Olen ihan tosi myöhäinen kommentoija näihin luukkuihin, mutta tässä muutama sana:
Luukku 10: Rakastan tätä Connor/Leon -parin keskinäistä kemiaa ja mustasukkaisuutta, joka on niin suloista, kun siihen ei ole minkäänlaista aihetta.

Leon rassu, joka murehtii Connorin takia, pitäisihän tämän tietää Connorin olevan yhden miehen mies. Ja yhden naisen, enkä lakkaa ikinä nauramasta tuolle, miten näissä sinun ja
Lizin ficeissä kummankaan naissuhteet eivät häiritse tätä miesten symbioosia millään lailla, mutta toiset miehet ovatkin sitten ihan eri juttu. Ja tietenkin Leonin piti vetää lerssi-Larsson tähän asiaan mukaan Connorin kiusaksi, kun mieli oli pahana!

Onneksi tarinalla oli onnellinen loppu.

Luukku 12: Ihana kirjakuusi!

Tuosta tehosekoittajasta tuli mieleen, että missähän tuon tädin ajatukset seikkailivat, eivät ainakaan leivonnassa.

NHL-videota katsellessa odotin koko ajan, että ne kysyisivät, mitä Leon antaisi Connorille lahjaksi. Vaikka eihän se olisi tietenkään toimittajalle sanonut, mitä sydämessä on.

Luukkujen 13 ja 14 kommentit löytyvät asianomaisista topiceista.
