Kiitos, täällä sitä pikkuhiljaa toetaan, huomenna varmaan normaalisti taas töihin.
Kirjoittaminen vielä menee, mutta julkaiseminen ja kommentit ei. Paitsi yksityisesti joltain tutulta ne on eri asia.
Onneksi täällä Fifissä ollaan käytännössä yksityisesti tuttujen kesken. ❤ Eikös vaan?
Onko se niin, että puhelimella tulee luettua, mutta ainakin pidemmän viestin kirjoittaminen puhelimella kannettavaan verrattuna onkin sitten jo hankalampaa, ja sitten jälkikäteen ei tule jätettyä enää kommenttia?
Minä uskoisin, että se on paljolti tuota. Itse ainakin olen turhautunut pahan kerran, kun olen joskus näpytellyt puhelimella vaivan kanssa kommenttia, ja sitten painaa vahingossa jostakin (en vieläkään tiedä mistä painamalla se tapahtuu, mutta säännöllisesti niin käy!
) ja yhtäkkiä koko viesti onkin hävinnyt.
Muutenkin tykkään mieluummin lukea ja kirjoittaa tietokoneella, mutta puhelin on siitä kätevä, että voi selailla ja lukea ihan missä ja milloin vain. Se vain, että uskon monelle käyvän niin, että lukee kyllä, muttei tule sitten jätettyä kommenttia jälkikäteen. Onhan siitä omalla tavallaan "vaivaa" lähteä jäljittämään tiettyä topiccia kotiin palattua tai vaikka monen päivän päästä, milloin juolahtaa taas mieleen.
Tuokin on totta, että se kommentointi on mennyt kovin vastavuoroiseksi. Toisaalta olen itse ajatellut sen niin, että kun kommentteja on minusta niin mukava saada, teen mielelläni saman palveluksen toiselle ja kerron, miltä teksti minusta vaikuttaa ja mitä ajatuksia se herätti. Siis sikäli kun yhtään siitä tykkään. Mutta eihän siitä pitäisi minkäänlaista pakkoa tulla, sitten menee metsään.
Minä aloin jossain vaiheessa kampanjoida tätä vastaan henkilökohtaisella tasolla, kun huomasin, että käytännössä kaikki kommentit, joita sai, tulivat joko jonkin haasteen tai vastavuoroisjutun kautta. Aloin jättää osallistumatta noihin (ei mitenkään äärimmäisesti siis) ja luen ja kommentoin ihan vapaasti tekstejä, sen mukaan mitä nyt satun näkemään ja kiinnostumaan. Olen myös jättänyt tavaksi jonkun haasteen jälkeen kommentoida kaikkea mitä luen, koska minusta se oli kiva idea! Että jos nyt johonkin kommentoin, voi sen kirjoittaja ajatella, että ainakin on ollut puhtaasti siitä kyse, vaikka tuskinpa sellaisella on monelle väliä.
Toisaalta kerkiän lukea niin rajallisesti ja tosi paljon kivoja ficcejä menee ohikin, että päinvastaista taas ei voi päätellä, jos en ole jotakin tekstiä sattunut huomaamaan.
Monesti huomaan, laitan kirjanmerkkiin ja siitä huolimatta en kerkiä lukea kuin ehkä joskus.
Periaatteessahan vastavuoroisuuden ajatus on tosi kiva! Mutta omalla tavallaan ongelmaksi sen tekee sitten asetelma, jossa toisella vaikka ei ole vastavuoroista tarjottavaa (juurikin tuo, että osa pelkästään lukee tai pelkästään kirjoittaa), tai että maut eivät osu yhteen, ettei vastavuoroisesta lukemisesta tule pakkopullaa. Tykkään noista kommenttikampanjoista ym. mutta minua alkoi tökkiä jossain vaiheessa se, kun tajusin että monelle se alkoi olla vain keino saada itselleen lukijoita. Ihmisillä ei ole halua puhtaasti vain ilahduttaa toisiaan. Jossakin keskustelussa joku joskus ihan kuvasikin sitä niin, että "harmittaa kun kaikki kommentit joutuu repimään väkisin jostain kommenttikampanjasta", ja siitä tuli vähän paha mieli näin sivustakatsojalle, koska onhan se aika ikävä tunne sekin, jos joku lukee tekstiäsi vain pakon edessä saadakseen itselleen kommentin.
Ehkä näitä nyt ei niin montaa ole, toivottavasti ainakaan, mutta kyllä se vähän pistää ajattelemaan. Onko sellainen lopulta kenenkään etu, jos ihmiset lukevat väkisin jotain, mistä eivät välttämättä edes pidä? Ovatko sellaiset kommentit sitten itsellekään niin arvokkaita lopulta, jos huomaa, että lukija ei ole oikeasti vapaaehtoisesti edes halunnut lukea tekstiä ilman, että siitä saa "palkinnoksi" jotain itselleen? Miksi ei lukemisen ilo enää riitä ihmisille?
Tämä nyt on pikkuisen kärjistäen sanottu, koska kyllähän moni nauttii siitä tekstistä, vaikka ei olisi sitä alun perin ehkä muuten tullutkaan klikanneeksi, ja voi olla iloinen löydettyään sen tekstin sellaista kautta. Näin on käynyt itsellenikin.
Mutta pohdiskelun tasolla olen tätä välillä jäänyt miettimään. Minä tykkään lukea, sen lisäksi että tykkään kirjoittaa. Tuntuu, että etenkin Finissä ollaan kuitenkin ajan saatossa ajauduttu tilanteeseen, jossa jäljellä on runsaasti kirjoittajia, jotka eivät itse niin välitä lukea toisten tekstejä.