on sellainen, että se ihan avoimesti osoittaa meidän luokalle miten tyhmänä meitä pitää. Kun pyytää apua, se kysyy mitä et ymmärrä, naureskelee ja huokailee. Sanoo vaan "täähän on ihan yksinkertainen lasku", eikä edes selitä miten se sitten pitäisi laskea. Todella raivostuttavaa...

[zilah]

Voi ei, Malla. Nuo tuollaiset "opettajat" voisi oikeasti työntää sinne, missä päivä ei paista.

Tosin, itse opettajantyössä olleena ja monissa liemissä keitettyinä saattaisin hyvinkin kysyä tuollaiselta että oletko täällä opettamassa vai pönkittämässä omaa egoasi?



zilah

[malla]

Mä vähän veikkaan, että se on tuossa työssä vaan pönkittääkseen egoaan. Huomasin juuri, että meillä on seuraavassa matikan kurssissa eri opettaja, jes! Sain kyllä hyvän numeron molemmista, mutta olihan se typerää, ettei apua saanut kysymällä ja jatkuvasti kyseltiin miten ei edes niitä yksinkertaisimpia laskuja osata tehdä. Kaikille kun matikka ei vaan ole yksinkertaista, kyllä opettajan pitäisi se tietää.

[Lizlego]

Meille yksi opettaja ihan suoraan sanoi, ettei se olisi siinä työssä, jos se olisi saanut alaltaan jotain muita töitä. Musta tuntuu, että aika monet on opettajina siksi, ettei niille ole tarjolla muuta niiden koulutusta vastaavaa työtä. Ei välttämättä kaikkien opettajienkaan motivaatio ole korkein mahdollinen, mutta se ei selitä v-mäisyyttä. Matikka esimerkiksi on toisille aivan hepreaa. Mulle on aivan hepreaa tietokoneohjelmien logiikka.

[Celeporn]

Sanoo vaan "täähän on ihan yksinkertainen lasku", eikä edes selitä miten se sitten pitäisi laskea. Todella raivostuttavaa...

Meillä oli kans yläasteella sellainen ruotsinmaikka, joka saattoi kommentoida kysymyksiin, että maailman yksinkertaisin asia, ei tässä nyt mitään tajuamista ole... Jännä juttu, että monet inhosi ruotsin opiskelua. Ymmärrän kyllä, että yläasteen ruotsinopettajan homma on jo itsessään varsin vittumainen jobi yleisen asenteen vuoksi, mutta kannattaako sitä nyt tuollakaan tavalla hoitaa, ei se ainakaan porukan mielipidettä ruotsista yhtään paranna...

[culliina]

Opettajat on kyllä ihania Erittäin multimielisesti sisältäen myös aimo annoksen sarkasmia. Se on muuten myös mukavaa, että kysyy tehtävästä, että miten se menee, ja opettaja tulee ja katsoo vastauksen kirjan takaa, ilmoittaa sen sinulle ja lähtee itseensä tyytyväisenä pois. Enhän sitä vastausta itse olisikaan osannut katsoa ja se vastaa eri hyvin kysymykseen miten...