Off-topic

[Lizlego]

Se Wednesdayn näyttelijä on se, jonka mä parhaiten niistä leffoista muistan!  Aivan paras, joten mä ainakin ottaisin kehuna!

[zilah]

Kyllä nyt on niin onnellinen olo, etten tiedä miten päin olisin. 

Ihanainen ukkokultani ratkaisi koneongelmani kertaheitolla. Ykskaks yllättäen hän oli marssinut huoltoliikkeeseen, jossa koneeni on lojunut Huhtikuun puolestavälistä lähtien. Minä kun yritin soittaa ko. puljuun, niin aina sain vain toinen toistaan epämääräisempiä vastauksia, eikä mitään tietoa siitä milloin kone on kunnossa. Jos siis siitä ylipäänsä kuntoon saisi. Neuvottelu oli tiukka, mutta päättyi siihen, että sain kokonaan uuden koneen. Ja korvauksena viivytyksestä vielä reilu alennus sen hinnasta.

Kone saapuu huomenna, ja parisen päivää menee varmaan viritellessä sitä käyttökuntoon.  Voi viikonloppu, tule jo! 


zilah

[Lizlego]

Ihan asiaa, zilah! Hyvä että miehesi meni itse liikkeeseen kovistelemaan. Sillä taitaa saada parhaimman tuloksen kuin puhelimessa, ja asiaa auttaa sekin, jos tietää, mistä puhuu. 



Mulla on täällä aivan päinvastaiset tunnelmat, kun 16-vuotias kisulimme on mennyt niin huonoon kuntoon, että se lopetetaan tänään. Mä tuijotaan vaan kelloa ja aina vähän väliä tulee kauhea suru ja itkunpuuska, kun tajuaa, että se on nyt totta. Ihan kuin yksi perheenjäsen olisi kohta poissa. Aivan kamalaa, vaikka mä olen tehnyt jo vuosia surutyötä tuonkin asian edestä, koska tiedän, etteivät kissat elä ikuisesti. Ei se auttanut yhtään luopumista eikä auta järjellä selittäminenkään, että parempi näin.

Ja harmittaa ehkä eniten se, että en ole äitini ja muiden puheista huolimatta kunnolla tajunnut, miten tosi oli kyseessä vaan kuvittelin, että tässä olisi vielä enemmän aikaa ja että mä kerkiäisin kotiin vielä antamaan pusuja hyvästiksi ja ehkä olemaan mukana lopettamisessa, mutta sepä menikin vajaassa parissa viikossa hyväkuntoisesta niin kärsivään, että tänään tulee kuolema. 

[zilah]

Voi miten ikävää kuulla, Liz. Luopuminen on aina vaikeaa, vaikka eläin olisi jo vanha. Muistan yhä, miten surin omia koiriani kun ne piti lopettaa kolmen viikon välein neljä vuotta sitten.  Loppu tuli samalla tavalla kuin sinun kissallesikin, yhtenä päivänä vain voimat loppuivat ja se oli sitten siinä. Ei voinut enää tehdä muuta kuin antaa tuskattoman lopun.  Kipeää se tekee varmasti ja vaikka aika auttaa, niin kaipaus ei koskaan katoa kokonaan.

Koeta jaksaa. *haliruttaa*


zilah

[Fiorella]

Kurja juttu, Liz. Lemmikistä luopuminen on aina niin surullista.

Minunkin koirani kuoli aikanaan niin, että en ollut itse paikalla, mutta tapaturmaisesti. Tunsin kauheaa syyllisyyttä siitä, että viimeisen kerran kun näin sen elossa, en mennyt sen luo kun oli joku muu kiire siinä päällimmäisenä ja huikkasin sille vain, että tulen kohta silittämään. Sitten en sitä enää ikinä voinutkaan silittää uudelleen.  :'(

Siitä meni jonkin aikaa, melkein vuosi varmaan, niin näin unta että Piki juoksi jalkoihini pyörimään, ja minä vain silitin ja silitin sitä sydän yhtä aikaa onnea ja surua tulvillaan, koska tiesin siinä unessa näkeväni vain unta, mutta pörhöinen turkki ja korvien silopehmeys tuntui silti sormissa ihan samalta kuin ennen, ihan aidolta. Monta kertaa olen sen jälkeen miettinyt onnellisena, miten ihana oli kun se tuli vielä kerran takaisin luokseni, että sain silittää, kun lupasin.

