Author: Culliina
Beta: Grenade
Fandom: Darren Shan
Pairing: Vancha March/ Debbie Hemlock,(Darren/ Debbie, Corza Jarn/ Sarfa Grall)
Genre: fluffy, romance, angst
General: K12
Warnings: -
Disclaimer: Darren Shan -sarja hahmoineen kuuluu kirjailija Darren O'Shaughnessylle enkä saa tästä rahallista korvausta.
Summary: Todellisuudessa hän itse oli liian heikko. Liian heikko suojellakseen minua. A/N: Osallistuu haasteisiin OTS20 ja Rare10. Debbie PoV. Oli muuten hauska tunne poiketa tavasta ja kirjoittaa hettiä
Rakkautesi satuttaa sydäntäni
Rakas päiväkirja.
Elämä on outoa. Aina, kun luulen jonkin olevan vakaata, järkkymätöntä, se rikkoutuu.
”Debbie, rakastan sinua.” Hiljaiset sanat jäävät kaikumaan yöhön. Samaan yöhön katoat vain hetkeä myöhemmin jättäen minut yksin pimeyteen. Oma vampyyrini, prinssini. Vampyyriprinssini, joka saavuit pelastamaan minut. Todistamaan minulle, että ei etäisyys, ei vuodet, voi rakkautta kadottaa. Todistamaan minulle, että vain rakkautesi minuun on pysyvää.
Ja joka aamunkoitto lähdet luotani vain palataksesi jälleen illalla. Sillä joka ilta Darren palasi. Oma vampyyriprinssini.Aina, kun uskon jonkin olevan heikkoa ja katoavaista, merkityksetöntä maailman menossa, se pysyy elämässäni aina.
Kolkko nauru täyttää huoneen sinun huomattua ”ihmisreaktioni”; kuinka arvostan jokaista elämää, jokaista sielua. Kuinka en tahtoisi viedä keltään mahdollisuutta, vaan antaa sellaisen kaikille. Niillekin, joilla ei sitä ole.
Vampyyriprinssinä et sellaista ymmärrä. Et ajattele, mitä teet. Tappaessasi et ajattele vieväsi taas yhdeltä sieluparalta mahdollisuuden. Tai ainakaan et myönnä sitä.
Sydämessäni tahdon uskoa sinussakin olevan jotain hyvää ja kaunista. Meissä kaikissa on – toisissa se vain on hautautunut toisia syvemmälle. Toisista se on vaikeampi havaita. Moraalittomuushan on vain mielikuvituksen puutetta, mutta mielikuvituksettomana minun on välillä vaikea elää sen kanssa.
Sanot moraalittomuutesi olevan moraalitonta vain inhimilliselle olennolle. Sinä et ole ihminen. Sinulle se on täysin normaalia, elämää. Aina, kun uskon sydämeni jonkun toisen käsiin, se peitetään haavoihin, viiltoihin.
”Et edes hyvästellyt.” Kiedon käteni ympärilleni kyynelten uhatessa valua yli. Seisot vain vieressäni hiljaa, et yritäkään lohduttaa minua. Tiedät repineesi sydämeni kappaleiksi, mutta silti vain seisot siinä. Ikään kuin tahtoisit satuttaa minua vielä lisää.
Viiltoihin, jotka vain yksi pystyy tekemään. Vain yksi pystyy ne näkemään. Vain yksi pystyy ne hävittämään. Rakkautesi satuttaa sydäntäni.
Rakkaus on maailman julmin tunne. Siitä johtuu maailman pahuus. Hyvyys saa aikaan pahuutta, vesi janoisuutta, kaunis rumaa. Se on maailman laki. Joskus toivon, että niin ei olisi.
Nähdessäni Darrenin jälleen ikkunani takana sydämeni repeää. Rakastan häntä, rakastan niin. Nykyään repeämistä vain vuotaa verta. Verta, joka pitää minut elossa. Verta, jota juuri äsken varastit viattomalta ohikulkijalta. Varas. Roisto. Moraaliton hirviö.
