Tekijä: Peccan
Aihe/kuvaus: tuokiokuvia huoran elämästä
Ikäraja: toistaiseksi max K12
Varoitukset: seksi, huumeet ja rytmimuusiikki saatetaan mainita
Muuta: Gabi ja Trace on mainittu parissakin pidemmässä tekstissä
***********
Toiset kadut, toiset tiet (150)
Silloin tällöin, yleensä talvella kun sää oli raaka ja asiakkaat pihejä, Trace pohti ryhtymistä osa-aikatarjoilijaksi. Hyvännäköiset nuoret miehet kyllä pääsivät niihin hommiin aika hyvin, ja Tracen valteista, ketteryydestä ja hyvästä kasvomuistista, olisi paljon etua. Sopivan fiinissä paikassa voisi kalastella vähän pokiakin. Varovainen pitäisi tosin olla. Tarjoileminen loppuisi kuin seinään sillä sekuntilla kun pomo kuulisi ensimmäisen vihjailevan huhun salissa häärivän nuorukaisen varsinaisesta ammatista. Trace tiesi useampiakin, jotka olivat tienanneet mukavasti, ja kaikesta huolimatta saaneet moikuvat potkut muutaman kuukauden sisällä. Tähän Tracen pohdinnat aina päätyivät. Kaipa hän vaihtaisi tarjoilijaksi jossain toisessa kaupungissa, sitten joskus kolmevitosena kun huoran ura alkaisi olla auttamatta ohi.
Tai jos hyppäisi junan alle. Tavallaan se oli ihan houkutteleva ajatus: vetää loppuun asti täysillä dullaa ja viinaa, nussia työkseen, valvoa yöt, ja sitten kun sen aika olisi ohi -- nirri kerralla pois. Ei tarvitsisi miettiä, mitä olisi ehkä voinut saada aikaan, jos olisi nuorena jaksanut tsempata. Jos ne eivät olisi...
********************
Juttuseuraa (100)
Trace livahti sisään huoneeseen, jonne hän ei oikeastaan olisi saanut tulla. Parittajatar istui pöytänsä ääressä laskelmiinsa uppoutuneena; helmitaulun rytmikäs napsuna hukkui yltäkylläisesti sisustetun toimiston plyysiin ja musliiniin.
”Mama...”
”Eikö Gabi taaskaan puhu sulle?”
Trace huokasi. Eihän Gabi ikinä puhunut hänelle.
”Suututitko sen?”
”No en...”
”Jos sä juttuseuraa kaipaat, niin voit hyvin lähteä kiertämään.”
”Ei tähän aikaan kukaan ees oo liikkeellä. Sitä paitsi jos mä yritän vaihtaa vaikka ihan vaan sanan tai pari, niin ne sanoo et mun homma ei oo puhua vaan imeä munaa.”
”Sun kannattais kuule kuunnella asiakkaitas useamminkin, voisit oppia kaikkea hyödyllistä...”