Rowlingin uusin

[Beelsebutt]

Pistin ihan uuden aiheen pystyyn. Itselleni Potterit on edelleen tärkeitä ja haluisin päästä lukemaan ton Rowlingin uusimman... Mut en löydä sitä!

Opastakaa wanhusta


Jaamitä? No:

http://yle.fi/uutiset/harry_potter_palaa_seitseman_vuoden_tauon_jalkeen/7344597




Keskustelua myös "ficistä" voi lataa tähän topaaan!

[Beelsebutt]

Hehe, Jolle pelastaa aina

Linkki.

Hauska tarkempaa analysointia kun oon koneella (enkä kännyllä)!

[Celeporn]

Idle gossip suggests that she and her husband both enjoy a little more Ogden’s Old Firewhisky than most of us would expect from custodians of our children, but no doubt we all wish her the best of luck with her application.

Hah <3

Mutta siis äh, en muuten oikein tykännyt. Mä olen jo ammoisista ajoista asti ollut sitä mieltä, että Rowlingin pitäisi nyt jo pitää päänsä kiinni Pottereista, koska näitä kaikenmaailman haastatteluja ja Pottermoreja on ihan liikaa. Pari-kolme uusia paljastuksia sisältävää haastattelua silloin viimeisen kirjan jälkeen oli ihan ok, mutta sen jälkeen olen oikeastaan aina vain nähnyt punaista kuullessani, että Row on taas jotain kertonut.

Potterit on edelleen mulle hurjan tärkeitä, askaroinhan mä ko. fandomin parissa ficci-kentällä vieläkin suuren tunteenpalon siivittämänä, mutta... äh... Toisaalta voin kyllä aina helposti jättää vaan kaikki Rowlingin hölinät lukematta  Se satukirja oli kyllä minusta kiva, sain sen joululahjaksikin silloiselta avokilta, ja jotain vastaavia opuksia koskien nimenomaan sitä velhomaailmaa ottaisin kyllä vastaan ihan mielelläni -- siis jatkoa Ihmeotuksille ja Huispaus kautta aikojen -linjalla. Sen sijaan en halua kuulla kirjailijan visioita niistä hahmoista enää yhtään; prkl jos et sitä sinne kirjaan jo kirjoittanut, niin nyt on myöhäistä. Mua ärsyttää se, ettei yleisön ns. "anneta" vieläkään vaan rauhassa lukea ja muodostaa omia mielipiteitään, vaan kirjailijan näkemystä tuputetaan jatkuvasti.

Yksi kaverini ilmaisi heti vikan kirjan ilmestyttyä suunnattoman pettymyksensä sen suhteen, että epilogi oli sellaista käsittämätöntä huttua eikä Rita Luodikon "missä he ovat nyt" -henkinen artikkeli... Noh, tajusi nyt sitten Row itsekin viimein, mikä moka oli käynyt  Sinänsä tää olisi ollut musta paljon passelimpi epilogiksi, vaikka lopulta toi nyt oli mun silmissä vaan samaa shaibaa eri tavoin esitettynä; keskiössä on joko penskojen nimeäminen tai sitten se, että kukas nyt menikään naimisiin kenenkin kanssa >_<

Vittu, pistipä ihan vihaksi  Aluksi olin vain vähän ärtynyt, mutta tämän vuodatuksen kirjoitettuani kyrpii jo ihan oikeasti.

[Lizlego]

