Off-topic #2

[Lizlego]

Tervetuloa takaisin! Mietin just tällä viikolla joku päivä, että mihinhän sä olet hävinnyt. Hyvä tietää, että olet vielä hengissä eikä käynyt mitään pahempaa kuin että joskus on muutakin elämää. Roolipelaaminen kiinnostaisi muakin, mutta kaikki roolipeliharrastajat, jotka tunnen, on jotenkin pelottavan sääntöorjia ja mä tiedän, että mulla menisi sellaiseen hermot.

[Beelsebutt]

mulla menisi sellaiseen hermot.

You betcha!

Tertulemast bäkkiin culliina \o/

[Lavande]

Makin oon miettinyt, etta mita culliinalle kavi. Tervetuloo takasin!

[culliina]

Roolipelaaminen kiinnostaisi muakin, mutta kaikki roolipeliharrastajat, jotka tunnen, on jotenkin pelottavan sääntöorjia ja mä tiedän, että mulla menisi sellaiseen hermot.

Tuo oli uutta. Pöytä- vai livepelaajat? Cossauksessa draama aiheesta "pitääkö puku tehdä itse" on yleinen, mutta roolipelaamisessa en ole törmännyt draamaan. Siinä on niin paljon selvemmät säännöt - säännöistäkö et tykkää? Mutta miten peliä voi pelata ilman sääntöjä ja niiden noudattamista? säännöistä voi tietty tapella ja sitähän tapahtuu

[Celeporn]

Mä ainakin olen larpatessa tykännyt siitä, että tehdään selvät säännöt ja sit kans noudatetaan niitä. Vaikka aina väitetään, ettei larpissa kenenkään ole tarkoitus "voittaa", moinen tavoite kyllä nousee helposti itse kullekin tonne takaraivoon tykyttämään, harva on sen yläpuolella - itsehän kovasti dissaan semmoista meininkiä, mutta pakko se on myöntää, että jos/kun muut lähtee pelaamaan voittaakseen, niin kyllä se taistelutahto nousee meikäläiselläkin, koska perkele. Tiukka säännöissä pitäytyminen varmistaa sitten sen, että nekin, jotka eivät  a) tunne jokaista pelimaailman nippelitietoa, jotka kääntää omaksi edukseen, b) jaksa/halua/uskalla vääntää kuvainnollista kättä maailman tappiin saakka c) keksi jotain hyvää kommervenkkiä tai ole muuten vaan hyviä väittelemään, d) ole pelinjohtajan bestikstiä tai muuta yhtä älytöntä, eivät jää hirveään alakynteen ja joudu vaan tyytymään siihen, mitä näppärämmät ja nokkelammat ja vaikkapa kokeneemmat pelaajat nyt sattuu keksimään.

Sit jos säännöistä lipsutaan kerran, olisi epäreilua muita kohtaan olla lipsumatta niidenkin kohdalla, ja tadaa - tervetuloa villiin länteen, jossa off-game nopeimmat ja filmaattisimmat voi sanella pelin kulun.

[culliina]

Tuota voittamisen tavoittelua en kyllä tajua. Tai noh, riippuu tietysti vähän pelistä, jossain sotapelissä tavoite voi olla voittaa taistelu. Mutta mun mielestäni henkilökohtainen voitto tarkoittaa, että saat täytettyä hahmon tavoitteet aidosti. Tosi outoa, jos jotkut ei sitä tajua, "huonoa" hahmoa, joka häviää taistelut on kanssa kiva pelata, heh.

Nopeet syö hitaat, se on huomattu,mun tekoja tapettiin larpissa, vaikka niiden ei olisi pitänyt pystyä, joillain vaan meni vähän kovaa ja eivät kuunnelleet. Mutta peli oli jo niin lopussa, että en jaksanut vetää showta. Vähän kaivelee edelleen hampaankolossa ihan siksi, että juoni olisi ollut niin täydellisen ihana ja olisin halunnut pelata sitä vielä vähän... mutta ne pilasi sen vouhotuksellaan. Höh, mutta kivaa oli silti eli mitäs siitä. ja tuo pelinjohtajajuttu kuulostaa todelta. Itse en kyllä ole vielä joutunut tyhmän johtajan pöytään, joten kokemuksia ei ole. Joku mukava ja kiva, mutta puuduttavan puhelias täti selitti mulle viime Ropeconissa yöllä DD:istä ja paasasi (suloisen) tunteella uusimman version typeryydestä. Olisiko numero 4? Siinä kuulemma jätetään paljon GM:n päätettäväksi ja siksi kolmonen on parempi. Nauratti koko keskustelu, sanoin monta kertaa etten tajua mitään mitä se puhuu, yritin koko ajan vaihtaa aihetta ja loputa sanoin meneväni nukkumaan, mutta se tuli perässä ja istui sängyn viereen höpöttämään peleistä  taisin olla liian kiltti, kun en vaan heittänyt sitä omaan huoneeseensa. Mutta se oli niin mukava, etten tahtonut olla ilkeä.

