Off-topic #2

[Celeporn]

^ No huh, tuo on kyllä kieltämättä jo aivan omaa luokkaansa. Lapsuus ja teini-ikä tuli vietettyä kaupungin vuokra-asunnoissa ja aina välillä sattui jotain vähän jäätävämpää, mutta ei se kyllä mitään ihan jokapäiväistä kauraa ollut. Kerran meillä oli kyllä sellainen naapuri, että meno yltyi aika villiksi, silloin rapun ovet pistettiin mäsäksi aika usein ja verijäljet koristi käytävää muutamia kertoja. Mutta se oli tosiaan se yksi tietty naapuri.

Olen törmännyt häiritsevään menoon yksityisill kerran, kaupungin kämpissä jonkin verran, mutta onhan se varmaan tuuristakin kiinni. Tollasta sun kuvaamaa en ole kyllä ikinä nähnyt missään, toi menee jo niin överiksi. Harvemmin pieni elämöinti edes jaksaa haitata.

[malla]

Jep, tää on aika mielenkiintoinen talo. (Tai oikeastaan tässä on 6 isoa kerrostaloa, joissa kaikissa sama meininki.) Mua ei enää häiritse mikään meteli mitä naapurista kuuluu - koiran jatkuva haukunta ja viikonlopun bileet on pientä verrattuna siihen ärtymykseen mikä nousee tosta rapun kunnosta. Muutama kaveri on kieltäytynyt tulemasta meille yksin, pelottaa liikaa noi örveltävät nistit, ja koko Kontulan maine. Tuntuu ihan mahdottomalta löytää ketään asunnonvaihtajaa, kun jo rappukäytävään astuessa näkee niiden ilmeestä että jaa, tämmöinen paikka siis... Tossa ylimmässä kerroksessa asuu pyörätuolissa istuva nainen, joka kertoi että se on hakattu tuossa ihan tän talon nurkilla niin pahasti, että siihen tuoliin joutui, ja meidän yläkerran naapurit kertoivat kerran heränneensä palohälyttimeen, ja huomanneen kotiovensa tuikatun tuleen.

Vaan eipä sillä, ei mulle ole koskaan täällä mitään kummempaa tapahtunut, eikä mua pelota kulkea yölläkään yksin, mutta ehkä mun itsesuojeluvaisto onkin vähän hukassa.

[Celeporn]

meidän yläkerran naapurit kertoivat kerran heränneensä palohälyttimeen, ja huomanneen kotiovensa tuikatun tuleen.

Hei, noin meillekin kerran kävi! Tosin silloin oli onneksi ilta, ei vielä yö, eikä palohälytinkään ehtinyt mitään päälle pärähtämään. Mutsi oli lähdössä koiran kanssa ulos, mutta oven avattuaan huomasi meidän joulukranssin palavan. Tulen sai sammutettua ihan viereisestä kylppäristä tempaistulla kylpypyyhkeellä, mutta fiilis oli silti aika... ööh, hurja..? Silloin meillä ei enää ollut mitään skitsoja naapureita, silloin meininki oli kaiken kaikkiaan tosi iisiä ja hiljaista, joten ehkä oli sitten sitäkin ravisuttelevampaa.
Tuo pyörätuoli-homma on kyllä ihan kamala, apua.

[malla]

Mutsi oli lähdössä koiran kanssa ulos, mutta oven avattuaan huomasi meidän joulukranssin palavan. Tulen sai sammutettua ihan viereisestä kylppäristä tempaistulla kylpypyyhkeellä, mutta fiilis oli silti aika... ööh, hurja..?

Siis apua, kuka tekee tuollaista? Terve meininki... Onneksi meidän ovikoriste on metallia.

