Malla, ratkaisu illanistujaisongelmaan on siivota jälkikäteen, ei ennen pirskeitä. Pariin otteeseen oon tehny tuon mokan, ja oppinut kantapään kautta. Ei ketään oikeasti kiinnosta kuinka sotkusta sulla on tai ootko viikannu sukkalaatikot ja pyyhkiny astiakaapit. Sotkusempaa on joka tapauksessa jälkeenpäin.
Vielä porukoidella asuessa vihasin siivousta ja järjestelyä ihan yli kaiken. Ärsytti aina, kun yksin mun vanhimpana lapsena olisi pitänyt kaikkiin kissanristiäisiin siivota yläkerta ja vessa ja pistää aina astiat koneeseen jne, mutta en tehnyt sitä. Hittoako minä olen siivoamaan muiden jälkiä. Ja monesti sainkin kuulla, ettei musta ikinä tule mitään kun en edes kotia osaa pitää järjestyksessä.
No, ihan hyvin tässä on kotoa pois muuttamisen jälkeen mennyt. Tavarat pysyy kummasti paikoillaan ja imuroidakin viittii huomattavasti useammin, kun on vain omat ja avokin sotkut siivottavana, ja molemmat osallistuvat tasapuolisesti huushollin ylläpitoon.
Mutta joo, nuorempana ei haitannut vaikka asiat lojuivat lattioilla viikkotolkuilla, imuroida jaksoi kerran puolessa vuodessa ja muutenkin asiat olivat hyrskyn myrskyn. Nykyään en siedä oikein mitään asioita pitkin lattioita, vaan sotku enemmänkin ahistaa. Työpöytäni on kyllä semmoinen hävityksenkauhistus, että ahdistun aina sen nähdessäni. Siinä vain tapahtuu niin paljon, ettei mitään ole järkeä siivota kaappeihin. Ja noita parin päivän käsityöräjäytyksiä ei tietenkään lasketa. Ja minkäännäköisiä sisustuselementtejä ja tilpehööriä ei tule enää kylvettyä mihinkään. Siivoaminen on paljon helpompaa ilman ylimääräisiä koriste-esineitä
Sisustus on jännää. En ole koskaan ollut sinänsä sisustusihmisiä, en vaihtele verhoja vuodenajan mukaan ja osta aina uusia pöytätabletteja tai tyynynpäällisiä uusien trendien mukana. Valitsen kyllä huonekalut ja sisustustekstiilit niin, että ne sopivat kaikki yhteen ja näyttävät hyvältä. Eli sinänsä mulla on kyllä makua, muttei ihan hirveästi kiinnostusta aiheeseen. Avokin kanssa yhteenmuutto oli kyllä mielenkiintoinen, meidän kämppien sisustukset kun oli niin erilaiset. Mun ainoa huonekalu tosin oli tietokonetuoli, joten sinänsä ei tullut ongelmia huonekalujen yhteensulauttamisen kanssa.
Maalailtiin muuttaessa keittiön ja makkarin kaapit, sekä vessan seinät. Harkittiin tapettienkin vaihtoa (avokin äidin omistusasunto, joten oltais saatu tehdä mitä tahdotaan) mutta kustannellaan kaikki ite. Olisihan se tavallaan satsausta tulevaisuuteen, mutta tähän mennessä ollaan pari vuotta jo kestety keittiön keltaista rikkinäistä tapettia, karmeaa puolipanelointia eteisessä ja sinisiä tapetteja makkarin muuten pinkki/harmaa/musta sisustuksen kera.
Tällä hetkellä mun suurin sisustuksellinen ongelma on joululahjaksi saatu, aivan valtava viisi pitkää kynttilää vetävä, valkoinen kynttilänjalka. Mihin hittoon sen sijoittaa, ei mulla ole paikkaa tuollaiselle! Ei sitä lattiallekaan voi laittaa, kirjahyllyssä se polttaa varmaan katon, eikä sitä oikein sohvapöyrällekään voi laittaa, kun blokkaa kivasti näkymän. Ainiin, ja ikuisuusongelma crosstrainer. Kaksiossa tommosen härvelin sijoittamiselle ei ihan hirveän montaa paikkaa ole, se sotkee totaalisesti järjestyksen ja blokkaa tällä hetkellä parvekkeelle pääsyn, mutta ei voi minkään.
ps. en edelleenkään tykkää uudesta koneesta. tällä on kummallista kirjoittaa ja touchpadin skrollaus toimii ihan väärin.
