Kaikki latinan kieliopin kehityksetkin on niin jänniä ja se, miten ne on itse kielioppiaan jäsennelleet ja millaista opetus on ollut. On tavallaan tosi kivaa, että kieli on tavallaan kuollut, koska ei tarvitse yrittää pysytellä ajan hermolla, vaan voi keskittyä vanhoihin juttuihin ja kehityskäänteisiin - en tiedä englannin kielihistoriasta juuri mitään. Renessanssista eteenpäin latina ei minua pahemmin kiehdo, mutta antiikki ja keskiaika on jotain upeaa. Ja Ars grammatican alkutekstit on ihania ^^ "--latinan kieliopit, joista edellinen on ilmestynyt lähes puoli vuosisataa sitten. Myös latinaan nähden pätee, että opetus voi pysyä ajan tasalla ja jatkuvasti uudistua--". Ironiaa? Ostin omani uutena, se tilattiin liikkeeseen ja on vuodelta 1981. Tämä uusi ja moderni kielioppikirja siis korvasi 30-luvulla ilmestyneen edeltäjänsä... olisipa muissakin kielissä näin pitkäikäisiä kielioppeja!
// vähän tähän liittyen ei vitsi, tajusin juuri julkaisseeni pari vuotta sitten latinankielisiä "ficcejä" ja "runoja" :'D Lol, kielioppi. Vitsi on, että joku betasi ne. Latinaan tuntuu pätevän monia muita kieliä paremmin, että hyvää sellaista ei vain voi kirjoittaa ennen kuin on opiskellut älyttömästi; eihän alussa edes voi tietää kaikkia syntakseja sun muita, ei voi tietää mitä kaikkea ei osaa. Heh, luulin tuolloin osaavani
Edistys kielen kanssa näkyy näköjään siinä, että enää en edes kuvittele osaavani, liian utopistista. Pitäisi ehkä käydä fininkin puolella vähän painamassa deleteä... tai sitten vain lisään genreksi dark humor, ajaisi sekin asian.
