Lämmintä joulua (Dean, jouluista huumoriangstia, K-12)

[Beelsebutt]

Jouluyö saattaa olla vuoden hiljaisimpia öitä, mutta kynttilät hankaloittavat asioita.


Nimi: Lämmintä joulua
Kirjoittaja: Beelsebutt
Oikolukija: Jolandina
Päähenkilö: Dean Winchester
Lajityyppi: huumoriangsti
Sanamäärä: < 500
Haasteet: Ficlet5 & Joulukalunteri 2012
Ikärajasuositus: K-12
Varoitus: Ruumiita, matoja ja huonoa huumoria!


Tämä ficci on kirjoitettu Joulukalunteriin ja saanut inspiraatiota Ficletvitosesta parituksettomuuden suhteen. Koko idea sai alkunsa tonttulakista ja siihen sotkeutui Yollen kertomukset hauskasta kesätyöpaikasta. Kiitokset muutenkin Yollelle tahattoman muusailun lisäksi myös insidevinkeistä haudankaivamisen jalon lajin suhteen <3 jossulle myös kiitokset ikärajoitusongelmien ratkomisesta, joku muukin niissä auttoi, keitähän teitä oli. Liz ja malla olis mun arvaukset

Tällä kertaa ei spoilerivaroituksia, kunhan vain tiedät, keitä ovat Dean ja Sam ja Bobby, ja mitä he puuhaavat öisin kunnon kansalaisten nukkuessa.

Hox! En omista Supernaturalia, en Deania enkä Impalaakaan. Harmi sinänsä. Mutta joo, tällä ficillä ei ole tarkoitus tuottaa rahaa tai pilata vakavan (hah) sarjan mainetta! Misha Collins on edelleen jumalani, vaikka ei esiinnykään tässä ficissä. (Kuten ei esiinny muissakaan, mä kun en kirjoittele juurikaan RPF-ficcejä, mut... tiedätte kyllä mitä tarkoitan :E)




Lämmintä joulua

Vaihe yksi. Lupsakka mies kaataa Deanin tuopin, pahoittelee vuolaasti kömpelyyttään ja tarjoutuu ostamaan uuden.

Vaihe kaksi. Toinen, vielä lupsakampi mies kiittelee ensimmäistä moraalisesta selkärangasta.

Tässä vaiheessa iltaa kolme toisilleen näennäisesti tuntematonta miestä päätyvät tiskin ääreen ja vuoroin kiittelevät, vuoroin kiroavat maailmaa. Dean on tietysti tajunnut jutun juonen heti tuopin kaatamisesta: kukaan ei ole samalla niin kömpelö ja taitava, sillä vaikka täysi tuoppi valutti sisältönsä pöydälle ja vielä reunan yli lattiallekin, Deanin päälle lensi vain pari hassua pisaraa. Jos hänen vaatteensa olisivat kastuneet, pelkkä tuopin ostaminen ei olisi riittänyt lepyttelyyn, vaan huijari olisi antautunut käsirysyn vaaraan. Ja ketä hän sitten olisi huijannut, silmä mustaksi turvonneena?

Vaihe kolme tuo porukkaan kakkosen puolitutun, joka on useamman kuin kerran rökittänyt kakkosen pokerissa. Eikä aikaakaan, kun heidän nokittelunsa johtaa pelihaasteeseen, johon ykkönen yllyttää Deaninkin mukaan.

Suunnitelma on niin laaja ja monimutkainen, että Deanin tekee mieli hävitä edes pari peliä hyvityksenä, mutta Impalan tankki kumisee tyhjyyttään eikä luottokorteista toimi enää kuin kolme. Niinpä Dean poistuu baarista päässään tonttulakki, taskussaan rullallinen viiden dollarin seteleitä ja heilauttaa kättään hyvästiksi uusille ystävilleen sekä keskisormeaan uusille vihamiehilleen. Rahoilla saa Kullalle jouluaterian, hän itse tyytyy motellin tarjoamaan kalkkuna-ateriaan. Ei ylimääräistä veloitusta.

Taskussa värähtelee, ja Dean ropeloi puhelimensa esille.

"Kännistä joulua", Bobby murahtaa luuriin. "Olet vielä hengissä?"

"Mikäpä pahan tappaisi", Dean hörähtää ja väistää katua pitkin hoipertelevaa pick-upia.

"Samista kuulunut?" Bobby kysyy varovasti.

"Ei."

Winchesterin veljesten sukset ovat vaihteeksi ristissä, mutta Dean ei totta vitussa soita Samille. Kun hänen seuransa ei kerran kelpaa, niin saa olla joulutkin toivottamatta. Sam on kyllä tehnyt varsin selväksi, mitä hän perhejouluista ajattelee, eikä Dean aio enää yrittää kertaakaan.