Mä taas olen sitä mieltä, että kirjailijalla on vähintään yhtä suuri oikeus jumittua Potter-fandomiin ja kirjoitella ficcejä tai sitten antaa haastatteluja siihen liittyen enkä ymmärrä miten siitä voi ärsyyntyä, varsinkin jos itse kerran edelleen ficcaa Pottereista. Väärinhän se on, jos pitää itse itsellään Pottereita leikkikenttänä, mutta kieltää kirjailijalta itseltään saman asian ja vaatii vieläpä pitämään suunsa kiinni. Mun mielestä tuollaisessa juuri ficcarit sitten taas menevät metsään, kun alkavatkin pitää sitä pelkästään omana leikkikenttänään ja dissaavat kirjailijaa siitä, että tämä on yhä kiinni omassa luomuksessaan. Musta saa ehdottomasti olla. Ei siitä voi kirjailijaa sulkea pois.Ei pidä ruveta ahneeksi. Mä en ole seurannut Pottermoreja enkä sinällään ole kiinnostunut lukemaan mitä Rowling haastatteluissa sanoo, mutta voin kuvitella, että jos olisin itse sen maailman luonut, mulla olisi hirveä määrä visioita siitä, mitä olisi tapahtunut ja puhuisin niistä, kun en jaksaisi luultavasti kuitenkaan kirjoittaa niistä. Musta siis pitäisi antaa Rowlingin puhua niistä vaikka maailman tappiin asti. Eipä ficcareiden tarvi niitä käyttää tai huomioida, mutta että pitäisi vaan olla hiljaa? En todellakaan ole sitä mieltä.

Musta toi oli ihan viihdyttävää luettavaa. Lyhyessä pätkässä paljon vihjauksia kaikenlaiseen.

[Beelsebutt]

Joo mä kans otin ton lähinnä positiivisena juttuna mut oonkin sitä kastia, joka vois lukea vaikka kuinka paljon uutta matskua, jos se on hyvin kirjoitettua XD ja onhan siinä oma viehätyksensä, kun se tulee Rowlingilta eikä perusficcarilta

Oisin tavallaan toivonut ihan kerronnallista juttua, kuten se Siriuksen ja Jamesin moottoripyöräily sillon joskus, mut toisaalta Ritan äänellä "puhuessa" pystyy katsomaan ihan eri kantilta asioita. Ja lipsauttelemaan paljon sellaista, mitä Harry ei näkisi Näin ollen Charlezin gay-status saa vahvistusta, ainakin mun päässäni, ja naureskelen partaani, kun mun Rarry-ficci "Sinä niitä aiheutat!" osui niin oikeaan — siinähän Harrylta löytyi harmaita hiuksia ja Ronilta pälvikaljun alku x)

Mut mitvit, Ginny toimittajana? Ja Neville/Hannah kupittelee?

Yksi mielenkiintoisimpia kohtia imho oli toi heitto Ronista, miten sillä viiraa päässä. Miten se menikään:

...man who has admitted that the destruction of He Who Could Not Be Named’s Horcruxes ‘took its toll’ on him? He shows no obvious signs of mental illness from a distance, but the public is not allowed close enough to make a proper assessment.

Mitähän toi "took its toll" pitää sisällään? Ficcarivaistojani kihelmöi

[Celeporn]

^ Haha, tuo on kyllä kaikki ihan totta! 
Tarjosi hyvän kimmokkeen avata vähän itsellenikin, että mikä siinä nyt sitten niin paljon oikein vituttaa -- onhan tässä aivan satavarmasti taustalla vähän sellaista pentumaista reviiritietoista "ahaa, no tämäkään ei voi sitten olla niin kuin minä olin sen ajatellut" -fiilistä, vaikken sitä kunnolla itsellenikään tunnusta, mutta ei kai nyt sentään vain sitä...

Ja ihan ensimmäiseksi osaan nimetä vitutuksen aiheeksi ajatuksen kirjasarjan tietynlaisesta keskeneräisyydestä. Ensin niitä kirjoja odotteli pitkään, ja aina yhden luettuaan oli nälkä sitä seuraavaa vartoessa. Kun sitten sen viimeisen sai loppuun, sitä sulki kirjan kannen, pisti silmät kiinni ja huokaisi. Nyt se on viimein paketissa. Tässä se oli. MUTTA EI. Uutta tavaraa on tullutkin sen jälkeen suuria määriä. Minua huijattiin, ei se ollutkaan kaikki siinä. Itselleni on jäänyt kaikesta tästä lisämateriaalista sellainen ärsyttävän neuvoton olo.

Osittain vitutukseen vaikuttaa myös tietysti hyvin kypsästi se, ettei sitä tarjota sellaisessa muodossa kuin minä haluaisin. Jos Rowingilta tulisi uusi kirja Pottereista, varmasti sen lukisin. Mutta kun matsku onkin jotain samperin nettipeliä ja pientä haastattelunsilppua siellä täällä, niin argh...

