Lärvikirja </3 Jouduin sen takia hetki sitten itsekin käydä inhottavan keskustelun exäni (tai lähinnä säädön vuodelta kirves) kanssa, huoh. Voimia, Liz.
Ärsyttää. Olen koko illan miettinyt asioita muutaman vuoden takaa, ja nyt tekisi mieli vaan itkeä. Mietin sitä tunnetta joka valtasi mut aina jutellessani jonkun Finiläisen kanssa, mietin niitä tyyppejä jotka silloin tuntui niin tärkeiltä, ja ikävöin ihan hulluna niitä Finiläisiä joiden kanssa pilasin välit tahtomattani tai jopa tietämättäni. Fini oli mulle silloin joskus kuin toinen koti, turvapaikka, oma maailmansa, jonka mukana elämääni asteli paljon upeita ihmisiä. Mietin sitä luomisen tuskaa ja iloa, miittejä, yöllisiä mesekeskusteluita, larppeja, ihan kaikkea, ja nyt tuntuu todella pahalta. Ihmettelen vaan mitä tapahtui, missä vaiheessa vieraannuin siitä, ja mitä kaikille tapahtui?
Eniten ketuttaa ne muutamat ihmissuhteet jotka onnistuin mokaamaan - tai oikeastaan se, että kaipaan niitä näin pitkänkin ajan jälkeen.