"Kuule, pitää mennä lämmittämään luita", Dean vaihtaa puheenaihetta kömpelösti, mutta tietää Bobbyn ymmärtävän.

"Älä nitkauta selkääsi", Bobby sanoo hyvästiksi.

Dean hymähtää ja kiertää hautausmaan sivustalle. Hän kusee rauhassa syrjäistä puuta vasten ja kuulostelee samalla, onko ketään liikkeellä. Jouluyö saattaa olla vuoden hiljaisimpia öitä, mutta kynttilät hankaloittavat asioita. Onneksi oikea hauta löytyy pimeämmästä päästä hautausmaata, ja Dean voi olla varma työrauhasta.

Haudan kaivaminen yksin on raskasta, mutta Dean lapioi tasaista tahtia ja hyräilee samalla Kulkusia. Matkan varrelta maakerroksista löytyy ylimääräinen pääkallo, jonka Dean asettaa haudan reunalle odottamaan. Hetken mielijohteesta hän työntää taskulampun kallon sisälle ja survoo vielä hiestä märän tonttulakkinsa uutta kaveriaan koristamaan. Valaisin toimii varsinaisena katseenvangitsijana, sillä Dean huomaa vilkuilevansa sitä jatkuvasti edetessään kohti kuuden jalan syvyyttä.

"Mukavaa, kun on seuraa", Dean lohkaisee hetken kuluttua eikä enää pysty pitämään pokerinaamaa. Hän repeää nauramaan ja hekottaa sydämensä kyllyydestä keskellä puoliksi kaivettua hautaa. Eihän pääkallo Samia voi korvata, mutta ainakin se vittuilee vähemmän. Ja virnistelee enemmän.

Ja kun Dean lopulta räsäyttää lapionsa lappeella arkun kannen hajalle ja paljastaa muutaman viikon vanhan ruumiin, hän hyppää ylös kaivannosta ja tiputtaa ylimääräisen pääkallon mädäntyneen, matoja kuhisevan rinnan päälle. Suola- ja bensiinikoristelun jälkeen Dean rapsauttaa zippoon liekin ja nyökkää asetelmalle.

"Helvetin lämmintä joulua vaan."

[Susimus]

Eehee, olipas söpö! Ei ehkä kaikista tyypillisin adjektiivi kuvaamaan ficciä jossa kaivetaan hautoja ja vihoitellaan velipojalle, mutta joka tapauksessa tämä pisti virnistelemään. Ensin sen teki Kullan jouluateria, sitten Bobbyn känninen joulu. On nämä onnettomia ihmisiä, sanon vaan. Onnettomia vaan ei silti lohduttomia, ja juuri sen takia tästäkin ficistä jää ankeista yksityskohdista huolimatta hyvä mieli. Tykkään muuten Bobbysta ihan hirmuisesti (pitänee tunnustaa, että olen tehnyt syntiä ja katsonut neloskauden jaksoja, torstain enkeli minut armahda!), ja tässäkin ficissä hän oli oikeastaan kirsikka kakun päällä. Ellei se kirsikka sitten ollut tuo pääkallo, koska "mukavaa kun on seuraa", ei jestas. Tulee siitä mieleen jotain, mutta koska fandomeita ei pidä sekoittaa, niin totean vain että on se kallo hyvä Saminkorvike.

Kiitos huipusta luukkuficistä!

// Ei ole laitaa ylistää Mishaa jumalaksi ja sitten kieltää toisia nauttimasta hänen jumalallisesta loistostaan!

[Beelsebutt]

O.O

Mut joo, kiva että söpöys välittyi madoista ja mätänevistä ruumiista huolimatta Sinä senkin syntinen! Nyt sormet pois sieltä neloskaudelta tai sit jätät suosiolla ne kolme ekaa katsomatta! Eihän tuommoinen tule kuuloonkaan

Kirsikka voi olla kallokin, juu, ja fandomeja vain sekoittelemaan! Olispa mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea Sherlock ja Bobby sais homeisista kirjoista kaivettua

Hehe.

Juu, kiitos <3

[Celeporn]

"Helvetin lämmintä joulua vaan."

