Kirjoittaja: Evelyn
Ikäraja: K-7
Genret: Drama, Pohdinta, Lievä Angst
vastuuvapaus: Min, min ja min
Varoitukset: Viittausta itsemurhaan
A/N: Tuli vaan kauhee tarve kirjottaa ja mikään haaste ei ottanu tuulta alleen, joten päätin kirjotella tämmöösen
Kommentit on kivoja
Rikoit minut, en päässyt irti tarpeeksi nopeasti. Rakas, miksi? Rikoit minut, mutta tallensit kaikki pienet palaseni. Voidaksesi katsella minua myöhemminkin. Miksen saannut olla kokonainen? Jos olisin ehjä voisin rakastaa sinua esteettömästi, antaa kaikki kaltoin kohtelut anteeksi. Haluan taas olla ehjä! Anna minun olla ehjä. Saanko kerätä särkyneet palaseni ja olla ehjä rakastamaan sinua oikein.
Tuntuu kuin olisin sillalla. Sydän yksin hylättynä, revittynä palasiksi. Katseeni laahaa asvalttia kunnes joen pinta tulee näkyviin kaiteen raoista. Nousen hitaasti seisomaan kaiteelle. Sydämeni tuntuu rauhalliselta, kuin se olisi hyväksynyt aikeeni. On taas se masentavin aika vuodesta, syys. Tiesit, että olen jo valmiiksi heikko, silti. Silti jätit minut ja revit sydämeni kahtia. Haluaisin vain nukkua monta kuukautta.
Muistatko kuinka tapasimme? Sen kesälauantain. Bussipysäkillä, juttelimme pitkään ja bussi melkein jätti meidät kyydistään. Kuinka kuljimme samoissa porukoissa, hölmöilimme yhdessä. Emme jääneet koskaan kiinni, olimme voittamattomia yhdessä. Nyt kuitenkin olen yksin, kiinni jäänyt. Sinä pääsit pakoon. Hyppään sillalta alas hyiseen veteen. Kohta en enää kaipaa syliisi.