Author: culliina
Fandom: originaali
Genre: runo, loput saatte tulkita itse
General: K12
Warnings: ikärajan mukaista angstausta, itsetuhoisuutta
Summary:
Hyvästi maailma. Ei aika tuskaani enää mittaa. Vaan teidän. Teidän saastaisten, kauniiden. Rikkaiden ja iloisten. Pientä ikäänne. Aika tuskalla mittaa. Minun tuskallani. Ikuisella.A/N: Mainitsinko jo rakastavani runoutta? Tämä on vähän erilaista runoutta minultakin, mutta julkaisen nyt täälläkin (osallistuin tällä FFF10W-runokilpailuun).
Kylmillä kaduilla
Yksin. Keskellä kaikkea. Köyhänä. Keskellä rikkautta. Rumana. Ympäröimänä kauneuden. Yksin. Kaduilla kulkien. Pimeässä. Ilman valoa.
Kaukana. Vaikka niin lähellä. Kaikki niin kaukana. Saavuttamattomissa. Näkymättömän muurin takana. Koko maailma.
Yksin. Keskellä kaikkea. Keskellä kaikkea, muttei kuitenkaan mitään. Yksin. Kylmillä kaduilla. Yksin. Alusta asti.
Aika. Mitä se on? Mitta kärsimyksestäni.
Onni? Kaukana jossain. Muurin takana. Toisessa maailmassa. Elinikää pidemmällä. Nyt. Ja aiemmin. Tulevaisuudessakin.
Miten sinne pääsee? Ei pääse. Kehän ulkopuolella. Onni, usko, toivo, rakkaus, onni, usko, toivo, rakkaus, onni... ikuinen rinki. Vaan sen ulkopuolella pelkkää pimeää. Miten sen voi välttää?
Ihminen. Riippuvainen muista. Hyljätty. Alusta asti. Ei rakkautta, ei onnea. Ei onnea, ei uskoa. Ei uskoa, ei toivoa. Ei toivoa, ei rakkautta. Ei rakkautta, ei onnea... Alusta asti ulkona. Saavuttamattomissa. Kaukana.
Mitä muuta? Ei mitään. Millään muulla ei väliä. Yksin. Keskellä kaikkea. Yksin. Kylmillä kaduilla.
Meluinen maalilma ympärilläni. Jatkaa kulkuaan. Ei huomaa. Ei välitä. Ei kukaan. Ei mikään. Ei mistään. Miksi? Koska rakkaudesta onnea. Onnesta uskoa. Uskosta toivoa. Toivosta rakkautta. Rakkaudesta onnea. Kehän ulkopuolella ei mitään. Ei koskaan. Ei millekään.
Lämmin pilkahdus. Sydämessä tulta. Kadonnut. Ainiaaksi. Jäljellä tuhka. Arvet palaneet. Kuoli ennen syntymää. Ei koskaan palanut. Silti haavoittunut. Ei koskaan rakkautta. Vain arvet palaneet.
Onni. Hymyjä ihmisten. Toisesta välittäen. Olisikin ollut. Vaan ei keskellä pimeyden.
Toivo. Valon välkähdys. Pimeässä pilkahtaa. Pian jo matkaa jatkaa. Ei ehdi jarruttaa. Ei huomaa kaduilla kulkijaa. Yksin. Kylmillä kaduilla.
Ikuisesti eteenpäin. Kohti ei mitään. Miksi jatkaa? Ei rakkautta, ei onnea. Ei onnea, ei uskoa. Ei uskoa, ei toivoa. Vaan jotain. Tuska. Tuska sydämessä. Sydämessä palaneessa. Sydämessä mustassa. Sydämessä rakkauden polttamassa. Juuria myöten mustuneessa. Alusta asti. Musta ennen syntymää. Syntymää ilman rakkautta.
