Masennusarkisto

[zilah]

Minä kyllä kirjoitan myös harjoitellakseni kieltä, mutta myös tavoitellakseni yleisöä. Ja miksikö? No siksi, kun kirjoittamiani fandomeita lukee niin vähän suomenkielisiä lukijoita. Kyllä se kieltämättä tuntuu mukavalta, kun kansainvälisellä puolella saattaa saada kymmenenkin kommenttia sen tavanomaisen yhden sijaan. Vaikka sitä kuinka tolkuttaa kirjoittavansa itselleen, niin kyllä se kommenttien vähyys joskus masentaa.


zilah

[Lizlego]

Joo, niin se on. Se vasta masentavaa onkin, jos tuntuu ettei kukaan lue sitä, mitä kirjoittaa. Aina siinä vaiheessa tuntuu, että on turha kirjoittaakaan, vaikka kuinka olisi itse rakastunut siihen aiheeseen tai fandomiin, josta kirjoittaa. Tuokin tosin riippuu vähän aiheesta. Niistä jutuista, jotka muodostuu itselle tosi rakkaiksi kirjoittaa, vaikka ei julkaisisikaan.

[Gwyneth]

Minä en ihan täysin ymmärrä, miksi on niin paheksuttavaa haluta lukijoita teksteilleen. En nyt viittaa vain tähän keskusteluun vaan muutenkin tuntuu, että pitäisi korostaa tosi paljon, että kirjoittaa vain itselleen ja ettei sillä ole väliä, onko lukijoita. Kai se riippuu aika paljon siitä, miten kirjoittaa, mutten tajua miksi olisi jotenkin huonompaa ja alempiarvoista kirjoittamista kirjoittaa lukijakunnalle kuin itselle. Tai miksi olisi jotenkin väärin ja paheksuttavaa haluta palautetta ja keskustelua lukijan kanssa. Minulle fikkaus oli itse asiassa näin jälkeenpäin ajatellen aika pitkälti sosiaalista toimintaa ja kaipasin sitä dialogia lukijan kanssa: esitin jonkin tulkinnan tai ajatuksen joko kirjoihin tai foorumin silloiseen yleiseen fanoniin liittyen ja kyllä, halusin siitä lukijapalautetta. Ja muutenkin, keskustelua fikeistä, hahmotulkinnoista - ei vain omista teksteistäni, vaan myös muiden teksteistä ja siitä yhteisestä fandomista.

Mutta joo, minuakin häiritsi jossain vaiheessa se, että tuntui että fikkareita siirtyy suomenkielisistä piireistä kansainvälisiin piireihin. En tiedä, miksi siinä harmitti. Ehkä vain se, että luin itse mieluiten suomeksi fikkejä ja harmitti, kun kirjoittajia katoaa tavallaan siitä omasta piiristä jonnekin suurempaan piiriin, johon en itse kuulu. Mutta jokin muukin juttu tuossa kielikysymyksessä on, koska se herättää niin voimakkaita reaktioita, vaikka ei pitäisi.

[Nappeli]

Mun mielestä ihmiset tekee aika usein kaikesta vähän turhan kompleksista, omista tekemisistään ja toisten tekemisistä ja motiiveista minkäkin tekemiseen. Mitä sillä on väliä mitä kukin tekee ja minkä vuoksi? Usein motiivit on kuitenkin ainakin lähelle samat, vaikka voikin olla hieman eri painotuksilla. Jos jonkun tekemisen motiivi tuntuu toiselle vähän vieraalta, ei se ole yhtä kuin huono ja väärä motiivi. Mua ahdistaa kaikki kompleksinen keskustelu, koska se saa musta aina tuntumaan, että teki mitä teki, se on aina jonkun silmissä väärin, alempiarvoista tms.. Kaikkein ärsyttävintä siinä tunteessa on se, etten minä halua sen vaikuttavan itseeni ja se ei luultavasti voi olla vaikuttamatta, vaikka kuinka yrittäisin kieltäytyä tuntemasta sillä tavalla. Se saa mut aina hyvin ärtyneeksi, koska minä en halua todistaa yhtään kenellekään yhtään mitään. En halua haluta. Ainoastaan itselleni.

[Gwyneth]

Nappeli, minusta tuntuu usein samalta enkä oikein tiedä, miksi ihmeessä pitää arvottaa omat ja toisten tekemiset ja motiivit niin voimakkaasti. Itse asiassa yksi syy, miksi lopetin aikanaan fikkaamisen, oli että siihen alkoi liittyä niin paljon kaikkea ahdistavaa ja kurjaa - siihen aikaan taidettiin vääntää tosi paljon just kommenteista ja muusta sellaisesta - se ei enää ollut sellainen voimia antava ja hauska asia  kuten harrastusten pitäisi olla. Joskus vähän nyt harmittaa, koska fikkaamiseen liittyi myös paljon kivoja asioita ja tutustuin sitä kautta myös moniin ihaniin ihmisiin, joihin yhteydenpito on nyt fikkaamisen myötä jäänyt.