[Celeporn]

^ Sitä on kyllä tullut mietittyä kerran jos toisenkin... Kranssipalo sattui ehkä joku kymmenen minuuttia sen jälkeen kun oltiin tultu sisään silloisen tyttöystävän kanssa, kyllähän sitä kelasi, voisiko kyseessä olla joku sairas mielenosoitus, vaikka lopulta kyllä päädyttiin siihen, että sattumaa tuo tapahtumien yhteenosuminen oli, kun koskaan myöhemmin ei käynyt mitään. Sen vielä voisin ymmärtää, että kakarat tekee käytännönpiloja, mutta toi meni yli hilseen.

Oli muuten tuon jälkeen meikäläisellä pitkään kaikenlaiset ovikoristeet pannassa, tässä meidän yhteisessä kämpässä on kans metallinen härpäke, muuta materiaalia ei enää uskalla tyrkylle laittaa. Uuteen kotiin voisin taiteilla oveen jonkun piikkilankahärpäkkeen 

[malla]

^ Jos se piikkilankahärpäke on tarpeeksi katu-uskottava, niin sillähän voittaa monessakin asiassa: kukaan ei tuikkaa sitä tuleen, eikä jehovat tai virpojat välttämättä ensimmäisenä teikän ovea ringittele.

[Lizlego]

Joo-o. Olipa taas houkuttelevan näköinen tuo meidän rappukäytävä... Kellarin ovi täynnä verisiä kädenjälkiä, lattiat tulvillaan veripisaroita ja hissin seiniin räitty verta. Huoh.

Tästä tuli mieleen, kun muutama vuosi sitten mun asuinkerrostalossa oli pihalla mysteeriset verijäljet, jotka johti pihalta parkkipaikalle ja päättyivät ilmeisesti siihen kohtaan, mistä tämä vertavuotava henkilö nousi autoon. Siis ihan selvä verinen polku. Mua jäi hirveästi vaivaamaan, että mitä oli tapahtunut eikä se ikinä selvinnyt mulle. Meidän kämpässä kävi myös poliisit ovella kyselemässä edellisiä asukkaita.  Lisäksi useana päivänä oven edessä kökötti auto. Olen vakuuttunut hämäräbisneksistä.

[Beelsebutt]

Lisäksi useana päivänä oven edessä kökötti auto.

Ootko varma, ettei se ollut Nappelin auto (jossa oltiin sisällä keskellä yötä tuntikausia, kauhiaa lärpätystä!)

[Lavande]

Mä kävelin joskus kadulla lähiössä ja astuin verilammikkoon. Melko makaaberia oli. Kyllä pitäisi saada joku virallinen selvitys aina jonnekin, että mitä täällä nyt on tapahtunut. 

[Lizlego]

Auto saattoi olla Nappelin, jos Nappelilla on ollut auto, jota mä en tunnista, mutta tässä autossa oli sisällä yleensä kaksi tai useampi mies ja se oli siis pysäköitynä ihan rappukäytävän eteen, johon Nappeli ei kyllä yleensä autoaan aja. 

[Sinikeiju]

Ei tästä ole kauaa, kun kirosin parille kaverille, etten osaa kirjottaa enkuksi mitään. Sitten sain mailia Amerikassa asuvalta sukulaiselta ja kas kummaa. Kyllä sitä sai vastattua, vaikka joutuki käyttää sanakirjaa apunaan joissain sanoissa.
Totesin, että kyllä mä vielä sen sukulaisen luo lähden, mutta eka pitää säästää lentolippuihin, jotka halvimmillaan on päälle 700 euroo (lähes kuukauden nettopalkka mulla) ja käyttörahoihin. Muutama kuukausi siihe menee, mutta Amerikkaan on päästävä tapaamaan sukulaista, jonka nähny viimeks kun olin kuus tai seittemän.