[Lizlego]

Joo, eihän se muu auta kuin jatkaa elämää, mutta kyllä se haikealta tuntuu kun mieleen tulee kaikki ne asiat, joita ei enää näe. Ei kuule tuttua ääntä ja niin poispäin.  :'(

[Storithiana]

Hmmh, mä en ole taas täällä kauhean aktiivinen ollut, mitä nyt käynyt tsekkaamassa ettei täällä ole mitään maatamullistavaa käynyt. IRL vähän ollut vitutus päällä, mä olen saanut pienehköstä asiasta tehtyä elämää suuremman ongelman ittelleni... Mutta nyt kun on loma, niin jospa mä yrittäisin uudelleenaktivoitua

[Sarelon]

No nyt mua vituttaa. Mä haluaisin niin nähdä Coralinen, mutta ei se ilmeisesti ole tulossa Vaasaan ollenkaan. Onhan tämä aika perseestä, että kaikki Sinkkuelämät ja vastaavat sekä puolivillaiset jenkkikomediat pyörivät täällä viikkotolkulla, mutta ei vahingossakaan mikään mitä voisi katsoakin.

[zilah]

Pakko murista yhdestä asiasta.

Jos te ihanat, rakkaat kanssaficcarini tahdotte saada kommentteja teksteillenne, niin ettekö voisi olla niin kilttejä itsekin, että kommentoisitte muiden tekeleitä?

Nyt en puhu itsestäni. Tiedän varsin hyvin, että harvat lukevat kirjoittamaani fandomia, eikä siinä mitään pahaa ole. Jokaisella on omat kiinnostuksen kohteensa, eikö niin?

Tällä purkauksellani tarkoitan niitä, jotka kirjautuvat tänne foorumille  ja lykkäävät tekstinsä näkyville, mutta eivät osallistu mihinkään muuhun keskusteluun millään tavoin.  Ei ole kyse siitäkään, että kaikkien, jotka ficcinsä tänne postaavat, pitäisi kommentoida kaikkia mahdollisia tekeleitä. Minusta vain olisi kaikkien etu, että yrittäisimme yhdessä tehdä tästä paikasta mukavan kaikille. Siihen kuuluisi vaikkapa se, että esittelee itsensä, kun tänne saapuu. Täällä on topic ihan sitä varten.

Jos on aikaa postata ficcinsä tänne, luulisi silloin olevan aikaa kertoa kuka on ja niin pois päin.

Monet ovat niin tehneetkin, suurin osa jopa.  Mutta aika itsekästä minusta vaatia kommentteja omille teksteilleen, jos itse on postannut tänne foorumille vain sen verran, että ne omat ficit ovat paikallaan.


 



zilah

[Fiorella]

Aiheesta puhut, Zilah. Tosin itse olen paras sanomaan, kun olen ollut niin kiireinen etten ole kerinnyt mitään tekemään, kirjoittamaan saati juuri lukemaankaan. Parannan toivon mukaan tapani tässä kesän mittaan... (Nytkin rupesin miettimään, milloinhan viimeksi kunnolla edes kirjauduin sisään tänne foorumille... auts.)

Ihan hyvä herätellä tännekin elämää. Yritetään parantaa.

[DWW]

zilah: Kun ensimmäisen kerran kirjauduin Finiin, postasin ihan ensimmäisenä ficin sinne. Sain siihen kaksi-kolme kommenttia, ja vasta sen jälkeen uskalsin tulla muutenkin pyörimään sinne. En tiedä, olisinko ilman niitä paria hassua kommenttia jäänyt. En tiedä, miksi se oli niin tärkeää - jonkinlainen kokemus siitä, että on hyväksytty? Olin ujo.

En sano, että kaikki ensimmäisenä vain tarinan postaavat olisivat kaltaisiani surkimuksia, mutta on sekin eräs vaihtoehto.

[zilah]

No ei ujoudessa ole mitään pahaa. Ja enkä missään nimessä tarkoittanut, etteikö ficciään saisi postata ensin ja vasta myöhemmin tulla tänne offtopiciin. Ei siinä ole mitään väärää minun mielestäni.