Vikasi vaivasivat minua pitkään. Sitten ajattelin, että olihan Corza Jarnissakin varmasti huonot puolensa. Silti Sarfa rakasti häntä. Heidän välisensä rakkaus peitti alleen kaiken muun -juuri siksi heidät muistetaan aina yhdessä. Corza Jarn ja Sarfa Grall. Ei kukaan tahdo kuulla, kuinka Sarfa jättää Corzan huomattuaan tämän musiikkimaun olevan erilainen kuin hänen. Juuri suunnattoman ja kiistattoman rakkauden tähden juuri heidän tarinansa tunnetaan. Minäkin rakastan Darrenia yli kaiken muun. Ehkä joskus kerrotaan, kuinka vampyyriprinssi rakasti tyttöään niin paljon, että seurasi Corza Jarnin jalanjälkiä ja sai ihmisyytensä takaisin. Olisi ihanaa vanheta yhdessa Darrenin kanssa. Ihmisinä. Inhimillisenä olentona, jolla on inhimilliset tunteet ja inhimillinen moraali.
Mutta entä jos Corza ilmoittaisi, että ei tahdo lasta? Sarfan suurin toive murtuisi, mutta kestäisikö heidän rakkautensa sen? Jaksaisiko Sarfa kärsimyksestään huolimatta rakastaa Corzaa, vaikka tämä särkisi hänen unelmansa? Jaksaisi. Siksi heidät tunnetaan. Maailma kuitenkin täyttyisi rakkaustarinoista, jos jok'ikinen tarina päättyisi onnellisesti.
Minä en ole kuin Sarfa Grall. Minä en pysty unohtamaan itseäni rakkauden tieltä. Onko oikein, jos rakkaus satuttaa? Joskus mietin, rakastanko Darrenia sittenkään. Joskus kuuluimme yhteen, kuten sinä kylmänä talviyönä kymmenen vuotta sitten, kun hän sanoi rakastavansa minua. Onko kohtalo muuttanut polkumme?
Vai onko se jotain kohtaloa suurempaa? Onko se... rakkaus? Voiko rakkaus muuttaa polkuamme siten, että rakkaus satuttaa? Kyllä voi.
Ensirakkautemme oli ihanaa. Nyt hän on muuttunut. Hänestä on tullut moraaliton hirviö. Kukapa hirviötä voisi rakastaa? En ainakaan minä.
Ihmiset eivät kuitenkaan hallitse itseään, tunteitaan. Me emme ole oman elämämme herroja, emme pysty kontrolloimaan ympäristöämme haluamallamme tavalla. Ihminen vihaa pahuutta, mutta jotkut rakastavat sitä. Pahuus on kiehtovaa, pelottavaa. Sen siimoihin ei kannata sotkeutua, ellei ole varma jonkun suojelevan sinua.
Minä olen varma.
Olen kuin Eva Braun. En rakastunut sotilaaseen, vaan tahdoin itse pääpahan, Hitlerin. Todellisen valtiaan, enkä surkeaa pentuprinssiä. Tarvitsin jonkun vahvan suojelemaan itseäni selvitäkseni pahuuden verkossa.
Rakkautesi satuttaa sydäntäni.
Se repii siihen haavoja,
syviä viiltoja.
Viiltoja viiltoihin.
Et ole kyllin vahva.
Satuta minua kovemmin,
suojele siinä samalla.
Silloin on sydämeni sinun
lainaatko minulle omaasi?
Kuoltuani saat molemmat.
En tarvitse enää sydäntä. Darren yritti suojella minua. Hän kertoi maailmastaan, mutta piti minut siitä ulkopuolisena. Hän itse eli siinä, mutta ei päästänyt minua lähelle. Minähän olen liian heikko. Pelkkä ihminen, äidinkielen opettaja. Enhän minä pärjäisi pahuudessa.
Todellisuudessa hän itse oli liian heikko. Liian heikko suojellakseen minua.
Todellinen rakkaani, itse pääpiru, viskasi minut suoraan helvetin liekkeihin. Selvisin liekeistä, koska tiesin siten saavani hänet. Tiesin, että tässä maailmassa hän eli ja sopeutumalla siihen minäkin voisin olla osa sitä. Samalla hän suojeli minua, antoi sopeutumisaikaa. Minun ei tarvinnut olla ulkopuolinen, riesa.
Vancha March ymmärtää minua, antaa minun tulla lähelle. Nyt tiedän, mitä rakkaus todella on.
