Niinpä. Ylipäänsä kaikenlainen fanaattisuus vetää vain niin sanattomaksi.
Enpä tiedä, onko nyt edes erityisen järkevää paljastaa tätä tässä, mutta teen sen silti. Minä olen uskossa, ja olen ollut koko sen ajan kun olemme tunteneet. Minä en vain kuuluta sitä ympäriinsä, vaan ajattelen mieluummin, että asiat menevät niinkuin on tarkoitettu eikä minun ole tarkoitus niihin fanatismillani puuttua.
Mutta jos joku kokee, että fanatisoin asioita, niin saa tulla ja potkaista persauksille. Lujaa. Enkä todellakaan luokittele ystäviäni sen perusteella minkä kokoisia/näköisiä he ovat, tai ketä rakastavat. Ja samoin on ystäväpiirissäni jopa hartaita katolisia, jotka kirjoittavat haltiaslahia.
zilah