[zilah]

Itse asiassa yksi syy, miksi lopetin aikanaan fikkaamisen, oli että siihen alkoi liittyä niin paljon kaikkea ahdistavaa ja kurjaa - siihen aikaan taidettiin vääntää tosi paljon just kommenteista ja muusta sellaisesta - se ei enää ollut sellainen voimia antava ja hauska asia  kuten harrastusten pitäisi olla.

Yksi syy miksi olen lähestulkoon jäänyt pois LJ-ficcipiireistä on juurikin tuo sama. Siellä oli minulle rakkaimman fandomin kesken toinen toistaan repivämpiä riitoja, kunnes viimein kyllästyin. Yhä edelleen rakastan Tolkien-fandomia, mutta en usko että enää kovin aktiivisesti palaan kansainväliselle puolelle. En itse asiassa ole varma kirjoittaisinko enää ollenkaan, ellei olisi Fifiä. Täällä olen löytänyt sellaisen turvapaikan, jossa koen oloni hyväksi. Ja vaikka se kommenttien puute joskus harmittaakin, niin silti vaakakuppi on jatkuvasti paljon plussan puolella.



zilah

[Jolandina]

Kiitos Cele, malla ja Fiorella! Ei asiaa vieläkään ihan ymmärrä, jospa muuttuu tänään kun menen vanhempien luo, mutta hevosta ei odottamassa ole :/ Ehkä itselle on helpompi, että viimeiset yhteiset muistot ovat ihania, vaikka pahalta tuntuukin näin ajatella..

Voi hyvä ihme kun on hirveä ikävä kotiin jo nyt, vaikka vasta reilu tunti sitten sieltä lähdin!

[Lizlego]

LOL no nyt sitten ahdiostaa, että ei saisi keskustella kun siitäkin ahdistuu sitten toiset. Okei, kai sitä pitää lopettaa kokonaan puhuminen ettei muut ahdistu ja ahdistua ihan yksinään kaikesta. Se kun kuitenkin on ihan aito tunne eikä vain halu ahdistua tai valinta. Mitä taas muiden tekojen motiivien miettimiseen tulee, niin ei niitä miettiä tarvitse, ne lävähtää yleensä miettimättä suoraan naamalle. Että ei se homma aina mene niin, että sitä oikein kaivelisi muiden motiiveja vaan se tulee kyselemättä ja pyytämättä. Koita siinä sitten pysyä vaan omissa motiiveissasi. No joo, alkoi ärsyttää, joten ehkä pidän pärstäni kiinni.

[Nappeli]

Eihän kukaan ole sanonut, ettei asiasta saisi keskutella! 
Mutta saahan senkin sanoa, jos se ahdistaa. Varsinkin täällä masennusarkistossa.

[peccantis]

Okei nyt alkaa tuntua todella pikkumaiselta ja itsekeskeiseltä ja huomionkipeältä ja lapselliselta mutta ehkä juuri siksi haluan sanoa tämän... pliis käykää avaamassa joulukalu 19 uuteen välilehteen ja sulkekaa se vaikka heti perään. Ylpeydelle käy liikaa ettei ole kuin muutama hassu lukukerta sillä. Jos olisi vaikka kaksikymmentäviisi voisin mietiskellä että ehkä muutama luki sen loppuun asti ja ehkä hymähti vaisusti kerran tai pari ._.

[culliina]

Huoh, uusi vuosi ohi. Jo ennen loman alkua lupasin itselleni pitää viikon lomaa ihan oikeasti ja seuraavalla viikolla hoitaa pakolliset tehtävät, tuloksena en ole loman alettua ajatellut enkä tehnyt ainuttakaan koulu- enkä muutakaan juttua. Nyt on viikko aikaa hoitaa hommat, huoh, lomalla oli niin mukavaa!    Pahinta on, että juttelin yhden kaverin kanssa ja se aloitti lukemaan kirjoituksiin joululoman alussa, on kuulemma päntännyt koko loman! Huääägh, en tahdo! Sen verran tein viikon lomallani koulua, että laskin lukuaikataulun ja sen mukaan kuukaudessakaan ei ihan hirveästi tarvitse päntätä. Tosin se kirjoittaa mm. fysiikan, mikä lienee ihan eri juttu jo miljoonien kurssiensa vuoksi. Onhan tässä maaliskuuhun vielä paaaaaaljon aikaa