Usko. Sanoja ihmisten. Mihin ja miten uskoa? Sydän sen kertoo. Vaan ei sydän palanut. Rakkaudetta mustunut.
Toivo. Seurausta uskon. Seurausta sydämen. Vaan ei sydämen palaneen. Ei uskoa, ei toivoa. Ei toivoa, ei rakkautta. Keneltäkään. Alusta asti ulkona. Kylmillä kaduilla.
Hälinää ympärilläni. Merkityksetöntä. Ikävää. Kukaan ei ole kanssani. Yksin. Niin yksin. Alusta loppuun.
Pamauksia ilmassa. Huutoa ja kirkunaa. Lasten itkua. Huminaa korvissa. Pimeää silmissä. Valoa. Kirkasta valoa. Sinne. Kehä on murtunut. Muurit sortunut. Sisällä. Ikuisessa kierrossa. Onni, usko, toivo, rakkaus, onni, usko, toivo, rakkaus, onni... Sydän mustunut merkityksetön. Sitä en tarvitse. Luodit lävistäneet. Tuhkan repineet. Ikuisiksi paloiksi. Tuhonneet iäksi. Olemattoman. Niin olemattoman. Mustuneen sydämen.
Tyhjyys. Ikuinen tyhjyys. Hyvästi maailma. Ei aika tuskaani enää mittaa. Vaan teidän. Teidän saastaisten, kauniiden. Rikkaiden ja iloisten. Pientä ikäänne. Aika tuskalla mittaa. Minun tuskallani. Ikuisella. Nyt jo taakse jääneellä. Silti jatkuvalla. Olen ikuisuuden takana. Muurin toisella puolella. Yksin. Kehässä sisällä. Kuitenkin vailla toivoa elämästä. Ikuisesti vailla toivoa. Niin kuin aina, niin kuin aina. Niin kuin ihminen aina.
Muurin toisella puolella. Sillä väärällä, sillä vanhalla. Kehän ulkopuolella. Ei toivoakaan toivosta. Sydämestä ehjästä. Sielusta kauniista. Kylmillä kaduilla.
Kehän sisälläpuolella. Ikuisuuden takana. Ei toivoa elämästä. Rakkaudesta, ystävästä. Vain tyhjyydestä täyttävästä. Kaikkialla. Ikuisesti. Muttei kuitenkaan mitään. Koskaan, mutta silti aina.
Mutta olisiko ollut parempaa? Vaeltaa kylmillä kaduilla. Ilman toivoa. Ilman rakkautta. Ilman tietoa pahemmasta, paremmasta. Ilman tietoa elämästä. Ilman tietoa ihmisestä. Kaiken aikaa kulkien. Omia murheita vatvoen. Murheita, eli todellisia. Todellisia kuin ikuisuus. Olematon ja samalla oleva. Kaunis, mutta silti ruma.
Onko siis parempi olevassa vai olemattomassa? Kylmillä kaduilla. Yksinäisyyden vankina. Ikuisessa ajattomuudessa. Yksin, tietä kulkien. Kohti ei mitään. Tiettömästä syystä. Täysin turhaan. Pieni ihminen. Yksin. Kylmillä kaduilla kulkien.
Dystopia. Paha sana. Pelkoa. Vihaa. Kärsimystä. Maailmani. Täällä, joka hetki. Liian lähellä havaittavaksi. Liian kaukana saavutettavaksi. Paitsi, jos on siellä. Kylmillä kaduilla. Sydän mustana. Yksin vaeltaen. Utopistisia ajatuksia olemattomasta. Kaukaisesta ja ihanasta. Kehän sisällä olevasta.
Nyt. kehän sisällä. Utopiat murskana. Maailmani kaikkialla. Pois ei pääse. Ei edes kuolemalla. Ikuisena vankina. Tavoittelee onnea. Kehän sisällä, mutta kuitenkin ulkopuolella. Ei koskaan, mutta aina. Ikuisesti kylmillä kaduilla.
