Heh, mulle tulee aika harvoin sellanen haluu kotiin! -fiilis. Koska vaikka harvoin keskipiste olenkaan, sen verran ääntä täältä lähtee, että en yleensä jaksa kovin kauvvaa olla sivullisena tyhmän keskustelun tähden. Tosin joskus tietysti jää massan alle ja jos ne muut ihan välttämättä tahtoo tyhmästä aiheestaan keskustella, kaivan taskusta kynää ja paperia ja eksyn päähäni, kunnes aiheet on mukavampia
Itsekästä, kyllä, mutta musta kaverin kuunteluvelvollisuus kuolee porukassa eli jos sillä on kymmenen muuta kuulijaa, minun ei enää tarvitse vaivautua. Kamalia tilanteita on, jos hyvä ystävä paasaa paasaamistaan ihan liekeissä jostain kinostavasta, varsinkin jos aihe vaatii reagointia.
Mä en oikein viihdy porukoissa vaan pidän enemmänkin siitä, ettei tarvitse yrittää itse jakaa huomiota monen ihmisen kesken tai yrittää pitää silmällä viihtyykö kaikki
on tosi kurjaa, kun isommassa tapahtumassa, esim. miitissä, joku tarrautuu hihaan kiinni. Sellainen kainalon alta pelokkaana kurkistelu vielä menee, mutta kun yrittää jutella joidenkin kanssa toisen nykiessä tuppisuuna hihasta... todellinen ärgh silloin, varsinkin kun ei sitä voi toista poiskaan hätistää, jos tämä on ystävä ja tietää araksi. Koska mielummin mun kainalon kuin pöydän alla