Oli taas tänään niin nerokas päivä. Tein tilinpäätösanalyysiä ja laskeskelin tunnuslukuja iloisesti. Sitten tallentelin tiedostoa ja kirjoittelin tulkintaa. Tyytyväisenä itseeni löin sitten tiedoston kiinni ja ajattelin, että nyt kun lähetän sen niin saan viikonlopun olla ihan rauhassa yhdeltä hommalta vähemmän, kun edessä on pari haastavaa koetta alueesta, josta en ymmärrä mitään. Itse asiassa kolme koetta, joiden alueesta olen iloisesti pihalla.
No niinhän siinä kävi, että eihän sitä mun tiedostoa mistään löytynyt, kun olin taas vetänyt sen netistä sähköpostista tallesta enkä tallentanut sitä heti ensin omaan kansioon. Ei auttanut haku nimellä eikä atk-tukikaan ollut paikalla. Kai sen pystyisi sieltä kaivamaan jotenkin, koska jossainhan se oli, mutta silti näyttää nyt siltä, että koko päivän työt meni hukkaan. Ottaa päähän vieläkin niin armottomasti, kun ei ole ensimmäinen kerta. Eikö sitä ikinä opi? :'( Tykkään numeroista, mutta en tahtoisi tehdä hommaa uusiksi.
Meni perjantai kyllä ihan pilalle. Sen kerran, kun mä olisin ollut ajoissa niin eikös mene homma uusiksi.
En usko enää, että Siperia opettaa. Ei opeta kokemus mitään, kun on sama pää kesät talvet.