Yksi suuri ärsytys tässä on myös se, että olisin ns. odottanut Rowlingilta enemmän. HP on (kaikesta napinastani huolimatta) hieno teos ja pahuksen viihdyttävä tarina, enkä ikimaailmassa osaisi sellaista itse keksiä tai kirjoittaa. Sen jälkeen on tosi antiklimaattista saada kirjailijalta vain tällaisia randomeita pikkumurusia; vähän pohdintaa siellä, hieman lisää tuolla, ja sitten pieni ficinpätkänen. Kun kaiken sen mielettömän settingin jälkeen itse kirjailijalta irtoaa vain irrallista ficci-huttua, olen kyllä avoimesti pettynyt; olkoon sitten idolisointia, ihan sama, mutta samperi voin lukea tällaista yhden jos toisenkin tavallisen talluaisen kirjoittamana. Tiedän, että Rowlingilta luonnistuisi jokin paljon hienompikin. Saisinko kokonaista romaania tai edes novellikokoelmaa, jos ei kerran voi tätä maailmaa jättää, pliis jotain oikeaa juonta eikä vain tunnelmakuvauksia sekä lätinää hahmoista...

Sit tälleen lopuksi vielä ilmaisen vastenmielisyyteni sen suhteen, että kaikki menee naimisiin ja melkein kaikki lisääntyykin (ja ne jotka ei kai lisäännyt, työskentelee sit kuitenkin lasten parissa). Koska se kuuluu onnelliseen loppuun. Tietenkään se ei oikeasti tarkoita sitä, että kaikilla menisi koko ajan saatanan hyvin, mutta mua oksettaa tää avioperheen "luonnollisuus" ja kuuluminen hyvään elämään... Mutta tämä on jo oikeastaan ihan eri juttu.


// Bbuttis ehti väliin.

[Nappeli]

Yksi suuri ärsytys tässä on myös se, että olisin ns. odottanut Rowlingilta enemmän. HP on (kaikesta napinastani huolimatta) hieno teos ja pahuksen viihdyttävä tarina, enkä ikimaailmassa osaisi sellaista itse keksiä tai kirjoittaa. Sen jälkeen on tosi antiklimaattista saada kirjailijalta vain tällaisia randomeita pikkumurusia; vähän pohdintaa siellä, hieman lisää tuolla, ja sitten pieni ficinpätkänen. Kun kaiken sen mielettömän settingin jälkeen itse kirjailijalta irtoaa vain irrallista ficci-huttua, olen kyllä avoimesti pettynyt; olkoon sitten idolisointia, ihan sama, mutta samperi voin lukea tällaista yhden jos toisenkin tavallisen talluaisen kirjoittamana. Tiedän, että Rowlingilta luonnistuisi jokin paljon hienompikin. Saisinko kokonaista romaania tai edes novellikokoelmaa, jos ei kerran voi tätä maailmaa jättää, pliis jotain oikeaa juonta eikä vain tunnelmakuvauksia sekä lätinää hahmoista...

Mua ei ärsytä ollenkaan Rowlingin avautumiset, mutta juuri tämä! Itse voisin lukea vaikka maailman tappiin asti Potter-saagaa, jos se jatkuisi jonkunlaisena tarinallisena kirjasarjana. Musta tuntuu, että on vain kiusantekoa väläytellä pieniä tunnelmapaloja sieltä täältä. Kirjoittaisi nyt perhana kunnon romaanin, tai vaikka sen novellikokoelman Potter-versumista! Jotain johon voisi uppoutua ihan kunnolla! Oikeastaan ihan sama olisiko tarina/tarinat ennen vai jälkeen varsinaisen Potter-sarjan tapahtumien, kunhan siinä olisi se tarina.

Sinällään kyllä tykkäsin tuostakin pätkästä, mutta kun se ei ole tarpeeksi.