[Celeporn]

Huoh. Olen nyt lähettänyt 14 työhakemusta, huomenna vien vielä yhden paikan päälle kun sitä vaativat, ja käynyt katsomassa neljää asuntoa sekä soitellut yhdestä. Kandikirjatkin olen saanut avattua ja tehtyä muutamat muistiinpanot. Niin ja ensimmäinen muuttolaatikko pakattu. Luennot alkoivat ja latinanläksyjen pariin palaamisessa on jotain lohdullista, etenkin kun saatiin ennen joululomaa tehdyt kokeet takaisin - täysiä pisteitä ei tullut, mutta vitosen sain silti. HUH HUH TÄTÄ EUFORIAA! Se vitonen kantaa mua vielä pitkään tän paskan keskellä <3

Lisäksi nuohosin pari päivää mummolassa täyshoidossa ja värjäsin hiukset, viikonloppuna tiedossa punkunhuuruinen leffailta kavereiden kanssa --> perustoimenpiteet siis edelleen hanskassa. Olo on kaikinpuolin aika down, mutta kai se elämä sitten lopulta kuitenkin voittaa, ainakin mulla on hyvä eteenpäin potkiva raivo koko ajan messissä.

[Nappeli]

Lisäksi nuohosin pari päivää mummolassa täyshoidossa ja värjäsin hiukset, viikonloppuna tiedossa punkunhuuruinen leffailta kavereiden kanssa --> perustoimenpiteet siis edelleen hanskassa. Olo on kaikinpuolin aika down, mutta kai se elämä sitten lopulta kuitenkin voittaa, ainakin mulla on hyvä eteenpäin potkiva raivo koko ajan messissä.

Olkoon voima kanssasi. Ainakin nuo tukitoimet kuulostaa just päteviltä. <3

[malla]

Tänään tajusin, että mun ympärille on jostain syystä kerääntynyt hirveesti sellaisia ihmisiä, jotka valittaa ja kitisee jatkuvasti ja suurimmaksi osaksi vieläpä ihan turhasta. (Tai en mä tiedä onko niitä hirveesti, mutta tänään tuntui siltä.) Mua alkoi ihan mielettömästi ahdistaa ystävän negatiivinen asenne _kaikkeen_. Ystävän pohjaton itsesääli, itseinho ja hetkittäin jopa raivo syö hirveesti mun energiaa, ja vielä enemmän ahdistaa kun en tiedä mitä sanoa tai tehdä - lohduttelut tai tsemppaukset kuitataan vaan sanomalla "vitut". Äh. Ekaa kertaa tuli sellainen olo, että haluan pois tästä seurasta, ihan vaan jotta oma mieliala ei mustuisi täysin.

[Lizlego]

malla, mulla on toi tilanne opinahjossani, mikä ei ole ihan sama asia, mutta vie kuitenkin energiaa kun ei jaksaisi koko ajan kuunnella kaikkea valitusta siitä, miten kaikki on vaikeaa ja ennen kaikkea ei jaksaisi kuunnella puheita muista ihmisistä ja sitten seurata kuinka edessäpäin hymyillään ja sitten takanapäin puhutaan paskaa. Sama ihminen kuvittelee, että hänestä puhutaan takanapäin, mutta en ole koskaan törmännyt siihen, että kukaan hänestä puhuisi sillä tavalla kuin hän muista puhuu. Ja tällä on vielä yksi erityinen kohde enkä mä tajua miksi. Olisikohan sitten omaa katkeruutta, kun ei ole itse päässyt siihen ryhmään, jonka on itse luokitellut jotenkin paremmaksi kuin meidät loput? Mua ei haittaa tietää kuuluvani ihmisten mielestä pohjasakkaan ja luusereihin, mutta rajansa se on ainaisella valittamisellakin ja itsekorostuksella.

Itse asiassa opettavaista tässä on ollut se, että siitä on voinut oppia mahdollisesti sen, miltä muutamasta muusta ihmisestä on tuntunut kun mä aina valitan niille, koska mulla on huono itsetunto tietyissä asioissa. Voimavaroja se tosiaan syö, kun ei tsemppauksella tunnu olevan vaikutusta ja toisaalta mua ottaa hieman päähän ihmiset, jotka ei jaksa tehtäviä tehdessään edes muutamaksi minuutiksi hiljentyä katsomaan ja miettimään sitä tehtävää ennen kuin ne jo odottaa, että joku toinen ratkaisee ja selittää ne niille ja valittaa kun ne ei mitään osaa.