Nimi: Love Boat
Kirjoittaja: zilah
Fandom: Patrick O'Brianin meriseikkailusarja
Henkilöt: Jack Aubrey/Stephen Maturin, William Mowett/Tom Pullings, Killick
Lajityyppi: Romanttista hömppäähän tämä, ja täydellisen, totaalisen AU
Ikärajavaroitus: K-16
Vastuuvapaus: Minen omista kumpaakaan näistä charmikkaista herrasmiehistä, pahus sentään. He kuuluvat Patrick O' Brianille. Mutta leikkiminen heillä on takuulla sallittua, siksi vahva homoeroottinen lataus näissä kirjoissa on.
Varoitukset: Slashia, romantiikkaa, todella OOC-hahmot
Kirjoittajan alkusanat: Kuninkaan laivaston kapteeni Jack Aubrey ja lääkäri ja vakooja Stephen Maturin ovat tajunnanräjäyttävän ihana pari, joten ei siinä auta muu kuin levittää ficcifregatin purjeet ja seilata arvoisten herrojen kanssa auringonlaskuun...
Tämä ficci on kirjoitettu
tämän kappaleen inspiroimana, se kun sopii pojillmme kuin nenä päähän. Ja erityiskiitos Nappelille, joka auttoi määrittämään ikärajan tälle tekeleelle. liekö helle pehmentänyt pääni, kun en itse siihen kyennyt.
Yhteenveto: Uskokaa tai älkää: O'Brianin pojat muodostavat 2000-luvun suosituimman poikabändin. Heidän managerinsa Killick päättää, että pojat saavat tehdä uuden version vanhasta klassikosta. Päätöksestä on odottamattomia seurauksia...
Kertokaahan, mitä pidätte
zilah
Love boat
Love, exciting and new
Come Aboard. We're expecting you.
Love, life's sweetest reward.
Let it flow, it floats back to you. "Heidän pitäisi olla tässä palaverissa, eikä kuhertelemassa ties missä", Stephen intti yhä. Häntä ärsytti, kun Tom ja William olivat kadonneet omille teilleen, vaikka aikataulu oli kiireinen. Ja tämä heidän kaavailemansa kappale sitten...
"Älä yhtään yritä, Stephen. Sinä et inhoa tätä biisiä ollenkaan niin kovasti kuin yrität esittää", Jack sanoi kiusoittelevasti. Stephen saattoi olla bändin kyynikko, mutta häntä tämä ei kyennyt pettämään. Sisimmältään tämä oli täsmälleen yhtä romanttinen kuin Jack itsekin. Stephen ei kuitenkaan ollut vielä aivan valmis antautumaan.
"Hm. Mitä sanot, jos soittaisit tähän kohtaan viulusoolon? Ja tähän kohtaan sopisi hienosti sello-obligato, joka säestäisi tuota mahtipohtista lopuketta?" Mies pohti otsa rypyssä, katsoen pöydälle levitettyjä nuotteja.
"Se kuulostaa kerrassaan hienolta, kultaseni", Jack kuiskasi kumartuen lähelle Stephenia ja nostaen tämän sitten syliinsä. Stephen ei juuri vastustellut, kun hän kantoi tämän parivuoteelle ja veti tämän housut alas. Muuta Stephenilla ei yllään ollutkaan.
*
Love Boat soon will be making another run
The Love Boat promises something for everyone
Set a course for adventure,
Your mind on a new romance. Tom virnisti kuunnellessaan oven läpi kantautuvia voihkaisuja ja hengästynyttä anelua. He olivat myöhässä vain vähän, mutta selvästikin liikaa, jotta Jack ja Stephen olisivat kyenneet pitämään näppinsä erossa toisistaan.
"Näyttää siltä, että tämä palaveri on peruttu", hän sanoi ja kääntyi kohti ystäväänsä ja bänditoveriaan, josta äkiarvaamatta oli tullut enemmän. Tai ehkä ei sittenkään niin odottamatta. Hänen oli vaikea ymmärtää, miksei ollut nähnyt aarretta nenänsä edessä jo kauan sitten, vaan tuhlannut vuosia. Mutta enää hän ei niin tekisi. Tom unohti bändin ja palaverin, eikä nähnyt edessään muuta kuin harmaat silmät, joihin voisi hukkua ja hiekanruskeat, hivenen kurittomat kiharat, joita hänen kätensä syyhyttivät päästä hyväilemään...
