Mua häiritsee ylipäätään se asenne, että pelkästään se, että ihmiset uskaltavat julkaista jotain oikeuttaisi sitten toiset olemaan tylyjä palautteessaan. Enkä nyt tarkoita sitä, ettei saisi olla sitä mieltä, että teksti on huono, mutta joku peruskunnioitus silti pitäisi ihmisiä kohtaan olla, vaikka ei tekstistä pitäisikään. On paljon asioita maailmassa, joista ei pidä, mutta ei se oikeuta olemaan kunnioittamatta toisia. Sitä paitsi mua henkilökohtaisesti vaivaa se asenne, joka joillakin on, että pitäisi kaikilla harrastajakirjoittajillakin, jotka julkaisevat tekstejään vertaisryhmälle olla paksu nahka. Kysymys kuuluu: miksi. Jos kirjoittaa omaksi ilokseen ryhmässä, jossa muutkin kirjoittavat eikä kukaan tee sitä työkseen (tai jos vaikka tekeekin niin luultavasti on liittynyt joukkoon enemmän harrastuksen kuin työn puolesta), miksi pitäisi kasvattaa paksu nahka? Asiallinen kritiikki on asia erikseen, mutta töykeys pilaa foorumien ja kirjoittajien keskinäisen ilmapiirin.
Mutta kritiikin kestävyyskin on kumminkin eri asia kuin se, että kuuntelee kaikkea vain olkapäitään kohtauttaen. Se on enemmän luonteesta kiinni. Mua vaivaa enemmän se, että tuollaisiin vastaaviin kommentteihin oikeasti saattaa jonkun kirjoittajan maailma kaatua ja sitten kyseiset henkilöt tuntuvat vain naureskelevan pilkallisesti ja olevan sitä mieltä, että mitäs kirjoitit ja julkaisit, lällällää. Olisit oppinut ensin paremmaksi, failaaja, ja kasvattanut sen paksun nahkan. Kannattiko alkaa koskaan julkaisemaan?
Toisaalta se vaivaa siksikin, että yleensä näillä kriitikoilla itsellään ei ole sitäkään vähää kritiikinsietokykyä vaan heti itse pomppaavat, jos joku kehtaa heitä kritisoida. Nostavat yleensä itsensä kaiken kritiikin yläpuolelle ja tuntuvat pönkittävän haukkumisilla lähinnä omaa heikkoa itsetuntoaan.