Sit tälleen lopuksi vielä ilmaisen vastenmielisyyteni sen suhteen, että kaikki menee naimisiin ja melkein kaikki lisääntyykin (ja ne jotka ei kai lisäännyt, työskentelee sit kuitenkin lasten parissa). Koska se kuuluu onnelliseen loppuun. Tietenkään se ei oikeasti tarkoita sitä, että kaikilla menisi koko ajan saatanan hyvin, mutta mua oksettaa tää avioperheen "luonnollisuus" ja kuuluminen hyvään elämään... Mutta tämä on jo oikeastaan ihan eri juttu.

Olihan siellä Charlie!
Mutta joo, jaan kyllä osittain saman ärtymyksen. Musta tuossa haiskahtaa kirjailijan oma mieltymys saada hahmoilleen onnellinen loppu. Pitäisi ottaa selvää kuinka moni oikeasti jää naimattomaksi ihan tilastollisesti, tai vaikkei jäisikään, niin on sitä ainakin vielä tuossa iässä. Jotenkin tuosta haiskahtaa joka tapauksessa kovin vahva normatiivisuus... ja jos lisäännytäänkin, niin missä yh-äidit?
No, tuo on mulla lähinnä sellainen yleismaailmallinen ärtymyksen aihe, joka ei juuri koskaan nykyään enää nouse häiritsemään mun lukukokemuksia. Siihen on jo niin tottunut, kun kyseiseen maailmankatsomukseen törmää ihan koko ajan.

//LOL, en siis tarkoita, että kirjailijan pitäisi ottaa selvää mistään naimis-tilastoista, vaan olisi mielenkiintoista itse ottaa selvää ja verrata sitä kirjallisuudessa yleisesti esiintyviin määriin. Siis vähän niin kuin tarkistaa onko oma empiirinen kokemus vääristynyt, vai onko kirjoissa esiintyvä todellisuus vääristynyt.

[Lizlego]

No mutta mitä ärtymisen aihetta siinäkään kenelläkään oikeasti on, jos kirjailija puhuu eikä kirjoita? Itsehän te voitte kirjoittaa niitä ficcejä ja toisaalta keneltä se on pois, jos hän toivoo hahmoilleen onnellisia loppuja eikä tarkista realistisesti kuinka monen avioliitto nyt oikeasti päättyy onnellisesti? Tai ylipäätään en tajua, mitä väliä sillä, jos kirjailija itse on miten normatiivinen tahansa? Maailma on hänen luomansa ja hän voi siitä puhua ja ficcarit voi sitten kirjoittaa omansa. Siis musta tuo kaikki kuulostaa ihan pelkältä mielensäpahoittamiselta, kun ihminen nyt ei satu muuten olemaan täydellisesti sellainen kuin itse on. Jos Rowlingin onnellinen maailma sitten onkin sellainen, että siellä ei ole yh-äitejä, niin entäs sitten?

Jessus, teille pitää kyllä kirjoittaa joku kirja, jotta voi sitten pahoittaa teidän mieltä vääränlaisilla avautumisilla ja kiusanteoilla, jotka myös tunnelmapaloiksi kutsutaan. Ja ihan taatusti se kirja jää keskeneräiseksi. Valitettavasti vaan en usko pystyväni siihen tai sellaiseen suoritukseen, että teos jäisi elämään, mutta noi avautumiset kyllä motivoisi yrittämään...

[Celeporn]

No mutta mitä ärtymisen aihetta siinäkään kenelläkään oikeasti on

Eihän siinä olekaan, mutta itse olen sitä uunoa koulukuntaa, että mitä rakkaammasta asiasta on kyse, sitä voimakkaampi tunnereaktio siihen liittyvistä asioista tulee  Ja onhan minulla toki yhtäläinen oikeus pahoittaa mieleni ja ärtyä kirjailijan tekeleistä kuin muilla nauttia niistä 

Itse myös koen avio&perhe-elämän kuvauksen jotenkin Sinä Parhaimpana Onnellisena Loppuna ikävänä ilmiönä, koska se pönkittää kulttuurissa ja mediassa vallitsevaa käsitystä siitä, että se olisi jotenkin se kaikkein tavoiteltavin elämisen ja olemisen muoto. Tai että kaikki automaattisesti haluaisivat sitä, ja se, joka ei sitä saa/halua/whatever, on jotenkin kummallinen tai epäonnistunut tai huono-onninen.

