Ketutusarkisto

[Lizlego]

Olin justiinsa kommentoimassa loistavaa pwp-ficciä, mutta kun lähetin vastausta sain virheilmoituksen ja kun tsekkasin osastoja, kaikki muutkin kyseisen käyttäjän ficit on hävinneet ja samoin tunnus poistettu.  :'(

//Ai niin, tämä on ketutusarkisto eikä masennusarkisto. Kyllä mä tavallaan ymmärrän. Fifi on kuitenkin aika nurkkakuntainen paikka, jossa kommentoidaan pääasiassa tuttujen ficcejä (no missä hei ei?). Eipä täällä juuri kommentteja saa, joten kyllä sen ymmärtää, että se alkaa vituttaa ja jos ei ole täällä sosiaalisten suhteidensa takia, ei ehkä paljoa kiinnosta jatkaa täällä olemista. Mullakin on ikuinen kiusaus poistaa varsinkin ne ficit, joissa ei ole yhtään kommenttia. Delete-nappia syyhyttää...

[culliina]

^Mutta kun on foorumilla sisältöä, tulee uusia ihmisiä Ja ihan mukavasti täällä musta on kommentteja, tai ainakin sen verran mitä itse kaipaan. Toki enemmän on aina enemmän, mutta ei tässä mitään valittamista ole, en mä ainakaan finissä sen enempää saanut (1/ teksti=jes, 2/teksti=bileet), mutta johtunee fandomeista. Ja täällä tuntuu pörräävän niin paljon vieraita, että luulisi väkeäkin tulevan. Ja onhan tänne viimeisen puolen vuoden aikana aika eloa tullutkin, vai? Surullista, että joku lähti.

[Lizlego]

Joo, just totesin että sama juttu se on siellä ja muuallakin. Paljon on tekstejä, jotka eivät saa kommentteja. Yritin vain ymmärtää sitä, että menetettiin jäsen ja jonkin verran tekstejä, joista minä tykkäsin ja olin joitakin kommentoinut, mutta en kaikkia.  Ei näille mitään oikein voi eikä mun tarkoituksena ainakaan ollut painostaa ketään kommentoimaan, koska painostus lisää vain ahdistusta.

[rimps]

Sain vihdoin omalta alalta hommia työelämävalmennuksen kautta ja ainakin vielä kahen päivän jälkeen on tosi mukava, vaikkakin hiljanen paikka ja "työnantaja" on tosi mukava ja me juorutaan kaikesta päivät pitkät. Mutta enkö mä nyt taas onnistunu saman tien saamaan itteni ihan tukkoon. En meinaa saada henkee nenän kautta ja kun joutuu hengittää suun kautta niin kurkku ja huulet kuivaa. Ei mulla kipee olo oo, joten musta tää on jotenkin tosi hassua. En sit tiedä johtuneeko siitä, että oon taas uus "ilmasto" ja tuolla on aika kuiva ilma niin kiukutteleeko mun limakalvot jotenkin siitä. Ei siellä ainakaan homeongelmaa ole, kun sen tuo oli heti ensimmäisenä varmistanu kun paikkaa oli vuokraamassa. Mut tosi ärsyttävää.

[Beelsebutt]

V*TUN K*SIPÄÄT S**TANA!!!!!1

Menin sitten tilaan monitoimilaitteen (tulostin+skanneri) 85e postitse. Halvin hinta tuolle laitteelle. Tuli nopeeta mut ILMAN USB-PIUHAA! Soitin varmana että täs on joku virhe niin "ei kuulu laitteeseen, voidaan toki lähettää, jokusen euron maksaa". Vittu, tuommosilla tempuillako ne saa katteensa kuntoon? En perkele enää IKINÄ osta mitään ECOSTO.FI osoitteesta, jos komppaat niin oon perhanan iloinen :E


Saakeli... onneks sellasen piuhan saa muualta puoleen hintaan ko mitä ne sitä myy. Pthui!

[Fiorella]

Beelsebutt, jos yhtään lohduttaa, niin ei se piuha ilmeisesti kuulu nykyään kaupasta ostettunakaan mukaan pakettiin. Minäkin ostin viime vuonna uuden tulostimen ihan kaupasta hakemalla, ja laitteen paketista purettuani painelin sinne sitten takaisin kysymään että missäs se johto on! Niin ihan samaa sitä sanottiin sieltäkin. Onneksi oli entisessä tulostimessa samanlaiset johdonpäät, otin sen sitten siitä talteen ettei tarvinnut uutta ostaa.

