Myöhäistä onnea!
Voi jessus, olen katsonut sellaista animea kuin Shiki nyt illalla, ja nyt pelottaa nukkumaan meno! Yhyy! Yleensä en kärsi yksinolosta tai näe painajaisia, mutta nyt haluisin kyllä kaverin kainaloon.
Ja sitten jollain sairaalla tapaa haluaisin katsoa enemmän...
Ihan kuin meikä ja kauhuelokuvat... Pari iltaa sitten päädyin keskelle metsää kaverin tykö katsomaan Paranormal activityjä, ja voi jösses - pelotti ihan hulluna, mutta ei millään voinut lopettaa niiden katsomistakaan. Tämmöiselle pesunkestävälle kaupunkilaistytölle se metsän yöllinen elämä oli kyllä omiaan virittämään aistit ja mielikuvituksen huippuihinsa! Huh.
Mä en kyllä pystyisi tohon metsän keskellä, vaikken kovin pahasti kaupunkilaistunut ehkä olekaan... Sillon kun olin lapsi, meillä ei kesämökillä ollut sähköjä tai sisävessaa tai mitään tietenkään, niin joutu kulkeen aina sellasta pientä polkua vähän matkaa metsään huussille. Ei kauheesti tehnyt mieli käydä illalla vessassa.
Yritän aina machoilla itselleni, mutta eilenkään ei The Walking Deadin ykkösjakson katsomisesta ollut tulla mitään, kun oli keskiyö ja olin yksin vieraassa paikkaa.