Masennusarkisto

[zilah]

Melkein hävettää tulla avautumaan, mutta viime aikoina on epämääräinen alakulo painanut mieltä. Koulussa on kuherruskuukausi ohi ja ihmisten todelliset piirteet ovat tulleet esiin, aiheuttaen epämiellyttäviäkin yllätyksiä. Ei jaksaisi kuunnella toisten riitoja, kun on omiakin ongelmia ihan tarpeeksi.


zilah

[Lavande]

^Syysmasennusta ilmassa? :/

Voi jehna, en sitten jostain syystä saanut eilen nukuttua. Pyörin sängyssä neljään saakka, kunnes uni viimein koitti. Paha vaan, että herätys oli seitsemältä. Kotiin palatessani iltapäivällä menin sänkyyn päikkäreille, mutta eihän ne rättiväsyneellä kehollani onnistuneet, vaan nukuin kolmisen tuntia syvää unta. Nyt olo on ihan titityy ja pitäisi mennä naapuriin synttäreille... 

[Celeporn]

Vihaan tätä koirien yhteishuoltajuutta.

Meidän koiravanhukselta oli eilen lähteny jalat alta, ja exä oli sitten kiikuttanut sen päivystykseen. Lekuri arveli kyseessä olevan välilevytyrä, ja koira sai kipulääkkeet. Oli se yöllä vähän vinkunut ja noin, mutta ollut muuten ihan skarppi eikä varsinaisesti aristanut mitään kohtaa, ja tänään aamulla taas kirmannut ihan normaalisti ovelle sisääntulijoita vastaan.

Puhuttiin puhelimessa siitä, että katsellaan nyt, miten pikkukamu jakselee. Iän myötä näitä vaivoja nyt tietysti tulee, mutta jatkuvalla kipulääkityksellä ei aleta koiraa pitämään, vaikka muuten sen kunto hyvä onkin. Akuutti hengenhätä ei sentään ole kyseessä, mutta voi luoja miten perseestä onkaan alkaa edes miettimään niitä mahdollisesti lähitulevaisuudessa häämöttäviä vehreämpiä metsästysmaita näin, ettei sitä koiraa voi itse edes ottaa syliin.

[Lizlego]

Pakollinen avautuminen, mutta olen säälittävä.  :'(

[Chuuko]

Hyvin alkaa tämä uusivuosi. Pappani on kuulemma ollut eilisestä asti sairaalassa keuhkokuumeen takia. Sunnuntain ja maanantain välisen yön hän oli oksentanut koko yön rajusti, naisystävänsä oli meinannut soittaa ambulanssinkin mutta pappani ei ollut suostunut. Oli mennyt maanantaiaamuna normaalisti dialyysihoitoihin ja jäänyt samantien osastolle ja siitä karanteeniin. Ei tee hyvää kasikymppiselle tommonen keuhkokuume ei. Varsinkaan kun terveys ei muutenkaan ole kunnossa. Viikkoon ei ainakaan pääse kotiin. Näinköhän tulee takaisin muutenkaan.

[Lizlego]

Keuhkokuume on hemmetin kova nuoremmallakin ja vie heikkoon kuntoon nopeasti, mutta pidetään peukkuja, että toipuu siitä vielä.

[Lavande]

Mut on ehkä potkittu pois uudenvuodenpippaloista :/ Vielä pari päivää sitten oli kutsu paikkaan, johon mun piti mennä, mutta nyt se on kadonnut. Ilmeisesti olisi pitänyt jotenkin tuplavahvistaa menonsa, olin vaan sanonut, ja kaikki valmistelut iltaa varten oli tehty fabossa (jaettu roolit seurapelejä varten jne)... Tiedän järjestäjän vähän temperamenttiseksi ihmiseksi, en yhtään ihmettele, vaikka se olisikin poistanut kutsusta väkeä.

Juhlin sitten keskenäni!

[Chuuko]

Ja nyt veljeni naama ja auto on rusikoitu jossain tappelussa. Mitä v****a, millä se jätkä löytää ittensä aina tollasiin paikkoihin. Se vois kyllä hommata itelleen vähän parempia kavereita, inhottaa jatkuvasti kuulla uutisia kuinka paskasti sillä menee. Edellinen auto kesti ehjänä vajaan kuukauden kunnes hän ajoi sen pois tieltä. Ei tainnut tämäkään auto olla ehkä yhtään sen kauempaa. Ai saakeli että ärsyttää, miten se aina onnistuukin!