[Nappeli]

Mulle Rowling siis EI aiheuta ärtymystä, mutta haluaminen on piinaa, jos halua ei saa täysin tyydytettyä.

[Celeporn]

Minussa Rowlingin jutustelut herättävät ärtymystä varmasti myös sen takia, että aikanaan HP-kirjoja oppi lukemaan spekuloiden; kun seuraavaa opusta piti odotella, sitä tietysti analysoi monet jutut ihan puhki muodostaen kaikenlaisia kysymyksiä ja teorioita. Sellainen kysyminen yksinkertaisesti kuului niistä teoksista nauttimiseen. Silloin kirjailija oli (ymmärrettävistä syistä) varsin niukkasanainen.

Tämä on taas selvästi niitä asioita, missä minun on vaikea sopeutua muutoksiin. Samanlainen juttujen makustelu ei enää tunnu relevantilta, kun yhtäkkiä ihan kaikki onkin avattu kirjailijan haastatteluista. Eihän niitä tietenkään ole mikään pakko lukea, mutta tietynlainen mysteerin fiilis on kyllä harmillisesti kadonnut.

[Lizlego]

Jaa ehkä tässä on sitten se, että mä itse ignoroin niin helposti kirjailijoidenkin tulkinnat, etten tajua, miten se voisi vähentää omaa spekulointia, jos kirjailija sanoo jotakin. Ei se muuta sitä, mitä siellä kirjassa lukee. Ehkä kuitenkin suurin juttu on tuo, ettei muka kirjailija itse saisi enää pyöriä oman teoksensa parissa tai puhua siitä. Sehän on suorastaan törkeää kirjailijan ryöstöä. Ja kaikki tämä vielä sen jälkeen, kun kirjailija on itse tarjonnut ficcareille loistotemmelyskentän. Se tuntuu kiittämättömyyden huipulta. Ensin arvostellaan teos ja ruoditaan ja haukutaan sen yksityiskohdat ja sen perään vielä kirjailijan pitäisi pitää suunsa kiinni. 

[Fiorella]

Minä luin tämän uutisen netistä, mutta jotain kertoo muun kiireen tasosta se, että en ole ennättänyt vieläkään sitä etsimään ja lukemaan. Onko jossain linkkiä, mistä sen saisi helposti luetuksi, tai vinkkiä mistä sen löytäisi nopeasti Pottermoressa? Kävin kurkkaamassa, muttei nopsasti vilkaisemalla löytynyt, ja koko Pottermore on mennyt uuden näköiseksi viime käyntini jälkeen, niin olin siellä muutenkin ihan hukassa...

Yleisesti edellä käytyyn keskusteluun sanoisin, että minusta on mukavaa lukea uusia juttuja, mutta tietyllä tapaa se oma visio ja oma tulkinta varsinaisten kirjojen perusteella on minulle se oikea. Noita lisätietoja lukee vähän niin kuin ficcejä, että niistä ottaa vastaan vain sen, mikä itseä miellyttää.

[Beelsebutt]

Fio, toisessa viestissä on linkki. Kuvan alta alkaa Rowling!Ritan artikkeli

[Fiorella]

Kiitos paljon! Mitenhän oikein onnistuin missaamaan sen...

Olisihan tuo Row voinut vähän pidemminkin kirjoittaa samalla vaivalla... Jotenkin häiritsee tämä kolmikon vanhuuden korostaminen, kuulostavat ennemminkin neli-viisikymppisiltä kuin kolmekymppisiltä ohenevine hiuksineen ja hopeahapsineen. Ritan sivaltavat huomiot ovat tavallaan veikeitä, mutta toisaalta tuntuu jotenkin pakotetulta keksiä jokaisesta jotakin ikävää sanottavaa.

Mutta siinä suhteessa tämä novellinpätkäkin virkisti mieltä HP-saagan suhteen, että tuli mielihalu lukea koko sarja taas kertaalleen uusiksi.