[Celeporn]

Tuota voittamisen tavoittelua en kyllä tajua. Tai noh, riippuu tietysti vähän pelistä, jossain sotapelissä tavoite voi olla voittaa taistelu. Mutta mun mielestäni henkilökohtainen voitto tarkoittaa, että saat täytettyä hahmon tavoitteet aidosti. Tosi outoa, jos jotkut ei sitä tajua, "huonoa" hahmoa, joka häviää taistelut on kanssa kiva pelata, heh.

Siis se kuulostaa tälleen ajatustasolla helposti oudolta, mutta esim. larppikampanjassa, joka on jatkunut jo pitkään, sitä on käyttänyt tunti/päivä/viikkotolkulla aikaa siihen hahmoon eläytymiseen, ja silloin ne hahmon tavoitteetkin näyttäytyy pelaajalle vähän eri kulmassa. Hahmon henk.koht. tavoite tuskin on olla luuseri, toki jokainen hahmokin haluaa saada omat asiansa selvitettyä, ja sen vuoksi voi olla vaikeakin niellä sitä, ettei oma hahmo voi aina voittaa ja saada kaikkea mitä haluaa, vaikka olisi kuinka hienot suunnitelmat tehnyt. Ja jos nyt pelin aikana jonkun hahmon hienot saavutukset yhtäkkiä mitätöidään, totta kai se sitä hahmoa vituttaa ihan suunnattomasti - ja sitä kautta myös pelaajaa 

[Lizlego]

Tarkoitin pöytäroolipeliä. Pari kertaa olen miettinyt eri porukoilla siihen ryhtymistä ja aina se on kuollut jo sääntöihin ja säännönmukaisuuksiin, kuulostanut siis tukahduttavalta jo ennen alkua.  Larpeissa en ole mihinkään sääntöihin edes törmännyt. Kai niitä sääntöjä on pelkästään pro larppaajien peleissä, kun olen niiltä tai niiden merkitykseltä hyvin säästynyt. Itse en kyllä voi kuvitellakaan pelaavani voittaakseni. 

[zilah]

Tarkoitatko niitä samanlaisia, mitä muinaisessa Syntisten Parasiiteissa joskus oli? Kuolariorgioita ja mikä se toinen oli?

Kai sitä sellaista toimintaa tännekin voisi viritellä. Itsekin olisin kiinnostunut, mutta en minä mihinkään pro-roolipeleihin uskaltaudu.


zilah

[Lizlego]

Ei, kun tarkoitin niitä roolipelejä, missä heitetään noppaa kaikista mahdollisista tapahtumista.

[culliina]

Noppapelien lisäksihän on kaikkia tosi kivoja muitakin pöytäroolipelejä, onhan kirjojakin erilaisia Sain jonkin aikaa sitten kutsun pelaamaan norjalaisia pöytiksiä ja heh, kivoja oli, suosittelen lämpimästi kokeilemaan! Ei ollut noppaa eikä pelinjohtajaa. Ehdittiin pelata kahta sinä iltana, toisen nimi oli Valaan vatsassa ja toisen It wasn't me. Molemmat oli sinänsä lyhyitä pelejä, että hahmo kestää aina vain yhden pelin ajan, mutta tykkäsin. Pääsee luovuus kukkimaan, se niissä ideana onkin. Saattavat olla kauhu noppa-junanrata-pelejä rakastaville, mutta junanratailijoita nyt nykyään on paljon vähemmän, ne on niin viime vuosisataa

Sain juuri käsiini uuden pelin, Myrskyn sankarit - suurkuninkaan miekka. Lukeminen kesken, mutta asetin tavoitteeksi opetella se etu- ja takaperin Traconin kaatajaisiin mennessä ja pelauttaa siellä harjoituskiekka. Tosin en välttämättä ehdi, itseasiassa varsin todennäköisestikään, ja toiseksi ajatus pelauttaa mitään harjoituksena Traconissa, keskellä mestaripelaajia, on vähän kyseenalainen. Mutta on konkareissa sellaistakin porukkaa, jotka lähtee testaamaan ihan vain koska eivät ole peliä ennen pelanneet ja tahtovat antaa rakentavaa palautetta, se olisi upeaa. Puhuin jo itse conissa yhden tyypin kanssa siitä, että peliä saattaa kannattaa rakentaa lisää, jotta sen saa toimimaan huipusti, se kun on varsin rataileva. Mutta maailma vaikuttaa ainakin toistaiseksi kivalta, aarneja ja söpöjä karvaturreja, vähän erilaista perinteistä fantasiaa. Ja Robin Hood on hyvä idea, vaikkakin paljon käytetty. Pitää päästä lukemaan lisää!