*
Love won't hurt anymore
It's an open smile on a friendly shore.
Yes LOOOOOOOOOOOOOOOVE! It's LOOOOOOOOOOOOOOOVE! (hey-ah!)
"... Tom?" William henkäisi. Hän olisi kysynyt, miksi toinen katsoi häntä tuolla tavoin, mutta sanat juuttuivat hänen kurkkuunsa.
"Shh... mennään takaisin hyttiin, William rakas..."
"...Rakas? Tom? Mitä sinä oikein..." William henkäisi, näyttäen miltei säikähtäneeltä. Ei Tom ollut rakkaudesta sanonut mitään, eikä hän sitä oikein odottanutkaan, vaikka he olivatkin maanneet yhdessä. Vuosien varrella Tomilla oli ollut suhteita lukuisten miesten ja naisten kanssa, mutta koskaan ne eivät olleet kestäneet muutamaa kuukautta pidempään. Jollakin tavoin hän itse oli saanut pidettyä epätoivotut sanat itsellään, ajatellen että tyytyisi siihen, mitä heillä nyt oli. Toivoa vain saattoi, ettei Tom särkisi hänen sydäntään sitten kun kyllästyisi.
William havahtui alakuloiseksi kääntyneestä ajatuskulustaan ja näki Tomin muuttuneen vakavaksi.
"Tottakai sinä olet rakas. Mitä muuta sitten luulit? Että jättäisin sinut ennen kuin tämä laiva olisi jälleen satamassa?"
William kiirehti vakuuttamaan, ettei ajatellut niin, mutta pelkäsi että hänen punastumisensa paljasti hänet sittenkin. Hän oli aina ollut surkea valehtelija. Mutta Tom ei suuttunut. Sen sijaan tämä saattoi hänet heidän hyttiinsä epätavallisen huomaavaisesti. Tom painoi oven heidän takanaan kiinni ja saattoi hänet istumaan sängylle.
"...William? Katso minuun, ole kiltti."
William ei kyennyt vastustamaan hiljaista vetoomusta ja nosti katseensa kuin unessa. Hänen sydämensä tuntui takovan miltei tuskallisesti, kun Tomin käsi nousi hyväilevästi hänen poskelleen ja jäi siihen.
"En syytä sinua epäröinnistäsi. Satutin sinua ja itseäni vuosia, koska olin niin sokea. Mutta nyt näen sen, mikä minun olisi pitänyt tajuta heti tavatessamme. Anna anteeksi William rakkaani."
Hän valahti hervottomaksi, kun Tom veti hänet suudelmaan. Kuin itsestään hänen kätensä kietoutuivat Tomin pitkiin hiuksiin, vetäen toista aina vain lähemmäksi. Ja yllättäen se olikin hän, joka päätyi päälle. Tomin vartalo oli kiihottunut ja antautuva hänen allaan, ja silmistä loistava kutsu sai kuumat väristykset juoksemaan hänen lävitseen. Vielä vahvemmin häneen kuitenkin vaikuttivat sanat, jotka Tom kuiskasi hänen korvaansa. Sanat, joita hän oli odottanut vuosia...
"Minä rakastan sinua, William. Ota minut nyt..."
*
Love Boat soon will be making another run
The Love Boat promises something for everyone
Set a course for adventure,
Your mind on a new romance. "He ovat upea pari, vaikka Killick valittaakin että kaikki Tomiin rakastuneet fanit särkevät nyt sydämensä", Jack naurahti Stephenille, kun säteilevän onnellinen pari ilmaantui vihdoin jo moneen kertaan siirtyneeseen palaveriin.