[culliina]

Ihan mahtavaa, kun on sukua rapakon takana! Jenkkilästä saa varmasti ihan eri kuvan, kun pääsee katselemaan paikallisen kanssa. Yksi kaverini vietti siellä Nykin seudulla toissakesänä kolme viikkoa reissaten sinne tänne sukulaiselta toiselle, tuli kuulemma tutustuttua heihin ihan eri tavalla ja pääsi kukkarokin helpommalla. Mihin päin oot menossa? Palmut kuulostaa ihanilta, mutta toisaalta isot kaupungitkin olisi kiva nähdä. Tai sitten menee isoon palmukaupunkiin.

Itsellä on kuulemma sukua Australiassa, mutta en ole ikinä heitä tavannut ja äitinikin on nähnyt heidät ainoastaan kerran pienenä lapsena. Ja Ruotsia on vaikea laskea ulkomaaksi

[Beelsebutt]

Alan selvitä, pikkuhiljaa, ja voi jestas. Väitin lauantaina, että paras lahja oli se kun Alkossa kysyttiin paperit <3<3<3 mut ehkä paras lahja on kuitenkin ihanat ystävät jotka jaksoi tulla juhlistamaan, niin perjantaina kahvin merkeissä kun lauantaina vahvempien aineiden ja muutenkin onnitella ja yleensäkin olla olemassa <3

Elämä on taas hyvää ja mahtavaa ja uik, pitää alkaa tehdä taas töitä! O.O

Aamulla oli sähköt poikki ja aamurutiinit järkkyi, joten venähti näin pitkäksi. Herrajumala, kohat tulee putkimies enkä mä ole pukeissa! O.O APUA! -->

[Celeporn]

mut ehkä paras lahja on kuitenkin ihanat ystävät jotka jaksoi tulla juhlistamaan, niin perjantaina kahvin merkeissä kun lauantaina vahvempien aineiden ja muutenkin onnitella ja yleensäkin olla olemassa <3

Toi on kyllä niin totta, ihanaa että oli ihanat synttärit!
Mulla kans sujui toi lauantai sen verran kosteissa merkeissä, että eilen oli vielä illallakin ihan hirveä darra. Olen nykyään tosi harvoin humalassa, mutta eilen tuli kyllä nostettua sitä kuppia oikein urakalla, kiitos vaan ilmaisesta boolista... Mutta voi itku, miten oli mukavaa, ihanatihanat vanhat ystävät ja huiput uudet tuttavuudet, yksikin jäbä tarjoutui mulle muuttokuskiksi ensi lauantaiksi, vaikka me ollaan tavattu ihan vaan pari-kolme kertaa ennen tätä <3 Jos eroaminen onkin ihan hirveää paskaa, niin plussapuoleksi on kyllä pakko mainita se oma sosiaalinen vilkastuminen, jotain todella hyvää siis tässäkin.

[Sinikeiju]

Ihan mahtavaa, kun on sukua rapakon takana! Jenkkilästä saa varmasti ihan eri kuvan, kun pääsee katselemaan paikallisen kanssa. Yksi kaverini vietti siellä Nykin seudulla toissakesänä kolme viikkoa reissaten sinne tänne sukulaiselta toiselle, tuli kuulemma tutustuttua heihin ihan eri tavalla ja pääsi kukkarokin helpommalla. Mihin päin oot menossa? Palmut kuulostaa ihanilta, mutta toisaalta isot kaupungitkin olisi kiva nähdä. Tai sitten menee isoon palmukaupunkiin.

Itsellä on kuulemma sukua Australiassa, mutta en ole ikinä heitä tavannut ja äitinikin on nähnyt heidät ainoastaan kerran pienenä lapsena. Ja Ruotsia on vaikea laskea ulkomaaksi

Richmondiin, Kentuckyyn. Mä aion lähteä avoimin mielin, kun en oo koskaa käyny siellä. Haluan vain tavata niitä sukulaisia. Oon kyllä ajoissa liikkeellä. Tein itelleni wordiin asiakirjan matkaa varten, johon kokoon kaikki, mitä pitää hankkia/hoitaa enne matkaa kuntoon.