^nuo prosentit kieltämättä on järkyttävät. Mä olen myös huomannut, että kun puhutaan suvaitsevaisuudesta ja siitä, että ei tarvitse olla superlaiha ollakseen nätti, päädytään usein siihen, että todella epäterveellinen ruokavalio on ihan ok. Siis että ihmiset, jotka elävät mäkillä ja ovat siksi ylipainoisia oikeuttavat elämäntapansa sillä, että he eivät ole yhtään huonompia ihmisiä painostaan huolimatta.
Ongelmahan on nimenomaan kahden eri asian yhdistäminen: ei, kenenkään ulkoiset seikat eivät tee hänestä vähemmän/enemmän arvokasta ihmistä, mutta silti ei, ei ole tervettä elää superepäterveellisesti.
En mä silti menisi ketään kieltämäänkään, eläkööt ihmiset miten haluavat. Vaikka tässäkin on rajanveto niin vaikeaa, niin kuin nyt etiikassa yleensäkin. Eihän esimerkiksi pikaruoka hirveän ekologista ole. Silti mä vain haluaisin toivoa, että ihmiset tekisi oma-aloitteisesti kivasti.
Mulla on yks tosi söpö naapuri, joka on vasta muuttanut tänne. Se puhuu ja ymmärtää englantia tosi huonosti, mikä on harmi, mutta eiköhän se siitä opi. Melkein tekisi mieli sanoa sitä ressukaksi, kun on niin ujo ja isosilmäinen ^^ kaipa tämä kommunikaatio-ongelma mustakin johtuu, en ole kovin hyvä puhmaan tosi huonosti puhuvien kanssa - mikä on ehkä ironista, koska enhän minäkään natiivi ole. Mutta toinen puhuu niin hiljaa ja vielä keittiössä, missä on hurisevia ja tiriseviä vehkeitä ympärillä, ja lisäksi mumisee ja puurouttaa kaiken yhteen ja kielioppi kusee munkin korvaan... välillä suorastaan nolottaa kysyä kolmatta kertaa, että niin mitä sanoitkaan. Ja se on tosiaan tosi ujo ja kiusaantuu aina kun niin teen.