[Nappeli]

Ei Sakua, ei Sakua, ei SAKUA!  :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'( :'(

[Beelsebutt]

^ Mutta Teemu kuitenkin? Se on melkoinen puolisienisoppa se :E

[Chuuko]

Urgh. Kello soi viideltä, kun pitäisi viedä avokki kohta töihin. En ole nukkunut kolmen jälkeen oikeastaan silmällistäkään, koska taas tuntuu pukkaavan jonkinnäköistä flunssaa päälle. Tällä kertaa on tosin vain yskittänyt ja kurkku tuntunut ikävältä. Ei tässä muuten mitään, muttakun pitäisi kahdeksan jälkeen mennä itse ensin kouluun, hakea mies töistä, mennä takaisin kouluun ja koulusta suoraan vielä töihinkin, mikätarkoittaa että pääsen kotiin vasta kahdeksan jälkeen. 12 tunnin päivä tiedossa taas, puolikuntoisena. Jipii.

[Sinikeiju]

Ei ole alkanut tämä vuosi todellakaan hyvin. Siskontyttöni täyttää ensi kuussa vuoden, emmekä pääse juhlimaan niitä. Kiitos ensikodin ja Suomen lastensuojelun. Ensikoti on tässä jo pidemmän aikaa väittänyt sisarelleni, ettei hän osaa huolehtia tyttärestään. He tekivät sitten tässä hiljan lastensuojeluilmoituksen ja nyt toissa päivänä rakas prinsessamme otettiin laittomasti huostaan. Perusteet eivät pidä paikkaansa. Jokainen sisareni tunteva pystyy sanomaan sen. Tästä alkoi taistelu, jotta saamme prinsessamme takaisin äitinsä luokse. Ystävämme perusti adressin auttaakseen. Se ei välttämättä auta, mutta ei sitä koskaan tiedä. Huomenna otamme yhteyttä lakimieheen, jotta saamme asian etenemään virallista tietä.
Onneksi itelläni on asiat hyvin, kun juuri ennen joulua sain tiedon ettei sitä syöpää ollutkaan. Merkit olivat antaneet vääriä kuvia.

[culliina]

^Voi ei, kamalaa! Luin tuon jutun ja näyttää todella järkyltä, varmasti hirveää menettää noin pieni lapsi ja vieläpä syyttä... Toivottavasti asiat selviävät pian, vähemmästäkin nuori äiti järkyttyy ja ajatus siitä, että lapsi joutuisi noin pienestä kasvamaan laitoksessa syyttä on kieltämättä kiero. Itseään syövä turvallisuus.

Toisaalta ymmärrän, miksi tilanne on monen ulkopuolisen mielestä hankala, koska vastakkain ovat kaksi täysin poikkeavaa kantaa, joista äidin ja sukulaisten on helposti tulkittavissa puolueellisiksi, ja ilmoituksen tekijä näyttää enemmän ulkopuoliselta. Olisi jännää tietää, mitä ihmettä he edes ajattelivat, luulisi kyseessä ihan varmasti olevan väärinkäsitys! Outoa myös, etteivät kertoneet virheitä, ihan kuin eivät edes haluaisi niitä korjattavan o.O

[Beelsebutt]

Onneksi itelläni on asiat hyvin, kun juuri ennen joulua sain tiedon ettei sitä syöpää ollutkaan. Merkit olivat antaneet vääriä kuvia.

<3333

[Chuuko]

Uh, normaalisti oon aika suorittajaihminen, enkä ota paineita runsaasta tekemisen määrästä koska pystyn kuitenkin handlaamaan hommat. Mutta kylläpä stressaa nyt tämä muuttaminen ja järjetön työn määrä koulussa. Jokainen opettaja kuvittelee taas että juuri hänen aineensa on se kaikkein tärkein, puhumattakaan "pienestä" näytelmäpuvustuksesta, joka tehdään yhdistettynä erääseen opintokokonaisuuteen. Urgh, ei tässä kai muuten mutta kun aika ja jaksaminen loppuu kesken. Mulla on ollu viimeksi syyskuussa aikaa istahtaa kokonaista kaksi päivää peräjälkeen sohvalle ja olla rehellisesti tekemättä mitään pakollista. Hieman kaipaisin tekemättömyyttä ja kiireettömyyttä, kiitos!