En voi ymmärtää miten pakettiin niin selkeästi tarvittava osa tuotetta on jätetty tarkoituksella pois. Voiko niitä usb-johtoja oikeasti ihmisillä pyöriä ylimääräisinä nurkissa että niitä ei olevinaan tarvittaisi, vai onko se taas tätä turhaa rahastusta. Ärsyttävää.

[rimps]

Todennäköisesti ne vaan haluaa rahastaa tollasilla tempuilla. Typerää tuo mustakin kyllä on. Ite en yhtään muista tuliko meijän vempeleen mukana kaikki piuhat ja nippelit, kun en mä sitä edes purkanu paketista tai asentanu tai mitään. Ja toi ukkonen ostelee suunnilleen muuten vaan kaikennäkösiä johtoja, mihin mulla sit hajoaa pää kun niitä viritellään kulkemaan olkkarin lattian poikki.

Tää on taas niitä päiviä kun mikään ei vaan suju. Myöhästyin töistä, mutten onneksi kuitenkaan kuin viitisen minuuttia. Kulutin kuusi tuntisen työpäivän kahden lastenpyyhkeen kanttaamiseen ja sain aikaiseksi molempiin vain sellaista jälkeä etten oo koskaan ompelukonetta nähnykään. Pähkäilin kauheesti että mikä hitto siinä nyt on, kun ei vaan suju vaikka oon ennenkin osannu ja kotiin tullessa tajusin että tein molemmissa saman typerän virheen. Onnistuin myös jättämään käteni mainostaulun väliin kun kannoin sen sisälle. Ja kun tulin kotiin niin huomasin että mulla on ylimääränen amppari lemmikki keittiössä ja makuuhuone ihan hiekassa kun sulhoke oli vaan nopeasti kävässy hakemassa jotain sieltä kengät jalassa.

Tahtoisin vaan hakata päätä seinään ja vaihtaa alaa johonkin missä ei tarvisi ajatella yhtään mitään, kun ei musta nyt taas ole mihinkään tuottamaan siistiä jälkeä.

Miksei kaikki vaan voi sujua. Eilinenkin meni ihan ohi kun kiukuteltiin miehekkeen kanssa 7 tuntia toisillemme typeristä syistä. Se sentään sovittiin, mutta miten voi sopia jos kiukuttelee ittensä kanssa?

Aijoo ja oonko omituinen morsian, kun mua ei kauheesti jaksaisi nyt kiinnostaa polttareitten viettäminen? Mutta kun ainoo syy miksi haluaisin niitä viettää on, että saisin taas kaveriporukan kasaan, mutta melkein puolet on jo ilmottanu ettei ne pääse syystä X tulemaan.

[Jolandina]

Ei ollut mullakaan tulostimessa USB-piuhaa mukana kun kävin sen kaupasta hakemassa, onneksi myyjä valaisi mua asiasta jo ostaessa niin ei tarvinnut uutta reissua sen piuhan perässä tehdä. Olishan se kiva että olis tuollainen suhteellisen olennainen kaapeli valmiina, mut sit toisaalta kun joutuu erikseen ostamaan niin saa ainakin just sen mittaisen kun tarvii.

Mulla menee kohta hermot niin totaalisesti tuon kissan kanssa että en tiedä mitä sille teen! Se on ottanut tavaksi herättää mut joka hemmetin aamu tuossa puoli viiden maissa, tulee päälle tepastelemaan, leipoo kehrää ja kurisee eikä edes ilmeisesti oo ruoan toivossa, koska se jää ihan tyytyväisenä mun paikalle makoilemaan mun noustessa. Muutenkin musta on kai tullut sen lempialamainen tai jotain, kun se haluaa tulla nukkumaan jo illasta väkisin mun sänkyyn. Yleensä luovutan siinä vaiheessa kun olen raahannut sen neljä kertaa pois ja se silti palaa takaisin. En enää edes osaa nukkua sen kanssa, kun oon tottunut leveempään sänkyyn muutenkin, ja kun se ei todellakaan nuku kivasti jalkopäässä vaan kyljen vieressä mahdollisimman poikittain. Ahdasta ja niin tukalan kuuma! Perhana. Pitäis varmaan lukita se yöksi vessaan tai jotain niin en olisi ihan puolikuollut väsymyksestä..

Ensi kerralla kun mielessä pyörii että olispa kiva ottaa oma lemmikki pitää muistella tätä, varmasti loppuu pohdinnat heti alkuunsa!

