Mua tässä Auer-jutussa ei kiinnosta yksi kuolema sinällään, vaan se miten juttu on saatu väännettyä niin monelle mutkalle. Mitä enemmän olen aiheeseen tutustunut, sitä ällistyneempi olen siitä, miten millään tavalla itseään kunnioittava oikeuslaitos voi antaa farssin jatkua ja jatkua.
Auer-oikeudenkäynnit ja niistä saadut tuomiot ovat aivan vertaansa vailla suomalaisessa oikeuskäytännössä. Esim. lasten hyväksikäytön hovi-tuomiossa sanottiin, että tuomio annetaan, koska esitettyjä tapahtumia ei voida kaikilta osin täysin poissulkea. Mistä asti tuomioita on jaettu perusteella, ettei voida kaikilta osin täysin poissulkea jotain mahdollisuutta? Nils Gustafssoninkin olisi pitänyt saada sillä perusteella tuomio Bodom-murhasta, koska sitäkään ei voitu täysin poissulkea jne.jne..
Tässä Auerin murha-oikeudenkäynnissä on ällistyttävää myös poliisin ja syyttäjän toimet. Nyt tämän oikeudenkäynnin aikana on havaittu, että poliisi on pimittänyt todistusaineistoa, valokuvia ja tehnyt joko tahallaan tai vahingossa tapahtumista virheellisiä rekonstruktioita. Ja kaikki tämä huijaus ja vääristely on tullut oikeudessa aukottomasti toteennäytetyksi, muun muassa koska eräs eläkkeelle jäänyt poliisi on pitänyt tutkinta-aineiston kopiot omissa arkistoissaan. Eikät TÄSTÄ skandaalista kirjoiteta iltapäivälehdissä mitään! Mitä täällä oikein tapahtuu?
Samoin nuorempien lasten fantasiantäyteiset kertomukset ovat nousseet isoihin otsikoihin, mutta missään ei lue lööppiä kuinka kuulustelun aikaan n. 12 vuotiasta vanhinta lasta aivopestiin ja painostettiin aikuisenkin kuulustelussa laittomin keinoin pyörtämään todistuksensa ulkopuolisesta tappajasta. Eikä tämä vanhin lapsi ole tähän päivään mennessä pyörtänyt todistustaan, vaan vannoo edelleen nähneensä miehen.
Olen suoraan sanottuna huolissani ja peloissani, että tämmöistä tapahtuu täällä koto-suomessa. Eli pelkoni aihe ei ole yksi satunnainen murha, vaan se mitä sen tiimoilta on tapahtunut.