Häävalssi aalloissa meren [Luna/ Marietta Edgecombe, S, romance, tuplaraapale]

[culliina]

Author: culliina
Fandom: Potter
Pairing: Luna Lovekiva/ Marietta Edgecombe
Genre: romance, tuplaraapale
General: S
Warnings: -
Disclaimer: Harry Potter -sarja henkilöhahmoineen kuuluu J.K.Rowlingille enkä saa tästä rahallista korvausta.
A/N: Hmm, tämä on toinen kertani ikinä, kun kirjoitan mitään tällä fandomilla Edellinen ei kovin hyvin sujunut, mutta tässä koin onnistuneeni. Kiitos Wotin, löysin jälleen rakkauteni tuohon ah niin kliseiseen ja kulutettuun fandomiin ♥ Fandomin lisäksi pairing-systeemi oli minulle varsin outo, kirjoitan erittäin harvoin muuta kuin slashia Osallistuu haasteisiin Neliapila (femme), Femme10 ja WoT4.

Häävalssi aalloissa meren

Kaksi tyrskyn vaaleaa olentoa, sulautuneet yhteen, käsi kädessä. Pitsiä ja alushameita, toinen toistaan upeampia kerroksia merta itseään heihin kietoutuneena. Kullalla ja kuparilla viimeisteltyinä he siinä seisoivat, keskellä merta.

Metallinkova side heitä yhdisti, rakkaus lukitsi, lupaus vahvisti. Lupaus onnesta ja rakkaudesta, ikuisesta yhteydestä, joka vuosien mittaan ei kuihtuisi ja kypristyisi, vaan hehkeäisi yhä kauniimpaan loistoon. Sillä kultainen ei ollut sen sydän, vaan jotain paljon kauniinpaa. Siniset aallot ja laskevan auringon puna sen värjäsivät, saivat loistamaan sateenkaaren väreissä. Ei tarvittu pikaliimaa, ei glitteriä, ei taikasanoja, pelkkä tunne oli kyllin vahva vetämään nuo kaksi palasta yhteen, ylle meren, ja luomaan kokonaisuuden.

Rakkaudesta alkoi tanssi, halusta elää, joustaa, kulkea samaan suuntaan käsi kädessä, mutta silti eri tavalla. Toinen astui tuonne, toinen hypähti sirosti piruetin vastakkaiseen suuntaan, mutta side pysyi ja vahvistui entisestään. Ei ollut väärää askelta, ei virheellistä kuviota. Oli kuin he olisivat koko elämänsä olleet tanssitunneilla, valmistautuneet tositilanteeseen. Nyt oli tuo tilanne koittanut, oli häävalssin aika. Meren kohina ja tuulen tuiverrus löivät tahtia kahden rakastavaisen askelille, loivat rytmin elämän tanssille. Oli vain yksi suunta: suunta onneen.

Kasvot kultaisen kiharan alla hymyilivät kuparisten huulten kuiskiessa sanoja tuuleen, sanoja, joita kukaan muu ei kuullut. Petturi ja sankari, eikä mikään heitä voinut erottaa - se oli rakkaus.

[malla]

Aww, täähän oli vallan suloinen. :3

Mun oli ehkä hieman hankala sijoittaa näitä hahmoja tähän, ja vasta oikeastaan kaksi viimeisintä lausetta jotenkin sitoi tätä paritusta. Tää nyt ei siis johdu sun tekstistä, vaan tästä itse parituksesta. Marietan muistan kyllä hämärästi kirjoista; eikös se ollut se, joka kieli AK:sta? Korpinkynteen se ainakin taisi kuulua, ellen ihan väärin muista. Mutta siis niin, eipä mullakaan siitä mitään kovin vahvoja mielikuvia nouse. Ja Luna on musta vaan yksinkertaisesti hirveen hankala hahmo kirjoitettavaksi. Hyvin olit kuitenkin kirjoittanut tämän, ja viimeistään sitten tuolla lopussa tosiaan teksti jo tuntui kertovan näistä kahdesta.

Tää oli sellaista hyväntuulista hyräilyä, leppoisaa tunnelmointia, jota on aina kiva lukea. :3 Lukiessa on hyvä mieli ja hymy jää väkisinkin naamataululle. "... vaan jotain paljon kauniinpaa" -> "... kauniimpaa". Kuulostaa paremmalta ämmmmällä. :>

Kiitokset tästä, ja onnea vielä WoTin korkkauksesta!

[culliina]

Mun itseni piti parituksen saatuani vielä tarkistaa, oliko Marietta todella keneksi häntä luulin. Olihan hän ja kyllä nolottaa myöntää tälläinen aukko sivistyksessä, kröhöm.

Luna on kieltämättä aika kinkkinen henkilö. Jos kirjoittaja todella pääsee hänen tasolleen, on hän tekstissä kerrassaan upea hahmo, ihan niin kuin kirjoissakin. Toisaalta tö tasolle on usein hankala päästä ja siksi usein Luna on juuri se hahmo, joka kökköistää muuten hyvää ficciä. Juuri Lunan vuoksi en tämän ihmeellisempää lähtenyt kyhäämään (Potter ei ole itselleni kovin tärkeä fandom ja kinosti vähän liikaa alkaa käydä läpi Lunan sielunelämää ja canoneita kirjoista, ts. kinostaa tuntea fandomia kyllin tehokkaasti). Ajattelin mysteryllä maustetun romancen olevan aidan tarpeeksi korkeista kohdista matalimmalta ylittävä genre ja tässä tämä. Oli outoa kirjoittaa vaihteeksi jotain hyvän tuulista Mukavaa että onnistuin.

[Celeporn]

Tykkäsin kullasta ja kuparista, niiden toistuminen toimi kivasti; muutenkin kehän sulkeminen alussa mainittujen elementtien toistamisella lopussa yleensä vetoaa muhun, ja tässä toi värien nostaminen esiin oli mukava yksityiskohta. Loivat tähän kokonaisuutena sellaisen kullan ja kuparin sipaiseman fiiliksen.

Vähän mua ehkä alkoi tökkiä tässä kuvan silkoisuus. Femme-ficeissä törmää liiankin usein siihen, että kaikki on siroa ja kaunista, ja olisin ehkä kaivannut tähän vähän lisää särmää. Jotain suurempaa säröä kauneuteen. Toisaalta kyseessä kuitenkin oli rakkaudenjuhlistus, joten idealistointi on kyllä selitettävissä, ja näin lyhyessä tekstissä muutenkin tunnelman kuvailu lienee keskeisempää.

Kelpo ajanvietettä. Lunan mielenmaisema oli maalattu minun makuuni varsin pätevästi. Kiitoksia.