Jälleennäkeminen K-12 (Sirius ja Lihava Lady)

[zilah]

Nimi: Jälleennäkeminen
Kirjoittaja: zilah
Fandom: HP
Henkilöt:Sirius, Lihava Lady
Lajityyppi: AU, triplaraapale
Ikärajavaroitus: K-12
Vastuuvapaus: Enpä omista. Kaikki kuuluu J.K Rowlingsille
Varoitukset: Eipä ole
Kirjoittajan alkusanat: Anteeksipyyntö ja anteeksianto.

Yhteenveto: Sirius tapaa jonkun entisestä elämästään.

Kertokaahan, mitä pidätte,

zilah

Jälleennäkeminen

Oli ihme, että tämä päivä oli lopultakin koittanut. Sirius ei ollut uskonut sen tapahtuvan. Että hän vihdoinkin voisi kävellä sisään Tylypahkaan vapaana miehenä. Oli suoranainen ihme, että Harry oli lopultakin saanut hänet vapaaksi syytteistä, jotka olivat niin kauan seuranneet häntä. Mutta niin onnellinen kuin hän olikin, hänen sydäntään painoi raskaasti yksi teko. Vaikkei se rikos ehkä ollutkaan niin vakava kuin mistä häntä oli alunperin syytetty, hän ei silti ollut voinut antaa itselleen anteeksi.

Niine ajatuksineen hän kiipesi Rohkelikon tuvan ovelle. Ja siinä tämä oli. Lihava lady juuri sellaisena kuin hän muisti jo nuoruudestaan. Tällä kertaa Lady ei huutanut apua, eikä sanonut mitään, ja se jo yksistään oli hänelle pienoinen yllätys. Mutta Siriuksen sydäntä särki nähdä Ladyn silmissä epäluuloinen pelko. Se ei todellakaan ollut mikään ihme, kun muisti heidän viimekertaisen tapaamisensa.

“Minä en tahdo vaivata teitä pitkään. Mutta minun on pakko pyytää anteeksi viimekertaista. Azkabanin jäljiltä olin liki puolihullu ja... Minä todella olen hirveän pahoillani! En kuitenkaan odota teidän anteeksiantoanne. En ole sen arvoinen”, Sirius kuiskasi kyyneleet silmissään. Lihava Lady oli ollut erottamaton osa hänen lapsuuttaan ja nuoruuttaan, ja syyllisyys painoi häntä raskaasti. Mikä ihme oli saanutkin hänet viiltämään Ladya puukolla?

Vastausta ei kuulunut, ja Sirius kääntyi jo pois sydän kivistäen. Hän oli tehnyt parhaansa, mutta mitä muutakaan hän saattoi odottaa? Kun hän oli jo menossa portaita alas, Lady viimein kutsui hänet takaisin. Sirius kääntyi epäröiden.

“Minä annan sinulle anteeksi. Kunhan vain et enää tee niin”, Lady sanoi. Sirius puhkesi säteilevään hymyyn.

“Minä lupaan, vaikka vannon, jos niin tahdotte!” Sirius lupasi toiveikkaana.

“Minä uskon sen. Olithan aina niin ihana poika, silloin kun opiskelit täällä ystäviesi kanssa”, Lady naurahti silmää iskien, saaden Siriuksen punastumaan hiukan. Hän painoi kätensä sydämelleen.

“Kiitos teille. Olette yhtä ihana kuin aina ennenkin”, Sirius sanoi ja ilahtui, kun hän näki Ladyn punastuvan kauniisti.


The End! <3

[Lizlego]

No se viiltely oli kyllä sen verran törkeä teko että sitä sietikin pyytää anteeksi. Näin sen olisi pitänyt mennäkin että Sirius vapautuu syyttömänä syytteistä ja katuu hölmöyksiään. Oikein herttaista ja ajattelevaista Siriukselta kun Lady kumminkin oli iso osa sen lapsuutta. Hyvä että anteeksi annettiin ja saatiin ja että Lady vähän flirttailee Siriuksen kanssa.

[Fiorella]

Sirius teki kunniallisen teon palatessaan kohtaamaan menneisyytensä törttöilyt.  Leidi kyllä antoi aika helpolla myöten, taisi heltyä nuorukaisen nöyrän anteeksipyynnön edessä. Loppu meni jo melkein flirtin puolelle, ai että. Siinä taisivat menneet synnit unohtua.

Olipa söpö pikku ficcinen, tykkäsin!

[zilah]

Kiitos, ihanaiset! <3 Minä sain idean tähän tarinaan, kun katsoin eilen Azkabanin vangin. Olen aina kokenut hengenheimolaisuutta Lihavaan Ladyyn, ehkä senkin vuoksi, kun ulkomuodoltamme muistutamme toisiamme ja kummatkin tykkäämme laulaa.  Ladyparalla ei vain yleisö ole ollut yhtä vastaanottavainen kuin minulla. 

Ja toinen inspiraatio oli se sinun, Fiorellan kirjoittama ficci parituksella Voro/Lihava lady. Se ei ole menettänyt hitustakaan lumovoimaansa, vaikka olen lukenut sen monta monituista kertaa. <3


zilah

[Pahatar]

Luin tämän nyt kolmannen kerran ja pääsen lopultakin kommentoimaan. Ihan aluksi täytyy sanoa, että onpa kiva saada lukea sinulta uutta tekstiä!

Tämä oli ihan uskomattoman kaunis. Jotenkin minun mieltäni hiveli se, että Siriuksella oli paha mieli juurikin muotokuvan takia, eikä niinkään kenekään elävän, vaikka varmaan Sirius oli ehtinyt ennen Azkabania tai sen jälkeenkin kohdella useitakin ihmisiä huonosti (Severusta nyt ainakin). Mutta juuri Lihava leidi oli se, jonka kohtelu oli Siriusta jäänyt vaivaamaan, ja jotenkin se lämmitti sisintä. Anteeksipyyntö oli hyvin vilpitön, ja mitä ilmeisimmin Leidi oli samaa mieltä, kun hyväksyi sen, vaikka Sirius oli tosiaan säikäyttänyt hänet.

Tuosta lopusta tuli sellainen tunne, että Leidi oli tainnut olla aika lailla myyty Siriukseen tämän nuoruudessa, ja oli ehkä vieläkin. Oli varmasti ainakin viettänyt monta mukavaa hetkeä juoruilemalla Siriuksen edesottamuksista toisten muotokuvien kanssa.

Kiitos tästä ihanasta ja hyvin lämminhenkisestä ficistä!