Minä tykkään niin kovasti koirista... Ihana lukea koira-asioista myös. Minusta "koiran kokoinen koira" on sellainen keskikokoinen, noin puolimetrinen korkeudeltaan. Itselläni ei ole ollut tilaisuutta pitää koiraa varmaan viimeiseen viiteentoista vuoteen, mutta haaveissa on ollut koko ajan. Jos voisin, niin ottaisin kaksi koiraa, shetlanninlammaskoiran ja ranskanbulldoggin.
Jossain vaiheessa elämää ostankin.
Sekarotuisten koirien kanssa on se vaara, että on totuttu ajattelemaan että seropi on terve siinä missä jalostettu rotukoira kantaa rotusairauksia. Kuitenkin usein sekarotuisella saattaa olla yhtä lailla niitä taustalla olevien rotujen "vikoja", niitä vain ei välttämättä tutkita ja todeta ennen kuin käytännössä. Kaipa se on niin, että mitä vähemmän jalostettu rotu, sitä vähemmän sairauksiakin, noin yleisesti ottaen? Ja aika usein sekarotuiset (etenkin maaseudulla) ovat vähintään puolittain jotakin metsästysrotua joilla ehkä on vähemmän noita sairauksia muutenkin, jos on jalostettu enemmän käyttölinjaa kuin ulkonäköä?
Celeporn, minussa taitaa olla vähän samaa vikaa.
Jos kaupan seinustalla istuu koira odottelemassa niin tulee helposti tervehdittyä sitä ohikulkiessa. En tykkää siitä että vieraat ihmiset menevät omin luvin koskemaan muiden koiriin tuollaisissa tilanteissa (moni tekee niin), joten itse en mene koskemaan koiraan tai tunge liian lähelle, mutta sanon ainakin hei.
Opiskeluaikaan mietin kerran, että liekö minussa jotain vialla, kun katsottiin luokan tyttöjen kanssa ohikulkijaa ikkunasta ja kaikki huokasivat "ihana!". Tajusin vasta jälkikäteen että kaikki muut tarkoittivat sitä söpöä koiraa taluttanutta nuorukaista...