Mä olen seuraillut fanficcipiirejä vuodesta -02 asti, ja musta tuntuu, että "oma outous" on ollut puheenaihe aina. Aina sitä on jaksettu hehkuttaa ja taivastella, revitellä sillä omalla mukamas hirvittävän oudolla ajatuksenjuoksulla... Ehkä se ficcareiden tapa katsoa ja tulkita on johonkin ns. keskivertolukijaan verrattuna hitusen kumma, ei tämä harrastus ihan kaikille sovi (toisaalta mikäpä kaikille sopisikaan?!), mutta on minuakin aina hämmentänyt se, että kun nyt kerran ficcareiden kesken jutellaan, niin mikä ihme sitten on niin outoa... Että eikö monet niistä jutuista ole valtaosalle harrastajista ihan peruskauraa?
Sitä paitsi joskus muutama vuosi sitten luin jonkun artikkelin, jossa kerrottiin pöytälaatikkokirjoittamisen olevan yksi Suomen suosituimmista harrastuksista. Onhan toki mukavaa, jos kokee sellaisia ylitsetursuavan ihania luovuuden puuskia, mutta jos ajattelee vaikka ihan vaan Finissä julkaisevien kirjoittajien määrää, niin eihän se kauhean harvinaista ole
Totuushan tietysti on, että huomiota saa, kun pitää meteliä itsestään -- jos ei muuten, niin ainakin nimi jää mieleen, ja tietysti kun jostakin kovasti kohkataan, sitä ihan mielenkiinnosta menee helposti katsomaan, mistä on kyse. Henk.koht. en kyllä ole koskaan pitänyt oikeastaan yhdenkään tällaisen kovasti itseään mainostaneen ficcarin teksteistä, vaikka kovasti suosittuja ovatkin suuren yleisön keskuudessa. Tiedä sitten, mikä siinä mättää, ehkä mulla on vaan mennyt maku jo valmiiksi siitä egoilusta..? En varsinaisesti odota suuria tällaisten ihmisten tekstejä auki klikatessani, mutta luen kyllä perkeleen kriittisellä silmällä, ja kaikki kankeudet iskee silmään miltei sokeuttavalla voimalla. "Ai tällaisen keskinkertaisen muhjun perusteellako kehtaat väittää itseäsi omaperäiseksi ficci-Jeesukseksi? LOL!!!" Jonkun matalan profiilin ficcarin tuotoksena taas olisin voinut ehkä todeta, että ihan mukavaa ajanvietettähän tämä.
En itse käytä tumblria, mutta olen kuullut mainostamis-meiningin vallitsevan siellä. Tavallaan ymmärrettävää, kun tarjontaa on paljon... vaikka toisaalta kun itse luen ficcini suurelta osin jostain AO3:sta, niin en ihan tajua mainostamisen tarpeellisuutta. Siinä ficit on listattuna, kaikki ihan samanarvoisina, ja minä valitsen lukemiseni alkutietojen perusteella. Otsikko, paritus, summary, ikäraja. Kaikissa samat perustiedot, ihan ne tekstit itsessään, mikä on minusta paljon houkuttelevampaa kuin etukäteen annetut kirjoittajan selostukset. Ficissä sen sijaan voi ihan hyvin olla pitkätkin alkusanat, jos asiaa on, ei minua niiden lukeminen mitenkään ärsytä, silloin kuitenkin ollaan jo siellä itse tekstin äärellä.
Siis jos halutaan ja perustellaan englanniksi kirjoittamista uskottavuudella, pitäisi osata kirjoittaa sitten sitä kieltä uskottavasti. Ei se meinaan juuri uskottavuutta lisää, jos natiivi englanninkielen puhuja puhuu ihan niin kuin olisi ulkomaalainen, koska kirjoittaja itse ei hallitse kieltä tarpeeksi hyvin kirjoittaakseen oikeasti hyvää ja sujuvaa dialogia, joka olisi natiiville uskottavaa.
Voi pyhä pamputus sentään! Mitä enemmän tästä ilmiöstä kuulen, sitä ihmeellisemmältä touhu alkaa kuulostaa. RPF nyt ei lähtökohtaisesti kiinnosta mua juuri lainkaan, ja nyt olen siitä kyllä suorastaan tyytyväinen
Tuosta on kyllä aivan satavarmasti uskottavuus kaukana! Sinänsä olen sitä mieltä, että saahan sitä tietysti kirjoittaa vieraalla kielellä, vaikka menisi kuinka pahasti pieleen, mutta jos tämä paskalla englannilla vääntäminen nostetaan jalustalle ja lytätään suomeksi kirjoittaminen, niin hohhoijaa. En yhtään ihmettele, jos ketutuskertoimet hipovat pilviä.
Mutta hei jos kielten sekoittaminen ärsyttää, niin tervetuloa animanga-fandomeiden ihmeelliseen maailmaan! Parhaassa tapauksessa englanninkielisessä ficissä dialogin muutamat lauseet on kirjoitettu japaniksi jostain täysin käsittämättömästä syystä... AAARRGH.