"Fanit kyllä kestävät sen. Kestiväthän he sinunkin siviilisäätysi muuttumisen silloin pari vuotta sitten", Stephen virnisti, nostaen Jackin käden nähtäväkseen. Hänen sydämensä hypähti, kun hän näki vasemmassa nimettömässä kiiltelevän sormuksen, samanlaisen kuin hänellä itselläänkin. Se oli ollut siinä nyt pari vuotta, ja mikäli hänellä oli asiaan mitään sanomista, se pysyisi siinä aina.
He kumpikin olivat onnellisia bänditovereidensa ja ystäviensä puolesta. Kuka tahansa näki, että Tom ja William olivat kuin tehdyt toisiaan varten. Aivan niin kuin Jack ja hänkin.
"Niin. Mutta vaikkeivat olisi kestäneetkään, minulla ei ole mitään kaduttavaa", Jack sanoi, nyt vakavoituen. Oli täysin mahdollista, jopa todennäköistä että he olivat menettäneet faneja kun heidän rakkautensa oli tullut julki. Ja mahdollisesti niin kävisi nytkin. Mutta siltikään Jack ei muuttaisi elämässään mitään. Hän rakasti Stephenia koko sydämestään, eikä luopuisi tästä koskaan.
"En minäkään kadu mitään. Nämä vuodet sinun kanssasi ovat olleet elämäni onnellisimmat", Stephen kuiskasi Jackin huulia vasten. He uppoutuivat pitkään suudelmaan ja erkanivat vasta, kun hytin ovi kävi ja Killick astui sisään, tavanomaisen kärttyisänä.
"Tämä lainakappale on kyllä nimeltään lemmenlaiva, mutta tuo alkaa jo käydä naurettavaksi. Jos arvon herrasväki voisi nyt sen aikaa pitää näppinsä erossa toisistaan, että saisimme yksityiskohdat hiottua."
*
Love won't hurt anymore
It's an open smile on a friendly shore.
It's LOOOOOOOOOOOOOOOVE! It's LOOOOOOOOOOOOOOOVE! It's
LOOOOOOOOOOOVE!
It's the Love Boat-ah! It's the Love Boat-ah!"Onko meidän aivan pakko pukeutua näihin naurettaviin pellentamineisiin?" Stephen voihkaisi nähdessään vaatteet, jotka puvustajat olivat heitä varten varanneet. Uniformut, ja millaiset päälle päätteeksi! Hän olisi vielä sulattanut tavanomaisen, nykyaikaisen vaatetuksen, mutta nämä vaatteet olivat kuin jostakin Napoleonin aikakaudelta koreine kauluskäänteineen ja messinkisine nappeineen. Hän tunsi olonsa kerta kaikkiaan typeräksi, mutta Jackille nuo vaatteet tuntuivat istuvan kuin luonnostaan. Tämä kantoi uniformuaan luontevasti, arvokkuudella josta Stephen saattoi vain haaveilla ja sininen villakangas ja kultaiset koristelut korostivat tämän kullanvaaleita hiuksia ja vaaleaa ihoa. Jopa polvihousut sopivat Jackille kuin valettu, saaden Stephenin miettimään, mitä niiden sisälle kätkeytyi. Hän käänsi päänsä pois turhautuneena. Pitikö toisen näyttää niin syötävän hyvältä, aivan kuin entisaikojen merikapteenilta jopa noissa naurettavissa hepeneissä?
"Älähän nyt, luumuseni. Eivät asiat ole niin huonosti", Jack lohdutti rakastettuaan, hiven kiusoittelua äänessään. Hän auttoi Stephenia pukeutumaan ja painoi sitten tämän huulille hellän suudelman.
"Noin. Näytät oikein hyvältä. Ja kun me olemme kuvanneet videon, näytän sinulle näiden vaatteiden parhaan puolen."
"Niinkö? Sehän kuulostaa lupaavalta", Stephen sanoi, alkaen jo heltyä.
"Niin. Nuo vaatteet sopivat sinulle hienosti, mutta maltan tuskin odottaa sitä hetkeä, jolloin pääsen riisumaan ne sinun yltäsi."
He malttoivat erota kiihkeästä suudelmasta vasta, kun Killick oli ehtinyt huutaa äänensä käheäksi.
FIN.
