Miten voikin mennä tilanteet näin laidasta laitaan ihan hetkessä?
Alkuviikko näytti tosi hyvältä, ja keskiviikkona kävin hakemassa kotiin pitkään haaveillun, aivan ihanan huonekalun. Iloa varjosti kuitenkin se, että koirani oli taas huonossa kunnossa ja ell-reissu odotti torstaina. Siellä sitten kaikki mahdolliset testit, ja arvatkaapa vaan, paljonko lasku oli? Ihan hirveää suoneniskentää!
Ja on tässä sekin, että raskas päätös saattaa olla edessä. Pikkuinen rakkaani on sairastellut suuren osan elämästään, ja keinot alkavat olla lopussa. Jos mitään ei taaskaan löydy, edessä on todennäköisesti lopetuspiikki. Taloudellinen tilanteeni alkaa olla kestämätön ja on eläinrääkkäystä pitää noin sairasta koiraa hengissä, koska eihän sen elimistökään loputtomiin kestä. Ja kun toinen on silti niin iloinen ja perin juurin rakastettava pikku olento! :'(
Väsyttää ja vituttaa.
zilah
//Yksi lohtu murheeseen on se, että sain ladattua uuden photaritrialin koneelle. Nyt on käytössä kuvankäsittelyohjelma ainakin kuukauden. Pääsee ees tekemään riettaita kuvia.