[Beelsebutt]

Silläpä ne sitä piuhattomuutta perustelikin, "kun kaikillahan on vanhoista tulostimista johdot tallella". Olis se sentään postikuluitta lähettänyt sen piuhan, mutta keksin 7 eurolle muutakin käyttöä. Sitäpaitsi muistin tuossa, että mulla todnäk on kotona sellainen piuha x)

Ja ellei olekaan, ulkoisessa kovossa ainakin on samanlainen...

Apua, yritän opetella käyttämään uutta puhelinta! Tää on kamalaa!! Jos nyt ees löytäis että.mistä tän.saa äänettömälle niin pääsis joskus nukkumaan x)

[Lizlego]

No hitto, kyllä mä ainakin olen tottunut olettamaan että kaikki tarvittava on siinä saamassani paketissa! Ärsyttävää tuollainen, että ei olekaan!

[Lavande]

Hitto kun pitää olla tällänen sosiaalisesti rajoittunut tuppisuu. Mulla on hyvin teinit ongelmat. Tykkään tuosta yhdestä, niin paljon, että mun on pakko saada se sanotuksi, tai varmaan pääni poksahtaa. Nimenomaan sanotuksi. Hommaan hyviä tilaisuuksia sanoa pari sellasta tärkeää sanaa ohimennen ja vakavana, mut leukani ei suostu avautuun ja sydän yrittää takoa itsensä irti, joka kerta kun ajattelen asiaa hänen seurassaan.

Onneksi voin suomalaisena ottaa muutamat alkoholijuomat ja sopertaa jotain sitten varmaan sangen romanttisesti puhelimeen. Tiistai-iltana. Huonompaa ois kai vaan tekstiviesti, fabossa asian kertominen tai kaverin asialle lähettäminen (teinimeininki kun vaivaa).

Hitto kun tunteet sais pois päältä jollain valonkatkasijalla!

//oon vieny säälittävyyden ihan uusille tasoille googlettaessani miten kertoa tunteista toiselle.

[Lizlego]

Se luultavasti jossain välissä lipsahtaa, mitä tunnet, jos et saa tehtyä suunnitellusti.

Säälittävämpää se on googlettaa huhuja lätkäpelaajien (tässä tapauksessa Patrick Kanen) kosteista viikonlopuista ja yrittää ihmisten kertomuksista päätellä, että kuristiko se vai eikö kuristanut jotain naista vai oliko se nainen sittenkin mies, jota se kuristi. Vai oliko koko juttu liioiteltua urbaanilegendaa? Ja sitten vielä saada jotain outoja kiksejä omasta uteliaisuudesta ja omista version kehittelyistä.

Ainakin siis sulla on omaa elämää eikä ainoa elämä, jota sulla on, ole sun pään sisällä ja todellisuuspakoa, joka on a)joko fiktiivinen teksti, joka voi olla itse kirjoitettu tai jonkun toisen teksti tai b)juoruja toisten elämästä, jotka on joko tosia tai keksittyjä. Säälittävämpää on myös se, että ainoat ihastuksen kohteet on kaukoihastuksia, joita ei ole mahdollistakaan saada iskettyä itselle.   Tai vielä säälittävämpää on itse asiassa se, ettei niitä edes haluaisi saada iskettyä itselle, vaikka se olisikin mahdollista.

[Fiorella]

Tai sitten se, että ei edes ole ketään josta sillä hetkellä tykkäisi. Ja jos lähdetään kaukoihastustasolle, niin silloinkin tykkään enemmän roolihahmosta kuin itse näyttelijästä. Plääh. Minäkin tahtoisin olla ihastunut. Jos ei heilaa helluntaina, niin ei koko kesänä? Tähän asti se on aika hyvin pitänyt paikkansa.

[Lizlego]

Täytyy kyllä tunnustaa, että mä en haluaisi olla ihastunut ja vielä vähemmän jotain enemmän. Se on varsin tuhoisa tunne niin kuin kaikki ääritunteet.

[Lavande]

Tai sitten se, että ei edes ole ketään josta sillä hetkellä tykkäisi.

Ihannetapaus! Elämä on paljon helpompaa, kun sydän ei pompi sinne tänne ja saa pidettyä itsensä kuosissa. En ennen tykännyt kenestäkään, nyt viimeisen vuoden aikana on tuntunut että kun yhdestä selviin niin johan heti tulee toinen entistä pahempi
Palattuani Japanista aloin toipuilla edellisestä, ja olin että "huh huh, never again mitään tollaista" ja sitte viikon kuluttua tapasin tuon nykyisen.
Liz, oot ihan oikeassa. Oon melko varma et pidemmän päälle tähän kuolee, ainakin jos on muuten tällainen sosiaalisesti rajoittunut peruna.