Nyt tarkoitin vain sitä, että jos Ficcari X postaa ficcinsä tänne, mutta ei vaivaudu kommentoimaan kenenkään muun tekeleitä, itsensä esittelemisestä puhumattakaan, niin on aika itsekästä vaatia omaan ficciinsä kommentteja. Tällaista on tosiaan tapahtunut, ja se sai minut ärsyyntymään. Jos on pokkaa vaatia kommentteja, silloin pitäisi olla myös valmis tarjoamaan vastakaikua kanssaficcareilleen. Tämä on kuitenkin vain minun mielipiteeni, ei mikään yleinen sääntö tai totuus tällä foorumilla.

Et ole surkimus, Dww.  Suurin osa aloittelijoista on yhtä ujoja kuin sinäkin. Voi ehkä olla vaikea uskoa, mutta minäkin olin sellainen joskus. Nyttemmin tosin en vaivaudu peittelemään oikeaa persoonaani. Suorasanainen olen niin IRL kuin netissä.


zilah

[Adrianne]

... johon kalikka kalahtaa.

En tiedä, miksi se oli niin tärkeää - jonkinlainen kokemus siitä, että on hyväksytty? Olin ujo.

Minulle kävi Finissä juuri täysin samalla tavalla. Tosin luin siellä ennen rekisteröitymistä varmaan kuukauden, ja kommentoin muiden ficceihin melkein heti rekisteröitymisen jälkeen, mutta jotenkin tunsin olevani vain jotenkin epämääräisesti kaiken ulkopuolella, varsinkin kun sitä ensimmäistä julkaisemaani lauluparodiaa ei kai viikkoon tai pariin kommentoinut kukaan. Ja sitten kun siellä oli se yksi kommentti, tunsin yhtäkkiä syvää yhteenkuuluvuutta koko Finiä kohtaan ja niin päin pois (tosin hetkellistä, en tosiaan ole siitä lähtien koko aikaa leimautunut finiläiseksi enemmän kuin vaikka suomalaiseksi tai ihmiseksi ). Tavallaan kai täysin naurettavaa, mutta niin vain tapahtui.

Onnistuin kyllä täksi kesäksi saamaan parhaan kesätyöpaikan ikinä. Kunnan kautta kouluun talonmiehen apulaiseksi, kolme viikkoa ja kahdeksan tuntia päivä (virallisesti tosin neljäviikkoa ät kuusi tuntia). Ja tänäänkin pääsin yhdeltätoista. Työt tosin alkavat seitsemältä, että kyllähän siitä puolet työajasta tuli paikalla oltua...

[DWW]

zilah, en ihan vakavissani itseäni haukkunut. Olen kyllä aivan samaa mieltä, että tarinoita postailevan on suotavaa kommentoida myös muiden tekstejä. Jos kaikki postaavat vain omia tekstejään (kommenttien toivossa), mutta eivät vaivaudu kommentoimaan muiden tekstejä, on tämäntyyppisten sivustojen tulevaisuus aika hataralla pohjalla... Viime kädessä niin toimivat ihmiset ampuvat itseän jalkaan.

Adrianne, ymmärrän varsin hyvin tuon ulkopuolisuus/yhteenkuuluvuus-tunteen. Komenttien voima on kumma.

[Lizlego]

Kääk! Pakko avautua, kun kerran Finistä luin Yleistopicista uutisen Michael Jacksonin kuolemasta!  Oli sitten pakko vilkaista muitakin nettisivuja ja niinhän noilla näyttää lukevan, että Michael Jackson on kuollut. En olisi oikeastaan uskonut, että se olisi vaikuttanut ihan näin voimakkaasti, koska en ole mikään ykkösfani koskaan ollut, mutta jotenkin se onnistui tulemaan puun takaa, vaikka mä olen veikkaillut, ettei se eläisi kovin vanhaksi. Siitä huolimatta....  Michael Jackson on ollut mysteerinen henkilö eikä mysteeriä ole vähentänyt hänen mielenkiintoiset kasvonsa, jotka ovat kokeneet muutoksia vuosien mittaan tai hänen mielenkiintoinen persoonallisuutensa ja pedofiliasyytökset, jotka voivat olla rahastusyrityksiä tai sitten eivät ole. Nyt on yksi mysteeri vähemmän, ellei aleta pohtimaan mahdollista lavastusta. Elääkö Jackson ikuisesti niin kuin Elvis? 

Asiaan liittyen, rakastan edelleen Thrillerin videota.