Voi elämän kevät, että sitä voi ihminen olla välillä tyhmä! Olen jo pidempään hermoillut ulkoisen kovalevyni oikuttelua. Sen hajoaminen olisi nimittäin korvaamaton vahinko. Kaikki aarteeni, niin Photoshop-materiaalit, kuin kirjoittamani tarinat, ihan kaikki ovat siellä. Rahaa uuden ostamiseen ei kerta kaikkiaan ole.
Mutta eilen sitten tulin ajatelleeksi, että mikäs hätä tässä. Minulla on ikkarioma läppäri nyt, eikä kukaan ulkopuolinen pääse sille ellen tahdo. Muistitilaakin on runsaasti, kun vastikään siivosin kovalevyn kaikesta turhasta sälästä, mitä en itse tarvitse. Tein siis sen ratkaisun, että tallensin kaikki aarteeni koneelleni, ensimmäisen kerran koko ficcarinurani aikana! Arvatkaapa vaan, onko ylellistä kun ei tarvitse sählätä muistitikkujen ja ulkoisten kovalevyjen kanssa. Toki varmuuskopiot ovat yhä siellä.
Miksihän en aiemmin tullut ajatelleeksi moista? Kääk! Olisin säästynyt paljolta murehtimiselta ja monelta unettomalta yöltä.
zilah