[culliina]

Haha, en päässyt pelissä edes loppuun asti saatikka osaa sitä. Mutta jei, nyt on taas aikaa! Tällä viikolla ei todellakaan pystynyt lukemaan mitään viihdyttävää, mutta nyt sain elämän takaisin!

On ollut ihan älyttömän raskaat kolme viikkoa, mutta nyt se on ohi, jes! Oli jo eilen niin ihanan kevyt olo, sain ihan oikeasti tehdä mitä haluan eikä ole pakkopuurtamista eikä kiire mihinkään eikä edes tyhmiä aikatauluja. Tänään Traconin kaatajaiset (jee, päästään laivailemaan!), pääsee saunaan ja uimaan, kivaa! Ei sitä noiden viikkojen aikana niin pahana pitänyt, ihan siedettävää kun tiesi sen kumminkin loppuvan ja pahoina hetkinä pystyi laskemaan päiviä takaperin ja miettimään Pikku poneja. Mutta nyt on niin ihanaa, whee!

[Beelsebutt]

Alan nyt muistaa paloja sunnuntaista, oon muutenkin ollut lääketokkurassa jo niin pitkään, että tuntuu, että olisin pompannut viime viikon yli elämässäni. Noniin. Näin pitkästä aikaa sukulaista, jonka kanssa vietettiin paljon aikaa yhdessä kun oltiin pentuja. Juteltiin siinä ummet ja lammet ja kyseltiin että miten menee, tai lähinnä hän kyseli koska mä oon huono tällaisissa    sitten kun on just puitu nää "seurusteletko?" kyssärit ihan kaikessa iloisuudessa, hän jopa pahoitteli uteliaisuuttaan, mut kun nähdään aika harvoin niin "pitää ottaa kerralla kiinni menetetty aika" jne. No, sit ton seukkaamisen jälkeen tulee sit että "no tapailetko ketään? miehiä? naisia?".

Myönnän että mun leuka loksahti, koska en tiennyt tulleeni kaapista tälle sukulaiselle mut toisaalta hän saattoi olla silloin kaverina fb:ssä kun siellä kävin muutaman kuukauden olemassa. Silloinhan mä kerroin reilusti seinälläni, että tulin äidille kaapista (asia, joka oli pullonkaulana koko tässä ulostautumisprojektissa, koska en halunnut, että äiti kuulisi keneltäkään muulta kuin minulta).

Noh, saatoin ehkä pari sek olla lasittunein katsein mut lopulta suht normisti vastasin että onhan sitä aina jotain säätöjä, sekä miehiä että naisia. Tosi coolisti meni tilanne, siis ei ollut yhtään vaivautuneisuutta eikä mitään. Oon vieläkin vähän hämmentynyt, koska tää saattoi olla eka kerta, kun kukaan kysyi multa tolleen aivan kuin se olisi ihan normi asia! Mitä se tietysti onkin, mut oon vähän päävammanen enkä oo vielä tajunnut sitä, kun täällä maalla mä oon kuitenkin... no en varsinaisesti takas kaapissa, mut en mä sitä toitottelekaan enkä tiä tietääkö kukaan täkäläisistä. Veikkaan, että äiti ei ainakaan ole asiasta paljoa huudellut mut sekin on ok, koska kyllä mä tiedän että se tykkää musta yhtä paljon vaikka mulla olis tyttöystävä. Mitä mulla ei siis ole, joten "asia ei ole relevantti".

Ööh. Taidan olla kuumehöyryissä vieläkin. Adminit muokkaa tätä viestiä, jos paljastan liikaa yksityiskohtia, eiksjee?

Krrrh... päikkärit.

[zilah]

Täytyy sanoa, että tämänkertainen syysflunssa on kyllä kamala tauti. Itse flunssa meni ohi vajaassa viikossa, mutta yskä kesti kaksi viikkoa. Silti voinen pitää itseäni onnekkaana, vaikka välillä olikin kaikki vatsa- ja selkälihakset kipeänä yskimisestä. Koulukaverillani murtui yskimisen seurauksena pari kylkiluuta. 


zilah

[rimps]

Mun kaveri on kanssa aikoinaan onnistunut murtamaan kylkiluita yskimällä. Tutulla kävi huonompi tuuri keväällä. Pitkän flunssan aikana sai rintarangan tulehduksen (tai jonkun vastaavan), minkä seurauksena kolme-neljä kuukautta saikulla kun ei pystynyt fyysistä työtä tekemään yhtään ja lopulta työpaikan vaihto, kun se ei parantunut.