Ei kai Samille voisi enää paremmin toivotellakaan 
Mulla on usein vähän ristiriitaisia tunteita sitä kohtaan, että hahmot lohkoo yksinään vitsejä, mutta Dean on kyllä just sellainen toope, jonka voin ihan hyvin kuvitella heittävän sen tonttulakin kallon päälle killumaan ja vielä letkauttelemaan sille ja matoisille raadoille. Deanin ja Bobbyn keskustelu oli kans ihan helmi, muutama murahdus puhelimeen ja hyvä tulee, kiitti kommunikaatiosta vaan! Ei mikään ihme, että touchy-feely-Sam saa aina välillä tarpeekseen ja suksii kuuseen tästä perhepiiristä 

[Jolandina]

Lämmintä, kyllä! En ole varma muistinkohan sanoa kuinka paljon tykkään tuosta otsikon näennäisestä harhaanjohtavuudesta, mutta sanonpahan ainakin nyt ja kestäähän tuota kehua useampaan kertaankin! Ja koko ficciä myös, voi että mä tykkään tästä <3 En meinannut malttaa odottaa, millon pääsen lukemaan tämän uudestaan, ja sitä rataa

Muhun iskee tämän huumori kyllä ihan täysillä, voi luiden lämmittämistä ja virnistäviä kalloja! (Okei, kallosta en niin hirveästi vieläkään innostu, mutta kun jo tiesin sen olevan siellä niin ei tuntunut enää niin ilkeältä ) Deanin ja Bobbyn keskustelu tosiaan on ihan mahtavaa, juuri tuollaisia lyhyitä sanoja ja lausahdusmurahduksia, joiden taakse kätkeytyy se kaikki välittäminen, jota ei luonnollisestikaan voi suoraan sanoa, tuskin ajatellakaan, kamalaahan se olisi! Kuitenkin se huolehtiminen tulee niin selkeästi näkyviin, että ficistä jaa lämmin tunne pitkäksi aikaa lukemisen jälkeenkin <3 Sam parka ei tosiaan kuulu ihan tuohon samaan miessarjaan, hyvin ymmärrettävää että on hetkittäin hankalaa Ja voi kuinka Deanin kiukusta ja itselleen välinpitämättömyyden uskottelemisesta paistaa läpi se, että asiahan on aivan päinvastoin. No, vähän väkisinkin lietsotulla kiukulla on helppo karkottaa halu soittaa jonnekin kauas mielestä.. Onneksi Deanilla on Kulta <3 mukanaan, joku lohtu sentään

... taisin harhautua kauas mun pointista jos sitä olikaan, ainakin ajatukset karkasi täysin jonnekin Mutta summa summarum, hurjan kiva luukku, kiitoksia!

[malla]

"Mukavaa, kun on seuraa", Dean lohkaisee hetken kuluttua eikä enää pysty pitämään pokerinaamaa.

Tää on nyt vähän noloa, mutta mä en kerta kaikkiaan osaa sanoa tästä mitään. Luin tän jo aamulla, ja oon siitä lähtien yrittänyt saada jotain edes vähän fiksun oloista kommenttia kasaan, mutta aika laihat on tulokset, errr. Ei siis ole kyse siitä, ettenkö olisi tästä tykännyt - tää oli angstista huolimatta hauska - vaan en yksinkertaisesti keksi mitään sanottavaa. *naur*

Piti kuitenkin tulla kiittämään uudesta kalunteriluukusta! <3

[Lizlego]

Tässä on sitä oikeaa joulun tuntua. Hautausmaallahan sitä vietetään tietenkin lämmittämällä luita ja vielä todella iloisella tuulella ja sukulaisten kanssa hyvissä väleissä.  Tosi helvetin hyvää joulua. Ei edes joulua pahoille hengille Dean suonut.  Kaikessa moninkertaisuudessaan niin kauniin yksinkertaista, että ei voi lakata virnuilemasta.  Kaikki järkevä on muuten sanottu, joten en käytä siihen aikaa.

[Beelsebutt]

Susimus, se pitää tosiaankin ansaita se Mishan tuijotteleminen hakemalla ensin perspektiiviä niihin kahteen idioottiin, joita myös Bros Winchester sanotaan

Cele, ei Samille vois, totta Joo, Dean vois hyvinkin sanoo jotain itsekseen. Musta tuntuu, että se tekee sitä ihan sarjassakin, tosin onhan se tv-showssa silleen oleellista, kun ajatuksia on ruudulta paha lukea ja kaikuäänet on vain korneja x)

Yolle, hahaa, joo, onhan se ehkä vähän pliisu ennen kuin ficci aukeaa paremmin Hehe, en kyllä oikeesti ymmärrä, miten oot pärjännyt koko kesän peittelemässä luita multiin ja semmoista. Mut hienoa matskua siitä kyllä saa! Varsinkin tähän fandomiin, kun hautojen kaivelu on arkipäivää (tai -yötä). Ja kyllä, Kulta <3 pelastaa paljon ja sentään se sai nyt maaruntäytettäkin. Aw, Impala <3

malla, Olihan tuossa jo monta sanaa!

Liz, listasit juuri vissiin perisuomalaiset jouluklassikot! No haudankaivuu ei ehkä kuulu joukkoon, mut se tulee fandomista bonarina Haha, enpä ajatellut sitä kummituksen kannalta, voi voi, no sentään sekin sai jouluyönä huipentuman olemassaololleen?


Kiitosta kaikille ja kivaa että luukku miellytti <3